Ydinaseet http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/139038/all Thu, 09 May 2019 09:29:29 +0300 fi Yhdysvallat toi ydinasevalmiutta Eurooppaan ihan lähelle Venäjän rajaa http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275715-yhdysvallat-toi-ydinasevalmiutta-eurooppaan-ihan-lahelle-venajan-rajaa <p>Presidentti Putinilla on leppoisaa Euroopan suhteen. Eurooppa-asiat ovat edenneet niin kuin Venäjä on halunnut.</p><p>INF-sopimus raukeaa muutaman kuukauden päästä heinä-elokuun vaihteessa. Venäjä on saanut INF-sopimuksessa nyt sen, mitä se esitti Yhdysvalloille ensimmäisen kerran jo vuonna 2007. Myös muiden ydinaseita rajoittavien Venäjän ja Yhdysvaltain kahdenvälisten sopimusten jatkuminen on epävarmaa. Tarkoitan Start III -sopimuksen jatkoa 5.2.2021 jälkeen, mikäli sopimusoptiolle ei löydy jatkopäätöstä tai mikäli täysin uutta sopimusta ei haluta solmia.</p><p>Eläköitynyt suurlähettiläs Pasi Patokallio kirjoitti osuvasti Helsingin Sanomissa (<u><a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006093009.html">HS 4.5.2019</a></u>):</p><p>&rdquo;<em>INF-sopimuksen raukeaminen sinetöi <u>Venäjän ylivoiman ydinaseissa Euroopassa pitkäksi aikaa</u>, mutta se tuskin johtaa vastatoimiin. Yhdysvalloille Euroopan turvallisuus ei ole enää ajattelun keskiössä.</em></p><p><em>Venäjä on Yhdysvalloille turvallisuuspoliittisesti yhä enemmän eurooppalainen - ja eurooppalaisten - ongelma. <u>Eurooppalaisten on vastattava Venäjän haasteeseen vahvistamalla omaa puolustustaan.</u></em>&rdquo;</p><p>Suomi osallistuu aktiivisesti ydinaseriisunnan verifikaatiota koskevaan työhön. Eläköitymisestä huolimatta Pasi Patokallio on edelleen jäsen YK:n ydinaseriisunnan verifikaatiota käsittelevässä asiantuntijaryhmässä.</p><p>Suomi isännöi Yhdysvaltojen johtaman ydinaseriisunnan verifikaatiokumppanuuden (International Partnership for Nuclear Disarmament Verification, <a href="https://www.ipndv.org/">IPNDV</a>) kokouksen maaliskuun 4.-7. päivänä 2019 Helsingissä (<u><a href="https://www.ipndv.org/wp-content/uploads/2019/04/Helsinki-Joint-Working-Group-Meeting-Summary-Public-Final.pdf">Summary Report of the IPNDV Joint Working Group Meeting, Helsinki, Finland</a></u>), jossa Suomen puolesta oli mukana johtohenkilönä Pasi Patokallio.</p><p>Verifikaatiolla tarkoitetaan oikeaksi todistamista havainnoilla ja havainnoinnin aikaansaamalla vahvistuksella.</p><p>Tulin itse aikanaan Pasi Patokallion kanssa samaan johtopäätökseen omassa blogikirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>INF-sopimuksen päättymisen poliittinen analyysi Euroopan turvallisuudelle</em>&rdquo; (<u><a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270703-inf-sopimuksen-paattymisen-poliittinen-analyysi-euroopan-turvallisuudelle">US-blogi 3.3.2019</a></u>).</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; ****</p><p>Tosiaankin presidentti Putinilla on leppoisaa Euroopan suhteen niin kauan kuin Venäjällä on ydinaseylivoima suhteessa Euroopassa oleviin ydinaseisiin. Niin kauan kuin Eurooppa on ydinaseiden kehitysmaa, ei Eurooppa voi irrottautua Yhdysvalloista. Irtautuminen on mahdotonta ja Euroopan Yhdysvallat-politiikka on mitoitettava tuon tosiasian pohjalta.</p><p>Liittolaisia joko ollaan tai ei olla. Puoliliittolaisuutta ei ole olemassa.</p><p>EU:n orastava puolustusyhteistyö on leikkipeliä Venäjän suhteen; voiko Venäjä uhata Euroopan EU- ja Nato-maita sotilaallisesti? Venäjän uhka Euroopan Nato-maita vastaan perustuu ydinaseisiin, joissa Euroopalla ei ole pariteettia suhteessa Venäjään, mutta Yhdysvalloilla on.</p><p>Toki Euroopan Nato- ja myös EU-mailla tulee olla vahva ja uskottava konventionaalisten aseiden armeija, jolla pitäisi kyetä ratkomaan myös lähialueiden niitä kriisipesäkkeitä, jotka luovat uhkaa ja vajetta Euroopan turvallisuuteen. Konventionaalisten aseiden armeijan ja ennen kaikkea päätöskyvyn sotilaallisen voiman käytöstä tulee olla sellainen, ettei Venäjällä olisi enää suurempaa halukkuutta Georgian ja Itä-Ukrainan sodan kaltaisiin tapahtumiin.</p><p>Läntisen Euroopan tämänhetkinen uhkakynnys on Venäjälle matala. Matalampi kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Tuosta on seurauksena Euroopan jatkuvat turvallisuusongelmat liittoutumien välisellä alueella.</p><p>Tämä pitkän blogikirjoituksen seuraavissa luvuissa on käsitelty nimenomaan ydinaseita ja ydinaseiden puolustuksellista uhkaamista, vaikka käsitellyt tapaukset näyttävätkin pintapuolisesti perinteisillä konventionaalisilla aseilla tapahtuvalla uhittelulta puolin ja toisin.</p><p>Euroopassa olisi syytä muistaa, että on turha harrastaa kilpavarustelua vihollisen kanssa jousipyssyillä, jos vihollisella on panssarivaunu ja itsellä ei ole. Sen sijaan, jos itsellä on myös panssarivaunu, voi harrastaa kilpavarustelua myös jousipyssyillä, koska ylemmällä tasolla ollaan vähintään tasoissa vihollisen kanssa. Pariteettiajatusta pitää siis alkaa purkaa aluksi aina korkeimmalta tasolta. Venäjän ja lännen välillä pariteettiajatus pitää siis purkaa aluksi ydinaseista.</p><p>Kun Venäjä ajattelee Natoa vihollistahona, Venäjä ajattelee aina ensiksi ydinaseita. Suomi ei kuulu Natoon eikä Suomea suojaa ydinaseet. Niin kauan kuin Suomi ei kuulu Natoon, Suomi on sotilaallisen turvallisuuden perustassa hetteiköllä.</p><p>Suomessa on täysin virheellistä ajatella, että jos Suomi ei kuulu Natoon, maata eivät koske ydinaseet eikä Venäjä voi uhata meitä ydinasein.</p><p>Ydinaseet ratkaisevat myös Suomen turvallisuuden perustan tavalla tai toisella.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; ****</p><p>&ldquo;<em>U.S. Air Force B-52 Bombers Practiced a Nuclear Strike on Russia Last Month</em>&rdquo; oli uutisotsikko yhdysvaltalaisella The National Interest -sivustolla 25.4.2019 (<u><a href="https://nationalinterest.org/blog/buzz/us-air-force-b-52-bombers-practiced-nuclear-strike-russia-last-month-54182">The National Interest 25.4.2019</a></u>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&ldquo;<em>Yhdysvaltojen ilmavoimien B-52-pommittajat harjoittelivat ydinaseiskua Venäjälle viime kuussa</em>&rdquo;.</p><p>&quot;<em>The deployment also includes joint and allied training in the U.S. European Command theater to improve bomber interoperability. Training with joint partners, allied nations and other U.S. Air Force units contributes to our ready and postured forces and <u>enables us to build enduring and strategic relationships necessary to confront a broad range of global challenges.</u></em>&quot; uutisoi puolestaan Yhdysvaltain ilmavoimat (<a href="https://www.usafe.af.mil/News/Press-Releases/Article/1784804/us-air-force-b-52s-deploy-to-europe/"><u>U.S. Air Force 14.3.2019</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>[B-52-pommittajien] sijoittaminen [RAF:n Fairfordin tukikohtaan] sisältää myös yhteisiä liittolaisharjoituksia Yhdysvaltain Euroopan komentokeskuksen&nbsp;</em><em>[</em><a href="https://www.eucom.mil/"><em>USEUCOM</em></a><em>]&nbsp;</em><em>toiminta-alueella pommittajien yhteistoiminnan parantamiseksi. Harjoitukset yhteistyökumppanimaiden, liittolaisten ja muiden Yhdysvaltojen ilmavoimien yksiköiden kanssa edistää valmius- ja harjoitusvoimiamme sekä suo meille mahdollisuuden luoda <u>kestäviä ja strategisia suhteita, jotka ovat välttämättömiä kohdattaessa ratkaistavaksi monenlaisia maailmanlaajuisia haasteita.</u></em>&rdquo;</p><p>Yhdysvallat lennätti yhteensä kuusi raskaan sarjan <u><a href="https://www.boeing.com/defense/b-52-bomber/">Boeing B-52 Stratofortress</a></u> -pommittajaa Yhdysvaltain Louisianassa sijaitsevasta Barksdalen lentotukikohdasta (<u><a href="https://www.barksdale.af.mil/">Barksdale Air Force Base</a></u>) Iso-Britannian Fairfordin lentotukikohtaan (<u><a href="https://militarybases.com/overseas/united-kingdom/fairford/">RAF Fairford Air Force</a></u>).</p><p>Fairfordin lentotukikohta on Yhdysvaltain ilmavoimien ainoa eurooppalainen raskaiden pommikoneiden lentotukikohta. Fairfordin kiitoradan pituus ja kantokyky on mitoitettu niin, että sinne voi laskeuta vaikkapa avaruussukkula.</p><p>Nuo kuusi Fairfordiin saapunutta B-52-pommittajaa olivat tunnuksiltaan 60-0024, 60-0025 ja 61-0013, jotka saapuivat 14.3.2019. Pommittaja tunnuksella 60-0058 saapui 15.3.2019 ja pommittajat tunnuksilla 60-0032 ja 61-0015 saapuivat 16.3.2019. Pommittajat siirtyivät takaisin Yhdysvaltoihin huhtikuun alussa 5. ja 6. päivänä.</p><p>Tässä kirjoituksessa edellä luetteloidun kaltaiset viisinumeroiset koodit ovat ilma-aluksien tutkavastaajatunnuksia (&rdquo;callsign&rdquo;). Tutkavastaajatunnuksen avulla voi tarkastella kyseisten ilma-alusten lentoreittejä lennonseurantapalvelujen sivuilla (esim. <u><a href="https://www.flightradar24.com/60.18,24.93/7#_blank">Flightradar24.com</a></u>, <u><a href="https://planefinder.net/#_blank">PlaneFinder.net</a></u>&nbsp;tai <u><a href="https://www.adsbexchange.com/#_blank">Global ADS Exchange</a></u> sekä <u><a href="http://planeradar.ru/virtualradar/desktop.html">PlaneRadar.ru</a></u>).</p><p>B-52-pommittajilla on sinänsä perusominaisuuksien puolesta ydinasevalmius, mutta kaikkia koneita ei ole modifioitu ydinaseiden kuljettamiseen. Ulospäin ydinasevalmius ei välttämättä ole siviilin helposti havaittavissa, jos ei tiedä tarkkoja yksityiskohtia. Esimerkiksi 60-0024-, 60-0058- ja 60-0032-pommittajia ei ole modifioitu ydinaseiden kuljettamiseen.</p><p>Ainakin kaksi Fairfordin lentotukikohdassa olleista B-52-pommittajista oli ydinaseita kuljettamaan kykeneviä, kolmannesta ei ole varmuutta. Tällaiset ilma-alukset ovat tunnistettavissa erityisestä &rdquo;evästä&rdquo; (englannin kielen sana &rdquo;fin&rdquo;). Evätunniste liittyy uuteen Yhdysvaltojen ja Venäjän väliseen START III -sopimukseen, joka rajoittaa Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinaseita kuljettamaan kykenevien järjestelmien määrää. Kirjaus on sopimuksen liitteissä, jotka eivät löydy netistä.</p><p>START III -sopimuksessa Venäjän puolelta B-52-pommittajien (B-52G, B-52H) kaltaisiksi raskaiksi pommittajiksi on nimetty Tupolev Tu-95MS- ja Tu-160-pommittajat. Tupolev Tu-22 -pommittajat eivät ole mainittuna sopimuksessa. Muut tunnistemerkityksi edellytetyt raskaat pommittajat ovat Yhdysvaltojen puolella &nbsp;B-IB (<u><a href="https://www.boeing.com/defense/b-1b-bomber/">B-1B Lancer</a></u>) ja B-2A (<u><a href="https://www.northropgrumman.com/Capabilities/B2SpiritBomber/Pages/default.aspx">B-2 Spirit</a></u>).</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; ****</p><p>B-52-pommittajat lensivät koko Euroopan ilmatilassa Norjanmerellä, Itämerellä ja Välimerellä. B-52-pommittajat lensivät Nato-maiden ohella myös Ruotsin ilmatilassa, mutteivat muiden Naton ulkopuolisten maiden ilmatilassa.</p><p>Pääosa lennoista tapahtui pohjoisilla alueilla Norjan, Baltian maiden ja Puolan ilmatilassa.</p><p>B-52-pommittaja - ainakin yksi - lensi siis Ruotsin ilmatilassa. Lento tapahtui Gotlannin yli 22.3.2019. Suomen kanssa ei ollut sovittuna, että B-52-pommittajilla olisi ollut mahdollisuus lentää myös Suomen ilmatilassa, mutta 60-0021-pommittaja kävi 18.3.2019 aivan Suomen rajan pinnassa. Kone ei lentänyt suoraan Itämereltä Viron ilmatilaan vaan koukkasi Suomenlahden kautta Suomen ilmatilaa hipoen. Rajaloukkauksesta ei ole raportoitu.</p><p>60-0021:lla ei ole ydinasevalmiutta. Myös 61-0024:lla ei siis ole ydinasevalmiutta.</p><p>Kun ja jos haluan tietoja Nato-maiden sotilasilma-alusten liikkeistä, kyselen niitä venäläisiltä bongareilta, jotka seuraavat melkeinpä työkseen länsimaisia sotilaslentokoneita. Vastaavasti jos haluan tietoja Venäjän sotilaslentokoneiden liikkeistä, kysele niistä Nato-maiden bongareilta.</p><p>Olen koonnut tähän Itämeren alueella liikkuneen B-52-pommittajien lentoja. Tiedot <u><a href="http://planeradar.ru/virtualradar/desktop.html">PlaneRadar</a></u>-sivuston ukrainalaiselta <u><a href="https://twitter.com/ua4wiy_?lang=fi">@ua4wiy_</a></u>-bongarilta Twitter-viesteinä.</p><p>60-0024:n lento 1.4.2019 Itämeri-Puola-alueella (<a href="https://twitter.com/ua4wiy_/status/1112658251487809537"><u>@ua4wiy 1.4.201</u>9</a>).</p><p>61-009:n lentoonlähtö 29.3.2019 Fairfordin lentotukikohdasta (<a href="https://twitter.com/ua4wiy_/status/1111561185319624705"><u>@ua4wiy_29.3.2019</u></a>).</p><p>61-0024:n lentoonlähtö 28.3.2019 Fairfordin lentotukikohdasta (<u><a href="https://twitter.com/ua4wiy_/status/1111215962953531392">@ua4wiy_28.3.2019</a></u>).</p><p>60-0032:n lento 25.3.2019 Itämeri-alueella (<u><a href="https://twitter.com/ua4wiy_/status/1110158216569204737">@ua4wiy_25.3.2019</a></u>).</p><p>61-0024:n lentoonlähtö 25.3.2019 Fairfordin lentotukikohdasta, Kaliningradin kierto Itämeren puolelta Liettuan ilmatilaan ja Suwalkin käytävän portille, lisäksi samanaikaisesti 61-009:n lento Itämerta pitkin pohjoiseen ja Latviaan (<u><a href="https://twitter.com/ua4wiy_/status/1110095020483375104">@ua4wiy_25.3.2019</a></u>). 61-0024:n ja myös 61-009:n lentoa Baltian yllä on esitetty kuvassa 1.</p><p>61-0032:n lentoonlähtö 22.3.2019 Fairfordin lentotukikohdasta, lento Tanskan läpi Itämerelle ja pohjoiseen Itämerta pitkin ja paluu Ruotsin ilmatilan kautta (Gotlannin yli) etelään (<u><a href="https://twitter.com/ua4wiy_/status/1109168156831113221">@ua4wiy_22.3.2019</a></u>). Gotlannin ylitys on esitetty kuvassa 2.</p><p>61-0024:n lentoonlähtö 20.3.2019 Fairfordin lentotukikohdasta, lento Tanskan läpi Itämerelle kiinni Kaliningradin rajaan ja kääntö Puolaan (<u><a href="https://twitter.com/ua4wiy_/status/1108310472053399552">@ua4wiy_20.3.2019</a></u>)</p><p>60-0021:n lento 18.3.2019 Itämerelle Tanskan läpi kiinni Kaliningradin alueeseen, koukkaus kohti Ruotsin ilmatilaa, jatkaminen kohti Suomenlahtea ja kääntö Viron ilmatilaan (<u><a href="https://twitter.com/ua4wiy_/status/1107680397796753408">@ua4wiy_18.3.2019</a></u>). Kuvassa 3 on esitetty, kuinka lähelle Suomen ilmatilaa 60-0021 lensi kapealla Suomenlahdella. Kuvassa 4 on esitetty 60-0021:n lentorataa kohti Viron Rakverea noin 100 kilometrin päässä Venäjän rajasta ja noin 230 kilometrin päässä Pietarin keskustasta. Kuvassa 5 on puolestaan esitetty 61-0024:n lentoliikkeitä Rakveren länsipuolella 18.3.2019 (<u><a href="https://twitter.com/GDarkconrad/status/1107691794756710400">@GDarkconrad 18.3.2019</a></u>).</p><p>60-0009:n lento 15.3.2019 Itämeren eteläosassa, kääntö Kaliningradin talousvesialueen rajalla (<u><a href="https://twitter.com/ua4wiy_/status/1106548348796981254">@ua4wiy_15.3.2019</a></u>).</p><p>60-0009:n lento 14.3.2019 Itämeren kierrokselta Puolan ja Saksan kautta takaisin lentotukikohtaan (<u><a href="https://twitter.com/ua4wiy_/status/1106170242835853312">@ua4wiy_14.3.2019</a></u>).</p><p>Ohessa on vain toisiotutkavastaaja (transponderi) päällä tapahtuneita Itämeren lentoja, ei suikaan kaikki Euroopan alueella tapahtuneet lennot. 61-009 ja 60-0021 eivät ole Barksdalen lentotukikohdasta 14.-16.3.2019 saapuneita pommittajia.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; ****</p><p>&ldquo;<em>U.S. Air Force B-52s conduct flights to Iceland and the Netherlands</em>&rdquo; oli uutisotsikko Yhdysvaltain Euroopan- ja Afrikan-ilmavoimien sivuilla maaliskuun viimeisenä viikonloppuna (<u><a href="https://www.usafe.af.mil/News/Press-Releases/Article/1799950/us-air-force-b-52s-conduct-flights-to-iceland-and-the-netherlands/">U.S. Air Forces in Europe &amp; Air Forces Africa 30.3.2019</a></u>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&ldquo;<em>Yhdysvaltojen ilmavoimien B-52-pommittajat suorittavat lentoja Islantiin ja Hollantiin</em>&rdquo;.</p><p>Kyseisiä lentoja suoritettiin 29.3.2019. Norjaa kohti lentoja suoritettiin 28.3.2019.</p><p>&ldquo;<em>During the flights, five B-52s conducted training with Norwegian F-16 fighter jets. <u>Training with NATO allies like Norway enhances the capabilities and readiness of the alliance.</u></em>&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&ldquo;<em>Lentojen aikana, viisi B-52-pommittajaa harjoitteli norjalaisten F-16-hävittäjien kanssa. <u>Harjoittelu Nato-liittolaisten kuten Norjan kanssa parantaa liittoutuman kyvykkyyttä ja valmiutta.</u></em>&rdquo;</p><p>Pommittajia oli ollut Norjan lennoilla yhteensä siis peräti viisi. Kuvassa 6 on esitetty B-52-pommittaja F-16-norjalaishävittäjien saattueessa 28.3.2019.</p><p>&ldquo;<em>Last week, a B-52 bomber from the air base in United Kingdom was on Barents Sea mission. <u>At the same time</u>, other B-52 planes were flying the in the Baltic, the Black Sea and outside Russian airspace in the Far East.</em>&rdquo; kirjoitti puolestaan&nbsp;The Barents Obselver myös maaliskuun viimeisenä viikonloppuna (<u><a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2019/03/both-us-b-52-bombers-and-russian-t-160s-missions-outside-norway">The Barents Obselver 30.3.2019</a></u>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&ldquo;Viime viikolla [viikolla 12, 18.-24.3.] <em>B-52-pommittaja Iso-Britannian lentotukikohdasta oli Barentsinmeren tehtävällä. <u>Samanaikaisesti</u> muut B-52-pommittajat lensivät Itämerellä, Mustallamerellä sekä Venäjän Lähi-idän lentotukikohdan lähettyvillä.</em>&rdquo;</p><p>Yhdysvallat ja Nato suorittivat siis raskailla pommikoneilla lentoja samanaikaisesti koko Euroopassa Islannista Lähi-itään.</p><p>Siis myös Mustallamerellä kuten myös Itämerellä.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; ****</p><p>B-52-pommittajien lennoista muualla kuin Itämerellä ja sen ympäristöstä ei löydy lentoreittejä lennonseurantapalveluista. Esimerkiksi Mustanmeren lentoreittejä ei löydy.</p><p>B-52-pommittajien toisiotutkavastaajat eli transponderit olivat pääsääntöisesti päällä Itämeren lennoilla, mutta sen sijaan muualla transponderit eivät olleet pääsääntöisesti päällä lukuun ottamatta lähtöjä Fairfordin lentotukikohdasta. Bongareiden mukaan B-52-pommittajien toisiotutkavastaajina olisi ADS-B/Model-S.</p><p>Miksi lennettyjä lentoreittejä ei löydy Itämeren alueen ulkopuolelta?</p><p>Siitä saamme &rdquo;kiittää&rdquo; presidentti Niinistön ja Suomen tekemää transponderialoitetta. Tuon aloitteen takia Nato-koneet käyttivät ja käyttävät toisiotutkavastaajia Itämerellä enemmän - pääsääntöisesti - kuin muualla.</p><p>Nato-maiden ilma-alusten toisiotutkavastaajien käyttö on itseasiassa Venäjän edun mukaista, koska Naton sotilaslentoliikennettä tapahtuu Venäjän rajojen tuntumassa ja Venäjä on ikään kuin vastaanottava osapuoli.</p><p>Niinistö ja Suomi meni pahasti halpaan lähtiessä viemään eteenpäin Venäjän transponderialoitetta. Suomi sai leiman Venäjän etujen ajajana lännessä. Tilanne on vähän samalainen kuin aikanaan Suomen ydinaseettoman Pohjolan edistäminen Neuvostoliiton etujen mukaisesti.</p><p>Venäjän on helppo viedä tyhmää ja asioihin perehtymätöntä. Suomea siis.</p><p>Mielenkiintoista tässä on, onko myös Suomen Puolustusvoimien ja Ilmavoimien kanta ollut, että sotilaskoneiden tulisi käyttää Itämerellä toisiotutkavastaajia, vaikka suurempi kuva Nato-mittakaavassa ei niiden käytölle olisi myös Suomen sotilaallinen etu.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; ****</p><p>Ruotsi on siis sallinut ja samalla hyväksynyt myös ydinasekyvykkyyden omaavien B-52-pommittajien lennot sen ilmatilassa ja vieläpä hyvinkin ruotsalaishävittäjäsaattueessa. Hävittäjäsaattueet kuuluvat B-52-pommittajalentojen turvaamiseen.</p><p>Kuvan 2 mukaisesti Ruotsi salli Virosta palaavan 61-0032:n Gotlannin ilmatilan ylityksen 22.3.2019.</p><p>Kuvassa 7 on puolestaan esitetty B-52-pommittajan lentoa Itämeren yllä neljän ruotsalaisen JAS 39C Gripen -hävittäjän kanssa. Kyseessä on vuoden 2015 kesäkuun 5.-20. päivänä pidetystä <u><a href="https://www.army.mil/article/150941/us_paratroopers_kick_off_baltops_15_with_combined_joint_air_assault">BALTOPS 15</a></u> -harjoituksesta, johon myös Suomi osallistui. Kuvassa 7 on näkyvissä Öölannin saaren eteläkärki ja taustalla manner-Ruotsin Smålandin rannikkoa.</p><p>B-52-pommittaja suoritti tuossa harjoituksessa Itämeren miinoitustehtävää, jolla harjoiteltiin venäläisalusten blokkaamista merellä. Samaan aikaan Itämeren ympäristössä oli myös <a href="https://www.army.mil/article/149596/exercise_saber_strike_15_demonstrates_international_cooperation_capabilities"><u>Saber Strike 15</u></a> -harjoitus ja Itämeren ympäristössä pyöri useampiakin B-52-pommittajia tukikohtana Iso-Britannian Fairford.</p><p>Suomi ei salli Ruotsin tapaan ydinasein varustettavissa olevien B-52-pommittajien lentoa ilmatilassaan. Suomi ei esimerkiksi salli B-52-pommittajien lentoja Itämereltä Suomen läpi Barentsinmerelle. Ruotsin linja poikkeaa Suomen linjasta ja on Nato- ja ydinasemyönteisempi.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; ****</p><p>&ldquo;<em>Ambassador to Russia, Naval Forces Europe Commander, view dual aircraft carrier strike group operations in the Mediterranean</em>&rdquo; (<u><a href="https://www.c6f.navy.mil/Media/News/Article/1821311/ambassador-to-russia-naval-forces-europe-commander-view-dual-aircraft-carrier-s/">The U.S. Navy 23.4.2019</a></u>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>[Yhdysvaltain] Venäjän-suurlähettiläs ja [Yhdysvaltain] Euroopan laivaston komentaja tarkastelivat kahden lentotukialusosaston toimintaa Välimerellä.</em>&rdquo;</p><p>&ldquo;<em>Abraham Lincoln </em><em>and John C. Stennis Carrier </em><em>Strike Groups Demonstrate Long Range Strike Capabilities in Romania</em>&rdquo; (<u><a href="https://www.navy.mil/submit/display.asp?%2026.4.2019">The U.S. Navy 26.4.2019</a></u>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&ldquo;<em>Lentotukialukset</em> &nbsp;<em>Abraham Lincoln</em><em> ja and John C. Stennis Carrier </em><em>harjoittelivat pitkän kantaman iskukykyä Romaniassa.&rdquo;</em></p><p>Yhdysvallat toi Välimerelle kaksi lentotukialusosastoa. <u><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Abraham_Lincoln_(CVN-72)">USS Abraham Lincoln (CVN-72)</a></u>:n muodostama lentotukialusosasto siirtyi Gibraltarin salmen kautta Välimerelle 20.4.2019 ja<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/USS_John_C._Stennis"> <u>USS John C. Stennis (CVN-74)</u></a>:n lentotukialusosaston Suezin kanavan kautta 21.4.2019.</p><p>Vain viikkoa aikaisemmin 5.-13. huhtikuuta Natolla oli vuotuinen Romanian johtaman monikansallinen Sea Shield 2019 -merisotaharjoitus Mustallamerellä (<u><a href="https://navaltoday.com/2019/04/15/20-ship-black-sea-exercise-sea-shield-2019-concludes-in-romania/">NavalToday 15.4.2019</a></u>).</p><p>Mustallamerellä olivat lentäneet myös B-52-pommittajat maaliskuun jälkipuoella.</p><p>Molemmilla lentotukialusosastoilla on myös vahva ydinaseistus. Kaksi lentotukialusosastoa käsittää sotilasvoimana mm. 130 ilma-alusta, kun Suomella on hävittäjä alle puolet tuosta määrästä.</p><p>Kuten B-52-pommittajien esiintymiseen Euroopan taivaalla, myös kahden lentotukialusosaston esiintymiseen Euroopan merillä liittyivät eurooppalaiset Nato-maat.</p><p>Abraham Lincolnin osastossa oli mukana Espanjan Alvaro de Bazan -luokan <u><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Spanish_frigate_M%C3%A9ndez_N%C3%BA%C3%B1ez">ESPS Méndez Núñez (F 104)</a></u> -fregatti. Abraham Lincolnin lentotukialusosasto osallistuu myös parhaillaan käynnissä olevaan Italian <u><a href="http://www.marina.difesa.it/cosa-facciamo/per-la-difesa-sicurezza/Pagine/mare_aperto_2019.aspx">Mare Aperto</a></u> -merisotaharjoitukseen yhdessä italialaisen&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Italian_aircraft_carrier_Giuseppe_Garibaldi"><u>ITS Giuseppe Garibald</u>i</a> -lentotukialuksen kanssa (<u><a href="https://navaltoday.com/2019/05/02/uss-abraham-lincoln-joins-major-italian-exercise-mare-aperto/">NavalToday 2.5.2019</a></u>).</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; ****</p><p>Suomessa on arvuuteltu, miksi Yhdysvallat toi kaksi lentotukialusosastoa Välimerelle (esim. <u><a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/cbdf3dae-92a7-4bef-8ca4-ef9c11f991bb">IL 28.4.2019</a></u>).</p><p>Edellisen kerran Yhdysvalloilla on alueella kaksi lentotukialusosastoa vuonna 2016. Onko kyseessä Lähi-idän tilanne vai onko kyse samasta kuin mistä B-52-pommittajien tuonnissa oli kyse: Venäjästä ja Venäjän ydinaseista.</p><p>Mielestäni kyse oli ja on Venäjästä. Kyse oli Nato-toimimisesta myös Mustallamerellä, vaikkakin Välimereltä käsin. Yhdysvallat on kuvannut toimintaa hyvin samoin sanakääntein kuin B-52-hävittäjien toimintaa:</p><p>&rdquo;<em>The Abraham Lincoln (ABE) and John C. Stennis (JCS) carrier strike groups (CSG), together with U.S. Air Force 603rd Air Operations Centers, <u>demonstrated pre-planned, long range targeted strike capabilities in coordination</u> with the Romanian Air Force in Romania, April 25.</em>&ldquo; (<u><a href="https://www.navy.mil/submit/display.asp?%2026.4.2019">The U.S. Navy 26.4.2019</a></u>).</p><p>&rdquo;<em>Abraham Lincolnin ja John C. Stennis Carrierin lentotukialusosastojen yhteistoiminta <u>osoitti etukäteen suunniteltuja, pitkän kantaman yhteisiskukykyjä </u>Romanian ilmavoimien kanssa 25. huhtikuuta.</em>&rdquo;</p><p>Kyse oli jälleen ydinaseista ja siitä, miten Venäjä oli uhitellut INF-sopimuksen päättymisilmoitusten yhteydessä Romaniassa olevaa ohjuspuolustusjärjestelmän yksikköä. Venäjä on vaatinut Yhdysvaltoja tuhoamaan Romaniassa olevan ohjuspuolustusjärjestelmäyksikön, jotta se palaisi INF:n noudattamiseen. Kyse on Romaniassa olevista MK 41 VLS -laukaisualustoista, jotka luovat Venäjän mukaan Yhdysvalloille mahdollisuuden rikkoa INF-sopimusta (<a href="https://www.armyrecognition.com/october_2018_global_defense_security_army_news_industry/deployment_of_us_mk_41_missile_systems_in_romania_poland_contradicts_inf_treaty.html"><u>Army Recognition 11.10.2018</u></a>).</p><p>Presidentti Putin otti MK 41 VLS -laukaisualustat esille helmikuussa vuotuisessa valtakunnan tila -puheessaan maan liittokokoukselle (<a href="http://kremlin.ru/events/president/news/59863"><u>Президент России 20.2.201</u>9</a>).</p><p>Putin lausui:</p><p>&rdquo;<em>Сперва начали разработку и применение ракет средней дальности, присвоив им для отвода глаз наименование &laquo;ракеты-мишени&raquo; для целей ПРО. Затем приступили к развёртыванию в Европе универсальных пусковых установок МК-41, которые позволяют осуществить боевое применение крылатых ракет средней дальности &rsquo;Томагавк&rsquo;.</em>&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Ensinnäkin he [Yhdysvallat] aloittivat keskipitkän matkan ohjusten kehittämisen sekä käytön ja antoivat niille silmänlumeeksi &rdquo;puolustusohjukset&rdquo; -nimen kuitenkin ohjuspuolustuksen [Venäjää kohtaan hyökkääviä] tavoitteita varten. Sitten he aloittivat toimittaa Eurooppaan monikäyttöisiä MK 41 -ohjuslaukaisualustoja, mitkä mahdollistavat keskimatkan Tomahawk-risteilyohjusten taistelukäytön.</em>&rdquo;</p><p>Yhdysvalloista tulevat MK 41 -ohjuslaukaisualustat ovat nyt siis Putinin mielestä sotilaallinen uhka, koska niillä voidaan laukaista myös Tomahawk-ohjuksia, jotka kykenevät kuljettamaan ydinkärkiä.</p><p>Olen käsitellyt tuota tapausta aikaisemmin blogikirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Laivue 2020 </em><em>-hankinnalla Suomella on mahdollisuus laukaista myös ydinohjuksia</em>&rdquo; (<u><a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252038-uusilla-korveteilla-pitaa-olla-kyky-torjua-myos-iskander-ja-kalibr-ohjuksia">US-blogi 9.3.2019</a></u>).</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; ****</p><p>&ldquo;<em>U.S. deploying carrier, bombers to Middle East to deter Iran: Bolton</em>&rdquo; oli uutisotsikko Reutersin sivuilla maanantaina (<u><a href="https://www.reuters.com/article/us-usa-iran/u-s-deploying-carrier-bombers-to-middle-east-in-warning-to-iran-bolton-idUSKCN1SC01B">Reuters 6.5.2019</a></u>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&ldquo;<em>Bolton: Yhdysvallat toimittaa lentotukialuksen ja pommittajia uhatakseen Irania</em>&rdquo;</p><p>&ldquo;<em>The United States is deploying the USS Abraham Lincoln Carrier Strike Group and a bomber task force to the U.S. Central Command region to send a clear and unmistakable message to the Iranian regime that any attack on United States interests or on those of our allies will be met with unrelenting </em>force. Bolton said.&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Yhdysvallat on toimittamassa USS Abraham Lincolnin lentotukialusosaston ja pommittajia Yhdysvaltain keskisen sotatoimialueen komentokeskuksen [</em><u><a href="https://www.centcom.mil/"><em>U.S. Central Command, USCENTCOM</em></a></u><em>] alaisuuteen, minkä tarkoitus on lähettää selkeä ja yksiselitteinen viesti Iranin hallitukselle siitä, että mikä hyökkäys tahansa Yhdysvaltoja tai liittolaistemme etuja vastaan johtaa vastaukseen armottomalla voimalla.&rdquo;</em><em> [kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John] Bolton sanoi.</em>&rdquo;</p><p>Tuo Boltonin ilmoitus tuli, kun lentotukialus Abraham Lincoln jo oli Välimerellä ja kun John C. Stennis Carrierin lentotukialusosasto on jo palaamassa Yhdysvaltoihin ja ohittanut Gibraltarin salmen. Tullessaan Välimerelle lentotukialusosastot eivät olleet USCENTCOM:n alaisuudessa vaan USEUCOM:n alaisuudessa.</p><p>Boltonin ilmoitus tarkoittaa, että Abraham Lincolnin lentotukialusosasto siirtyisi Persianlahdelle, mutta vielä maanantaina 6.5. osasto oli Italian ja Albanian välissä Adrianmerellä. Alun alkaen Yhdysvaltain kaksi massiivista lentotukialusosastoa eivät tulleet Välimerelle ensisijaisesti Lähi-idän tilanteen vuoksi. Nähtäväksi jää, siirtyykö Abraham Lincoln todella Välimereltä Arabianmerelle tai Persianlahdelle.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; ****</p><p>B-52-pommittajien tämän kevään lennot kohdistuivat pohjoisessa Murmanskin alueen läheisyyteen ja Itämerellä Kaliningradin läheisyyteen. Myös Kaliningradissa Venäjällä on jo ydinaseita. Murmanskissa on aina ollut. Krimin niemimaalla tulee olemaan. B-52-pommittajien lennot kohdistuivat myös Venäjän toiseksi suurimman kaupungin Pietarin liepeille kuvien 4 ja 5 mukaisesti.</p><p>Välimerellä olleiden lentotukialusosastojen toiminnassa Mustanmeren ja Romanian alueella oli myös kysymys ydinaseista ja ohjuspuolustusjärjestelmästä. Kyse oli osaltaan Krimistä.</p><p>Venäjä on suorittanut jatkuvasti ja suorittaa jatkuvasti ydinasekykyisillä Tupolev Tu-160 ja Tu-95 sekä myös Tu-22 -pommittajilla Keski-Euroopan porteille. Kuvassa 8 on esitetty tyypillinen lentoreitti, joka lähteen Murmanskin alueelta lentotukikohdasta, jonka vierellä Venäjällä on ilma-aluksiin asetettavien ydinaseiden varasto.</p><p>Olen käsitellyt tuotakin varastoa aikaisemmin kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Venäjän rakensi uudet ydinasevarastot kiinni Suomen ja Norjan rajaan</em>&rdquo; (<u><a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262390-venajan-rakensi-uudet-ydinasevarastot-kiinni-suomen-ja-norjan-rajaan">US-blogi 11.10.2018</a></u>). Kyse on Bolšoe Ramozeron ydinasevarastosta.&nbsp;</p><p>Tupolev Tu-160 -pommittajien nimetty kotilentokenttä on Murmanskin Olenogorskissa <strong>68&deg;09&#39;08.8&quot;N 33&deg;27&#39;35.6&quot;E</strong> (<strong>68.152440, 33.459882</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/68%C2%B009&#039;08.8%22N+33%C2%B027&#039;35.6%22E/@68.1528279,33.4529901,4636m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNjnCsDAxJzUyLjEiTiAzM8KwMjUnMTguNiJF!3b1!8m2!3d69.031134!4d33.421832!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d68.1524396!4d33.4598823?hl=fi"><u>Google-map-1</u></a>, joka on myös mm. Kuolan niemimaalle sijoitettujen Tupolev Tu-22 -pommittajien kotikenttä. Tuon ydinasevarasto on 20 kilometrin päässä lentokentästä. Kuvassa 8 esitetty lento lähtee em. kentältä.</p><p>Kuvassa 8 on kyse kahden Tupolev Tu-160 -pommittajan lennosta 29.3.2019. Toisen tunnus noista pommittajista on <u><a href="https://www.jetphotos.com/registration/RF-94108">RF-94108</a></u>, jonka lentoreitti on kuvassa. Tiedot ovat <u><a href="https://twitter.com/MIL_Radar">@MIL_Radar</a></u>-bongarilta.</p><p>Yhdysvallat ei ole jättänyt rauhaan myöskään Kiinaa. B-52-pommittajat lensivät Kiinan lähialueilla vastaavasti kuin myöhemmin Euroopassa maaliskuun alkupuolella ainakin päivämäärillä 3.3. ja 13.3.2019. Venäjän Kamtšatkan niemimaan lähettyvillä pommittajat lensivät 18.3.2019 (<a href="https://www.airforcetimes.com/news/your-air-force/2019/03/19/b-52-bombers-are-flying-near-russian-and-chinese-waters-this-month/"><u>AirForceTimes 19.3.2019</u></a>). Tuolloin pommittajalennot olivat käynnissä myös Euroopan puolella, ja Venäjä oli tavallaan B-52-pommittajien &rdquo;puristuksessa&rdquo; molemmin puolin.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; ****</p><p>Pohjimmiltaan kyse B-52-pommittajien ja lentotukialusosastojen vierailussa tänä keväänä Euroopassa oli siis Venäjästä, ydinaseista ja INF-sopimuksen päättymisestä.</p><p>Eurooppa on korkeimman asteen puolustuksessaan - siis ydinaseistuksessa - Yhdysvaltojen armoilla. Ihan hyvä, että on, koska Euroopalla itsellään ei ole mitään. Tämä Euroopasta asemasta maailman suurvaltana, jota ei ole.</p><p>Yhdysvallat ei ole jättämässä Eurooppaa eikä Natoa vaikkakin Yhdysvaltojen sotilaallisen toiminnan painopiste on siirtymässä Kaukoitään ja todennäköisesti myös Arktiselle alueelle. Presidentti Trumpin puheita on tulkittu Euroopassa väärin. Eturivin väärintulkitsija on ollut Saksa liittokansleri Merkelin ja sosiaalidemokraattien johdolla.</p><p>Eurooppa ei voi mitenkään, vaikka se kuinka kehittäisi yhteistä EU-puolustustaan, irtautua Yhdysvaltain ydinaseista ja siten Yhdysvaltain asevoimista, mikäli Eurooppa ei halua itseään Venäjän sotilaalliseen kontrolliin. Iso-Britannian ja Ranskan ydinaseet eivät muodosta Venäjälle sellaista uhkaa, minkä Venäjä ottaisi sotilaallisissa toimissaan huomioon todellisena uhkana ja painostustekijänä.</p><p>Euroopalla tarkoitin tuossa kuten yleensäkin tässä kirjoituksessa lähinnä Nato-Eurooppaa, mutta myös Natoon kuulumattomia EU-maita sekä Venäjän edessä olevia länteen suuntautuneita maita, kuten Ukrainaa.</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; ****</p><p>Eripuraisen ja päätöskyvyttömän EU-Euroopan kyvykkyydestä Venäjän puristuksessa kertoo hyvin seuraava Venäjä-pakote-esimerkki.</p><p>Esimerkki osoittaa, etteivät EU:n jäsenmaat kykene näkemään metsää puilta eikä erottamaan pieniä asioita suurista. Pienet maakohtaiset omat edut menevät Euroopan etujen edelle. Venäjän on helppo sekä ohjata että hallita EU-Eurooppaa varsin vähäisin voimavaroin ja vähällä aivoenergialla.</p><p>EU-Euroopan pahimmat tapaukset yhteisen edun tuhoamisessa ovat Saksa, Italia ja Suomi.</p><p>Missään nimessä EU-Euroopan pahimpia tapauksia yhteisen edun tuhoamisessa eivät ole Visegrád-ryhmän maat Puola, Unkari, Tšekki ja Slovakia.</p><p>Tuo EU:n eripuraisuutta osoittava Venäjä-pakote-esimerkki oli EU:n kyvykkyys asettaa Venäjälle pakotteita Kertšinsalmessa 25.11.2018 tapahtuneen välikohtauksen takia. Ohessa lyhyt kertaus, joka perustuu ukrainalaisen EU-myönteisen Европейская правда -uutissivuston tietoihin ja juttuun (<u><a href="https://www.eurointegration.com.ua/rus/articles/2019/04/17/7095291/">Европейская правда 17.4.2019</a></u>).</p><p>Европейская правда -sivusto tunnetaan englannin kielellä &rdquo;<em>Eurointegration</em>&rdquo;, virallisempi suomennos olisi kutakuinkin &rdquo;<em>Euroopan totuus</em>&rdquo;.</p><p>Eurooppa-neuvosto teki 15. maaliskuuta päätöksen pakotteista kahdeksaa venäläistä viranhaltijaa&nbsp;vastaan Venäjän Kertšinsalmen toimien johdosta (<a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=OJ:L:2019:073:FULL&amp;from=EN"><u>Official Journal of the European Union L73, 15.3.2019</u></a>). Tämän päätöksen aikaansaaminen oli EU:ssa tuskien taival.</p><p>EU:n kyvyttömyys tehdä päätöksiä uutisoitiin laajasti luonnollisesti myös Venäjällä (mm. <a href="https://ria.ru/2019041717.4.2019">Р<u>иа Новости 17.4.2019</u></a>, <a href="https://newizv.ru/news/politics/18-04-2019/strany-es-pytalis-zablokirovat-sanktsii-protiv-rossii?id=strany-es-pytalis-zablokirovat-sanktsii-protiv-rossii&amp;published_date=18-04-2019&amp;rubric=politics&amp;type=NewsItem"><u>Новые Известия 18.4.2019</u></a>, <u><a href="https://tvzvezda.ru/news/vstrane_i_mire/content/201904171635-nbd8.htm">Звезда 17.4.2019</a></u> jne.). Kremlissä oli varmasti hymy herkässä jälleen kerran.</p><p>Keskustelut EU:ssa mahdollisista seuraamuksista Venäjän toimista Asovanmerellä alkoivat heti 25.11.2018. EU toimi jo heti tapahtuman alussa epämääräisesti, koska se ei aluksi edellyttänyt Moskovalta vangittujen ukrainalaissotilaiden vapauttamista vastaavasti kuin esimerkiksi Yhdysvallat vaati.</p><p>EU:ssa aluksi Saksa vastusti uusia pakote- ja muita seuraamuksia Venäjälle. Uusia pakotteita tukivat vielä tuolloin muut EU:n jäsenmaat, kuten Ranska ja Italia.</p><p>Pakoteneuvottelut EU-maiden kesken olivat alusta alkaen siis hankalat.</p><p>Seuraavaksi Suomi esti aikaansaadun pakotehenkilölistan. Suomen kokema ongelma oli Venäjän federaation rajavartiolaitoksen varapäällikkö ja merivartioston johtaja Gennadi Medvedevin ottaminen listalle, koska Medvedev on Venäjän keskeisin henkilö Venäjän ja Suomen välisissä rajakysymyksissä.</p><p>Käsittelin tuota Gennadi Medvedev -tapausta aikaisemmin kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Venäjän kiilastrategia Suomen avulla onnistui taas kerran ilman suurta vaivaa</em>&rdquo; (<u><a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272055-venajan-kiilastrategia-suomen-avulla-onnistui-taas-kerran-ilman-suurta-vaivaa">US-blogi 19.3.2019</a></u>).</p><p>Heti kun Gennadi Medvedev oli saatu pois pakotelistalta Suomen vaatimuksesta, Italia esti seuraavaksi kolmantena EU-maana uudet Venäjä-pakotteet. Ei Gennadi Medvedevin nimen vuoksi, vaan koska&nbsp;Italian hallituksella pääministeri Giuseppe Conten johdolla on ollut pyrkimys poistaa oikeistopopulistiseen tapaan EU:n kaikki pakotteet Venäjältä.</p><p>No, käy se pyrkimys hajottaa EU:ta noillakin tavoilla, joita Saksa, Suomi ja Italia käyttivät kukin omista lähtökohdistaan. Suomi ei siis ole Italiaa kummoisempi Venäjä-politiikan teossa, vaikka oikeistopopulistisia voimia ja Visegrád-ryhmän maita täällä ahkerasti syytellään niiden Venäjä-politiikastaan.</p><p>Suomelle neuvo: oma pesä kuntoon aluksi.</p><p>Venäjä pitää Saksan hyvin otteessaan maakaasunsa avulla. On pitänyt jo kauan ja ote vain tiukkenee uuden Nord Stream 2 -kaasuputken myötä.</p><p>Toivottavasti Perussuomalaiset ottaa järjen käteensä ja erkautuvat täysin EU:n oikeistopopulististen puolueiden Venäjä-politiikasta. Venäjä on halpamainen väline yrittää hajottaa EU:ta EU:n sisältä. Tosi halpamainen.</p><p>No, Italia saatiin Venäjä-pakotelistan taakse, kun Liettua otti kontolleen viisi Syyriasta Italiaan saapunutta turvapaikanhakijaperhettä. Italian hinta pakotekaupassa oli siis varsin nimellinen.</p><p>Ukraina esitti EU:lle prosessin aluksi ns. Asovan pakettia (&rdquo;<em>Азовский пакет</em>&rdquo;), joka olisi sisältänyt pakotetoimia venäläisiä yrityksiä, satamia ja aluksia vastaan. EU:ssa vain Liettua ja Tanska tukivat tuota pakettia, ei yksikään muu EU-maa. Myös Yhdysvallat kannatti tuota pakettia.</p><p>Oheinen esimerkki osoittaa, kuinka hajallaan ja kyvytön EU on ratkomaan Venäjää koskevia pieniäkin asioita. Kuinka kummassa EU voi rakentaa yhtään mitään uskottavaan puolustukseen liittyvää ilman Yhdysvaltojen merkittävää panostusta? Ei yhtään mitään. EU on kuin vielä kapaloissa oleva vauva, kun Venäjä on jo aikuinen ja toimii aikuisen ottein.</p><p>Kertšinsalmen tapahtumien aiheuttamista ongelmista EU-päätöksenteolle kertoi Suomessa ensimmäisenä Helsingin Sanomien Venäjä-kolumnisti Jarmo Mäkelä kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Venäjän media ei huomannut Jussi Halla-ahon kirjoitusta, jossa oli vain yksi sana</em>&rdquo; (<u><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006087103.html">HS 29.4.2019</a></u>).</p><p>Kylmä sota on palannut todellakin maailmaan, jos vielä on joku, joka ei näin usko.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti Putinilla on leppoisaa Euroopan suhteen. Eurooppa-asiat ovat edenneet niin kuin Venäjä on halunnut.

INF-sopimus raukeaa muutaman kuukauden päästä heinä-elokuun vaihteessa. Venäjä on saanut INF-sopimuksessa nyt sen, mitä se esitti Yhdysvalloille ensimmäisen kerran jo vuonna 2007. Myös muiden ydinaseita rajoittavien Venäjän ja Yhdysvaltain kahdenvälisten sopimusten jatkuminen on epävarmaa. Tarkoitan Start III -sopimuksen jatkoa 5.2.2021 jälkeen, mikäli sopimusoptiolle ei löydy jatkopäätöstä tai mikäli täysin uutta sopimusta ei haluta solmia.

Eläköitynyt suurlähettiläs Pasi Patokallio kirjoitti osuvasti Helsingin Sanomissa (HS 4.5.2019):

INF-sopimuksen raukeaminen sinetöi Venäjän ylivoiman ydinaseissa Euroopassa pitkäksi aikaa, mutta se tuskin johtaa vastatoimiin. Yhdysvalloille Euroopan turvallisuus ei ole enää ajattelun keskiössä.

Venäjä on Yhdysvalloille turvallisuuspoliittisesti yhä enemmän eurooppalainen - ja eurooppalaisten - ongelma. Eurooppalaisten on vastattava Venäjän haasteeseen vahvistamalla omaa puolustustaan.

Suomi osallistuu aktiivisesti ydinaseriisunnan verifikaatiota koskevaan työhön. Eläköitymisestä huolimatta Pasi Patokallio on edelleen jäsen YK:n ydinaseriisunnan verifikaatiota käsittelevässä asiantuntijaryhmässä.

Suomi isännöi Yhdysvaltojen johtaman ydinaseriisunnan verifikaatiokumppanuuden (International Partnership for Nuclear Disarmament Verification, IPNDV) kokouksen maaliskuun 4.-7. päivänä 2019 Helsingissä (Summary Report of the IPNDV Joint Working Group Meeting, Helsinki, Finland), jossa Suomen puolesta oli mukana johtohenkilönä Pasi Patokallio.

Verifikaatiolla tarkoitetaan oikeaksi todistamista havainnoilla ja havainnoinnin aikaansaamalla vahvistuksella.

Tulin itse aikanaan Pasi Patokallion kanssa samaan johtopäätökseen omassa blogikirjoituksessa otsikolla ”INF-sopimuksen päättymisen poliittinen analyysi Euroopan turvallisuudelle” (US-blogi 3.3.2019).

                                                                                            ****

Tosiaankin presidentti Putinilla on leppoisaa Euroopan suhteen niin kauan kuin Venäjällä on ydinaseylivoima suhteessa Euroopassa oleviin ydinaseisiin. Niin kauan kuin Eurooppa on ydinaseiden kehitysmaa, ei Eurooppa voi irrottautua Yhdysvalloista. Irtautuminen on mahdotonta ja Euroopan Yhdysvallat-politiikka on mitoitettava tuon tosiasian pohjalta.

Liittolaisia joko ollaan tai ei olla. Puoliliittolaisuutta ei ole olemassa.

EU:n orastava puolustusyhteistyö on leikkipeliä Venäjän suhteen; voiko Venäjä uhata Euroopan EU- ja Nato-maita sotilaallisesti? Venäjän uhka Euroopan Nato-maita vastaan perustuu ydinaseisiin, joissa Euroopalla ei ole pariteettia suhteessa Venäjään, mutta Yhdysvalloilla on.

Toki Euroopan Nato- ja myös EU-mailla tulee olla vahva ja uskottava konventionaalisten aseiden armeija, jolla pitäisi kyetä ratkomaan myös lähialueiden niitä kriisipesäkkeitä, jotka luovat uhkaa ja vajetta Euroopan turvallisuuteen. Konventionaalisten aseiden armeijan ja ennen kaikkea päätöskyvyn sotilaallisen voiman käytöstä tulee olla sellainen, ettei Venäjällä olisi enää suurempaa halukkuutta Georgian ja Itä-Ukrainan sodan kaltaisiin tapahtumiin.

Läntisen Euroopan tämänhetkinen uhkakynnys on Venäjälle matala. Matalampi kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Tuosta on seurauksena Euroopan jatkuvat turvallisuusongelmat liittoutumien välisellä alueella.

Tämä pitkän blogikirjoituksen seuraavissa luvuissa on käsitelty nimenomaan ydinaseita ja ydinaseiden puolustuksellista uhkaamista, vaikka käsitellyt tapaukset näyttävätkin pintapuolisesti perinteisillä konventionaalisilla aseilla tapahtuvalla uhittelulta puolin ja toisin.

Euroopassa olisi syytä muistaa, että on turha harrastaa kilpavarustelua vihollisen kanssa jousipyssyillä, jos vihollisella on panssarivaunu ja itsellä ei ole. Sen sijaan, jos itsellä on myös panssarivaunu, voi harrastaa kilpavarustelua myös jousipyssyillä, koska ylemmällä tasolla ollaan vähintään tasoissa vihollisen kanssa. Pariteettiajatusta pitää siis alkaa purkaa aluksi aina korkeimmalta tasolta. Venäjän ja lännen välillä pariteettiajatus pitää siis purkaa aluksi ydinaseista.

Kun Venäjä ajattelee Natoa vihollistahona, Venäjä ajattelee aina ensiksi ydinaseita. Suomi ei kuulu Natoon eikä Suomea suojaa ydinaseet. Niin kauan kuin Suomi ei kuulu Natoon, Suomi on sotilaallisen turvallisuuden perustassa hetteiköllä.

Suomessa on täysin virheellistä ajatella, että jos Suomi ei kuulu Natoon, maata eivät koske ydinaseet eikä Venäjä voi uhata meitä ydinasein.

Ydinaseet ratkaisevat myös Suomen turvallisuuden perustan tavalla tai toisella.

                                                                                            ****

U.S. Air Force B-52 Bombers Practiced a Nuclear Strike on Russia Last Month” oli uutisotsikko yhdysvaltalaisella The National Interest -sivustolla 25.4.2019 (The National Interest 25.4.2019).

Vapaasti suomennettuna:

Yhdysvaltojen ilmavoimien B-52-pommittajat harjoittelivat ydinaseiskua Venäjälle viime kuussa”.

"The deployment also includes joint and allied training in the U.S. European Command theater to improve bomber interoperability. Training with joint partners, allied nations and other U.S. Air Force units contributes to our ready and postured forces and enables us to build enduring and strategic relationships necessary to confront a broad range of global challenges." uutisoi puolestaan Yhdysvaltain ilmavoimat (U.S. Air Force 14.3.2019).

Vapaasti suomennettuna:

[B-52-pommittajien] sijoittaminen [RAF:n Fairfordin tukikohtaan] sisältää myös yhteisiä liittolaisharjoituksia Yhdysvaltain Euroopan komentokeskuksen [USEUCOMtoiminta-alueella pommittajien yhteistoiminnan parantamiseksi. Harjoitukset yhteistyökumppanimaiden, liittolaisten ja muiden Yhdysvaltojen ilmavoimien yksiköiden kanssa edistää valmius- ja harjoitusvoimiamme sekä suo meille mahdollisuuden luoda kestäviä ja strategisia suhteita, jotka ovat välttämättömiä kohdattaessa ratkaistavaksi monenlaisia maailmanlaajuisia haasteita.

Yhdysvallat lennätti yhteensä kuusi raskaan sarjan Boeing B-52 Stratofortress -pommittajaa Yhdysvaltain Louisianassa sijaitsevasta Barksdalen lentotukikohdasta (Barksdale Air Force Base) Iso-Britannian Fairfordin lentotukikohtaan (RAF Fairford Air Force).

Fairfordin lentotukikohta on Yhdysvaltain ilmavoimien ainoa eurooppalainen raskaiden pommikoneiden lentotukikohta. Fairfordin kiitoradan pituus ja kantokyky on mitoitettu niin, että sinne voi laskeuta vaikkapa avaruussukkula.

Nuo kuusi Fairfordiin saapunutta B-52-pommittajaa olivat tunnuksiltaan 60-0024, 60-0025 ja 61-0013, jotka saapuivat 14.3.2019. Pommittaja tunnuksella 60-0058 saapui 15.3.2019 ja pommittajat tunnuksilla 60-0032 ja 61-0015 saapuivat 16.3.2019. Pommittajat siirtyivät takaisin Yhdysvaltoihin huhtikuun alussa 5. ja 6. päivänä.

Tässä kirjoituksessa edellä luetteloidun kaltaiset viisinumeroiset koodit ovat ilma-aluksien tutkavastaajatunnuksia (”callsign”). Tutkavastaajatunnuksen avulla voi tarkastella kyseisten ilma-alusten lentoreittejä lennonseurantapalvelujen sivuilla (esim. Flightradar24.com, PlaneFinder.net tai Global ADS Exchange sekä PlaneRadar.ru).

B-52-pommittajilla on sinänsä perusominaisuuksien puolesta ydinasevalmius, mutta kaikkia koneita ei ole modifioitu ydinaseiden kuljettamiseen. Ulospäin ydinasevalmius ei välttämättä ole siviilin helposti havaittavissa, jos ei tiedä tarkkoja yksityiskohtia. Esimerkiksi 60-0024-, 60-0058- ja 60-0032-pommittajia ei ole modifioitu ydinaseiden kuljettamiseen.

Ainakin kaksi Fairfordin lentotukikohdassa olleista B-52-pommittajista oli ydinaseita kuljettamaan kykeneviä, kolmannesta ei ole varmuutta. Tällaiset ilma-alukset ovat tunnistettavissa erityisestä ”evästä” (englannin kielen sana ”fin”). Evätunniste liittyy uuteen Yhdysvaltojen ja Venäjän väliseen START III -sopimukseen, joka rajoittaa Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinaseita kuljettamaan kykenevien järjestelmien määrää. Kirjaus on sopimuksen liitteissä, jotka eivät löydy netistä.

START III -sopimuksessa Venäjän puolelta B-52-pommittajien (B-52G, B-52H) kaltaisiksi raskaiksi pommittajiksi on nimetty Tupolev Tu-95MS- ja Tu-160-pommittajat. Tupolev Tu-22 -pommittajat eivät ole mainittuna sopimuksessa. Muut tunnistemerkityksi edellytetyt raskaat pommittajat ovat Yhdysvaltojen puolella  B-IB (B-1B Lancer) ja B-2A (B-2 Spirit).

                                                                                            ****

B-52-pommittajat lensivät koko Euroopan ilmatilassa Norjanmerellä, Itämerellä ja Välimerellä. B-52-pommittajat lensivät Nato-maiden ohella myös Ruotsin ilmatilassa, mutteivat muiden Naton ulkopuolisten maiden ilmatilassa.

Pääosa lennoista tapahtui pohjoisilla alueilla Norjan, Baltian maiden ja Puolan ilmatilassa.

B-52-pommittaja - ainakin yksi - lensi siis Ruotsin ilmatilassa. Lento tapahtui Gotlannin yli 22.3.2019. Suomen kanssa ei ollut sovittuna, että B-52-pommittajilla olisi ollut mahdollisuus lentää myös Suomen ilmatilassa, mutta 60-0021-pommittaja kävi 18.3.2019 aivan Suomen rajan pinnassa. Kone ei lentänyt suoraan Itämereltä Viron ilmatilaan vaan koukkasi Suomenlahden kautta Suomen ilmatilaa hipoen. Rajaloukkauksesta ei ole raportoitu.

60-0021:lla ei ole ydinasevalmiutta. Myös 61-0024:lla ei siis ole ydinasevalmiutta.

Kun ja jos haluan tietoja Nato-maiden sotilasilma-alusten liikkeistä, kyselen niitä venäläisiltä bongareilta, jotka seuraavat melkeinpä työkseen länsimaisia sotilaslentokoneita. Vastaavasti jos haluan tietoja Venäjän sotilaslentokoneiden liikkeistä, kysele niistä Nato-maiden bongareilta.

Olen koonnut tähän Itämeren alueella liikkuneen B-52-pommittajien lentoja. Tiedot PlaneRadar-sivuston ukrainalaiselta @ua4wiy_-bongarilta Twitter-viesteinä.

60-0024:n lento 1.4.2019 Itämeri-Puola-alueella (@ua4wiy 1.4.2019).

61-009:n lentoonlähtö 29.3.2019 Fairfordin lentotukikohdasta (@ua4wiy_29.3.2019).

61-0024:n lentoonlähtö 28.3.2019 Fairfordin lentotukikohdasta (@ua4wiy_28.3.2019).

60-0032:n lento 25.3.2019 Itämeri-alueella (@ua4wiy_25.3.2019).

61-0024:n lentoonlähtö 25.3.2019 Fairfordin lentotukikohdasta, Kaliningradin kierto Itämeren puolelta Liettuan ilmatilaan ja Suwalkin käytävän portille, lisäksi samanaikaisesti 61-009:n lento Itämerta pitkin pohjoiseen ja Latviaan (@ua4wiy_25.3.2019). 61-0024:n ja myös 61-009:n lentoa Baltian yllä on esitetty kuvassa 1.

61-0032:n lentoonlähtö 22.3.2019 Fairfordin lentotukikohdasta, lento Tanskan läpi Itämerelle ja pohjoiseen Itämerta pitkin ja paluu Ruotsin ilmatilan kautta (Gotlannin yli) etelään (@ua4wiy_22.3.2019). Gotlannin ylitys on esitetty kuvassa 2.

61-0024:n lentoonlähtö 20.3.2019 Fairfordin lentotukikohdasta, lento Tanskan läpi Itämerelle kiinni Kaliningradin rajaan ja kääntö Puolaan (@ua4wiy_20.3.2019)

60-0021:n lento 18.3.2019 Itämerelle Tanskan läpi kiinni Kaliningradin alueeseen, koukkaus kohti Ruotsin ilmatilaa, jatkaminen kohti Suomenlahtea ja kääntö Viron ilmatilaan (@ua4wiy_18.3.2019). Kuvassa 3 on esitetty, kuinka lähelle Suomen ilmatilaa 60-0021 lensi kapealla Suomenlahdella. Kuvassa 4 on esitetty 60-0021:n lentorataa kohti Viron Rakverea noin 100 kilometrin päässä Venäjän rajasta ja noin 230 kilometrin päässä Pietarin keskustasta. Kuvassa 5 on puolestaan esitetty 61-0024:n lentoliikkeitä Rakveren länsipuolella 18.3.2019 (@GDarkconrad 18.3.2019).

60-0009:n lento 15.3.2019 Itämeren eteläosassa, kääntö Kaliningradin talousvesialueen rajalla (@ua4wiy_15.3.2019).

60-0009:n lento 14.3.2019 Itämeren kierrokselta Puolan ja Saksan kautta takaisin lentotukikohtaan (@ua4wiy_14.3.2019).

Ohessa on vain toisiotutkavastaaja (transponderi) päällä tapahtuneita Itämeren lentoja, ei suikaan kaikki Euroopan alueella tapahtuneet lennot. 61-009 ja 60-0021 eivät ole Barksdalen lentotukikohdasta 14.-16.3.2019 saapuneita pommittajia.

                                                                                            ****

U.S. Air Force B-52s conduct flights to Iceland and the Netherlands” oli uutisotsikko Yhdysvaltain Euroopan- ja Afrikan-ilmavoimien sivuilla maaliskuun viimeisenä viikonloppuna (U.S. Air Forces in Europe & Air Forces Africa 30.3.2019).

Vapaasti suomennettuna:

Yhdysvaltojen ilmavoimien B-52-pommittajat suorittavat lentoja Islantiin ja Hollantiin”.

Kyseisiä lentoja suoritettiin 29.3.2019. Norjaa kohti lentoja suoritettiin 28.3.2019.

During the flights, five B-52s conducted training with Norwegian F-16 fighter jets. Training with NATO allies like Norway enhances the capabilities and readiness of the alliance.

Vapaasti suomennettuna:

Lentojen aikana, viisi B-52-pommittajaa harjoitteli norjalaisten F-16-hävittäjien kanssa. Harjoittelu Nato-liittolaisten kuten Norjan kanssa parantaa liittoutuman kyvykkyyttä ja valmiutta.

Pommittajia oli ollut Norjan lennoilla yhteensä siis peräti viisi. Kuvassa 6 on esitetty B-52-pommittaja F-16-norjalaishävittäjien saattueessa 28.3.2019.

Last week, a B-52 bomber from the air base in United Kingdom was on Barents Sea mission. At the same time, other B-52 planes were flying the in the Baltic, the Black Sea and outside Russian airspace in the Far East.” kirjoitti puolestaan The Barents Obselver myös maaliskuun viimeisenä viikonloppuna (The Barents Obselver 30.3.2019).

Vapaasti suomennettuna:

“Viime viikolla [viikolla 12, 18.-24.3.] B-52-pommittaja Iso-Britannian lentotukikohdasta oli Barentsinmeren tehtävällä. Samanaikaisesti muut B-52-pommittajat lensivät Itämerellä, Mustallamerellä sekä Venäjän Lähi-idän lentotukikohdan lähettyvillä.

Yhdysvallat ja Nato suorittivat siis raskailla pommikoneilla lentoja samanaikaisesti koko Euroopassa Islannista Lähi-itään.

Siis myös Mustallamerellä kuten myös Itämerellä.

                                                                                            ****

B-52-pommittajien lennoista muualla kuin Itämerellä ja sen ympäristöstä ei löydy lentoreittejä lennonseurantapalveluista. Esimerkiksi Mustanmeren lentoreittejä ei löydy.

B-52-pommittajien toisiotutkavastaajat eli transponderit olivat pääsääntöisesti päällä Itämeren lennoilla, mutta sen sijaan muualla transponderit eivät olleet pääsääntöisesti päällä lukuun ottamatta lähtöjä Fairfordin lentotukikohdasta. Bongareiden mukaan B-52-pommittajien toisiotutkavastaajina olisi ADS-B/Model-S.

Miksi lennettyjä lentoreittejä ei löydy Itämeren alueen ulkopuolelta?

Siitä saamme ”kiittää” presidentti Niinistön ja Suomen tekemää transponderialoitetta. Tuon aloitteen takia Nato-koneet käyttivät ja käyttävät toisiotutkavastaajia Itämerellä enemmän - pääsääntöisesti - kuin muualla.

Nato-maiden ilma-alusten toisiotutkavastaajien käyttö on itseasiassa Venäjän edun mukaista, koska Naton sotilaslentoliikennettä tapahtuu Venäjän rajojen tuntumassa ja Venäjä on ikään kuin vastaanottava osapuoli.

Niinistö ja Suomi meni pahasti halpaan lähtiessä viemään eteenpäin Venäjän transponderialoitetta. Suomi sai leiman Venäjän etujen ajajana lännessä. Tilanne on vähän samalainen kuin aikanaan Suomen ydinaseettoman Pohjolan edistäminen Neuvostoliiton etujen mukaisesti.

Venäjän on helppo viedä tyhmää ja asioihin perehtymätöntä. Suomea siis.

Mielenkiintoista tässä on, onko myös Suomen Puolustusvoimien ja Ilmavoimien kanta ollut, että sotilaskoneiden tulisi käyttää Itämerellä toisiotutkavastaajia, vaikka suurempi kuva Nato-mittakaavassa ei niiden käytölle olisi myös Suomen sotilaallinen etu.

                                                                                            ****

Ruotsi on siis sallinut ja samalla hyväksynyt myös ydinasekyvykkyyden omaavien B-52-pommittajien lennot sen ilmatilassa ja vieläpä hyvinkin ruotsalaishävittäjäsaattueessa. Hävittäjäsaattueet kuuluvat B-52-pommittajalentojen turvaamiseen.

Kuvan 2 mukaisesti Ruotsi salli Virosta palaavan 61-0032:n Gotlannin ilmatilan ylityksen 22.3.2019.

Kuvassa 7 on puolestaan esitetty B-52-pommittajan lentoa Itämeren yllä neljän ruotsalaisen JAS 39C Gripen -hävittäjän kanssa. Kyseessä on vuoden 2015 kesäkuun 5.-20. päivänä pidetystä BALTOPS 15 -harjoituksesta, johon myös Suomi osallistui. Kuvassa 7 on näkyvissä Öölannin saaren eteläkärki ja taustalla manner-Ruotsin Smålandin rannikkoa.

B-52-pommittaja suoritti tuossa harjoituksessa Itämeren miinoitustehtävää, jolla harjoiteltiin venäläisalusten blokkaamista merellä. Samaan aikaan Itämeren ympäristössä oli myös Saber Strike 15 -harjoitus ja Itämeren ympäristössä pyöri useampiakin B-52-pommittajia tukikohtana Iso-Britannian Fairford.

Suomi ei salli Ruotsin tapaan ydinasein varustettavissa olevien B-52-pommittajien lentoa ilmatilassaan. Suomi ei esimerkiksi salli B-52-pommittajien lentoja Itämereltä Suomen läpi Barentsinmerelle. Ruotsin linja poikkeaa Suomen linjasta ja on Nato- ja ydinasemyönteisempi.

                                                                                            ****

Ambassador to Russia, Naval Forces Europe Commander, view dual aircraft carrier strike group operations in the Mediterranean” (The U.S. Navy 23.4.2019).

Vapaasti suomennettuna:

[Yhdysvaltain] Venäjän-suurlähettiläs ja [Yhdysvaltain] Euroopan laivaston komentaja tarkastelivat kahden lentotukialusosaston toimintaa Välimerellä.

Abraham Lincoln and John C. Stennis Carrier Strike Groups Demonstrate Long Range Strike Capabilities in Romania” (The U.S. Navy 26.4.2019).

Vapaasti suomennettuna:

Lentotukialukset  Abraham Lincoln ja and John C. Stennis Carrier harjoittelivat pitkän kantaman iskukykyä Romaniassa.”

Yhdysvallat toi Välimerelle kaksi lentotukialusosastoa. USS Abraham Lincoln (CVN-72):n muodostama lentotukialusosasto siirtyi Gibraltarin salmen kautta Välimerelle 20.4.2019 ja USS John C. Stennis (CVN-74):n lentotukialusosaston Suezin kanavan kautta 21.4.2019.

Vain viikkoa aikaisemmin 5.-13. huhtikuuta Natolla oli vuotuinen Romanian johtaman monikansallinen Sea Shield 2019 -merisotaharjoitus Mustallamerellä (NavalToday 15.4.2019).

Mustallamerellä olivat lentäneet myös B-52-pommittajat maaliskuun jälkipuoella.

Molemmilla lentotukialusosastoilla on myös vahva ydinaseistus. Kaksi lentotukialusosastoa käsittää sotilasvoimana mm. 130 ilma-alusta, kun Suomella on hävittäjä alle puolet tuosta määrästä.

Kuten B-52-pommittajien esiintymiseen Euroopan taivaalla, myös kahden lentotukialusosaston esiintymiseen Euroopan merillä liittyivät eurooppalaiset Nato-maat.

Abraham Lincolnin osastossa oli mukana Espanjan Alvaro de Bazan -luokan ESPS Méndez Núñez (F 104) -fregatti. Abraham Lincolnin lentotukialusosasto osallistuu myös parhaillaan käynnissä olevaan Italian Mare Aperto -merisotaharjoitukseen yhdessä italialaisen ITS Giuseppe Garibaldi -lentotukialuksen kanssa (NavalToday 2.5.2019).

                                                                                            ****

Suomessa on arvuuteltu, miksi Yhdysvallat toi kaksi lentotukialusosastoa Välimerelle (esim. IL 28.4.2019).

Edellisen kerran Yhdysvalloilla on alueella kaksi lentotukialusosastoa vuonna 2016. Onko kyseessä Lähi-idän tilanne vai onko kyse samasta kuin mistä B-52-pommittajien tuonnissa oli kyse: Venäjästä ja Venäjän ydinaseista.

Mielestäni kyse oli ja on Venäjästä. Kyse oli Nato-toimimisesta myös Mustallamerellä, vaikkakin Välimereltä käsin. Yhdysvallat on kuvannut toimintaa hyvin samoin sanakääntein kuin B-52-hävittäjien toimintaa:

The Abraham Lincoln (ABE) and John C. Stennis (JCS) carrier strike groups (CSG), together with U.S. Air Force 603rd Air Operations Centers, demonstrated pre-planned, long range targeted strike capabilities in coordination with the Romanian Air Force in Romania, April 25.“ (The U.S. Navy 26.4.2019).

Abraham Lincolnin ja John C. Stennis Carrierin lentotukialusosastojen yhteistoiminta osoitti etukäteen suunniteltuja, pitkän kantaman yhteisiskukykyjä Romanian ilmavoimien kanssa 25. huhtikuuta.

Kyse oli jälleen ydinaseista ja siitä, miten Venäjä oli uhitellut INF-sopimuksen päättymisilmoitusten yhteydessä Romaniassa olevaa ohjuspuolustusjärjestelmän yksikköä. Venäjä on vaatinut Yhdysvaltoja tuhoamaan Romaniassa olevan ohjuspuolustusjärjestelmäyksikön, jotta se palaisi INF:n noudattamiseen. Kyse on Romaniassa olevista MK 41 VLS -laukaisualustoista, jotka luovat Venäjän mukaan Yhdysvalloille mahdollisuuden rikkoa INF-sopimusta (Army Recognition 11.10.2018).

Presidentti Putin otti MK 41 VLS -laukaisualustat esille helmikuussa vuotuisessa valtakunnan tila -puheessaan maan liittokokoukselle (Президент России 20.2.2019).

Putin lausui:

Сперва начали разработку и применение ракет средней дальности, присвоив им для отвода глаз наименование «ракеты-мишени» для целей ПРО. Затем приступили к развёртыванию в Европе универсальных пусковых установок МК-41, которые позволяют осуществить боевое применение крылатых ракет средней дальности ’Томагавк’.

Vapaasti suomennettuna:

Ensinnäkin he [Yhdysvallat] aloittivat keskipitkän matkan ohjusten kehittämisen sekä käytön ja antoivat niille silmänlumeeksi ”puolustusohjukset” -nimen kuitenkin ohjuspuolustuksen [Venäjää kohtaan hyökkääviä] tavoitteita varten. Sitten he aloittivat toimittaa Eurooppaan monikäyttöisiä MK 41 -ohjuslaukaisualustoja, mitkä mahdollistavat keskimatkan Tomahawk-risteilyohjusten taistelukäytön.

Yhdysvalloista tulevat MK 41 -ohjuslaukaisualustat ovat nyt siis Putinin mielestä sotilaallinen uhka, koska niillä voidaan laukaista myös Tomahawk-ohjuksia, jotka kykenevät kuljettamaan ydinkärkiä.

Olen käsitellyt tuota tapausta aikaisemmin blogikirjoituksessa otsikolla ”Laivue 2020 -hankinnalla Suomella on mahdollisuus laukaista myös ydinohjuksia” (US-blogi 9.3.2019).

                                                                                            ****

U.S. deploying carrier, bombers to Middle East to deter Iran: Bolton” oli uutisotsikko Reutersin sivuilla maanantaina (Reuters 6.5.2019).

Vapaasti suomennettuna:

Bolton: Yhdysvallat toimittaa lentotukialuksen ja pommittajia uhatakseen Irania

The United States is deploying the USS Abraham Lincoln Carrier Strike Group and a bomber task force to the U.S. Central Command region to send a clear and unmistakable message to the Iranian regime that any attack on United States interests or on those of our allies will be met with unrelenting force. Bolton said.”

Vapaasti suomennettuna:

Yhdysvallat on toimittamassa USS Abraham Lincolnin lentotukialusosaston ja pommittajia Yhdysvaltain keskisen sotatoimialueen komentokeskuksen [U.S. Central Command, USCENTCOM] alaisuuteen, minkä tarkoitus on lähettää selkeä ja yksiselitteinen viesti Iranin hallitukselle siitä, että mikä hyökkäys tahansa Yhdysvaltoja tai liittolaistemme etuja vastaan johtaa vastaukseen armottomalla voimalla.” [kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John] Bolton sanoi.

Tuo Boltonin ilmoitus tuli, kun lentotukialus Abraham Lincoln jo oli Välimerellä ja kun John C. Stennis Carrierin lentotukialusosasto on jo palaamassa Yhdysvaltoihin ja ohittanut Gibraltarin salmen. Tullessaan Välimerelle lentotukialusosastot eivät olleet USCENTCOM:n alaisuudessa vaan USEUCOM:n alaisuudessa.

Boltonin ilmoitus tarkoittaa, että Abraham Lincolnin lentotukialusosasto siirtyisi Persianlahdelle, mutta vielä maanantaina 6.5. osasto oli Italian ja Albanian välissä Adrianmerellä. Alun alkaen Yhdysvaltain kaksi massiivista lentotukialusosastoa eivät tulleet Välimerelle ensisijaisesti Lähi-idän tilanteen vuoksi. Nähtäväksi jää, siirtyykö Abraham Lincoln todella Välimereltä Arabianmerelle tai Persianlahdelle.

                                                                                            ****

B-52-pommittajien tämän kevään lennot kohdistuivat pohjoisessa Murmanskin alueen läheisyyteen ja Itämerellä Kaliningradin läheisyyteen. Myös Kaliningradissa Venäjällä on jo ydinaseita. Murmanskissa on aina ollut. Krimin niemimaalla tulee olemaan. B-52-pommittajien lennot kohdistuivat myös Venäjän toiseksi suurimman kaupungin Pietarin liepeille kuvien 4 ja 5 mukaisesti.

Välimerellä olleiden lentotukialusosastojen toiminnassa Mustanmeren ja Romanian alueella oli myös kysymys ydinaseista ja ohjuspuolustusjärjestelmästä. Kyse oli osaltaan Krimistä.

Venäjä on suorittanut jatkuvasti ja suorittaa jatkuvasti ydinasekykyisillä Tupolev Tu-160 ja Tu-95 sekä myös Tu-22 -pommittajilla Keski-Euroopan porteille. Kuvassa 8 on esitetty tyypillinen lentoreitti, joka lähteen Murmanskin alueelta lentotukikohdasta, jonka vierellä Venäjällä on ilma-aluksiin asetettavien ydinaseiden varasto.

Olen käsitellyt tuotakin varastoa aikaisemmin kirjoituksessa otsikolla ”Venäjän rakensi uudet ydinasevarastot kiinni Suomen ja Norjan rajaan” (US-blogi 11.10.2018). Kyse on Bolšoe Ramozeron ydinasevarastosta. 

Tupolev Tu-160 -pommittajien nimetty kotilentokenttä on Murmanskin Olenogorskissa 68°09'08.8"N 33°27'35.6"E (68.152440, 33.459882), Google-map-1, joka on myös mm. Kuolan niemimaalle sijoitettujen Tupolev Tu-22 -pommittajien kotikenttä. Tuon ydinasevarasto on 20 kilometrin päässä lentokentästä. Kuvassa 8 esitetty lento lähtee em. kentältä.

Kuvassa 8 on kyse kahden Tupolev Tu-160 -pommittajan lennosta 29.3.2019. Toisen tunnus noista pommittajista on RF-94108, jonka lentoreitti on kuvassa. Tiedot ovat @MIL_Radar-bongarilta.

Yhdysvallat ei ole jättänyt rauhaan myöskään Kiinaa. B-52-pommittajat lensivät Kiinan lähialueilla vastaavasti kuin myöhemmin Euroopassa maaliskuun alkupuolella ainakin päivämäärillä 3.3. ja 13.3.2019. Venäjän Kamtšatkan niemimaan lähettyvillä pommittajat lensivät 18.3.2019 (AirForceTimes 19.3.2019). Tuolloin pommittajalennot olivat käynnissä myös Euroopan puolella, ja Venäjä oli tavallaan B-52-pommittajien ”puristuksessa” molemmin puolin.

                                                                                            ****

Pohjimmiltaan kyse B-52-pommittajien ja lentotukialusosastojen vierailussa tänä keväänä Euroopassa oli siis Venäjästä, ydinaseista ja INF-sopimuksen päättymisestä.

Eurooppa on korkeimman asteen puolustuksessaan - siis ydinaseistuksessa - Yhdysvaltojen armoilla. Ihan hyvä, että on, koska Euroopalla itsellään ei ole mitään. Tämä Euroopasta asemasta maailman suurvaltana, jota ei ole.

Yhdysvallat ei ole jättämässä Eurooppaa eikä Natoa vaikkakin Yhdysvaltojen sotilaallisen toiminnan painopiste on siirtymässä Kaukoitään ja todennäköisesti myös Arktiselle alueelle. Presidentti Trumpin puheita on tulkittu Euroopassa väärin. Eturivin väärintulkitsija on ollut Saksa liittokansleri Merkelin ja sosiaalidemokraattien johdolla.

Eurooppa ei voi mitenkään, vaikka se kuinka kehittäisi yhteistä EU-puolustustaan, irtautua Yhdysvaltain ydinaseista ja siten Yhdysvaltain asevoimista, mikäli Eurooppa ei halua itseään Venäjän sotilaalliseen kontrolliin. Iso-Britannian ja Ranskan ydinaseet eivät muodosta Venäjälle sellaista uhkaa, minkä Venäjä ottaisi sotilaallisissa toimissaan huomioon todellisena uhkana ja painostustekijänä.

Euroopalla tarkoitin tuossa kuten yleensäkin tässä kirjoituksessa lähinnä Nato-Eurooppaa, mutta myös Natoon kuulumattomia EU-maita sekä Venäjän edessä olevia länteen suuntautuneita maita, kuten Ukrainaa.

                                                                                            ****

Eripuraisen ja päätöskyvyttömän EU-Euroopan kyvykkyydestä Venäjän puristuksessa kertoo hyvin seuraava Venäjä-pakote-esimerkki.

Esimerkki osoittaa, etteivät EU:n jäsenmaat kykene näkemään metsää puilta eikä erottamaan pieniä asioita suurista. Pienet maakohtaiset omat edut menevät Euroopan etujen edelle. Venäjän on helppo sekä ohjata että hallita EU-Eurooppaa varsin vähäisin voimavaroin ja vähällä aivoenergialla.

EU-Euroopan pahimmat tapaukset yhteisen edun tuhoamisessa ovat Saksa, Italia ja Suomi.

Missään nimessä EU-Euroopan pahimpia tapauksia yhteisen edun tuhoamisessa eivät ole Visegrád-ryhmän maat Puola, Unkari, Tšekki ja Slovakia.

Tuo EU:n eripuraisuutta osoittava Venäjä-pakote-esimerkki oli EU:n kyvykkyys asettaa Venäjälle pakotteita Kertšinsalmessa 25.11.2018 tapahtuneen välikohtauksen takia. Ohessa lyhyt kertaus, joka perustuu ukrainalaisen EU-myönteisen Европейская правда -uutissivuston tietoihin ja juttuun (Европейская правда 17.4.2019).

Европейская правда -sivusto tunnetaan englannin kielellä ”Eurointegration”, virallisempi suomennos olisi kutakuinkin ”Euroopan totuus”.

Eurooppa-neuvosto teki 15. maaliskuuta päätöksen pakotteista kahdeksaa venäläistä viranhaltijaa vastaan Venäjän Kertšinsalmen toimien johdosta (Official Journal of the European Union L73, 15.3.2019). Tämän päätöksen aikaansaaminen oli EU:ssa tuskien taival.

EU:n kyvyttömyys tehdä päätöksiä uutisoitiin laajasti luonnollisesti myös Venäjällä (mm. Риа Новости 17.4.2019, Новые Известия 18.4.2019, Звезда 17.4.2019 jne.). Kremlissä oli varmasti hymy herkässä jälleen kerran.

Keskustelut EU:ssa mahdollisista seuraamuksista Venäjän toimista Asovanmerellä alkoivat heti 25.11.2018. EU toimi jo heti tapahtuman alussa epämääräisesti, koska se ei aluksi edellyttänyt Moskovalta vangittujen ukrainalaissotilaiden vapauttamista vastaavasti kuin esimerkiksi Yhdysvallat vaati.

EU:ssa aluksi Saksa vastusti uusia pakote- ja muita seuraamuksia Venäjälle. Uusia pakotteita tukivat vielä tuolloin muut EU:n jäsenmaat, kuten Ranska ja Italia.

Pakoteneuvottelut EU-maiden kesken olivat alusta alkaen siis hankalat.

Seuraavaksi Suomi esti aikaansaadun pakotehenkilölistan. Suomen kokema ongelma oli Venäjän federaation rajavartiolaitoksen varapäällikkö ja merivartioston johtaja Gennadi Medvedevin ottaminen listalle, koska Medvedev on Venäjän keskeisin henkilö Venäjän ja Suomen välisissä rajakysymyksissä.

Käsittelin tuota Gennadi Medvedev -tapausta aikaisemmin kirjoituksessa otsikolla ”Venäjän kiilastrategia Suomen avulla onnistui taas kerran ilman suurta vaivaa” (US-blogi 19.3.2019).

Heti kun Gennadi Medvedev oli saatu pois pakotelistalta Suomen vaatimuksesta, Italia esti seuraavaksi kolmantena EU-maana uudet Venäjä-pakotteet. Ei Gennadi Medvedevin nimen vuoksi, vaan koska Italian hallituksella pääministeri Giuseppe Conten johdolla on ollut pyrkimys poistaa oikeistopopulistiseen tapaan EU:n kaikki pakotteet Venäjältä.

No, käy se pyrkimys hajottaa EU:ta noillakin tavoilla, joita Saksa, Suomi ja Italia käyttivät kukin omista lähtökohdistaan. Suomi ei siis ole Italiaa kummoisempi Venäjä-politiikan teossa, vaikka oikeistopopulistisia voimia ja Visegrád-ryhmän maita täällä ahkerasti syytellään niiden Venäjä-politiikastaan.

Suomelle neuvo: oma pesä kuntoon aluksi.

Venäjä pitää Saksan hyvin otteessaan maakaasunsa avulla. On pitänyt jo kauan ja ote vain tiukkenee uuden Nord Stream 2 -kaasuputken myötä.

Toivottavasti Perussuomalaiset ottaa järjen käteensä ja erkautuvat täysin EU:n oikeistopopulististen puolueiden Venäjä-politiikasta. Venäjä on halpamainen väline yrittää hajottaa EU:ta EU:n sisältä. Tosi halpamainen.

No, Italia saatiin Venäjä-pakotelistan taakse, kun Liettua otti kontolleen viisi Syyriasta Italiaan saapunutta turvapaikanhakijaperhettä. Italian hinta pakotekaupassa oli siis varsin nimellinen.

Ukraina esitti EU:lle prosessin aluksi ns. Asovan pakettia (”Азовский пакет”), joka olisi sisältänyt pakotetoimia venäläisiä yrityksiä, satamia ja aluksia vastaan. EU:ssa vain Liettua ja Tanska tukivat tuota pakettia, ei yksikään muu EU-maa. Myös Yhdysvallat kannatti tuota pakettia.

Oheinen esimerkki osoittaa, kuinka hajallaan ja kyvytön EU on ratkomaan Venäjää koskevia pieniäkin asioita. Kuinka kummassa EU voi rakentaa yhtään mitään uskottavaan puolustukseen liittyvää ilman Yhdysvaltojen merkittävää panostusta? Ei yhtään mitään. EU on kuin vielä kapaloissa oleva vauva, kun Venäjä on jo aikuinen ja toimii aikuisen ottein.

Kertšinsalmen tapahtumien aiheuttamista ongelmista EU-päätöksenteolle kertoi Suomessa ensimmäisenä Helsingin Sanomien Venäjä-kolumnisti Jarmo Mäkelä kirjoituksessa otsikolla ”Venäjän media ei huomannut Jussi Halla-ahon kirjoitusta, jossa oli vain yksi sana” (HS 29.4.2019).

Kylmä sota on palannut todellakin maailmaan, jos vielä on joku, joka ei näin usko.

]]>
6 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275715-yhdysvallat-toi-ydinasevalmiutta-eurooppaan-ihan-lahelle-venajan-rajaa#comments EU ja Nato INF-sopimus Turpo Venäjän uhka Ydinaseet Thu, 09 May 2019 06:29:29 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275715-yhdysvallat-toi-ydinasevalmiutta-eurooppaan-ihan-lahelle-venajan-rajaa
Venäjä on ydinasemaa! -lihaa Arktiksessa http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271660-venaja-on-ydinasemaa-lihaa-arktiksessa <p>YLE:n vaalikeskustelu illalla osoitti, että se on valtamedian äänitorvi. Seitsemän tähden liike on eristetty medioista ja Paavo Väyryseltä viety oikeus edustaa demokraattisesti toimivaa liikettä.</p> <p>Surullista on&nbsp; Suomen etujen kannalta se, että meistä suomalaisista on tehty EU;n etuvartio Venäjää vastaan. Kansalaisille uskotellaan, että kaikki paha tulee Venäjältä, Venäjä jopa hajoittaa koko Euroopan unioinin.</p> <p>Euroopan unionille käy samoin kuin Britannialle, joka hajoittaa itse itsensä.&nbsp;</p> <p>Huvittavaa oli myöskin se, että Venäjästä tehtiin hallitsemattoman maahanmuuton uhka ja pää syyllinen. Sipilän kotiin kutsumista 34 000 Ruotsin kautta tulleesta sotilaasta ja taistelijasta ei puhuttu yhtään mitään.</p> <p>Suomalaisia pelotellaan myöskin ilmastomuutoksella vaikka sen osuus on 0,14 % maapallon saasteista. DDR pyrkimykset kalpenee sen rinnalla miten suomalaisia halutaan &quot;ohjata taloudellisesti&quot;, jopa ruokalautasesta viedään liha arktiselta ihmiseltä.</p> <p>Ilman lihaa emme olisi arktisessa ilmastossa edes kansakunta -Suomi.</p> <p>Lopuksi haluan kysyä mikä on se ärsyke&nbsp; -64 hävittäjää, joka saa Venäjän miettimään ydinaseen käyttöä ;) Putin on sanonut Niinistölle, että Venäjä on ydinasemaa, eikä kaihda sen käyttöä, jos sitä vastaan joukolla hyökätään.</p> <p>Putin on kertonut Niinistölle myöskin sen, että Suomen kansa vastustaa NATO:on liittymistä.</p> <p>Olisko diplomatia, sitoutumattomuus ja puolueettomuus sittenkin Suomen kansan etu?</p> <p>Kirjataan tämä&nbsp; kansan tahto ihan perustuslakiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> YLE:n vaalikeskustelu illalla osoitti, että se on valtamedian äänitorvi. Seitsemän tähden liike on eristetty medioista ja Paavo Väyryseltä viety oikeus edustaa demokraattisesti toimivaa liikettä.

Surullista on  Suomen etujen kannalta se, että meistä suomalaisista on tehty EU;n etuvartio Venäjää vastaan. Kansalaisille uskotellaan, että kaikki paha tulee Venäjältä, Venäjä jopa hajoittaa koko Euroopan unioinin.

Euroopan unionille käy samoin kuin Britannialle, joka hajoittaa itse itsensä. 

Huvittavaa oli myöskin se, että Venäjästä tehtiin hallitsemattoman maahanmuuton uhka ja pää syyllinen. Sipilän kotiin kutsumista 34 000 Ruotsin kautta tulleesta sotilaasta ja taistelijasta ei puhuttu yhtään mitään.

Suomalaisia pelotellaan myöskin ilmastomuutoksella vaikka sen osuus on 0,14 % maapallon saasteista. DDR pyrkimykset kalpenee sen rinnalla miten suomalaisia halutaan "ohjata taloudellisesti", jopa ruokalautasesta viedään liha arktiselta ihmiseltä.

Ilman lihaa emme olisi arktisessa ilmastossa edes kansakunta -Suomi.

Lopuksi haluan kysyä mikä on se ärsyke  -64 hävittäjää, joka saa Venäjän miettimään ydinaseen käyttöä ;) Putin on sanonut Niinistölle, että Venäjä on ydinasemaa, eikä kaihda sen käyttöä, jos sitä vastaan joukolla hyökätään.

Putin on kertonut Niinistölle myöskin sen, että Suomen kansa vastustaa NATO:on liittymistä.

Olisko diplomatia, sitoutumattomuus ja puolueettomuus sittenkin Suomen kansan etu?

Kirjataan tämä  kansan tahto ihan perustuslakiin.

]]>
5 http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271660-venaja-on-ydinasemaa-lihaa-arktiksessa#comments Arktinen ihminen Ilmastomuutos Paavo Väyrynen Ydinaseet Fri, 15 Mar 2019 06:16:18 +0000 Hemmo Koskiniemi http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271660-venaja-on-ydinasemaa-lihaa-arktiksessa
Laivue 2020 -hankinnalla Suomella on mahdollisuus laukaista myös ydinohjuksia http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270247-laivue-2020-hankinnalla-suomella-on-mahdollisuus-laukaista-myos-ydinohjuksia <p>Puolustusministeriö uutisoi viime torstaina, että Suomi on valinnut Laivue 2020 -taistelualushankkeessa Pohjanmaa-luokan korvetteihin yhdysvaltalaisen ESSM-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän ja Seasparrow-ohjukset (<a href="http://www.designation-systems.net/dusrm/m-162.html"><u>RIM-162 Evolved Sea Sparrow Missile (ESSM)</u></a>) ja että järjestelmän veroton hinta on 83 miljoonaa euroa (<a href="https://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=9696"><u>Puolustusministeriö 21.2.2019</u></a>). Yleisemmin käytetty nimi Seasparrow-ohjukselle on RIM-162 ESSM.</p><p>Hankinta uutisoitiin myös kansainvälisillä sotilasuutissivustoilla (esim. <a href="http://www.defense-aerospace.com/article-view/release/200226/finland-chooses-evolved-seasparrow-for-new-corvettes.html"><u>Defense-aerospace 21.2.2019</u></a>). Suomessa &nbsp;asiaa uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat (<a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006009658.html"><u>HS 21.2.2019</u></a>).</p><p>Ostovaltuutuksen ohjuksille Suomi sai Yhdysvalloista jo vuosi sitten. Defence Security Cooperation Agencyn (<u><a href="http://www.dsca.mil/" target="_blank">DSCA</a></u>) lehdistötiedote otsikolla &ldquo;<em>Finland &ndash; Evolved SEASPARROW Missiles (ESSM)</em>&rdquo; päivämäärällä 5.2.2018 löytyy <a href="http://www.dsca.mil/major-arms-sales/finland-evolved-seasparrow-missiles-essm" target="_blank"><u>täältä</u></a> (tiedote <a href="http://www.dsca.mil/sites/default/files/mas/finland_17-77.pdf" target="_blank"><u>17-77</u></a>).</p><p>Puolustusministeriön tiedotteessa ei ole kerrottu hankittavan ohjuslaukaisualustan tyyppiä, mutta Helsingin Sanomien mukaan &rdquo;<em>Suomen hankkima laukaisinyksikkö ampuu ohjukset pystysuoraan ilmaan. Laukaisinyksikköjä on erilaisia, mutta Suomen ostama on yleisimmin eri laivastojen käytössä.</em>&rdquo; (<a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006009658.html"><u>HS 21.2.2019</u></a>).</p><p>RIM-162 ESSM -ohjuksia voidaan laukaista useilta eri alustoilta, mutta Helsingin Sanomien kirjauksen perusteella kyse on <em>Mk 41 Baseline VII Strike-Length Vertical</em> -ohjuslaukaisujärjestelmästä, jolle Suomella oli myös Yhdysvaltojen ostovaltuutus (DSCA:n <u><a href="http://www.dsca.mil/major-arms-sales/finland-mk-41-vertical-launching-systems" target="_blank">lehdistötiedote</a></u> otsikolla &ldquo;<em>Finland - Mk 41 Vertical Launching Systems</em>&rdquo;, julkaisupäivä 20.2.2018, tiedote <u><a href="http://www.dsca.mil/sites/default/files/mas/finland_17-75.pdf" target="_blank">17-75</a></u>).</p><p>Tällä hetkellä Yhdysvallat valmistaa neljää eri versiota RIM-162 ESSM-ohjuksesta. RIM-162A-ohjus on suunniteltu Aegis-alusten vertikaaliseen MK 41 VLS -ohjuslaukaisujärjestelmään. RIM-162B-ohjus on puolestaan versio, joka on tarkoitettu käytettäväksi MK 41 VLS -ohjuslaukaisujärjestelmän kanssa muilla kuin Aegis-aluksilla ja siksi siitä puuttuu Aegis S -kaistan nouseva linkki. RIM-162C ja RIM-162D puolestaan ovat RIM-162B:n johdannaisia, joita käytetään MK 48 VLS- ja MK 29 -laukaisualustoilla.</p><p>Puolustusministeriön uutisesta ei kerrota, onko ostettu laukaisualustatyyppi DSCA:n ostovaltuustiedotteen mukainen. Jos on, laukaisualustatyyppi on kaiken mahdollistava MK 41 VLS BL VII (kuva 1).</p><p>Vaikka Suomen ostos ilmeisesti ja todennäköisesti on RIM-162B-ohjus, on MK 41 VLS -ohjuslaukaisujärjestelmä modifioidessa vauhdilla myös Aegis-ohjuspuolustusjärjestelmään. Tekniikka ei ole este.</p><p>Kirjoitin taistelualushanketta koskevan laajan ja perusteellisen blogikirjoituksen otsikolla &rdquo;<em>Uusilla korveteilla pitää olla kyky torjua myös Iskander- ja Kalibr-ohjuksia</em>&rdquo; vuosi sitten (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252038-uusilla-korveteilla-pitaa-olla-kyky-torjua-myos-iskander-ja-kalibr-ohjuksia"><u>US-blogi 9.3.2018</u></a>). Aseistusvalinnat olivat tuolloin puolustushallinnossa työn alla.</p><p>MK 41 -ohjuslaukaisujärjestelmässä ohjukset ladataan &rdquo;säiliöihin&rdquo; (&rdquo;canister&rdquo;), jotka puolestaan ladataan laukaisujärjestelmän &rdquo;soluihin&rdquo; (&rdquo;cell&rdquo;). Parempi suomennos cell-sanalle olisi ehkä siilo. Yhdessä laukaisujärjestelmässä on neljä solua kahdessa rivissä, siis yhteensä kahdeksan solua. MK25-laukaisusäiliö on yhtä kuin yksi solu, johon sopii neljä ESSM-ohjusta, joten ohjuslaukaisujärjestelmässä on kerrallaan 32 ohjusta. Esimerkiksi Tomahawk-ohjuksia yhteen soluun sopii sen sijaan vain yksi kappale.</p><p>Epäilen, ettei Laivue 2020:n kuhunkin kolmeen alukseen tule operatiiviseen käyttöön edes tuota 32 ohjuksen määrää huomioiden tilatun hankinnan arvo (83 miljoonaa euroa).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Kiitän Suomen puolustushallintoa hyvästä ja onnistuneesta valinnasta. Järjestelmä oli myös minun suosikkini yhdeksi Suomen uusien taistelualusten ohjusjärjestelmäksi. En kiitä itse ohjusten vuoksi vaan niiden laukaisualustojen vuoksi.</p><p>Ohjusjärjestelmiä hankittaessa tärkeä valintaan vaikuttava asia on itse ohjusten lisäksi ohjusten laukaisualustat ja laukaisusäiliöt. Millaisia erityyppisiä ohjuksia kuhunkin laukaisusäiliötyyppiin voidaan ladata ja miten laukaisusäiliöt ovat modifioitavissa tulevaisuuden uusille ohjustyypeille. Ohjusteknologiassa on ollut jo kauan päämäärä, että saman ohjuksen on käytävä eri laukaisualustoilla ja eri laukaisualustoilla on kyettävä laukaisemaan eri ohjustyyppejä.</p><p>Asehankintoja tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin. Ajan myötä ohjuksilla on tapana kasvaa, joten etenkin kalliissa merialuksissa on syytä olla riittävästi tilaa myös uusille laukaisualustoille, jotka ovat vanhoja korkeampia ja ehkäpä myös leveämpiä. Mitoituksia ei ole syytä tehdä luilleen. Lähes 8 metriä korkea tila laukaisualustalle on syytä olla vähintään varattuna.</p><p>MK 41 Baseline VII Strike-Length Vertical -ohjuslaukaisujärjestelmän soluista voidaan laukaista <a href="http://www.designation-systems.net/dusrm/m-66.html"><u>RIM-66 Standard</u></a>-, <a href="http://www.designation-systems.net/dusrm/m-67.html"><u>RIM-67 Standard</u></a>-, <a href="http://www.designation-systems.net/dusrm/m-161.html"><u>RIM-161 SM-3</u></a>-, <a href="http://www.designation-systems.net/dusrm/m-174.html"><u>RIM-174 Standard ERAM</u></a>-, <a href="http://www.designation-systems.net/dusrm/m-109.html"><u>BGM-109 Tomahawk</u></a>-, <a href="http://www.designation-systems.net/dusrm/m-139.html"><u>RUM-39 VL-ASROC</u></a>-, <a href="http://www.designation-systems.net/dusrm/m-7.html"><u>RIM-7 Sea Sparrow</u></a>- ja <a href="http://www.designation-systems.net/dusrm/m-162.html"><u>RIM-162 ESSM</u></a> -ohjuksia. Laukaisujärjestelmään lisättiin aikoinaan pituutta, jotta sillä voidaan laukaista myös Tomahawk-ohjuksia. RIM-161 SM-3 -torjuntaohjuksen pituus on 6,55 metriä ja BGM-109 Tomahawk -ohjuksen 6,25 metriä. Suomeen ostettavien RIM-162 ESSM -ohjusten pituus on vain 3,66 metriä.</p><p>Totesin jo vuosi sitten blogikirjoituksessani, että laukaisujärjestelmä on Suomen syytä valita niin, että sillä voidaan laukaista Tomahawk-ohjuksia. Näin toimiessa Suomella on kalustonsa puolesta tasaveroiset tekniset mahdollisuudet liittyä Aegis-ohjuspuolustusjärjestelmään kuin mitä esimerkiksi Norjalla on. MK 41 BL VII oli oikea ostos.</p><p>Toistaiseksi Tomahawk-ohjuksia Yhdysvallat ei ole myynyt juurikaan muille maille. Ohjus on käytössä vain Yhdysvalloilla itsellään ja Iso-Britannialla. On kuitenkin huomioitava, että Raytheonin RIM-161 SM-3-torjuntaohjuksen tilalle voidaan teknisten mittojen puolesta asettaa suoraan Raytheonin BGM-109 Tomahawk -ohjus samalla laukaisualustalla. RIM-161 SM-3-torjuntaohjuksia ja niiden laukaisualustoja on Euroopassa laajemmin.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>MK 41 BL VII -ohjuslaukaisujärjestelmän myötä Suomella tulee olemaan tekninen kyvykkyys laukaista myös ydinkärkiä.</p><p>BGM-109 Tomahawk -ohjukset ovat varustettavissa ydinkärjillä. INF-sopimuksen velvoitteiden mukaisesti Yhdysvallat tuhosi Euroopassa maalle sijoitut&nbsp;W-84-ydinkärjillä varustetut BGM-109G Tomahawk -ohjukset, mutta merialuksissa ohjukset ovat edelleen. W-84-ydinkärkien tuhovoima oli suurimmillaan 150 kT.</p><p>Nykyisiin Tomahawk-ohjuksiin asennettava ydinkärki on tyyppiä W80. Yhdysvallat on parhaillaan kunnostamassa noita ydinkärkiä ja kunnostetut ohjukset on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2025 W80-4 tunnuksella (<a href="https://share-ng.sandia.gov/news/resources/news_releases/w80-4-sandia-california-works-on-nuclear-weapon-life-extension-program/#.WGMR91MrKLs"><u>Sandia National Laboratories 15.10.2015</u></a>). Kunnostaminen ei tarkoita sitä, että kaikki ydinkärjet olisivat kerralla kunnostettavina.</p><p>Kärjen vaihto ohjukseen on sinänsä nopea toimenpide. Ydinkärki vaihdetaan ohjukseen kuin Lego-palikka.</p><p>Jos Yhdysvallat sijoittaa Venäjän kasvavan ydinaseuhan vuoksi uusia taktisia keskimatkan ydinohjuksia Eurooppaan, uskoisin niiden olevan Tomahawk-ohjuksiin asettavissa olevia ydinkärkiä. Tomahawk-ohjukset tulisivat todennäköisesti merialuksiin, eivät maalle. Yhdysvallat toisi todennäköisesti Eurooppaan lisäksi myös ilma-aluksissa kuljetettavia ydinaseita.</p><p>Presidentti Putin otti MK 41 VLS -laukaisualustat esille viime keskiviikkona vuotuisessa valtakunnan tila -puheessaan maan liittokokoukselle (<a href="http://kremlin.ru/events/president/news/59863"><u>Президент России 20.2.2019</u></a>).</p><p>Asiasta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat (<a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006012410.html"><u>IS 24.2.2019</u></a>). Suomi on nyt siis päättänyt hankkia noita Putinin manaamia laukaisualustoja uusiin korvetteihinsa.</p><p>Putin lausui:</p><p>&rdquo;<em>Сперва начали разработку и применение ракет средней дальности, присвоив им для отвода глаз наименование &laquo;ракеты-мишени&raquo; для целей ПРО. Затем приступили к развёртыванию в Европе универсальных пусковых установок МК-41, которые позволяют осуществить боевое применение крылатых ракет средней дальности &rsquo;Томагавк&rsquo;.</em>&rdquo;</p><p>Vapaa suomennos:</p><p>&rdquo;<em>Ensinnäkin he [Yhdysvallat] aloittivat keskipitkän matkan ohjusten kehittämisen sekä käytön ja antoivat niille silmänlumeeksi &rdquo;puolustusohjukset&rdquo; -nimen kuitenkin ohjuspuolustuksen [Venäjää kohtaan hyökkääviä] tavoitteita varten. Sitten he aloittivat toimittaa Eurooppaan monikäyttöisiä MK 41 -ohjuslaukaisualustoja, mitkä mahdollistavat keskimatkan Tomahawk-risteilyohjusten taistelukäytön.</em>&rdquo;</p><p>Yhdysvalloista tulevat MK 41 -ohjuslaukaisualustat ovat nyt siis Putinin mielestä&nbsp;sotilaallinen uhka, koska niillä voidaan laukaista myös Tomahawk-ohjuksia.</p><p>Katsotaan, milloin Tomahawk-ohjuksia ja kenties myös ydinkärkiä aletaan sijoittaa eurooppalaisiin sota-aluksiin, kun INF-sopimusta ei pian enää ole. Valmius on Saksalla, Hollannilla, Norjalla ja Espanjalla sekä pian myös Suomella alusten puolesta. Iso-Britannialla on jo Tomahawk-ohjuksia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puolustusministeriö uutisoi viime torstaina, että Suomi on valinnut Laivue 2020 -taistelualushankkeessa Pohjanmaa-luokan korvetteihin yhdysvaltalaisen ESSM-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän ja Seasparrow-ohjukset (RIM-162 Evolved Sea Sparrow Missile (ESSM)) ja että järjestelmän veroton hinta on 83 miljoonaa euroa (Puolustusministeriö 21.2.2019). Yleisemmin käytetty nimi Seasparrow-ohjukselle on RIM-162 ESSM.

Hankinta uutisoitiin myös kansainvälisillä sotilasuutissivustoilla (esim. Defense-aerospace 21.2.2019). Suomessa  asiaa uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat (HS 21.2.2019).

Ostovaltuutuksen ohjuksille Suomi sai Yhdysvalloista jo vuosi sitten. Defence Security Cooperation Agencyn (DSCA) lehdistötiedote otsikolla “Finland – Evolved SEASPARROW Missiles (ESSM)” päivämäärällä 5.2.2018 löytyy täältä (tiedote 17-77).

Puolustusministeriön tiedotteessa ei ole kerrottu hankittavan ohjuslaukaisualustan tyyppiä, mutta Helsingin Sanomien mukaan ”Suomen hankkima laukaisinyksikkö ampuu ohjukset pystysuoraan ilmaan. Laukaisinyksikköjä on erilaisia, mutta Suomen ostama on yleisimmin eri laivastojen käytössä.” (HS 21.2.2019).

RIM-162 ESSM -ohjuksia voidaan laukaista useilta eri alustoilta, mutta Helsingin Sanomien kirjauksen perusteella kyse on Mk 41 Baseline VII Strike-Length Vertical -ohjuslaukaisujärjestelmästä, jolle Suomella oli myös Yhdysvaltojen ostovaltuutus (DSCA:n lehdistötiedote otsikolla “Finland - Mk 41 Vertical Launching Systems”, julkaisupäivä 20.2.2018, tiedote 17-75).

Tällä hetkellä Yhdysvallat valmistaa neljää eri versiota RIM-162 ESSM-ohjuksesta. RIM-162A-ohjus on suunniteltu Aegis-alusten vertikaaliseen MK 41 VLS -ohjuslaukaisujärjestelmään. RIM-162B-ohjus on puolestaan versio, joka on tarkoitettu käytettäväksi MK 41 VLS -ohjuslaukaisujärjestelmän kanssa muilla kuin Aegis-aluksilla ja siksi siitä puuttuu Aegis S -kaistan nouseva linkki. RIM-162C ja RIM-162D puolestaan ovat RIM-162B:n johdannaisia, joita käytetään MK 48 VLS- ja MK 29 -laukaisualustoilla.

Puolustusministeriön uutisesta ei kerrota, onko ostettu laukaisualustatyyppi DSCA:n ostovaltuustiedotteen mukainen. Jos on, laukaisualustatyyppi on kaiken mahdollistava MK 41 VLS BL VII (kuva 1).

Vaikka Suomen ostos ilmeisesti ja todennäköisesti on RIM-162B-ohjus, on MK 41 VLS -ohjuslaukaisujärjestelmä modifioidessa vauhdilla myös Aegis-ohjuspuolustusjärjestelmään. Tekniikka ei ole este.

Kirjoitin taistelualushanketta koskevan laajan ja perusteellisen blogikirjoituksen otsikolla ”Uusilla korveteilla pitää olla kyky torjua myös Iskander- ja Kalibr-ohjuksia” vuosi sitten (US-blogi 9.3.2018). Aseistusvalinnat olivat tuolloin puolustushallinnossa työn alla.

MK 41 -ohjuslaukaisujärjestelmässä ohjukset ladataan ”säiliöihin” (”canister”), jotka puolestaan ladataan laukaisujärjestelmän ”soluihin” (”cell”). Parempi suomennos cell-sanalle olisi ehkä siilo. Yhdessä laukaisujärjestelmässä on neljä solua kahdessa rivissä, siis yhteensä kahdeksan solua. MK25-laukaisusäiliö on yhtä kuin yksi solu, johon sopii neljä ESSM-ohjusta, joten ohjuslaukaisujärjestelmässä on kerrallaan 32 ohjusta. Esimerkiksi Tomahawk-ohjuksia yhteen soluun sopii sen sijaan vain yksi kappale.

Epäilen, ettei Laivue 2020:n kuhunkin kolmeen alukseen tule operatiiviseen käyttöön edes tuota 32 ohjuksen määrää huomioiden tilatun hankinnan arvo (83 miljoonaa euroa).

                                                                                          ****

Kiitän Suomen puolustushallintoa hyvästä ja onnistuneesta valinnasta. Järjestelmä oli myös minun suosikkini yhdeksi Suomen uusien taistelualusten ohjusjärjestelmäksi. En kiitä itse ohjusten vuoksi vaan niiden laukaisualustojen vuoksi.

Ohjusjärjestelmiä hankittaessa tärkeä valintaan vaikuttava asia on itse ohjusten lisäksi ohjusten laukaisualustat ja laukaisusäiliöt. Millaisia erityyppisiä ohjuksia kuhunkin laukaisusäiliötyyppiin voidaan ladata ja miten laukaisusäiliöt ovat modifioitavissa tulevaisuuden uusille ohjustyypeille. Ohjusteknologiassa on ollut jo kauan päämäärä, että saman ohjuksen on käytävä eri laukaisualustoilla ja eri laukaisualustoilla on kyettävä laukaisemaan eri ohjustyyppejä.

Asehankintoja tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin. Ajan myötä ohjuksilla on tapana kasvaa, joten etenkin kalliissa merialuksissa on syytä olla riittävästi tilaa myös uusille laukaisualustoille, jotka ovat vanhoja korkeampia ja ehkäpä myös leveämpiä. Mitoituksia ei ole syytä tehdä luilleen. Lähes 8 metriä korkea tila laukaisualustalle on syytä olla vähintään varattuna.

MK 41 Baseline VII Strike-Length Vertical -ohjuslaukaisujärjestelmän soluista voidaan laukaista RIM-66 Standard-, RIM-67 Standard-, RIM-161 SM-3-, RIM-174 Standard ERAM-, BGM-109 Tomahawk-, RUM-39 VL-ASROC-, RIM-7 Sea Sparrow- ja RIM-162 ESSM -ohjuksia. Laukaisujärjestelmään lisättiin aikoinaan pituutta, jotta sillä voidaan laukaista myös Tomahawk-ohjuksia. RIM-161 SM-3 -torjuntaohjuksen pituus on 6,55 metriä ja BGM-109 Tomahawk -ohjuksen 6,25 metriä. Suomeen ostettavien RIM-162 ESSM -ohjusten pituus on vain 3,66 metriä.

Totesin jo vuosi sitten blogikirjoituksessani, että laukaisujärjestelmä on Suomen syytä valita niin, että sillä voidaan laukaista Tomahawk-ohjuksia. Näin toimiessa Suomella on kalustonsa puolesta tasaveroiset tekniset mahdollisuudet liittyä Aegis-ohjuspuolustusjärjestelmään kuin mitä esimerkiksi Norjalla on. MK 41 BL VII oli oikea ostos.

Toistaiseksi Tomahawk-ohjuksia Yhdysvallat ei ole myynyt juurikaan muille maille. Ohjus on käytössä vain Yhdysvalloilla itsellään ja Iso-Britannialla. On kuitenkin huomioitava, että Raytheonin RIM-161 SM-3-torjuntaohjuksen tilalle voidaan teknisten mittojen puolesta asettaa suoraan Raytheonin BGM-109 Tomahawk -ohjus samalla laukaisualustalla. RIM-161 SM-3-torjuntaohjuksia ja niiden laukaisualustoja on Euroopassa laajemmin.

                                                                                          ****

MK 41 BL VII -ohjuslaukaisujärjestelmän myötä Suomella tulee olemaan tekninen kyvykkyys laukaista myös ydinkärkiä.

BGM-109 Tomahawk -ohjukset ovat varustettavissa ydinkärjillä. INF-sopimuksen velvoitteiden mukaisesti Yhdysvallat tuhosi Euroopassa maalle sijoitut W-84-ydinkärjillä varustetut BGM-109G Tomahawk -ohjukset, mutta merialuksissa ohjukset ovat edelleen. W-84-ydinkärkien tuhovoima oli suurimmillaan 150 kT.

Nykyisiin Tomahawk-ohjuksiin asennettava ydinkärki on tyyppiä W80. Yhdysvallat on parhaillaan kunnostamassa noita ydinkärkiä ja kunnostetut ohjukset on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2025 W80-4 tunnuksella (Sandia National Laboratories 15.10.2015). Kunnostaminen ei tarkoita sitä, että kaikki ydinkärjet olisivat kerralla kunnostettavina.

Kärjen vaihto ohjukseen on sinänsä nopea toimenpide. Ydinkärki vaihdetaan ohjukseen kuin Lego-palikka.

Jos Yhdysvallat sijoittaa Venäjän kasvavan ydinaseuhan vuoksi uusia taktisia keskimatkan ydinohjuksia Eurooppaan, uskoisin niiden olevan Tomahawk-ohjuksiin asettavissa olevia ydinkärkiä. Tomahawk-ohjukset tulisivat todennäköisesti merialuksiin, eivät maalle. Yhdysvallat toisi todennäköisesti Eurooppaan lisäksi myös ilma-aluksissa kuljetettavia ydinaseita.

Presidentti Putin otti MK 41 VLS -laukaisualustat esille viime keskiviikkona vuotuisessa valtakunnan tila -puheessaan maan liittokokoukselle (Президент России 20.2.2019).

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat (IS 24.2.2019). Suomi on nyt siis päättänyt hankkia noita Putinin manaamia laukaisualustoja uusiin korvetteihinsa.

Putin lausui:

Сперва начали разработку и применение ракет средней дальности, присвоив им для отвода глаз наименование «ракеты-мишени» для целей ПРО. Затем приступили к развёртыванию в Европе универсальных пусковых установок МК-41, которые позволяют осуществить боевое применение крылатых ракет средней дальности ’Томагавк’.

Vapaa suomennos:

Ensinnäkin he [Yhdysvallat] aloittivat keskipitkän matkan ohjusten kehittämisen sekä käytön ja antoivat niille silmänlumeeksi ”puolustusohjukset” -nimen kuitenkin ohjuspuolustuksen [Venäjää kohtaan hyökkääviä] tavoitteita varten. Sitten he aloittivat toimittaa Eurooppaan monikäyttöisiä MK 41 -ohjuslaukaisualustoja, mitkä mahdollistavat keskimatkan Tomahawk-risteilyohjusten taistelukäytön.

Yhdysvalloista tulevat MK 41 -ohjuslaukaisualustat ovat nyt siis Putinin mielestä sotilaallinen uhka, koska niillä voidaan laukaista myös Tomahawk-ohjuksia.

Katsotaan, milloin Tomahawk-ohjuksia ja kenties myös ydinkärkiä aletaan sijoittaa eurooppalaisiin sota-aluksiin, kun INF-sopimusta ei pian enää ole. Valmius on Saksalla, Hollannilla, Norjalla ja Espanjalla sekä pian myös Suomella alusten puolesta. Iso-Britannialla on jo Tomahawk-ohjuksia.

]]>
23 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270247-laivue-2020-hankinnalla-suomella-on-mahdollisuus-laukaista-myos-ydinohjuksia#comments Laivue 2020 Ohjuspuolustus Turpo Venäjän uhka Ydinaseet Sun, 24 Feb 2019 14:22:50 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270247-laivue-2020-hankinnalla-suomella-on-mahdollisuus-laukaista-myos-ydinohjuksia
Venäjän mannertenväliset ydinohjukset sijaintikoordinaatteineen esittelyssä http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269232-venajan-mannertenvaliset-ydinohjukset-sijaintikoordinaatteineen-esittelyssa <p>Olen eri blogikirjoituksissa käsitellyt Venäjän asevoimia. Pääsääntöisesti kirjoitukseni ovat koskeneet Venäjän sotilaallista varustautumista lähialueillamme. Edellisessä kirjoituksessa käsittelin Venäjän viimeaikaista ydinasevarustautumista Kuolan niemimaalla (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262390-venajan-rakensi-uudet-ydinasevarastot-kiinni-suomen-ja-norjan-rajaan"><u>US-blogi 11.10.2018</u></a>).</p><p>Tämä blogikirjoitus on jatkoa noille Venäjän ydinaseita käsitteleville kirjoituksille. Kirjoitus on pitkä, perusteellinen ja hieman - mutta vain hieman - myös uutta tietoa sisältävä.</p><p>Tässä kirjoituksessa on käsitelty Venäjän maalle sijoittuja mannertenvälisiä ballistisia ydinohjuksia (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Intercontinental_ballistic_missile"><u>ICBM</u></a>). Venäjän sukellusveneisiin sijoitetut mannertenväliset ballistiset ydinohjukset (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Submarine-launched_ballistic_missile"><u>SLBM</u></a>) eikä ilmavoimien ydinaseet on jätetty kirjoituksen ulkopuolelle. Satelliittikarttalinkkejä Venäjän maa-alueilla oleviin ICBM-ohjusten sijainteihin ja muihin mielenkiintoisiin varustelu-uutuuksiin tässä kirjoituksessa on lähes 250.</p><p>Yhdysvallat vetäytyy Venäjän kanssa solmitusta keskimatkan ohjuksia rajoittavasta INF-sopimuksesta (<a href="https://www.state.gov/t/avc/trty/102360.htm"><u>INF Treaty 8.12.1987</u></a>) puolen vuoden kuluttua. Venäjä on ilmoittanut toimivansa samoin. Tämän blogikirjoituksen perusteella Yhdysvalloilla hyvät perusteet irtautumiselle. Yhdysvaltain päätös oli täysin oikea, vaikka Kiinaa ei nyt sotkettaisiinkaan perusteeksi Yhdysvaltain vetäytymiselle.</p><p>Venäjän maalle sijoittamat mannertenväliset ballistiset ohjukset ovat Venäjän strategisten ohjusjoukkojen (RVSN, Ракетные войска стратегического назначения, <a href="https://structure.mil.ru/structure/forces/strategic_rocket.htm"><u>РВСН</u></a>) hallussa. Venäjän strategiset ohjusjoukot muodostavat Venäjän strategisten ydinasevoimien (Стратегические ядерные силы, <a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D1%82%D1%80%D0%B0%D1%82%D0%B5%D0%B3%D0%B8%D1%87%D0%B5%D1%81%D0%BA%D0%B8%D0%B5_%D1%8F%D0%B4%D0%B5%D1%80%D0%BD%D1%8B%D0%B5_%D1%81%D0%B8%D0%BB%D1%8B_%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B9%D1%81%D0%BA%D0%BE%D0%B9_%D0%A4%D0%B5%D0%B4%D0%B5%D1%80%D0%B0%D1%86%D0%B8%D0%B8"><u>СЯС</u></a>) rungon.&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Tämä kirjoitus on varsin ajaton, mutta liittyy kuitenkin Venäjän kiihtyneeseen ydinasevarusteluun kahden viime vuosikymmenen aikana. Kirjoitus on pääosin raskasta yleistietoa Venäjän ydinaseista kiinnostuneille, ei mitään muuta. Kirjoitus ei siis ole erityisen &rdquo;seksikäs&rdquo; eikä tarkoitettu kaikkien luettavaksi.</p><p>Tämän kirjoituksen keskeiset sotilaalliset tiedot ovat julkisia - tai paremminkin ei-salaisia - ja perustuvat pitkälti Start III strategisten aseiden rajoittamisneuvotteluihin (<a href="https://www.state.gov/documents/organi%208.4.2010"><u>Treaty between The United States of America and the Russian Federation on Measures for the Further Reduction and Limitation of Strategic Offensive Arms 8.4.2010</u></a>).&nbsp;Tämän kirjoituksen keskeiset sotilaalliset tiedot perustuvat toisaalta edelleen Salt II strategisten aseiden rajoittamisneuvotteluihin (<a href="https://www.state.gov/t/isn/5195.htm"><u>Strategic Arms Limitation Talks (SALT II) 18.6.1979, U.S. Department of State</u></a>), jonka korvasi vuonna 1994 voimaantullut Start I -sopimus (<a href="https://www.nti.org/media/documents/start_1_treaty.pdf"><u>Treaty between the United States of America and the Union of Socialist Soviet Republics on Further Reduction and Limitation of Strategic Offensive Arms (Start I) 31.7.1991</u></a>).&nbsp;</p><p>Em. Start- ja Salt-sopimukset ovat lähde ohjuksien tausta- ja sijaintitietoihin. Yhdysvallat ei ratifioinut Salt II -sopimusta, mutta sopimusta kunnioitettiin ja noudatettiin molemmin puolin. Start III -sopimus on voimassa vielä parisen vuotta vuoteen 2021.</p><p>Tämä blogikirjoitus perustuu siis strategisten aseiden rajoittamissopimusten perustella olemassa oleviin tietoihin Neuvostoliiton ja nykyisin Venäjän maalta laukaistavista ydinohjuksista. Erityisen perustan tälle kirjoitukselle muodostaa Venäjän tekemät Start-sopimuksen mukaiset tietojenvaihtoilmoitukset.</p><p>Vastoin kuin varmasti monet lukijat ajattelevat, kirjoituksessa ei ole siis julkaistu mitään salaista tietoa. Pääosa tämän kirjoituksen tiedoista löytyy netistä. Kaikki kirjoituksen tieto on julkista tai sellaista salaista tietoa, jonka jokin taho on jo saattanut julkisuuteen jossakin vaiheessa.</p><p>Ongelma olemassa olevasta Venäjän ydinaseita koskevissa nettitiedoissa on, etteivät tiedot välttämättä ole varmistettua eikä kaikilta osin enää paikkansa pitävää, jos julkaisusta on vuosia. Venäjän ydinaseistus on jatkuvassa muutoksessa, jossa vuosi tai pari on jo pitkä aika. Julkaisuissa pitäisi aina kirjata myös se ajankohta, jolta tiedot ovat. Tämä koskee erityisesti ydinasemääriä.</p><p>Venäjän asevoimista löytyy paljon tietoa venäläissotilaiden kertomana ja eritoten eläkkeelle jääneiden sotilaiden kertomana. Tuon tiedon luotettavuuden ja ajankohtaisuuden varmistaminen on haasteellista. Venäjän sotilasviranomaisilta varmistustietoa ei saa, mutta Yhdysvalloista saa jossain määrin, kun kyse on Venäjästä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Sukellusveneissä ja lentokoneissa olevien ydinaseiden tarkka kulloinen sijainti ei ole tiedossa vastaavasti kuin maankamalla olevien ydinaseiden. Maalta siiloista tai liikkuvista alustoista laukaistavat ydinohjukset ovat aina tiedossa myös vastapuolelle. Maalle sijoitetut ydinaseet ovat siis kutakuinkin tiedossa.</p><p>Ydinaseiden luoma turva maailmanrauhalle perustuu tietoon. Tietoon ydinaseiden määristä ja sijainneista.</p><p>Ydinaseet ja niiden sijainnit ovat niin Yhdysvalloilla kuin Venäjällä vastapuolina tiedossa ja juuri siksi ydinaseet luovat rauhaa suurvaltojen välille. Kyse on uhkien ja hyökkäyskynnysten hallitsemisesta.</p><p>Ydinaseet eivät siis ole erityisen salaista tietoa. Nykypäivänä konventionaaliset aseetkaan eivät enää ole salaista tietoa. Asevarastot, tukikohdat ja kaikki muu on satelliittikuvista kaikkien tutkittavissa.</p><p>Kiina tuo nyt ongelmia tähän jo kylmän sodan aikaan muotoutuneeseen turvallisuuskuvioon, koska Kiina ei ole sopijaosapuoli ydinaseita rajoittavissa sopimuksissa. Kiina saa Venäjän ja Yhdysvaltojen keskenään sopimien sopimusten kautta tietoa Venäjän ja Yhdysvaltojen ydinaseista, mutta Venäjä ja Yhdysvallat eivät saa vastaavaa tietoa Kiinan ydinaseista.</p><p>Uskallan väittää, että Kiinan haluttomuus ydinaseita rajoittaviin sopimuksiin tulee vielä olemaan uhka maailmanrauhalle.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Lännen puolella ydinaseet suojaavat Yhdysvaltoja ja muita Nato-maita. Ydinaseet ovat Nato-maiden turvallisuuden perusta, eivät suinkaan konventionaaliset aseet. Sotilasliittoon kulumattomilta Suomelta ja Ruotsilta tuo ydinaseiden luoma turva puuttuu. Suomea ja Ruotsia ei kukaan puolusta ydinasein.</p><p>Keskeinen syy &ndash; muttei toki ainoa -, miksi kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä, ovat ydinaseet.</p><p>Suomessa ei ole ollenkaan ymmärretty ydinaseiden luomaa turvaa Nato-maille. Ryhdyin yhä aktiivisemmin kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä sitä mukaa kuin ydinaseet ovat tulleet yhä keskeisemmäksi tekijäksi Venäjän sotilasstrategiassa ja ulkopolitiikan teossa. Ratkaiseva ajankohta oli Krimin miehitys ja Venäjän uhkailu ydinaseiden käytöllä, jos länsi puuttuisi tilanteeseen.</p><p>Kun Putin on moneen kertaan vakuutellut jättävänsä Nato-maat rauhaan, minä uskon häntä. Uskoni perusta on ydinaseet, joiden alapuolella konventionaaliset aseet ovat leikkikaluja, kun puhutaan suurvaltojen välisistä turvallisuussuhteista. Venäjälle Nato on yhtä kuin Yhdysvallat.</p><p>Ydinaseiden takia vielä Natoon kuulumattomien Suomen, Ruotsin ja muiden Itä-Euroopan maiden liittyminen Natoon on Venäjälle sitä, mitä vastustetaan loppuun asti. Venäjän sotilaallinen vaikuttaminen ja uhkailu ei enää onnistuisi noissa maissa entiseen malliin, jos maat olisivat Naton ydinasesuojan alla.</p><p>Nato toimii niin kauan, kun Yhdysvallat on sitoutunut puolustamaan Nato-maita ydinasein. Sitoutuminen ja ydinaseiden käytön mahdollisuus tulee olla uskottavaa Venäjän silmissä, muutoin pelote ei toimi.</p><p>On eri asia uhkailla ydinasevaltaa kuin ei-ydinasevaltaa. Ydinasemaa ei hyökkää ydinasemaahan.</p><p>Meidän suomalaisten on muistettava, että ydinaseilla on suuri merkitys myös Suomen turvallisuuteen, vaikka emme kuulukaan Naton ydinasesateenvarjon alle. Olen käsitellyt jo aikaisemmin sitä Suomen turvallisuudelle muodostuvaa ongelmaa, joka syntyy Suomen kuulumattomuudesta ydinasesuojan alle (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263614-venajan-ydinaseet-yksi-asia-nato-lahentymisessa-suomelta-on-jaanyt-huomiotta"><u>US-blogi 3.11.2018</u></a>).</p><p>Suomessa ei kenenkään missään nimessä pidä ajatella, ettei ydinaseasia kuulu meille suomalaisille, koska meillä ei ole ydinaseita emmekä kuulu sellaiseen puolustusliittoon, jonka turvallisuus perustuu ydinaseisiin.</p><p>Tuollainen ajattelutapa olisi väärä. Tuollainen ajattelutapa olisi tuhoisaa.</p><p>Ydinaseet ovat tärkein väline maailmanrauhan turvaamiseksi. Maailman sotahistoria toisen maailmansodan jälkeen olisi kauhea, jos ydinaseita ei olisi ollut. Eurooppa olisi ollut sotatantereena moneen kertaan. Kynnys hyökkäykselle ei olisi ollut riittävän korkealla.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjä ilmoitti julkisesti pari vuotta sitten, että sillä on vuoden 2017 alusta lukien 528 ballististen ohjusten järjestelmää (ракетный комплекс), jotka kykenevät kuljettamaan noin 1800 ydinkärkeä.</p><p>Ballististen ohjusten järjestelmä on joko ISBM-siilo-ohjus tai liikkuvalle alustalle asennettu ICBM-ohjus, joita on koottu yhteen laukaisupisteeseen erinäinen lukumäärä. Venäjällä yleisin laukaisualustojen lukumäärä liikkuvien alustojen tukikohdassa on 9 kappaletta.</p><p>Ydinohjus on yhtä kuin kantoraketti, johon on asennettu vähintään yksi ydinkärki. On huomattava, että liikkuvalle alustalle asennetun ohjuksen laukaisun jälkeen ei alustan lataaminen uudella ohjuksella onnistu vastaavasti kuin vaikkapa Iskander-ohjuksen lataaminen.</p><p>Julkisen ilmoituksen lisäksi Venäjä ilmoitti tuolloin vuoden 2017 alkupuolella Yhdysvalloille osana Start-sopimuksen mukaista tietojenvaihtoa, että Venäjällä on 1. maaliskuuta 2017 alkaen 523 strategista ydinohjusta, jotka kykenevät kuljettamaan 1765 ydinkärkeä. Kyse on Venäjän strategisten ydinasevoimien ohjuksista (SJAS, СЯС).</p><p>Nuo Start-sopimukseen liittyvät luvut eivät siis ole noin-lukuja vain tarkkoja lukuja, joissa jokainen ydinkärki on laskettu ja ilmoitettu.</p><p>Käsittelen tässä kahta Venäjän Start-tietojenvaihtoasiakirjaa, tilanteet ajankohtina 1.9.2014 ja 1.3.2017. Noihin asiakirjoihin kirjatut asiat eivät ole siis mitään salaisuuksia. Kiina on varmasti asiasta mielissään saadessaan tätä kautta tarkkaa tietoa Yhdysvaltain ja Venäjän ydinaseista.</p><p>Venäjä teki vuoden 2014 jälkipuolella julkisen ilmoituksen, että sillä on vuoden 2015 alusta lukien 499 strategista ydinohjusta, jotka kykenevät kuljettamaan noin 1900 ydinkärkeä.</p><p>Venäjä ilmoitti samalla myös Yhdysvalloille osana Start-sopimuksen mukaista tietojenvaihtoa, että Venäjällä on 1. syyskuuta 2014 alkaen 528 strategista ydinohjusta, jotka kykenevät kuljettamaan 1643 ydinkärkeä. Kyse on Venäjän strategisten ydinasevoimien ohjuksista (SJAS, СЯС).</p><p>Syksyn 2014 ilmoituksen mukaan Venäjän strategisten ohjusjoukkojen (RVSN, РВСН) halussa oli puolestaan 305 strategista ydinohjusta, jotka kykenevät kuljettamaan 1 126 ydinkärkeä.</p><p>Kevään 2017 ilmoituksen mukaan Venäjän strategisten ohjusjoukkojen (RVSN, РВСН) halussa puolestaan oli 286 mannertenvälisten ballististen ohjusten järjestelmää, jotka kykenivät kantamaan yhteensä 958 ydinkärkeä.</p><p>Start-sopimukseen liittyvät ilmoitukset tehdään ilmeisemmin puolivuosittain maaliskuun ja syyskuun ensimmäisen päivän tilanteesta. Tuo on vain oletukseni, kun en löytänyt itse sopimustekstistä päivämääriin viittaavaa. Yhtenä lisäesimerkkinä noista päivistä Yhdysvallat antoi syyskuun 1. päivää vuonna 2017 koskevan ilmoituksen päivämäärällä 1.1.2017 (<a href="https://2009-2017.state.gov/documents/organization/266597.pdf"><u>Bureau of Arms Control, Verification and Compliance 1.1.2017</u></a>). Tuossa ilmoituksessa Venäjällä on 1. syyskuuta 2017 alkaen käyttövalmiina 508 strategista ydinohjusta, jotka kykenevät kuljettamaan 1796 ydinkärkeä. Kyse oli Venäjän strategisten ydinasevoimien ohjuksista (SJAS, СЯС).</p><p>Kun vertaa tietoja ajankohtina 1.9.2014 ja 1.3.2017, ydinkärkiä kuljettamaan kykenevien kantorakettien ja ydinkärkien määrät ovat siis Venäjällä jatkuvassa muutoksessa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Tässä kirjoituksessa kestitytetään Venäjän strategisten ydinasevoimien (SJAS, СЯС) alaisuudessa oleviin Venäjän strategisiin ohjusjoukkoihin (RVSN, РВСН). Venäjän strategisten ydinasevoimien jokainen ohjus sijainniltaan ja ohjustyypiltään yksilöitynä ilma- ja merivoimien osalta olisi liian laaja aihe yhteen bogikirjoitukseen. Nuokaan asiat eivät ole salaisia ja olisivat kyllä kirjoitettavissa.</p><p>Vuoden 2017 alkupuolella sukellusveneisiin sijoittuja mannertenvälisiä ballistisia ohjuksia (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Submarine-launched_ballistic_missile"><u>SLBM</u></a>) Venäjällä (Strategiset merivoimat, Морские стратегические силы) oli yhteensä 176 kappaletta, joissa oli 752 ydinkärkeä. Ohjuksia oli sijoitettuna 11 sukellusveneeseen. Venäjän ydinaseita kuljettavien sukellusveneiden määrä on normaalisti 12 kappaletta, mutta tuosta vahvuudesta yksi sukellusvene oli korjattavana sinä ajankohtana vuonna 2017, johon tämän kirjoituksen ydinaseluvut perustuvat.</p><p>Ilmavoimissa (Strategiset ilmavoimat, Стратегическая авиация) Venäjällä ydinaseita kuljettavat ilma-alukset ovat Tupolev Tu-95MS (Туполев <a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-246.html"><u>Ту-95МС</u></a>) ja Tupolev Tu-160 (Туполев <a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-271.html"><u>Ту-160</u></a>). Vuoden 2017 alkupuolella Venäjällä oli käytössään Tu-95MS-pommittajia 55 kappaletta ja Tu-160-pommittajia 11 kappaletta. Venäjä ilmoitti tuolloin julkisesti, ilma-aluksien ydinkärjellä varustettujen risteilyohjusten määrä on noin 200 kappaletta.</p><p>Start-sopimuksen mukaisen tietojenvaihtoilmoituksen mukaan 1.3.2017 Venäjän strategisilla ohjusjoukoilla (RVSN, РВСН) oli siis 286 mannertenvälisten ballististen ohjusten järjestelmää, jotka kykenivät kantamaan yhteensä 958 ydinkärkeä.</p><p>Tuolloin maaliskuussa vuonna 2017 ja Venäjän strategisilla ohjusjoukoilla on ohjuksia seuraavasti:</p><ul><li><p><u>46 kappaletta</u> <strong>SS-18</strong> Satan -ohjuksia (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-579.html"><u>Р-36М2/РС-20В Воевода</u></a>, Start-sopimuksen mukainen nimeäminen RS-20V, Naton-nimeäminen Satan, mod. 5 ja mod. 6 sekä GRAU-indeksit 15A14 ja 15A18).</p></li><li><p><u>30 kappaletta</u> <strong>SS-19</strong>-ohjuksia, toiselta nimeltään UR-100N UTTH (<a href="http://oruzhie.info/raketi/407-ur-100n"><u>УР-100Н УТТХ</u></a>, Start-sopimuksen mukainen nimeäminen RS-18B ja Nato-nimeäminen SS-19 mod. 3 Stiletto, GRAU-indeksi 15A35)</p></li><li><p><u>36 kappaletta</u> liikkuville alustoille asennettua Topol-tyypin <strong>SS-25</strong>-ohjusta (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-600.html"><u>РС-12М Тополь</u></a>, Start-sopimuksen mukainen nimeäminen RS-12M, Nato-nimeäminen SS-25 Sickle, GRAU-indeksit 15П158 ja 15Ж58).</p></li><li><p><u>60 kappaletta</u> siilopohjaisia Topol-M-tyypin <strong>SS-27</strong>-ohjuksia (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-600.html"><u>РС-12М Тополь</u></a>, Start-sopimuksen mukainen nimeäminen RS-12M2, Naton-nimeäminen SS-27 Sickle B, GRAU-indeksi siilo-ohjuksille on 15П165).</p></li><li><p><u>18 kappaletta</u> liikkuville alustoille asennettua Topol-M-tyypin <strong>SS-27</strong>-ohjusta (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-600.html"><u>РС-12М Тополь</u></a>, Start-sopimuksen mukainen nimeäminen RS-12M2, Nato-nimeäminen SS-27 Sickle B, GRAU-indeksi liikkuvilla alustoilla oleville ohjuksille 15П155).</p></li><li><p><u>84 kappaletta</u> liikkuville alustoille asennettua ja 12 kappaletta siiloihin asennettua <strong>RS-24</strong> Yars -ohjusta (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-430.html"><u>РС-24 Ярс/Тополь-МР/SS-X-29/SS-29/SS-27 mod.2/SICKLE-B</u></a>, Start-sopimuksen mukainen nimeäminen RS-12M2R ja Nato-nimeäminen SS-27 mod. 2, GRAU-indeksi liikkuville alustoille asennetuille ohjuksille on 15П165М ja siilopohjaisille ohjuksille 15П165М). RS-24 Yars-M on liikkuva-alustaisen ohjuksen tunnus, jonka Nato-nimeäminen on SS-29.</p></li></ul><p>Start III -sopimuksen englanninkieliset ohjustunnukset koskien ICBM-ohjuksia (suluissa on ohjustunnus kyrillisin aakkosin ja = -merkin jälkeinen tunnus on tässä blogikirjoituksessa käytetty ohjustunnus):</p><ul><li><strong>RS-12M</strong> (РС-12М) = <strong>SS-25</strong></li><li><strong>RS-12M2</strong> (РС-12М2) = <strong>SS-27</strong></li><li><strong>RS</strong><strong>-18</strong> (РС-18А) = <strong>SS</strong><strong>-19</strong></li><li><strong>RS</strong><strong>-20</strong> (РС-20А) = <strong>SS</strong><strong>-18</strong></li><li><strong>RS-24</strong> (РС-12М2Р) = <strong>RS-24</strong></li></ul><p>Jatkossa tässä blogikirjoituksessa noista ohjuksista käytetään <strong>SS-18</strong>-, <strong>SS-19</strong>-, <strong>SS-25</strong>-, <strong>SS-27</strong>- ja <strong>RS-24</strong>-tunnuksia.<strong> <strong>SS-27</strong></strong>-tunnus on siis Topol-M-ohjus sekä siiloversiolle että liikkuvan alustan versiolle. <strong>SS-25</strong>- ja<strong> SS-27</strong>-ohjusten tyypit erottaa M-tunnus. Joissakin julkisissa lähteissä <strong>RS-24</strong>-tunnuksen sijaan on käytetty SS-24-tunnusta, kun ohjus on sotkettu vanhaan Nato-nimettyyn SS-24 Scalpel -ohjukseen.</p><p>Venäjän asejärjestelmien nimet ja koodit ovat moninaiset. Osaltaan nimeämisen moninaisuutta on lisännyt kyrillisten ja latinaisten aakkosten käyttö valitun kielen pohjalta. Lisäksi asejärjestelmänimien moninaisuutta lisäävät lukuisat järjestelmämodifioinnit ja -päivitykset sekä ohjausjärjestelmien nimeäminen erikseen aseriisuntasopimuksissa (Salt- ja Start-sopimuksissa). Noissa tunnuksissa menee helposti sekaisin.</p><p>Venäläisissä asejärjestelmänimissä GRAU-indeksi (Индекс ГРАУ) on jo vuonna 1938 puolustusministeriön luoma ja nykyinen on indeksijärjestelmä vuodelta 1956. Koodausjärjestelmä on looginen ja GRAU-indeksin perustella on järjestelmän tuntevan helppo päätellä, mistä asejärjestelmästä on kyse. Wikipedia-sivuilla ole järjestelmäkuvaus on hyvä (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%98%D0%BD%D0%B4%D0%B5%D0%BA%D1%81_%D0%93%D0%A0%D0%90%D0%A3"><u>Индекс ГРАУ</u></a>).</p><p>Kuinka sitten muodostuvat 286 mannertenvälisten ballististen ohjusten 958 ydinkärkeä?</p><p><strong>SS-18</strong>-ohjuksessa on kussakin enintään kymmenen ydinkärkeä. Topol-ohjuksen <strong>SS-25</strong>-tyypin ohjuksessa on vain yksi ydinkärki kuten myös <strong>SS-27</strong>-tyypin ohjuksessa.<strong> RS-24</strong>-monikärkiohjuksella on kullakin enintään neljä ydinkärkeä, olipa kyse siilo-ohjuksesta tai liikkuvalla alustalla olevasta ohjuksesta.</p><p>Venäjällä on edelleen <strong>SS-19</strong>-ohjukset, mutta Start-sopimuksen mukaisen tietojenvaihdon perustella Venäjä on poistanut kyseisistä ohjuksista ydinkärjet. Ohjuksia ei ole suinkaan tuhottu, mihin vahvistaa myös kirjoituksen lopussa olevat kyseisten ohjusten sijaintikoordinaatit ja satelliittikuvalinkit.<strong> SS-19</strong>-ohjuksessa on kussakin enintään kuusi ydinkärkeä.</p><p>Ydinjärkien määrät tulevat siis oheisesti: 46x10 kappaletta + 30x0 kappaletta + 36x1 kappaletta + 60x1 kappaletta + 18x1 kappaletta+ 84x4 kappaletta + 12x4 kappaletta = 958 ydinkärkeä 286 ohjuksessa.</p><p>Venäläisistä maalle sijoitetuissa ballistissa ohjuksista puhuttaessa kyse on siis joko siiloihin sijoitustuista ohjuksista (шахтного базирования, шахтный) tai liikkuville alustoille asennetuista ohjuksista (мобильного базирования, подвижный). Yleisnimitys molemmille on maalta laukaistavat ohjukset.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Maaliskuussa 2017 Venäjän strategisilla ohjusjoukoilla (RVSN, РВСН) oli siis erityyppisiä ydinohjuksia yhteensä 46+30+72+ 60+18+84+12 kappaletta eli 286 kappaletta.</p><p>Syyskuussa vuonna 2014 Venäjän strategisilla ohjusjoukoilla (RVSN, РВСН) oli ohjuksia puolestaan seuraavasti:</p><ul><li>46 kappaletta <strong>SS-18</strong>-ohjuksia</li><li>60 kappaletta <strong>SS-19</strong>-ohjuksia siilossa</li><li>72 kappaletta <strong>SS-25</strong>-ohjuksia liikkuvalla alustalla</li><li>60 kappaletta <strong>SS-27</strong>-ohjuksia siilossa</li><li>18 kappaletta <strong>SS-27</strong>-ohjuksia liikkuvalla alustalla</li><li>49 kappaletta <strong>RS-24</strong>-ohjuksia</li></ul><p>Ohjuksia on siis tuolloin vuoden 2014 jälkipuolella yhteensä 46+60+72+60+18+49 = 305 kappaletta. Ohjusten lukumäärää tärkeämpi kuin kuitenkin aina ohjusten tuhovoima.</p><p>Verrattaessa vuoden 2014 jälkipuolen tilannetta vuoden 2017 alkupuolen tilanteeseen, <strong>SS-18</strong>-ohjuksien määrä on pysynyt samana (46 kappaletta), vanhentuvien <strong>SS-19</strong>-ohjuksien määrä on puolittunut (60&gt;30 kappaletta) ja <strong>SS-25</strong>-ohjuksien määrä on puolittunut (72&gt;36 kappaletta), <strong>SS-27</strong>-ohjuksien määrä on pysynyt samana (78 kappaletta, 60+18 kappaletta). <strong>RS-24</strong>-ohjuksien määrä on pudonnut 35 ohjuksella (84&gt;49 kappaletta).</p><p><strong>SS-19</strong>-ohjuksissa on huomioitava, että vaikka ohjusten määrä on puolittunut (60&gt;30 kappaletta), Venäjä on ilmoittanut, ettei ohjuksissa olisi ladattuna ydinkärkiä ollenkaan.</p><p>Johtopäätös muutoksista syksystä 2014 kevääseen 2017: Venäjä poistaa arsenaalista vanhimpia <strong>SS-19</strong>-ohjuksiaan sekä myös <strong>SS-25</strong>-ohjuksiaan. Venäjä tulee pian uusimaan myös <strong>SS-18</strong>-ohjusarsenaalin, josta lisää myöhemmin tässä blogikirjoituksessa samoin kuin<strong> SS-19</strong>-kantorakettien uudesta käytöstä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Käsitellään tarkemmin vuoden 2017 alkupuolen tilannetta ja sitä, missä 286 ohjusta ja niiden 958 ydinkärkeä ovat ja miten niitä on hallinnoitu Venäjän strategisten ohjusjoukkojen (RVSN, РВСН) alaisuudessa.</p><p>Venäjän strategisten ohjusjoukkojen (RVSN, РВСН) rakenne on seuraava sotilasyksiköittäin. Tähän lukuun on kirjattu vain ne sotilasyksiköt, jotka on kirjattu Start-sopimuksen mukaiseen tietojenvaihtoon (tilanne 1.3.2017).</p><p>Ydinohjuksia hallitsevia armeijakuntia yhteensä kolme:</p><ul><li><p><strong>27. Vitebskin <strong>ohjusvartiopunalippuarmeija</strong></strong> (27-я гвардейская ракетная Витебская Краснознаменная армия, <a href="https://rvsn.info/army/army_27.html"><u>РВСН в/ч 43176</u></a>)</p></li><li><p><strong>31. </strong><strong>ohjusarmeija</strong> (31-я ракетная армия, <a href="https://rvsn.info/army/army_31.html"><u>РВСН в/ч 29452</u></a>)</p></li><li><p><strong>33. </strong><strong>Berislav</strong><strong>-</strong><strong>Hinganskajan</strong> <strong>ja</strong> <strong>ohjusvartiopunalippuarmeija</strong> <strong>Suvorovin</strong> <strong>armeijan</strong> <strong>kunniaksi</strong> (33-я гвардейская ракетная Бериславско-Хинганская дважды Краснознаменная ордена Суворова армия, <a href="https://rvsn.info/army/army_33.html"><u>РВСН в/ч 43189</u></a>)</p></li></ul><p>Войсковая часть (в/ч) on sotilasyksikkö ja viisinumeroinen numerosarja on yksikkötunnus.</p><p>Käytän edellä mainituista armeijakunnista jatkossa nimityksiä 27. ohjusarmeija, 31. ohjusarmeija ja 33. ohjusarmeija.</p><p>Oheisten ohjusarmeijoiden alaisuudessa ovat seuraavat ohjusdivisioonat Start-sopimuksen mukaisen tietojenvaihdon perusteella (tilanne 1.3.2017).</p><p><strong><u>27. ohjusarmeija</u></strong>:</p><ul><li><p><strong>14. Kiova-Žytomyrin ohjusdivisioona</strong> <strong>Kutuzovin kunniaksi</strong> (14-я ракетная Киевско-Житомирская ордена Кутузова дивизия, <a href="https://rvsn.info/divisions/div_014.html"><u>РВСН в/ч 34096</u></a>)</p></li><li><p><strong>28. </strong><strong>punalippuohjusvartiodivisioona</strong> (28-я гвардейская ракетная Краснознаменная дивизия, <a href="https://rvsn.info/divisions/div_028.html"><u>РВСН в/ч 54055</u></a>)</p></li><li><p><strong>54. </strong><strong>ohjusvartiodivisioona</strong> <strong>Kutuzovin</strong> <strong>kunniaksi</strong> (54-я гвардейская ракетная ордена Кутузова дивизия, <a href="https://rvsn.info/divisions/div_054.html"><u>РВСН в/ч 34048</u></a></p></li><li><p><strong>60. </strong><strong>Taman</strong> <strong>punalippuohjusvartio</strong><strong>divisioona</strong> <strong>lokakuun</strong> <strong>vallankumouksen</strong> <strong>ja</strong> <strong>Neuvostoliiton</strong><strong> 60-</strong><strong>vuotisjuhlan</strong> <strong>kunniaksi</strong> (60-я ракетная Таманская ордена Октябрьской Революции Краснознамённая дивизия имени 60-летия СССР, <a href="https://rvsn.info/divisions/div_060.html"><u>РВСН в/ч 89553</u></a>)</p></li></ul><p>Käytän edellä mainituista ohjusdivisioonista jatkossa nimityksiä 14. ohjusdivisioona, 28. ohjusdivisioona, 54. ohjusdivisioona ja 60. ohjusdivisioona.</p><p><strong><u>31. ohjusarmeija</u></strong>:</p><ul><li><p><strong>13. Orenburgin punalippuohjusdivisioona</strong> (13-я ракетная Оренбургская Краснознаменная дивизия, <a href="https://rvsn.info/divisions/div_013.html"><u>РВСН в/ч 68545</u></a>)</p></li></ul><p><strong>42. Tagilin ohjusdivisioona</strong> (42-я ракетная Тагильская дивизия, <a href="https://rvsn.info/divisions/div_042.html"><u>РВСН в/ч 34103</u></a>)</p><p>Käytän edellä mainituista ohjusdivisioonista jatkossa nimityksiä 13. ohjusdivisioona ja 42. ohjusdivisioona.</p><p><strong><u>33. ohjusarmeija</u></strong>:</p><ul><li><p><strong>29. Vitebskin punalippuohjusvartiodivisioona Leninin kunniaksi </strong>(29-я гвардейская ракетная Витебская ордена Ленина Краснознаменная дивизия, <a href="https://rvsn.info/divisions/div_029.html"><u>РВСН в/ч 42341</u></a>)</p></li><li><p><strong>35. punalippuohjusdivisioona Kutuzovin ja Aleksanteri Nevskin kunniaksi</strong> (35-я ракетная Краснознаменная орденов Кутузова и Александра Невского дивизия, <a href="https://rvsn.info/divisions/div_035.html"><u>РВСН в/ч 52929</u></a>)</p></li><li><p><strong>39. Gluhovin ohjusvartiodivisioona Leninin, Punalipun, Suvorovin määräysten, Kutuzovin ja <strong>Bohdan Hmelnitskin </strong>kunniaksi</strong> (39-я гвардейская ракетная Глуховская ордена Ленина, Краснознамённая, орденов Суворова, Кутузова и Богдана Хмельницкого дивизия, <a href="https://rvsn.info/divisions/div_039.html"><u>РВСН в/ч 34148</u></a>)</p></li><li><p><strong>62. </strong><strong>punalippuohjusdivisioona</strong> (62-я ракетная Краснознаменная дивизия, <a href="https://rvsn.info/divisions/div_062.html"><u>РВСН в/ч 32441</u></a>)</p></li></ul><p>Käytän edellä mainituista ohjusdivisioonista jatkossa nimityksiä 29. ohjusdivisioona, 35. ohjusdivisioona, 39. ohjusdivisioona ja 62. ohjusdivisioona.</p><p><strong><u>27. ohjusarmeijan</u></strong> Joškar-Olassa (Йошкар-Ола) sijaitsevalla <strong>14. ohjusdivisioonalla</strong> on <u>6 kappaletta</u> <strong>RS-24</strong>-ohjusta liikkuvalla alustalla. Kozelskissa (Козельск) sijaitsevan <strong>28. ohjusdivisioonan</strong> hallussa on <u>12 kappaletta</u> <strong>RS-24</strong>-ohjusta siilossa. Teikovossa (Тейково) sijaitsevan <strong>54. ohjusdivisioonan</strong> hallussa on <u>18 kappaletta</u> <strong>RS-24</strong>-ohjusta liikkuvalla alustalla ja <u>18 kappaletta</u> <strong>SS-27</strong>-ohjusta liikkuvalla alustalla. Tatištševossa (Татищево) sijaitsevan <strong>60. <strong>ohjusdivisioonan</strong></strong> hallussa on <u>30 kappaletta</u> <strong>SS-19</strong>-ohjusta siilossa ja <u>60 kappaletta</u> <strong>SS-27</strong>-ohjusta siilossa. 27. ohjusarmeijan hallussa on yhteensä siis<u> 144 ohjusta.</u></p><p><strong><u>31. ohjusarmeijan</u></strong> Dombarovskissa (Домбаровский) sijaitsevan <strong>13. </strong><strong>ohjusdivisioonan</strong> hallussa on <u>18 kappaletta</u> <strong>SS-18</strong>-ohjusta siilossa. Nižni Tagilissa (Нижний Тагил) sijaitsevan <strong>42. ohjusdivisioonan</strong> hallussa <u>27 kappaletta</u> <strong>RS-24</strong>-ohjusta siilossa. 31. ohjusarmeijan hallussa on yhteensä siis <u>45 ohjusta.</u></p><p><strong><u>33. ohjusarmeijan</u></strong> Novosibirskissa (Новосибирск) sijaitsevan <strong>39. <strong>ohjusdivisioonan </strong></strong>hallussa <u>27 kappaletta</u> <strong>RS-24</strong>-ohjusta siilossa. Užurissa (Ужур) sijaitsevan <strong>62.</strong> <strong>ohjusdivisioonan </strong>hallussa on <u>28 kappaletta</u> <strong>SS-18</strong>-ohjusta siilossa. Barnaulissa (Барнаул) sijaitsevan <strong>35.</strong> <strong>ohjusdivisioonan </strong>hallussa on <u>36 kappaletta</u> <strong>SS-25</strong>-ohjusta siilossa (Сибирский). Irkutskissa (Иркутск) sijaitsevan <strong>29.</strong> <strong>ohjusdivisioonan </strong>hallussa on <u>6 kappaletta </u><strong>SS-25</strong>-ohjusta siilossa. 33. ohjusarmeijan hallussa on yhteensä siis <u>97 ohjusta</u>.</p><p>Itse ohjukset ovat useissa eri sijaintikohdissa em. ohjusdivisioonien ohjusrykmenttien alaisuudessa.</p><p>Ohjusrykmentit, jotka ovat em. ohjusdivisioonien alaisuudessa, on luetteloitu tämän blogikirjoituksen jälkiosassa, jossa on myös jokaisen siiloon tai liikkuvalle alustalle asennetun ballististen ohjusjärjestelmän sijaintikoordinaatit satelliittikuvalinkkeineen. Liikkuvalle alustalle asetetut laukaisupaikat on ilmoitettu yhdellä sijaintikoordinaatilla.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjän strategiset ohjusjoukot (RVSN, РВСН) on alistettu suoraan Venäjän presidentin alaisuuteen. Venäjän ydinaseiden käytöstä päättää aina Venäjän presidentti. Poliittinen vastuu ydinaseiden käytöstä on aina presidentillä.</p><p>Tällä hetkellä Venäjän ydinaseiden käytöstä vastaa siis presidentti Vladimir Putin.</p><p>Vladimir Putin aloitti ydinaseiden uudelleenjärjestelyt välittömästi tultuaan presidentiksi vuonna 2000. Strategisten ohjusjoukkojen uudelleenjärjestelyjä koskevan ukaasin (указ) Putin antoi jo 24.3.2001 oltuaan alle vuoden presidenttinä. Tuota 24.3.2001 annettua ukaasia voidaan pitää Venäjän uuden ydinasevarustelun lähtölaukauksena.</p><p>Venäjä aloitti ydinaseiden uudelleenjärjestelytoimet pitkälti Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmästä kokemansa uhan varalta. Yhdysvallat sijoitti järjestelmän ensimmäisen ohjuksen Alaskaan 22.7.2004 ja aloitti neuvottelut järjestelmän mahdollisesta laajentamisesta Puolaan ja Tšekkiin vuonna 2002. Venäjä tulkitsi Putinin johdolla vuosituhannen vaihteessa, että ohjuspuolustusjärjestelmässä kyse on pyrkimyksestä eliminoida Venäjän ydinaseet.</p><p>Samasta kyse Venäjällä on edelleen.</p><p>Viime vuonna Venäjän julkisuuteen tulleiden uusien ydinaseiden kehittelyn Venäjä aloitti siis jo tämän vuosituhannen alkuvuosina. Käsittelen Venäjän kahta uutuusasetta - RS-28 Sarmat -ohjusta ja hypersonista Avangard-ohjusta - pintapuolisesti myöhemmin tässä blogikirjoituksessa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&rdquo;<em>В последние годы завершено обустройство семи ракетных полков РВСН, построены две экспериментальные базы перспективных образцов вооружения, четыре радиолокационные станции высокой заводской готовности.</em>&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Viime vuosina strategisten ohjusjoukkojen [RVSN, РВСН] seitsemän ohjusrykmentin järjestely on saatu päätökseen, kaksi koetukikohtaa [uusille] lupaaville asemalleille on rakennettu ja neljä ennakkovaroitustutka-asemaa on rakennettu.</em>&rdquo;</p><p>Oheiset sanat lausui Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu marraskuun 6. päivänä viime vuonna. Krasnaja zvezda -lehti (suomennettuna Punatähti) julkaisi kokonaisuudessaan pitkän Venäjän asevoimia koskevan tilannekatsauksen kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Амбициозные задачи нужно ставить перед собой всегда</em>&rdquo; (<a href="http://redstar.ru/ambitsioznye-zadachi-nuzhno-stavit-pered-soboj-vsegda/?attempt=1"><u>Красная звезда 6.11.2018</u></a>), vapaasti suomennettuna &rdquo;<em>On aina asetettava kunnianhimoiset tavoitteet</em>&rdquo;.</p><p>Krasnaja zvezda (Красная звезда) on Venäjän puolustusministeriön lehti. Pian Neuvostoliiton synnyn jälkeen vuonna 1923 perustettua lehteä voidaan pitää Venäjän puolustusministeriön ja myös asevoimien virallisena lehtenä.</p><p>Tuo 6.11.2018 julkaistu pitkä kirjoitus (22 Word-sivua ja lähes 53&nbsp;000 merkkiä) on syytä lukea, jos Venäjän asevoimat ja asevoimien viimeaikaiset muutokset kapasiteettilisäyksineen kiinnostavat. Monia Venäjän asevoimia koskevia asioita on kirjoituksessa käsitelty tarkasti.</p><p>Šoigun mainitsemista Venäjän strategiset ohjusjoukkojen seitsemän ohjusrykmentin järjestelyssä on itse asiassa laajemmasta järjestelystä, jos tarkastellaan kehitystä Putinin ukaasista lähtien päivämäärällä 24.3.2001.</p><p>Laajana maana Venäjällä sotilasyksikköjärjestelyt ovat jatkuvassa muutoksessa. Osoituksena siitä esimerkkinä kuvatut ydinohjusmäärämuutokset syksyn 2014 ja kevään 2017 välillä. Tässä kirjoituksessa jäljempänä esitetyissä satelliittikuvissa (Google-map-linkit) joissakin liikkuvien alustojen tukikohdissa on vielä rakennustoimenpiteitä meneillään satelliittikuvausajankohtana (esim. <a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B001&#039;06.5%22N+35%C2%B032&#039;17.4%22E/@54.01846,35.5360113,461m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDAxJzA3LjAiTiAzNcKwMzInMTguMCJF!3b1!8m2!3d54.0186111!4d35.5383333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.01846!4d35.5381785?hl=fi"><u>Google-map-24</u></a>, <a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B002&#039;42.5%22N+35%C2%B040&#039;33.1%22E/@54.045139,35.6738001,438m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDAyJzQzLjAiTiAzNcKwNDAnMzQuMCJF!3b1!8m2!3d54.0452778!4d35.6761111!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.0451392!4d35.6758609?hl=fi"><u>Google-map-27</u></a> ja <a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B059&#039;41.5%22N+35%C2%B038&#039;40.2%22E/@53.9956188,35.6428008,570m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTPCsDU5JzQ1LjAiTiAzNcKwMzgnMzYuMCJF!3b1!8m2!3d53.9958333!4d35.6433333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.9948491!4d35.6444947?hl=fi"><u>Google-map-28</u></a>&nbsp;168. ohjusrykmentin alueella).</p><p>Šoigun mainitsemista ennakkovaroitustutka-asemista (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-610.html"><u>РЛС Воронеж</u></a>) neljä on nyt lopullisessa operatiivisessa toiminnassa, kun lopullinen laajuus tämänhetkisissä suunnitelmissa tulee olemaan 14 tutka-asemaa.</p><p>Suomea lähin ennakkovaroitustutka-asema on Karjalankannaksella Lehtoinkylässä (Лехтуси, <a href="https://www.google.fi/maps/@60.2755794,30.545032,259m/data=!3m1!1e3?hl=fi"><u>Google-map-A</u></a>, 60&deg;16&#39;31.1&quot;N 30&deg;32&#39;43.5&quot;E, 60.275316, 30.545402,) noin 130 kilometrin päässä Suomen rajasta. Tuo Venäjän ensimmäinen uusi ennakkovaroitustutka otettiin käyttöön jo maaliskuussa 2007. Tutkan valvonta-alue yltää Marokosta Huippuvuorten kautta Yhdysvaltojen itärannikolle saakka.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Otetaanpa kolme ohjustyyppiä tarkempaan käsittelyyn. SS-18 Satan -ohjus (<strong>SS-18</strong>), UR-100N UTTH -ohjus (<strong>SS-19</strong>) ja RT-24 Yars -ohjus (<strong>RS-24</strong>).</p><p>Venäjä on vähentänyt edellä tämän blogikirjoituksen viidennessä luvussa mainitusti <strong>SS-19</strong>-ohjusten määrää Start-sopimuksen mukaisen tietojenvaihdon perustella valmiudesta poistamalla ydinkärjet. Ohjuksia ei kuitenkaan ole tuhottu, mihin viittaa myös kirjoituksen lopussa olevat satelliittikuvalinkit. Kantoraketit ovat siis edelleen olemassa.</p><p>Miksi Venäjä ei tuhoa noita ohjuksia, vaikka niissä ei tällä hetkellä ole ydinkärkiä?</p><p>Venäjä suunnittele nyt kyseisiä <strong>SS-19</strong>-ohjuksia uusien hypersonisen Avangard-ohjuksien kantoraketiksi. Hypersonisen Avangard-ohjus oli näyttävästi esillä viime vuoden lopulla myös suomalaismediassa (esim. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10571571"><u>Yle 26.12.2018</u></a>, <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e1c34450-baf0-46c4-a77d-6d031d38dbb5"><u>IL 26.12.2018</u></a> jne.).</p><p><strong>SS-19</strong>-ohjukset ovat Venäjän vanhimpia ja jo käyttöikänsä päässä. Noita ohjuksia Neuvostoliitolla oli myös Ukrainassa 32 kappaletta, josta ne poistetiin 1990-luvulla. Tuo ohjusten poistotyö Ukrainasta on minulle tuttu asia ja vierailin useaan kertaan asiaan liittyen tuolloin Ukrainassa. Tuonaikaisissa siviilityötehtävissäni siis.</p><p>UR-100N UTTH -ohjuksia (<strong>SS-19</strong>-ohjuksia) Venäjällä olisi ilmoituksensa mukaisesti enää käytössään siis 30 kappaletta ja Salt-sopimuksen mukaisen tietojenvaihdon perusteella ohjukset olisivat ilman ydinkärkiä.</p><p>Katsomalla tämän kirjoituksen Google-map-satelliittikuvalinkkejä, voi katsojalle syntyä myös toisenlainen näkemys.</p><p>Venäjän tämänhetkisen suunnitelman mukaan nuo <strong>SS-19</strong>-ohjukset tulevat olemaan uuden hypersonisen Avangard-ohjuksen kantoraketti ja vuoteen 2027 mennessä näitä ohjuksia olisi Venäjällä käytössä 12 kappaletta. Tämän hetkisten tietojen mukaan kyse on kahdesta ohjusrykmentistä, joilla molemmilla olisi kuusi ohjussiiloa.</p><p>Venäjän <strong>SS-19</strong>-ohjusten siilot ovat tällä hetkellä varmasti Yhdysvaltain tehotarkkailussa, jos Venäjä aikoo käyttää <strong>SS-19</strong>-kantoraketteja Avangard-kärkien kuljettamiseen.</p><p>168. ohjusrykmentin 15H-, &nbsp;19H-, 29H- ja 30H-siilopisteissä (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B001&#039;42.1%22N+35%C2%B027&#039;28.4%22E/@54.028352,35.4557083,465m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDAxJzQxLjAiTiAzNcKwMjcnMzYuMCJF!3b1!8m2!3d54.0280556!4d35.46!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.0283517!4d35.4578971?hl=fi"><u>Google-map-20</u></a>, <a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B001&#039;06.5%22N+35%C2%B032&#039;17.4%22E/@54.01846,35.5360113,461m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDAxJzA3LjAiTiAzNcKwMzInMTguMCJF!3b1!8m2!3d54.0186111!4d35.5383333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.01846!4d35.5381785?hl=fi"><u>Google-map-24</u></a>, <a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B002&#039;42.5%22N+35%C2%B040&#039;33.1%22E/@54.045139,35.6738001,438m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDAyJzQzLjAiTiAzNcKwNDAnMzQuMCJF!3b1!8m2!3d54.0452778!4d35.6761111!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.0451392!4d35.6758609?hl=fi"><u>Google-map-27</u></a> ja <a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B059&#039;41.5%22N+35%C2%B038&#039;40.2%22E/@53.9956188,35.6428008,570m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTPCsDU5JzQ1LjAiTiAzNcKwMzgnMzYuMCJF!3b1!8m2!3d53.9958333!4d35.6433333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.9948491!4d35.6444947?hl=fi"><u>Google-map-28</u></a>) on ollut rakennustyöt meneillään satelliittikuvauksen aikana. 168. ohjusrykmentin ohjukset ovat <strong>SS-19</strong>-ohjuksia, joissa ei olisi Venäjän ilmoituksen mukaan enää ydinkärkiä. Villi arvaukseni on, että Avangard-ohjusten toinen kahdesta rykmentistä tulee olemaan 168. ohjusrykmentti. Tuo on vain arvaus, mutta aika näyttää.</p><p><strong>RS-24</strong>-ohjusten GRAU-indeksi on siis sama kuin Topol-M-ohjuksilla. RS-24 Yars -ohjukset on useissa asiakirjoissa nimetty Topol-MR-ohjuksiksi <strong>RS-24</strong>-tunnuksella (РС-24). Ohjus on kehitetty Topol-M-ohjuksen pohjalta. Tuossakin asiassa kyse oli Venäjän yhdestä vastavedosta monen muun asian ohella Yhdysvaltain ohjustentorjuntajärjestelmälle kehittää enemmän ydinkärkiä kuljettamaan kykenevä ohjus. Vuodesta 2010 lähtien käyttöönotetuilla RS-24 Yars -ohjuksissa kyse oli Venäjän pyrkimyksestä kiertää Start II -sopimusta, kun sopimuksella Topol-ohjusten määrää rajoitettiin. Start III -sopimus allekirjoitettiin vuonna 2010, kun Venäjä oli ottamassa <strong>RS-24</strong>-ohjusta käyttöönsä samana vuonna.</p><p>Kyseisen <strong>RS-24</strong>-ohjuksen kuljetusalusta on varustettu kahdeksalla pyöräparilla vastaavasti Topol-M-ohjuksien (<strong>SS-27</strong>) kuljetusalustoissa. Topol-ohjuksien (<strong>SS-25</strong>) kuljetusalustoissa on puolestaan vain seitsemän pyöräparia. Pyöräparien lukumäärästä voi päätellä, mitä ohjustyyppiä se kuljettaa, vaikka alustat näyttävät muutoin samalta.</p><p>SS-18 Satan-ohjus (<strong>SS-18</strong>) on ollut paljon esillä viime aikoina viimeisen tuomiopäivän ohjuksina, kun ohjuksen korvaaja RS-28 Sarmat (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-435.html"><u>РС-28 /ОКР Сармат/SS-X-30 SARMAT</u></a>, Naton-nimeäminen SS-X-30 (Satan-2), Start-sopimuksen mukainen nimeäminen&nbsp; ja GRAU-indeksimääritys suorittamatta) on saamassa lopulliset testit päätökseen.</p><p>Jo nykyiset Satan-ohjukset ovat tehokkaimpia kaikista mannertenvälisistä ballistisista ohjuksista. Satan-ohjuksessa on laajimmillaan kymmenen 550-750 kilotonnin ydinkärkeä ja ohjuksen paino on lähes 210 tonnia. Pituutta ohjuksella on yli 30 metriä ja sen halkaisija on yli 3 metriä.</p><p>210 tonnia painavia ohjuksia ei asenneta ihan joka suolle, kun laukaisussa siilopohjalle kohdistuu 2-3-kertainen painovoima muutaman neliön alueelle. Tämän blogikirjoituksen jälkiosassa olevista satelliittikuvalinkeistä käy ilmi, että useimmat siilot on louhittu kalliolle. Uudet RS-28 Sarmat -ohjukset tulevat aikanaan todennäköisesti korvaamaan nykyiset Satan-ohjukset, vaikka ovatkin hieman pitempiä. RS-28 Sarmat ohjukset lienee mitoitettu nykyisiin siiloihin sopiviksi ja vain uusi siilomodifiointi tarvitaan.&nbsp;&nbsp;</p><p>Miksi Venäjä asentaa uudet ohjukset vanhoihin siiloihin? Koska Venäjällä ei riittäne yksinkertaisesti varat tehdä täysin uusia siiloja yli 30 metriä korkeille ohjuksille. Yli 30 metriä syvien siilojen rakentamien ei ole halpaa hommaa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Start II -sopimus kielsi rautateillä ja maanteillä oleviin kulkuneuvoihin asennettavat ohjukset. Siis ohjukset, joita voidaan kuljettaa junavaunussa tai rekassa samaa nopeutta kuin mitä juna tai rekka kulkee muutoinkin. Englanninkielinen yleisnimitys noille kulkuneuvoille on TEL (transporter erector launcher).</p><p>Solmittu Start III -sopimus ei näin kuljetettavia ohjuksia enää kiellä. Venäjä sai sopimusneuvotteluissa tahtonsa läpi. Venäjä aloitti junavaunuun sijoitettavan laukaisualustan kehitystyön vuonna 2013, kun Start III -sopimus allekirjoitettiin siis vuonna 2010. Venäjä poisti käytöstä rautatievaunuihin sijoitetut ohjukset vuonna 2005 ja tuhosi kaikki rautatievaunulaukaisujärjestelmät vuoteen 2007 mennessä osana Start II -sopimuksen täytäntöönpanoa.</p><p>Tuolloin vuonna 2013 Venäjän puolustusministeriö ilmoitti, että rautatievaunuihin sijoitetut ohjukset toteutettaisiin &nbsp;<strong>RS-24</strong>-ohjusten pohjalta. Kyse olisi Barguzin-ohjusjärjestelmästä (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-738.html"><u>БЖРК Баргузин</u></a>). Kehitysprojekti kuitenkin keskeytettiin joulukuussa 2017 yhtenä keskeisimpänä syynä rahapula (<a href="https://rg.r2.12.2017/"><u>Русское оружие 2.12.2017</u></a>).</p><p>Tämä venäläinen ydinaseprojekti rautateillä olisi erityinen uhka Euroopalle. Jos olisin ollut Start III -sopimuksen neuvottelija Yhdysvaltain puolella, en olisi koskaan sallittanut Venäjälle ydinohjusten uudelleen sijoittamista piiloon rautateille. Piilossa olevia ydinohjuksia ei tule sallia maankamaralle.</p><p>On huomioitava, että mannertenvälisiä ballistisia ohjuksia voidaan käyttää myös lyhyemmälle kantamalle kuin yli 10&nbsp;000 kilometrin enimmäiskantamalle ja noita junavainuihin sijoitettuja ohjuksia voitaisiin siirtää piilossa tavanomaisella tavarajunanopeudella. Satelliittikuvista ei voisi päätellä, missä junassa ja missä vaunussa mahdollinen ydinkärkiohjus on. Tuo osaltaan tuhoaa sitä rauhan voimaa, joka ydinaseilla on oikein käytettynä, - siis käyttämättöminä.</p><p>Ydinaseisiin ei saa liittää salailua.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäläiset sotilaat puhuvat paljon sosiaalisessa mediassa ns. kuuden minuutin siiloista. He tarkoittavat, että ohjus saadaan olosuhteissa kuin olosuhteissa matkaan alle kuudessa minuutissa.</p><p>Venäjä on sijoittanut suurimman osan maalle sijoittamista ballistisista ydinohjuksista Saratovin ja Novosibirskin alueille. Neuvostoliiton aikaan ohjukset olivat maan keskellä kaukana ulkorajoista, kun huomioidaan myös Novosibirskin läheisyydessä olevan Mongolian turvallisuuspoliittinen asema suhteessa Neuvostoliittoon.</p><p>Kazakstanin valuminen pois Venäjän etupiiristä olisi maalla totaalinen katastrofi, kun ydinaseita on edelleen kiinni Kazakstanin rajassa. Myös Ukrainan valuminen pois lopullisesti Venäjän etupiiristä Natoon olisi Venäjälle katastrofi.</p><p>Esimerkiksi Saratovin vieressä Tatištševossa olevat ohjukset olisivat vain 450 kilometrin päässä Nato-rajasta, kun Ukrainan länsirajalle Nato-Puolaan on sentään yli 1 500 kilometriä. Venäjän 6 minuutin siilot ja liikkuvien alustojen tukikohdat olisivat siis tuhottavissa alle kuudessa minuutissa.</p><p>Kylmän sodan aikaan Ukrainassa oli runsaasti ydinaseita ja Ukrainan geostrateginen asema oli Neuvostoliitolle tärkeä. Tuo osaltaan lisää nyt Venäjän tunnetuskaa, jos Ukraina on liukumassa lopullisesti länteen. Tuo tuska tuli minulle selväksi jo 1990-luvun alkupuolella Ukrainan reissuilla.</p><p>Venäjän on kehittänyt myös laseraseita ja kehitystyö on siinä pisteessä, että ensimmäiset laseraseet ovat jo ohjusrykmenttien hallussa. Puhutaan laserkanuunasta (laser cannon). Venäjän laserasejärjestelmä on nimetty Peresvetiksi (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%B5%D1%80%D0%B5%D1%81%D0%B2%D0%B5%D1%82_(%D0%BB%D0%B0%D0%B7%D0%B5%D1%80%D0%BD%D1%8B%D0%B9_%D0%BA%D0%BE%D0%BC%D0%BF%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%81"><u>Пересвет</u></a>). Venäjän yhden ohjusrykmentin yhteyteen sijoitetun laserasejärjestelmän tiedot sijaintikoordinaatteineen ja satelliittikuvalinkkeineen on tämän blogikirjoituksen jälkiosassa (<a href="https://www.google.fi/maps/place/56%C2%B034&#039;25.2%22N+48%C2%B002&#039;21.9%22E/@56.573678,48.0380276,277m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d56.5736784!4d48.0394187?hl=fi"><u>Google-map-02</u></a>- ja <a href="https://www.google.fi/maps/place/56%C2%B034&#039;24.7%22N+48%C2%B002&#039;21.9%22E/@56.5750178,48.0494787,1667m/data=!3m1!1e3!4m15!1m8!3m7!1s0x0:0x0!2zNTbCsDMzJzUyLjMiTiA0OMKwMDInMzEuMyJF!3b1!7e2!8m2!3d56.5645185!4d48.0420184!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d56.5735317!4d48.0394079?hl=fi"><u>Google-map-03</u></a>-pisteet).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjä liittää nykyisin ydinaseet muodossa tai toisessa kiinteäksi osaksi pidettäviä sotaharjoituksia. Ydinaseet ovat saaneet nykyisen roolinsa sotaharjoituksissa vuosien mittaan nykyiseen laajuuteen. Venäjä on arkipäiväistänyt ydinaseet.</p><p>Venäjä piti Zapad-17 sotaharjoituksen 14.-20. syyskuuta 2017. Harjoitukseen yhteydessä Venäjä laukaisi Iskander-ohjuksen näyttävästi lähellä Suomen ja Baltian maiden rajaa. Yhdysvaltain osalta irrottautumisessa INF-sopimuksessa kyse on osaltaan Iskander-ohjuksiin asennettavista ydinlatauksista, joita varten Ylä-Laukaaseen (Луга) on jo rakennettu hyvin vartioidut maanalaiset varastot kiinni Iskander-ohjusten laukaisualustojen varastoihin (<a href="https://www.google.fi/maps/place/Yl%C3%A4-Laukaa,+Leningradin+alue,+Ven%C3%A4j%C3%A4/@58.7444864,29.7911588,490m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x46be372b4e93debb:0xd62f08a1e98411ac!8m2!3d58.740819!4d29.8505902?hl=fi"><u>Google-map-B</u></a>). Onko maanalaisissa varastoissa jo nyt ydinkärkiä, ei ole julkisessa tiedossa. Venäläiset käyttävät tuosta varastosta &rdquo;<em>Склады РАВ</em>&rdquo; termiä. Suomennettuna ohjustykistön varastot (<em>РАВ</em> = <em>Ракетно</em><em>-</em><em>артиллерийское</em> <em>вооружение</em>).</p><p>INF-sopimuksen purkamiseen liitetty 9M729-ohjus (<a href="https://missilethreat.csis.org/missile/ssc-8-novator-9m729/"><u>SSC-8 (Novator 9M729)</u></a>) on Novatorin (<a href="http://www.okb-novator.ru/News"><u>Новатор</u></a>) suunnittelemaa samaa tuoteperhettä kuin Kalibr- ja Iskander-ohjukset. Kyse on myös siitä, pystytäänkö saman tuoteperheen ohjuksia laukaisemaan nopeasti modifioituna tai suoraan eri laukaisualustoilta. Saapa nähdä, milloin Venäjä ilmoittaa 9M729-ohjusten sijoittamisesta Ylä-Laukaaseen.</p><p>Zapad 2017 -sotaharjoituksen jälkeen Venäjä harjoitteli näyttävästi 26.10.2017 myös ballististen ydinohjusten laukaisemista. Kyseessä oli Topol-ohjuksen (<strong>SS-25</strong>) laukaisu Plesetskissä (Плесецк) olevalta laukaisupaikalta. Ohjus oli ohjelmoitu Kuran (Кура) testialueelle Beringinmeren rannalle ja lentomatkaa kertyi noin 5&nbsp;800 kilometriä.</p><p>Maanpuolustuskorkeakoulun opettaja Vladimir Panschinin mukaan kyseinen ohjuslaukaisu olisi ollut Zapad 2017 -sotaharjoitukseen kuulunut ydinaseiden harjoitustoimi (<a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005969170.html"><u>HS 18.1.2019</u></a>, <a href="http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/166830/181231_J_Raportti%20Zapad_verkko.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y"><u>JS3, TP10, 2019</u></a>). Panschinin arvio ydinaseiden käytön harjoittelusta Venäjän sotaharjoitusten yhteydessä on oikea, mutta Plesetskin ohjuslaukaisun suhteen on huomioitava, että Venäjä on suorittanut saman laukaisun syksyllä jo usean vuoden ajan. Vuoden 2017 laukaisun uutisoinnissa ovat pyörineet vanhat kuvat vuoden 2015 laukaisusta, joka on näyttävä video. Vuoden 2017 laukaisu tapahtui pimeän aikaan.</p><p>Laukaisupaikka on löydettävissä melko helposti Venäjän puolustusministeriön julkaiseman videon perusteella, vaikka laukaisu tapahtuikin pimeän aikaan. Vastaavia laukaisuja on siis tapahtunut myös aikaisempina vuosina. Kyseessä on vierekkäiset laukaisupaikat 157 ja 158 (launch complex 157 ja 158) ja laukaisu tapahtui tälläkin kertaa paikalta 157. Oheisessa satelliittikarttalinkissä on laukaisualustan tarkka sijainti esitetty punaisella pisteellä (<a href="https://www.google.fi/maps/place/63%C2%B000&#039;30.3%22N+41%C2%B032&#039;53.6%22E/@63.0081779,41.54903,410m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d63.008428!4d41.5482219?hl=fi"><u>Google-map-C</u></a>, 63&deg;00&#39;30.3&quot;N 41&deg;32&#39;53.6&quot;E, 63.008428, 41.548222).</p><p>26.10.2017 tapahtunut laukaisu löytyy YouTuben sivuilta (<a href="https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/yZqKJM3f3PI?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/yZqKJM3f3PI?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed><u>Youtube-01</u></a>). Syksyn 2015 ohjuslaukaisu löytyy Foxtrot Alphan -sivuilta (<a href="https://foxtrotalpha.jalopnik.com/russia-plans-16-intercontinetal-ballsistic-missile-laun-1752194497"><u>Foxtrot Alpha 1.11.2016</u></a>) tai YouTuben sivuilta (<a href="https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/CwwaaTs1CUM?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/CwwaaTs1CUM?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed><u>YouTube-02</u></a>).</p><p>Plesetskissä sijaitsee kosmodromi, joka on Venäjän avaruuskeskus ja ohjusten testauspaikka vain 450 kilometrin päässä Suomen rajasta. Plesetsk suunniteltiin ja rakennettiin Neuvostoliiton ensimmäisen ydinkärjellä varustetun mannertenvälisen ballistisen ohjuksen (ICBM) laukaisutukikohdaksi jo 1950-luvulla.</p><p>Jos Plesetsk kiinnostaa enemmän, hyvä venäjänkielinen kirjoitus löytyy <a href="http://spacegid.com/kosmodrom-plesetsk.html"><u>Космодром Плесецк</u></a> -sivulta. Sivuilla on mielenkiintoinen kartta, jonka maarajavärit herättävät kysymyksiä Itä-Euroopan suhteen, siis Baltian maiden, Valko-Venäjän, Ukrainan, Kaukasuksen ja myös Suomen suhteen. Kartassa olevan punaisen värikoodin selityksestä ei saa valitettavasti selvää.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjä on uusinut ja uusii ydinaseistustaan vauhdilla. Venäjän on suorittanut uusien ydinaseiden laajempaa kehitys- ja testaustyötä kohta vuosikymmenen ja työ alkoi pian Putinin asettuessa presidentiksi. Venäjä on saavuttanut ydinaseissa nyt pisteen, jolloin Yhdysvallat reagoi asiaan.</p><p>Kun tarkastelee ydinaseiden historiaa vuodesta 1945, tilanne ei ole uusi. Edellinen vastaava tilanne, jolloin Yhdysvallat katsoi etujensa mukaisesti reagoida Neuvostoliiton kasvavaan ydinaseuhkaan, oli 1980-luvun alussa.</p><p>Suuri kuva:</p><p>Venäjä pelkää ja on pelännyt Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmän tekevän sen ydinaseet pätemättömiksi. Venäjän ei ole lähtenyt rakentamaan vastaavanlaista ohjuspuolustusjärjestelmää. Kyse Venäjälle on ollut sekä taloudellisesta että teknisetä kyvykkyydestä.</p><p>Venäjän strategia vastaamisessa Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmään on ollut ydinasearsenaalin kehittäminen ja ydinaseiden käyttömahdollisuuksien uudelleenarviointi. Lyhyen kantaman taktiset ohjukset rajoitettuun ydinsotaan on otettu ohjelmaan. Venäjä taitaa ohjusteknologian, mistä esimerkkinä Avangard-ohjus. Myös ydinaseiden käytön kynnystä on sotastrategioissa laskettu.</p><p>Venäjä panostaa lyhyen kantaman taktisiiniohjuksiin, joiden torjunta on hankalaa lyhyen reagointiajan vuoksi. Tuosta on kyse myös INF-sopimuksessa.</p><p>Venäjän vastaus Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmään on ollut toimiva. Yhdysvallat ei ole saanut toistaiseksi ohjuspuolustusjärjestelmää siihen pisteeseen, että Venäjän ydinaseet olisivat riittävästi eliminoitavissa.</p><p>Melkeinpä päinvastoin.</p><p>Nyt Yhdysvallat joutuu vastaamaan Venäjän kasvaneeseen ja edelleen kasvavaan ydinasepotentiaaliin uusien ydinaseiden kehittämisellä. Yhdysvallat julkaisi uuden ydinasestrategiansa helmikuussa 2018 (<u><a href="https://media.defense.gov/2018/Feb/02/2001872886/-1/-1/1/2018-NUCLEAR-POSTURE-REVIEW-FINAL-REPORT.PDF">Nuclear Posture Review 2018</a></u>). Onko painopisteen siirtämisellä takaisin ydinaseisiin vaikutusta ohjuspuolustusjärjestelmän kehittämiselle, jää nähtäväksi.</p><p>Ilman Yhdysvaltoja Euroopan turvallisuusasema ydinaseiden suhteen on heikko, koska Ranskan ja Iso-Britannian ydinaseilla ja etenkin Euroopan kielteisellä suhtautumisella ydinaseisiin ei millään luoda riittävää turvaa. Euroopassa ei ymmärretä alkuunkaan, mitä Euroopan turvallisuus edellyttäisi sen suhteen, ettei Venäjällä olisi mahdollisuutta hallita Eurooppaa sotilaallisella voimallaan.</p><p>Syytän tässä asiassa ennen kaikkea Saksaa, jonka tämänhetkinen Venäjää koskeva turvallisuuspoliittinen ajattelu ei ole enää tästä maailmasta.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Tässä blogikirjoituksessa on tämän luvun jälkeisissä luvuissa kirjattu Venäjän ydinaseiden sijainnit kolmen ohjusarmeijan osalta. Sijaintikoordinaatit ja satelliittikuvalinkit koskevat 175 siiloa ja 180 liikkuvalla alustalla olevaa laukaisupaikkaa. Jokaisessa liikkuvan alustan laukaisupaikassa on pääsääntöisesti 9 laukaisualustaa ja ohjusta. Siiloista yleisesti puhuttaessa kullakin ohjusrykmentillä on yleensä 10 siiloa, <strong>SS-18</strong>-ohjuksista puhuttaessa 6 siiloa. Nuo kaikki ovat Venäjän ohjusyksikkökokoja. Jokainen voi tehdä satelliittikuvalinkkien perusteella omat johtopäätöksensä kustakin ohjuslaukaisupaikasta ja sen ohjuksista.</p><p>Jokainen voi vertailla noita sijaintikoordinaatteja ja satelliittikuvalinkkejä edellä tässä blogikirjoituksessa mainittuihin ohjusmääriin, jotka ovat Start-sopimuksen mukaista tietojenvaihtoa Venäjän osalta. En ota kantaa valmiudessa oleviin ohjusmääriin, mutta jokainen voi tehdä johtopäätöksiä satelliittikuvista ja niiden näkymistä. Milloin kuvaan liittyy mahdollinen ydinohjus ja milloin ei.</p><p>Todettakoon kuitenkin, että Googlen satelliittikuvauksen ajankohta ei ole tiedossa. Suomen osalta kuvaus on tehty ehkä vuonna 2015 tai 2016, jos katsoo satelliittikuvissa rakenteilla olevia rakennuksia.</p><p>Mistä nuo kaikki ohjussijaintitiedot ovat saatu? Vain satelliittikuvia katselemalla ei ohjuksien laukaisupaikkoja löydä.</p><p>Tiedot ovat Yhdysvalloista. Monet - itseasiassa lähes kaikki - Venäjän ydinaseiden sijaintipaikat ovat jo kylmän sodan aikaisia paikkoja. Toki uusiakin on rakennettu, on ne rakennettu lähelle vanhoja sijainteja.</p><p>Aikanaan ennen satelliittikuvausta Yhdysvallat selvitti sijainteja lentokoneista käsin kuvaamalla. Kyse oli tiedustelusta. Valokuvista piirrettiin karttoja, joita on liitteenä tässä blogikirjoituksessa. Kuvassa 1 on esitetty ohjuslaukaisupaikka <a href="https://www.google.fi/maps/place/56%C2%B034&#039;56.7%22N+48%C2%B009&#039;18.0%22E/@56.582425,48.1527983,436m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTbCsDM0JzQ0LjAiTiA0OMKwMDknMjguMCJF!3b1!8m2!3d56.5788889!4d48.1577778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d56.5824249!4d48.1549873?hl=fi"><u>Google-map-05</u></a>-pisteessä ja kuvassa 2 on esitetty keltaisilla nuolilla itse laukaisualustat, ns. &rdquo;kronat&rdquo; (крона). Kuvassa 3 on puolestaan esitetty sama <a href="https://www.google.fi/maps/place/56%C2%B034&#039;56.7%22N+48%C2%B009&#039;18.0%22E/@56.582425,48.1527983,436m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTbCsDM0JzQ0LjAiTiA0OMKwMDknMjguMCJF!3b1!8m2!3d56.5788889!4d48.1577778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d56.5824249!4d48.1549873?hl=fi"><u>Google-map-05</u></a>-pisteen ohjuslaukaisupaikka kylmänsodan ajalta, joka on piirretty tiedusteluvalokuvan avulla. Kylmän sodan ajan kuvista ja tämän blogikirjoituksen satelliittikuvalinkeistä voi arvioida toisaalta muutosta ja toisaalta pysyvyyttä. Kuvassa 4 on lentokoneen tiedustelukuva vuodelta 1966, jota vastaa <a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B048&#039;25.0%22N+45%C2%B039&#039;26.0%22E/@51.8069444,45.6550335,490m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.8069444!4d45.6572222?hl=fi"><u>Google-map-101</u></a>-piste. Tuoreempi satelliittilinkin kuva samasta ohjuslaukaisupaikasta on esitetty kuvassa 8.</p><p>Noita Yhdysvaltain tiedustelulentoja tapahtui Suomenkin yli Suomen niistä suuremmin tai laajemmin tietämättä. 1950-luvulla rajamme läheisyydessä oleva Plesetskin kosmodromi oli yksi Yhdysvaltain kiinnostuksen kohde, koska se oli Neuvostoliiton ensimmäinen ICBM-ohjusten laukaisupaikka.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>CIA:n arkistosta (<a href="https://www.cia.gov/library"><u>CIA Library</u></a>) löytyy vanhoja asiakirjoja, joihin kirjattu kylmän sodan aikaisia ydiniskukohteita koordinaatteina ja samoja koordinaatteja löytyy tämän blogikirjoituksen jälkiosasta sijaintikoordinaatteina ja satelliittikuvalinkkeinä.</p><p>Esimerkkeinä CIA-asiakirjoista:</p><p><a href="https://www.cia.gov/library/readingroom/docs/CIA-RDP79B01709A002800010007-5.pdf"><u>CIA-RDP79B01709A002800010007-5</u></a>-asiakirja on lokakuulta 1964 (16.10.1964) ja siinä on useiden mannertenvälisten ballististen ohjusten neuvostoliittolaisia laukaisupaikkoja (<em>ICBM Complex</em><em>, </em><em>Highest priority trgets for KH-4</em>), jotka Yhdysvallat oli kirjannut korkeimman tärkeysasteen hyökkäyskohteiksi (&rdquo;<em>Attached is a list of Highest Priority Targets for KH-4 asrevised on the basis of Mission 1011-1 at the Working Group</em>&rdquo;). Esimerkiksi Novosibirsk ICBM Complexin koordinaateiksi on merkitty asiakirjaan 5521N - 8302E (55&deg;21&#39;00.0&quot;N 83&deg;02&#39;00.0&quot;E, 55.350000, 83.033333). Tuon pisteen lähellä on edelleen noin viiden kilometrin säteellä kolme laukaisupaikkaa, jotka on kirjattu tämän blogikirjoituksen jälkiosaan. Tarkkuus ei ollut vielä 1960-luvulla tämän päivän tapaan senttimetritarkkaa. Koordinaateissa oli vain minuuttitarkkuus.</p><p><a href="https://www.cia.gov/library/readingroom/docs/CIA-RDP78T04759A002000010028-5.pdf"><u>CIA-RDP78T04759A002000010028-5</u></a>-asiakirja on niin ikään lokakuulta 1964. Otin asiakirjan tähän, koska siitä saa käsityksen, kuinka tiedusteluvalokuvia piirrettiin tiedustelukarttoihin. Asiakirjassa on useita esimerkkejä tiedusteluvalokuvista vieressä olevasta tiedustelukartoista tekstiselvennyksineen.</p><p><a href="https://www.cia.gov/library/readingroom/docs/CIA-RDP78T04751A000300050001-7.pdf"><u>CIA-RDP78T04751A000300050001-7</u></a>-asiakirja on tammikuulta 1960 (12.1.1960) ja siinä on esitetty yhden Kapustin-Jarissa sijaitsevan ohjustestaustukikohdan varustelua tiedustelutietona. Kyseessä on Kapustin-Jarin ohjustestausasemasta (<em>SAM, Missile Test Center</em>) ja asiakirjan merkitty sijaintikoordinaatti on 48&deg;46&#39; N 45&deg;47&#39; E (48&deg;46&#39;00.0&quot;N 45&deg;47&#39;00.0&quot;E, 48.766667, 45.783333). Sijainti on riittävällä tarkkuudella nykyisen Kapustin-Jarin ohjustestausaseman infrastruktuureihin, joista lähimmät alle viiden kilometrin päässä.</p><p><a href="https://www.cia.gov/library/readingroom/docs/CIA-RDP78T05161A000400010049-2.pdf"><u>CIA-RDP78T05161A000400010049-2</u></a>-asiakirjassa kesäkuulta 1966 on runsaasti Neuvostoliiton sen aikaisia ohjussiilosijainteja. Monet nykyiset ohjussiilosijaintien selvitykset perustuvat pohjimmiltaan esimerkiksi tuon asiakirjan ja vastaavien asiakirjojen tietoihin.</p><p>Yhdysvalloilla oli tiedot kaikista ohjuslaukaisupaikoista siiloineen hetimmiten, kun ne Neuvostoliitto rakentanut. Tiedustelu oli jatkuvaa.</p><p>Jäljempänä tämän kirjoituksen jälkiosassa on käytetty pitkälti Yhdysvaltojen käyttämää koodausta mm. ohjussiiloista. Neuvostoliitolla oli ja Venäjällä on oma koodaus.</p><p>Siilotunnukset - esimerkiksi 7G - on yhdysvaltalainen tunnus siiloille. Numeroarvo on juokseva numero ja G tarkoittaa laukaisuryhmää (Launch Group G). Koodaus on tehty jo kylmän sodan aikaan siilojen valmistuttua useissa tapauksessa jo 1960-luvulla. Sama siilotunnus voi olla useilla eri ohjusrykmenteillä, koska laukaisuryhmät ovat aakkosellisia A:sta alkaen.</p><p>Yhdysvaltaisessa aineistossa on usein myös siilotyyppi, esimerkiksi IIID (tai III-D). Tunnuksia ja niiden muodostamistapaa voi käydä tutkimassa <a href="https://www.cia.gov/library/readingroom/docs/CIA-RDP78T05161A000400010049-2.pdf"><u>CIA-RDP78T05161A000400010049-2</u></a>-asiakirjasta.</p><p>Otetaan esimerkki <a href="https://www.cia.gov/library/readingroom/docs/CIA-RDP78T05161A000400010049-2.pdf"><u>CIA-RDP78T05161A000400010049-2</u></a>-asiakirjasta. Asiakirjan kuvan 13 kartassa on esitetty Tatištševon ja Saratovin läheisyyteensä vuonna 1966 olleet mannertenvälisten ballististen ohjusten laukaisupaikat (ICBM Complex), jotka ovat myös tämän kirjoituksen kuvana 5. Monet paikat löytyvät edelleen ajankohtaisista ohjussijaintikartoista. Kuvaan on yksilöity laukaisuryhmät ja siilotunnukset, joita käytetään edelleen julkisessa keskustelussa, jos siilo on käytössä. Asiakirjassa kuvanjälkeisissä taulukoissa on sitten yksityiskohtaista tietoa laukaisupaikoista. Ovatko samat tunnukset edelleen käytössä tämän päivän yhdysvaltalaistiedustelussa, se ei ole julkisessa tiedossa.</p><p>Siiloja on myös purettu (dismantled) ydinaseiden rajoitussopimusten johdosta tai muusta syystä eikä siilokoodissa numeroarvo ole enää juokseva.</p><p>Venäjä käyttää omia siilotunnuksia eikä niitä ole niin laajasti julkisessa tiedossa kuin Yhdysvaltojen käyttämät siilotunnukset. Esimerkkinä mainittakoon siilotunnus БСП № 6. БСП (Боевая Стартовая Позиция) on lyhenteenä suomennettuna BSP nro 6. Боевая Стартовая Позиция -määrite ei hieman hankala kääntää sanatarkasti suomen kielelle, jos kunnioittaa venäläistä tarkkaa näkemystä. Kyse lyhyesti suomennettuna on laukaisupaikasta.</p><hr /><p><strong><u>Blogikirjoituksen jälkiosa, Venäjän strategisten ohjusjoukkojen ydinohjusten sijaintikoordinaatit ja <strong>satelliittikuvalinkit</strong></u></strong></p><p>Tässä blogikirjoituksen jälkiosassa ovat kaikki Venäjän strategisten ohjusjoukkojen (RVSN, РВСН) hallussa ovat ydinohjukset ja pääosa Venäjän ICBM-ohjuksiin perustuvasta ydinasepotentiaalista.</p><p>Tähän jälkiosaan on kirjattu kaikkien siilo-ohjusten sijaintikoordinaatit satelliittikuvalinkkeineen (Google-map-sijaintipisteet) ja liikkuvien alustojen sijainti tukikohdat on ilmoitettu yhdellä koordinaatilla, mutta satelliittikuvalinkeistä (Google-map-sijaintipisteet) jokaiselle laukausalustalle on määriteltävissä oma koordinaatti. Liikkuvien alustojen tukikohdassa on yleensä 9 laukaisualustaa.</p><p>Venäjän Start-sopimuksen mukaisessa tietojenvaihtoasiakirjassa 1.3.2017 ilmoittamien ohjusten määrä on esitetty ohjusdivisioonittain <em>Venäjä ilmoitus</em> -tekstillä. Googlen satelliittikuvat, jotka on kirjattu tähän blogikirjoitukseen satelliittikuvalinkkeinä, on todennäköisesti tuotettu ennen tuota ajankohtaa.</p><p>Ohjusrykmenteittäin on lihavoidulla tekstillä ilmoitettu ne ohjusmäärät ja -tyypit, jotka ovat satelliittikuvissa laskettavissa näkyvinä siilojen kansina tai laukaisualustojen &rdquo;kronina&rdquo; (крона). &rdquo;Krona&rdquo; on laukaisualustan sääsuoja, josta enemmän myöhemmin. Ohjussijaintitiedot ovat pääosin peräisin Yhdysvalloista.</p><p>Venäjältä peräisin olevat tiedot eivät juurikaan ole ristiriidassa Yhdysvalloista peräisin olevien tietojen kanssa, mutta <a href="https://rvsn.info/"><u>РВСН</u></a>-sivustolla on samoja ohjussijaintipisteitä kirjattu usean eri ohjusrykmentin alaisuuteen. <a href="https://rvsn.info/"><u>РВСН</u></a>-sivustolla oleva sotilasyksikkötiedot on todennäköisesti kirjattu pääosin 2010-luvun alkupuolella tai vuosikymmenen puolivälissä eikä sivustoa ole päivitetty kaikille viimeaikaisille muutoksille. Kyseisen sivuston tiedot eivät siis enää ole ajankohtaisia kaikilta osin, mistä kertoo myös mm. Start-sopimuksen mukaisten tietojenvaihtoasiakirjojen muutokset ohjusmäärissä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Kun sopijaosapuolet valvovat ydinaseiden rajoitussopimuksia, ei valvonta luonnollisestikaan onnistu pelkästään satelliittikuvista ei sopimusvalvonta myöskään tapahdu vain satelliittikuvista. Miten valvonta kaikilta osin käytännössä yksityiskohtaisesti tapahtuu, ei ole julkisessa tiedossa. Sopimuksissa olevat kirjaukset ovat yleisiä mutta laaja-alaisia ja todentamista tarkasti mahdollistavia.</p><p>Start I -sopimuksen seitsemän ensimmäisen vuoden aikana (ns. vähennysjakso) Yhdysvallat suoritti 335 fyysistä tarkastusta Venäjälle ja Venäjä toteutti 243 fyysistä tarkastusta Yhdysvaltoihin.</p><p>Mikäli esimerkiksi käytöstä poistettua ohjussiiloa ei ole tuhottu, ei satelliittikuvista voi arvioida siilon sisältöä. Onko siilossa ohjus vai ei ole. Siiloissa tai &rdquo;kronien&rdquo; alla oleva tilanne ei siis ole ulkopuolisen eikä myöskään tämän blogikirjoituksen kirjoittajalle selvitettävissä vain satelliittikuvista. Nuo tiedot ovat sopimuksen osapuolten tiedossa.</p><p>Tässä blogikirjoituksen jälkiosassa olevat ohjussijaintitiedot eivät siis ole salaisia tietoja. Tiedot ovat pääosin jo muodossa tai toisessa jo julkaistuja. Nykymaailmassa satelliittikuvissa näkyvää sotilastietoa ei voi millään pitää salaisena tietona, mikä myös Suomen Puolustusvoimien on syytä muistaa.</p><p>Ohjusrykmenttien hallussa olevien ohjusten tyyppejä (<strong>SS-18</strong>, <strong>SS-19</strong>, <strong>SS-25</strong>, <strong>SS-27</strong> ja <strong>RS-24</strong>) ei on kirjattu satelliittikuvalinkin perustella vaan kirjallisen lähtötietoaineiston perusteella. Sen sijaan määrät on luettu satelliittikuvalinkeistä. Onko sitten &rdquo;kronan&rdquo; alla tai siilossa ohjus, ei satelliittikuvalinkistä voi luonnollisestikaan varmistaa. Pääsääntöisesti satelliittikuvalinkeistä havaittavat ohjusmäärät vastaavat lähtötietoaineista muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.</p><p><strong>SS-25</strong>-, <strong>SS-27</strong>- ja <strong>RS-24</strong>-ohjukset ovat samaa Topol-tuoteperhettä ja etenkin <strong>SS-27</strong>- ja <strong>RS-24</strong>-ohjukset ovat vaikeasti tosistaan erotettavissa. <strong>SS-25</strong>-ohjusten laukaisualustoissa on 7 pyöräparia, <strong>SS-27</strong>- ja <strong>RS-24</strong>-ohjuksien laukaisualustoissa 8 pyöröparia. <strong>RS-24</strong>-ohjuksia kutsutaan myös Topol-MR-ohjuksiksi, joten sekaannus on helposti mahdollista.</p><p>Kunkin ohjusrykmentin ja ohjusdivisioonan venäjänkielisen virallisen nimen voi käydä lukemassa <a href="https://rvsn.info/"><u>РВСН</u></a>-sivuston ohjusrykmentti- ja ohjusdivisioonalinkistä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p><strong><u>27. ohjusarmeija</u></strong> (<a href="https://rvsn.info/army/army_27.html"><u>РВСН в/ч 43176</u></a>)</p><ul><li><p><strong>36 kappaletta</strong> <strong>RS-24</strong>-ohjuksia, <strong>30 kappaletta</strong> <strong>SS-19</strong>-ohjuksia ja <strong>78 kappaletta</strong> <strong>SS-27</strong>-ohjuksia, yhteensä <u>144 ohjusta</u> (<em>Venäjän ilmoitus</em>)</p></li></ul><p><strong>14. <strong>ohjusdivisioona</strong></strong> (<a href="https://rvsn.info/divisions/div_014.html"><u>РВСН в/ч 34096</u></a>)</p><ul><li><p><strong>6 kappaletta</strong> <strong>RS-24</strong>-ohjuksia liikkuvalla laukaisualustalla (<em>Venäjän ilmoitus</em>)</p></li></ul><p>14. ohjusdivisioonan tukikohtasijainti on <a href="https://www.google.fi/maps/place/56%C2%B033&#039;52.3%22N+48%C2%B002&#039;31.3%22E/@56.5646781,48.0322817,2767m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d56.5645185!4d48.0420184?hl=fi"><u>Google-map-01</u></a>-pisteessä (56&deg;33&#39;52.3&quot;N 48&deg;02&#39;31.3&quot;E, 56.564519, 48.042018).</p><p>Mielenkiintoiseksi tämän ohjusdivisioonan tukikohtasijaintipisteen tekee se, että kohteessa on myös Venäjän laseraseita. Maaliskuussa 2018 alueelle on valmistunut kaksi hallia laserasejärjestelmän ajoneuvoille <a href="https://www.google.fi/maps/place/56%C2%B034&#039;25.2%22N+48%C2%B002&#039;21.9%22E/@56.573678,48.0380276,277m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d56.5736784!4d48.0394187?hl=fi"><u>Google-map-02</u></a>-pisteeseen (56&deg;34&#39;25.2&quot;N 48&deg;02&#39;21.9&quot;E, 56.573678, 48.039419). Pisteen takana on yli 2 kilometriä pitkä rata todennäköisesti laseraseiden testaustarkoituksiin (<a href="https://www.google.fi/maps/place/56%C2%B034&#039;24.7%22N+48%C2%B002&#039;21.9%22E/@56.5750178,48.0494787,1667m/data=!3m1!1e3!4m15!1m8!3m7!1s0x0:0x0!2zNTbCsDMzJzUyLjMiTiA0OMKwMDInMzEuMyJF!3b1!7e2!8m2!3d56.5645185!4d48.0420184!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d56.5735317!4d48.0394079?hl=fi"><u>Google-map-03</u></a>). Venäläiset käyttävät paikasta &rdquo;<em>Пересвет</em>&rdquo; -nimitystä (<u><a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%B5%D1%80%D0%B5%D1%81%D0%B2%D0%B5%D1%82_(%D0%BB%D0%B0%D0%B7%D0%B5%D1%80%D0%BD%D1%8B%D0%B9_%D0%BA%D0%BE%D0%BC%D0%BF%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%81)">Пересвет</a></u>), joka on myös Venäjän laseraseen nimi, englannin ja suomen kielellä Peresvet.</p><p>14. ohjusdivisioonan vaikutusalueella on myös toinen mielenkiintoinen piste (<a href="https://www.google.fi/maps/place/56%C2%B027&#039;49.0%22N+48%C2%B009&#039;14.0%22E/@56.4651019,48.1401691,3292m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d56.4636111!4d48.1538889?hl=fi"><u>Google-map-04</u></a>, 56&deg;27&#39;49&quot;N&nbsp;48&deg;9&#39;14&quot;E, 56.463611, 48.153889). Kyseessä Venäjän keskushallinnossa merivoimien alaisuuteen kuuluva ohjusvarasto nro 11 Surokissa (Сурок). Merivoimien varasto on siis keskellä mannerta.</p><p>14. ohjusdivisioonan alaisuudessa olevat ohjusrykmentit ja niiden ohjustukikohdat (779., 697., 290., 702. ohjusrykmentti):</p><p><u>779. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_779.html"><u>РВСН в/ч 69795</u></a>), Joškar-Ola (Йошкар-Ола)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>9 kappaletta</strong> <strong>SS-25</strong>-ohjuksia liikkuvilla alustoilla.</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/56%C2%B034&#039;56.7%22N+48%C2%B009&#039;18.0%22E/@56.582425,48.1527983,436m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTbCsDM0JzQ0LjAiTiA0OMKwMDknMjguMCJF!3b1!8m2!3d56.5788889!4d48.1577778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d56.5824249!4d48.1549873?hl=fi"><u>Google-map-05</u></a> (56&deg;34&#39;56.7&quot;N 48&deg;09&#39;18.0&quot;E, 56.582425, 48.154987).</p><p>Kuvissa 2 ja 3 on esitetty tämän ohjustukikohdan satelliittikuva.</p><p>Kuvassa 3 on esitetty sama ohjustukikohta kylmän sodan ajalta, miten yhdysvaltaiset ovat tukikohdan tuolloisen sisällön merkinneet. Tukikohtein sijaintipaikat ovat vanhoja ja osaltaan siksi hyvin julkisuuden tiedossa. Venäjän ydinohjusten sijainnit ovat siis edelleen pitkälti samat kuin kylmän sodan aikaan julkisessa tiedossa.</p><p>Kuvassa 2 on keltaisilla nuolilla osoitettu 9 liikkuvan laukaisualustan (мобильного базирования, подвижный) suojaa, joista käytetään ohjustukikohtaan sijoitettuna nimitystä &rdquo;крона&rdquo; kyrillisin aakkosin ja latinalaisin aakkosin &rdquo;krona&rdquo; (крона= kruunu). Kuvassa 6 on esitetty tällainen autotallimuotoinen &rdquo;krona&rdquo; lähikuvana, mutta &rdquo;kronien&rdquo; tyyppejä on useita.</p><p>&rdquo;Krona&rdquo; on nykyisin aukeava katto, aikaisemmin perinteisin ovin päädystä avautuva sääsuoja. Venäläiset käyttävät kрона ангар -termiä, suomennettuna kruunuhangaari tai krona-hangaari. Hangaari on ollut perinteisesti suomen kielessä lentokonehalli. Nykyiset sääsuojat avautuvat automaattisesti ilman laukaisualustan siirtoa &rdquo;kronan&rdquo; ulkopuolelle.</p><p>Nuo suojat ovat melko kevytrakenteisia sääsuojia. Laukaisualustojen alue on nykyisin yleensä aidattu vakiorakenteisella noin 3 metriä korkealla aidalla, johon on kytketty 3&nbsp;000 voltin jännite. Vanhemmissa aidoissa aitatopat ovat teräsbetonia. Tuo on Venäjän melko perinteinen rakennustapa, kuten myös kunakin ajankohtana käytetty ohjustukikohdan järjestys kulkuvälineen.</p><p>Ohjustukikohdat on rakennettu Venäjällä kunkin ajankohdan vakioperiaatteiden mukaan. Ohjustukikohdan ja etenkin siilotukikohdan satelliittikuvasta on kohtuullisen helppo arvioida tukikohdassa käytetty ohjustyyppi tai laukaisualustatyyppi ja myös tukikohdan rakennusajankohtajakso. Satelliittikuvien tarkkuus ei riitä ohjustyypin yksityiskohtaiseen arvioimiseen siilokannen perusteella.</p><p><u>697. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_697.html"><u>РВСН в/ч 48404</u></a>), Joškar-Ola (Йошкар-Ола)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>9 kappaletta</strong> <strong>SS-25</strong>-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><u><a href="https://www.google.fi/maps/place/Jo%C5%A1kar-Ola,+Marin+tasavalta,+Ven%C3%A4j%C3%A4/@56.8321578,48.2395421,822m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x415994cee334e033:0xdaebce5764135883!8m2!3d56.6402225!4d47.883858?hl=fi">Google-map-06</a></u> (56&deg;49&#39;58.1&quot;N 48&deg;14&#39;11.7&quot;E, 56.832797, 48.236580).</p><p>Laukaisualustat - &rdquo;kronat&rdquo; - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.</p><p><u>290. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_290.html"><u>РВСН в/ч 93876</u></a>), Joškar-Ola (Йошкар-Ола)</p><p>Joissakin lähteessä 290. ohjusrykmentillä ilmoitetaan vielä olevan <strong>9 kappaletta</strong> <strong>SS-25</strong>-ohjuksia liikkuvilla alustoilla, mutta rykmentillä ei ole enää ohjuksia. Vuonna 2008 lakkautetun 290. ohjusrykmentin viimeinen sijainti oli <a href="https://www.google.fi/maps/place/56%C2%B035&#039;55.1%22N+48%C2%B021&#039;24.4%22E/@56.6002722,48.3560612,1193m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d56.5986469!4d48.3567846?hl=fi"><u>Google-map-07</u></a>-pisteessä (56&deg;35&#39;55.1&quot;N 48&deg;21&#39;24.4&quot;E, 56.598647, 48.356785).</p><p><u>702. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_702.html"><u>РВСН в/ч 68530</u></a>), Joškar-Ola (Йошкар-Ола)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>9 kappaletta</strong> <strong>SS-25</strong>-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/56%C2%B033&#039;37.9%22N+48%C2%B012&#039;51.5%22E/@56.560514,48.2121283,437m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d56.5605137!4d48.2143167?hl=fi"><u>Google-map-08</u></a>, 56&deg;33&#39;37.9&quot;N 48&deg;12&#39;51.5&quot;E, 56.560514, 48.214317</p><p>Laukaisualustat - &rdquo;kronat&rdquo; - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.</p><p>Oheista 9 liikkuvan alustan ohjussijaintipaikkaa venäläiset nimittävät Zarja 1 -siirtokunnaksi (Посёлок Заря-1). Joissakin lähteissä kyseinen sijaintipaikka olisi lakkautettu jo vuonna 2003, mitä satelliittikuva ei erityisemmin tue. Sen sijaan 702. ohjusrykmentin laukaisuryhmä I:n (Launch Group I) hallussa olleet siilot (22I- 28I, 31I: jne.) on tuhottu aikoja sitten.</p><p><strong>28. ohjusdivisioona </strong>(<a href="https://rvsn.info/divisions/div_028.html"><u>РВСН в/ч 54055</u></a>)</p><ul><li><strong>12 kappaletta <strong>RS-24</strong></strong>-ohjuksia siilossa (<em>Venäjän ilmoitus</em>)</li></ul><p><u>74. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_074.html"><u>РВСН в/ч 77193</u></a>), Kozelsk&nbsp;(Козельск)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>10 kappaletta</strong> <strong>RS-24</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B047&#039;54.3%22N+35%C2%B048&#039;20.4%22E/@53.798409,35.8045314,242m/data=!3m2!1e3!4b1!4m15!1m8!3m7!1s0x0:0x0!2zNTPCsDQ3JzUyLjIiTiAzNcKwNDgnMTQuMCJF!3b1!7e2!8m2!3d53.7978388!4d35.8038815!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.7984085!4d35.8056636?hl=fi"><u>Google-map-09</u></a>, 53&deg;47&#39;52.2&quot;N 35&deg;48&#39;14.0&quot;E, 53.797839, 35.803882, siilotunnus 7G, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B048&#039;38.3%22N+35%C2%B053&#039;20.8%22E/@53.810651,35.8869303,468m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTPCsDQ4JzM4LjAiTiAzNcKwNTMnMjAuMCJF!3b1!8m2!3d53.8105556!4d35.8888889!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.8106512!4d35.8891188?hl=fi"><u>Google-map-10</u></a> , 53&deg;48&#39;37.5&quot;N 35&deg;53&#39;25.5&quot;E, 53.810429, 35.890408, siilotunnus 8G</p><p><u><a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B043&#039;58.0%22N+35%C2%B039&#039;26.7%22E/@53.732774,35.6560385,296m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTPCsDQzJzU4LjAiTiAzNcKwMzknMjcuMCJF!3b1!8m2!3d53.7327778!4d35.6575!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.7327737!4d35.6574232?hl=fi">Google-map-11</a></u>, 53&deg;43&#39;58.0&quot;N 35&deg;39&#39;26.7&quot;E, 53.732774, 35.657423, siilotunnus 9G</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B046&#039;34.7%22N+35%C2%B041&#039;37.3%22E/@53.776313,35.6915023,468m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTPCsDQ2JzM1LjAiTiAzNcKwNDEnMzkuMCJF!3b1!8m2!3d53.7763889!4d35.6941667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.776313!4d35.6936905?hl=fi"><u>Google-map-12</u></a> , 53&deg;46&#39;34.7&quot;N 35&deg;41&#39;37.3&quot;E, 53.776313, 35.693691, siilotunnus 10G</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B053&#039;04.8%22N+35%C2%B043&#039;34.8%22E/@53.884665,35.7241553,467m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTPCsDUzJzA1LjAiTiAzNcKwNDMnMzYuMCJF!3b1!8m2!3d53.8847222!4d35.7266667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.8846649!4d35.7263442?hl=fi"><u>Google-map-13</u></a> , 53&deg;53&#39;04.8&quot;N 35&deg;43&#39;34.8&quot;E, 53.884665, 35.726344, siilotunnus 11G</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B051&#039;30.1%22N+35%C2%B047&#039;41.3%22E/@53.858369,35.7933435,312m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.8583686!4d35.7948057?hl=fi"><u>Google-map-14</u></a>, 53&deg;51&#39;30.1&quot;N 35&deg;47&#39;41.3&quot;E, 53.858369, 35.794806, siilotunnus 12G</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B049&#039;35.3%22N+35%C2%B041&#039;58.7%22E/@53.826478,35.6978557,380m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTPCsDQ5JzM1LjAiTiAzNcKwNDEnNTkuMCJF!3b1!8m2!3d53.8263889!4d35.6997222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.8264778!4d35.6996335?hl=fi"><u>Google-map-15</u></a>, 53&deg;49&#39;35.3&quot;N 35&deg;41&#39;58.7&quot;E, 53.826478, 35.699633, siilotunnus 22G</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B040&#039;56.1%22N+35%C2%B046&#039;41.9%22E/@53.68226,35.7761203,469m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTPCsDQwJzU2LjAiTiAzNcKwNDYnNDEuMCJF!3b1!8m2!3d53.6822222!4d35.7780556!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.6822602!4d35.7783086?hl=fi"><u>Google-map-16</u></a> , 53&deg;40&#39;56.1&quot;N 35&deg;46&#39;41.9&quot;E, 53.682260, 35.778309, siilotunnus 23G</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B044&#039;58.5%22N+35%C2%B053&#039;43.6%22E/@53.74959,35.8932413,468m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTPCsDQ0JzU4LjAiTiAzNcKwNTMnNDkuMCJF!3b1!8m2!3d53.7494444!4d35.8969444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.7495899!4d35.8954299?hl=fi"><u>Google-map-17</u></a>, 53&deg;44&#39;58.5&quot;N 35&deg;53&#39;43.6&quot;E, 53.749590, 35.895430, siilotunnus 25G</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B044&#039;43.4%22N+35%C2%B048&#039;22.1%22E/@53.7454,35.8050025,242m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.7453996!4d35.8061326?hl=fi"><u>Google-map-18</u></a>, 53&deg;44&#39;43.4&quot;N 35&deg;48&#39;22.1&quot;E, 53.745400, 35.806133, siilotunnus 26G</p><p>Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 7G) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on <a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B047&#039;53.6%22N+35%C2%B048&#039;13.9%22E/@53.798222,35.8027155,242m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.798222!4d35.8038483?hl=fi"><u>Google-map-19</u></a>-pisteessä (3&deg;47&#39;53.6&quot;N 35&deg;48&#39;13.9&quot;E, 53.798222, 35.803861). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.</p><p><u>168. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_168.html"><u>РВСН в/ч 97689</u></a>), Kozelsk&nbsp;(Козельск)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>10 kappaletta</strong> <strong>SS-19</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B001&#039;42.1%22N+35%C2%B027&#039;28.4%22E/@54.028352,35.4557083,465m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDAxJzQxLjAiTiAzNcKwMjcnMzYuMCJF!3b1!8m2!3d54.0280556!4d35.46!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.0283517!4d35.4578971?hl=fi"><u>Google-map-20</u></a>, 54&deg;01&#39;42.1&quot;N 35&deg;27&#39;28.4&quot;E, 54.028352, 35.457897, siilotunnus 15H, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B004&#039;47.7%22N+35%C2%B029&#039;04.5%22E/@54.079924,35.4834416,240m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDA0JzQ4LjAiTiAzNcKwMjknMDUuMCJF!3b1!8m2!3d54.08!4d35.4847222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.0799243!4d35.4845708?hl=fi"><u>Google-map-21</u></a>,&nbsp; 54&deg;04&#39;47.7&quot;N 35&deg;29&#39;04.5&quot;E, 54.079924, 35.484571, siilotunnus 16H</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B056&#039;18.5%22N+35%C2%B022&#039;27.7%22E/@53.9380171,35.3733397,463m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTPCsDU2JzE5LjAiTiAzNcKwMjInMjguMCJF!3b1!8m2!3d53.9386111!4d35.3744444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.9384587!4d35.3743631?hl=fi"><u>Google-map-22</u></a>, 53&deg;56&#39;18.5&quot;N 35&deg;22&#39;27.7&quot;E, 53.938459, 35.374363, siilotunnus 17H</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B059&#039;36.1%22N+35%C2%B020&#039;32.4%22E/@53.993366,35.3412021,239m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTPCsDU5JzM2LjAiTiAzNcKwMjAnMzIuMCJF!3b1!8m2!3d53.9933333!4d35.3422222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.9933658!4d35.342326?hl=fi"><u>Google-map-23</u></a>, 53&deg;59&#39;36.1&quot;N 35&deg;20&#39;32.4&quot;E, 53.993366, 35.342326, siilotunnus 18H</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B001&#039;06.5%22N+35%C2%B032&#039;17.4%22E/@54.01846,35.5360113,461m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDAxJzA3LjAiTiAzNcKwMzInMTguMCJF!3b1!8m2!3d54.0186111!4d35.5383333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.01846!4d35.5381785?hl=fi"><u>Google-map-24</u></a>, 54&deg;01&#39;06.5&quot;N 35&deg;32&#39;17.4&quot;E, 54.018460, 35.538179, siilotunnus 19H</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B057&#039;48.6%22N+35%C2%B027&#039;47.2%22E/@53.963485,35.4616546,310m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTPCsDU3JzQ5LjAiTiAzNcKwMjcnNDcuMCJF!3b1!8m2!3d53.9636111!4d35.4630556!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.9634852!4d35.4631103?hl=fi"><u>Google-map-25</u></a>, 53&deg;57&#39;48.6&quot;N 35&deg;27&#39;47.2&quot;E, 53.963485, 35.463110, siilotunnus 20H</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B056&#039;40.6%22N+35%C2%B034&#039;29.2%22E/@53.944602,35.5726003,466m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTPCsDU2JzQxLjAiTiAzNcKwMzQnMjguMCJF!3b1!8m2!3d53.9447222!4d35.5744444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.9446021!4d35.5747885?hl=fi"><u>Google-map-26</u></a>, 53&deg;56&#39;40.6&quot;N 35&deg;34&#39;29.2&quot;E, 53.944602, 35.574789, siilotunnus 28H</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B002&#039;42.5%22N+35%C2%B040&#039;33.1%22E/@54.045139,35.6738001,438m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDAyJzQzLjAiTiAzNcKwNDAnMzQuMCJF!3b1!8m2!3d54.0452778!4d35.6761111!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.0451392!4d35.6758609?hl=fi"><u>Google-map-27</u></a>, 54&deg;02&#39;42.5&quot;N 35&deg;40&#39;33.1&quot;E, 54.045139, 35.675861, siilotunnus 29H</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B059&#039;41.5%22N+35%C2%B038&#039;40.2%22E/@53.9956188,35.6428008,570m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTPCsDU5JzQ1LjAiTiAzNcKwMzgnMzYuMCJF!3b1!8m2!3d53.9958333!4d35.6433333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.9948491!4d35.6444947?hl=fi"><u>Google-map-28</u></a>, 53&deg;59&#39;41.5&quot;N 35&deg;38&#39;40.2&quot;E, 53.994849, 35.644495, siilotunnus 30H</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B002&#039;48.0%22N+35%C2%B019&#039;43.6%22E/@54.0469456,35.3276559,359m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDAyJzQ4LjAiTiAzNcKwMTknNDYuMCJF!3b1!8m2!3d54.0466667!4d35.3294444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.0466787!4d35.3287653?hl=fi"><u>Google-map-29</u></a>, 54&deg;02&#39;48.0&quot;N 35&deg;19&#39;43.6&quot;E, 54.046679, 35.328765, siilotunnus 31H</p><p>Rykmentin valvontakeskuksessa (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B001&#039;42.1%22N+35%C2%B027&#039;28.4%22E/@54.028352,35.4557083,465m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDAxJzQxLjAiTiAzNcKwMjcnMzYuMCJF!3b1!8m2!3d54.0280556!4d35.46!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.0283517!4d35.4578971?hl=fi"><u>Google-map-20</u></a>-piste, siilotunnus 15H) sekä (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B001&#039;06.5%22N+35%C2%B032&#039;17.4%22E/@54.01846,35.5360113,461m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDAxJzA3LjAiTiAzNcKwMzInMTguMCJF!3b1!8m2!3d54.0186111!4d35.5383333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.01846!4d35.5381785?hl=fi"><u>Google-map-24</u></a>, siilotunnus 19H), (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B002&#039;42.5%22N+35%C2%B040&#039;33.1%22E/@54.045139,35.6738001,438m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDAyJzQzLjAiTiAzNcKwNDAnMzQuMCJF!3b1!8m2!3d54.0452778!4d35.6761111!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.0451392!4d35.6758609?hl=fi"><u>Google-map-27</u></a>, siilotunnus 29H), &nbsp;(<a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B059&#039;41.5%22N+35%C2%B038&#039;40.2%22E/@53.9956188,35.6428008,570m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTPCsDU5JzQ1LjAiTiAzNcKwMzgnMzYuMCJF!3b1!8m2!3d53.9958333!4d35.6433333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.9948491!4d35.6444947?hl=fi"><u>Google-map-28</u></a>, siilotunnus 30H) on ollut parhaillaan rakennustyöt meneillään satelliittikuvauksen aikana.</p><p>Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 15H) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on <a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B001&#039;43.0%22N+35%C2%B027&#039;35.7%22E/@54.028622,35.4585373,465m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDAxJzQxLjAiTiAzNcKwMjcnMzYuMCJF!3b1!8m2!3d54.0280556!4d35.46!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.0286221!4d35.4599103?hl=fi"><u>Google-map-30</u></a>-pisteessä (54&deg;01&#39;43.0&quot;N 35&deg;27&#39;35.7&quot;E, 54.028611, 35.459917). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.</p><p>Venäjän ilmoituksen (1.3.2017) mukaan siis <strong>SS-19</strong>-ohjuksia ei olisi enää valmiudessa. Googlen satelliittikuvalinkkien kuvausajankohta ei ole tiedossa.</p><p><u>373. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_373.html"><u>РВСН в/ч 12450</u></a>), Kozelsk&nbsp;(Козельск)</p><p>Oheisen ohjusrykmentin siilot (10 kappaletta <strong>SS-19</strong>-ohjuksia) on tuhottu (siilot 43J-54J).</p><p><strong>54. ohjusdivisioona </strong>(<a href="https://rvsn.info/divisions/div_054.html"><u>РВСН в/ч 34048</u></a>):</p><ul><li><p><strong>18 kappaletta</strong> <strong>RS-24</strong>-ohjuksia liikkuvalla alustalla (<em>Venäjän ilmoitus</em>)</p></li><li><strong>18 kappaletta</strong> <strong>SS-27</strong>-ohjuksia liikkuvalla alustalla (<em>Venäjän ilmoitus</em>)</li></ul><p>54. ohjusdivisioonan alaisuudessa olevat ohjusrykmentit ja niiden ohjustukikohdat (285., 235., 321. ja 773. ohjusrykmentti):</p><p><u>285. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_285.html"><u>РВСН в/ч 12416</u></a>), Teikovo (Тейково)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>9 kappaletta</strong> <strong>SS-25</strong>-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/Teikovo,+Ivanovskin+alue,+Ven%C3%A4j%C3%A4/@56.8094378,40.1701746,842m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x414d1f8a3690d99b:0xdc27bfb03a5fece2!8m2!3d56.8589886!4d40.5397375?hl=fi"><u>Google-map-31</u></a>, 56&deg;48&#39;32.8&quot;N 40&deg;10&#39;13.8&quot;E, 56.809096, 40.170502</p><p>Laukaisualustat - &rdquo;kronat&rdquo; - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.</p><p>Joissakin lähteissä kyseiset ohjukset on määritelty <strong>SS-25</strong>-ohjuksiksi, mutta liikkuvalla alustalla olevat <strong>RS-24</strong>-ohjukset tunnetaan myös Topol-MR-ohjuksina.</p><p><u>235. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_235.html"><u>РВСН в/ч 12465</u></a>), Teikovo (Тейково)</p><p>Ohjusmäärä: <strong>9 kappaletta</strong> <strong>SS-27</strong>-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/Teikovo,+Ivanovskin+alue,+Ven%C3%A4j%C3%A4/@56.7042613,40.4284919,906m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x414d1f8a3690d99b:0xdc27bfb03a5fece2!8m2!3d56.8589886!4d40.5397375?hl=fi"><u>Google-map-32</u></a>, 56&deg;42&#39;16.4&quot;N 40&deg;26&#39;25.4&quot;E, 56.704554, 40.440376</p><p>Laukaisualustat - &rdquo;kronat&rdquo; - on laskettavissa helposti satelliittikuvasta (9 liikkuvaa alustaa).</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/Teikovo,+Ivanovskin+alue,+Ven%C3%A4j%C3%A4/@56.7042613,40.4284919,906m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x414d1f8a3690d99b:0xdc27bfb03a5fece2!8m2!3d56.8589886!4d40.5397375?hl=fi"><u>Google-map-32</u></a>-pisteen vierellä on 235. ohjusrykmentin varuskuntarakennuksia.</p><p>Joissakin lähteissä on vielä nimettynä 235. ohjusrykmentin laukaisuryhmä B (Launch Group B) ja sen 10 ohjussiiloa (siilot 21B-23B ja 26B-32B), mutta ne on tuhottu jo aikoja sitten korvattu tässä luetelluilla liikkuvilla laukaisualustoilla olevilla<strong> SS-27</strong>-ohjuksilla.</p><p><u>321. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_321.html"><u>РВСН в/ч 21663</u></a>), Teikovo (Тейково)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>9 kappaletta</strong> <strong>SS-27</strong>-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/56%C2%B055&#039;57.8%22N+40%C2%B032&#039;35.7%22E/@56.932708,40.5410533,432m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x414d1f8a3690d99b:0xdc27bfb03a5fece2!2sTeikovo,+Ivanovskin+alue,+Ven%C3%A4j%C3%A4!3b1!8m2!3d56.8589886!4d40.5397375!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d56.9327081!4d40.543242?hl=fi"><u>Google-map-33</u></a>, 56&deg;55&#39;57.8&quot;N 40&deg;32&#39;35.7&quot;E, 56.932708, 40.543242</p><p>Laukaisualustat - &rdquo;kronat&rdquo; - on laskettavissa helposti satelliittikuvasta (9 liikkuvaa alustaa).</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/56%C2%B055&#039;57.8%22N+40%C2%B032&#039;35.7%22E/@56.932708,40.5410533,432m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x414d1f8a3690d99b:0xdc27bfb03a5fece2!2sTeikovo,+Ivanovskin+alue,+Ven%C3%A4j%C3%A4!3b1!8m2!3d56.8589886!4d40.5397375!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d56.9327081!4d40.543242?hl=fi"><u>Google-map-33</u></a>-pisteen vierellä on 321. ohjusrykmentin varuskuntarakennuksia sekä muita ohjusjoukkojen sotilaallisia hallintorakennuksia.</p><p><u>773. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_773.html"><u>РВСН в/ч 43656</u></a>), Teikovo (Тейково)</p><p>773. ohjusrykmentin ohjusmäärät ja -sijainnit eivät ole yksiselitteisiä.</p><p><a href="https://rvsn.info/"><u>РВСН</u></a>-sivuston mukaan rykmentti poistettiin taisteluvelvollisuudesta vuonna 2011 ja siirrettiin Novosibirskista uudelleen Ivanovon alueelle Teikovoon (<a href="http://safe-rgs.ru/2026-773-y-rak23.5.2016"><u>ПУТИ-шествуй 23.5.2016</u></a>), jossa osana 54. ohjusdivisioona rykmentissä olisi aloitettu <strong>RS-24</strong>-ohjusjärjestelmän uudelleenrakentaminen. Vuoden 2012 loppuun mennessä 773. ohjusrykmentillä olisi pitänyt olla <strong>9 kappaletta</strong> <strong>SS-25</strong>-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla, mutta ohjukset olisivat lähtötietojen perusteella <strong>RS-24</strong>-ohjuksia (Topol-tyypin ohjuksia kuitenkin).</p><p><a href="https://rvsn.info/"><u>РВСН</u></a>-sivustolle merkitty ohjusrykmentin sijainti Teikovossa:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/Teikovo,+Ivanovskin+alue,+Ven%C3%A4j%C3%A4/@56.9164573,40.3088701,835m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x414d1f8a3690d99b:0xdc27bfb03a5fece2!8m2!3d56.8589886!4d40.5397375?hl=fi"><u>Google-map-34</u></a>, 56&deg;54&#39;58.2&quot;N 40&deg;18&#39;42.1&quot;E, 56.916171, 40.311687 (Teikovo, Тейково)</p><p>Kyseisessä satelliittikuvalinkissä ei ole näkyvissä laukaisualustoja.</p><p>Ohjusrykmentin sijainti Novosibirskissa oli:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B022&#039;52.0%22N+82%C2%B055&#039;10.0%22E/@55.3804244,82.9132604,1131m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d55.3811111!4d82.9194444?hl=fi"><u>Google-map-35</u></a>, 55&deg;22&#39;53.9&quot;N 82&deg;55&#39;05.0&quot;E, 55.381641, 82.918051 (Novosibirsk, Новосибирск)</p><p><u>839. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_839.html"><u>РВСН в/ч 57233</u></a>), Teikovo (Тейково)</p><p>Kyseinen ohjusrykmentti lakkautettiin 1.12.2007 eikä sillä ole enää ohjuksia. Ohjusrykmentin sijainti Teikovossa oli:</p><p><a href="https://www.google.com/maps/place/56%C2%B055&#039;16.0%22N+40%C2%B016&#039;51.0%22E/@56.9209318,40.2766363,1207m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d56.9211111!4d40.2808333"><u>Google-map-36</u></a>, 56&deg;55&#39;16.0&quot;N 40&deg;16&#39;51.0&quot;E, 56.921111, 40.280833</p><p><strong>60. ohjusdivisioona </strong>(<a href="https://rvsn.info/divisions/div_060.html"><u>РВСН в/ч 89553</u></a>):</p><ul><li><p><strong>30 kappaletta</strong> <strong>SS-19</strong>-ohjuksia siilossa (<em>Venäjän ilmoitus</em>)</p></li><li><strong>60 kappaletta</strong> <strong>SS-27</strong>-ohjuksia siilossa (<em>Venäjän ilmoitus</em>)</li></ul><p>60. ohjusdivisioona on suurin divisioona. 60. ohjusdivisioonan alaisuudessa olevat ohjusrykmentit ja niiden ohjustukikohdat (626., 649., 104., 31., 86., 122., 165., 271., 203. ja 687. ohjusrykmentti). 332. ja 224. ohjusrykmenttien siilot ovat tuhottuja, mutta niiden ohjussiilojen koordinaatit ovat tässä esitettynä, jotta lukija voi saada käsityksen tuhotuista siiloista.</p><p><u>626. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_626.html"><u>РВСН в/ч 52636</u></a>), Tatištševo (Татищево)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>10 kappaletta</strong> <strong>SS-19</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B042&#039;48.6%22N+45%C2%B013&#039;42.7%22E/@51.7135023,45.2276641,290m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQyJzUzLjAiTiA0NcKwMTMnNDAuMCJF!3b1!8m2!3d51.7147222!4d45.2277778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7135009!4d45.2285141?hl=fi"><u>Google-map-37</u></a>, 51&deg;42&#39;48.6&quot;N 45&deg;13&#39;42.7&quot;E, 51.713501, 45.228514, siilotunnus 36D, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B039&#039;47.8%22N+45%C2%B014&#039;44.4%22E/@51.663265,45.2442042,328m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDM5JzQ4LjAiTiA0NcKwMTQnNDQuMCJF!3b1!8m2!3d51.6633333!4d45.2455556!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.6632646!4d45.2456635?hl=fi"><u>Google-map-38</u></a>, 51&deg;39&#39;47.8&quot;N 45&deg;14&#39;44.4&quot;E, 51.663265, 45.245664, siilotunnus 37D</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B040&#039;51.3%22N+45%C2%B019&#039;39.4%22E/@51.680927,45.3264165,268m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQwJzUxLjAiTiA0NcKwMTknMzkuMCJF!3b1!8m2!3d51.6808333!4d45.3275!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.6809265!4d45.3276102?hl=fi"><u>Google-map-39</u></a>, 51&deg;40&#39;51.3&quot;N 45&deg;19&#39;39.4&quot;E, 51.680927, 45.327610, siilotunnus 38D</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B045&#039;24.7%22N+45%C2%B016&#039;44.4%22E/@51.756871,45.2768133,490m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ1JzI1LjAiTiA0NcKwMTYnNDUuMCJF!3b1!8m2!3d51.7569444!4d45.2791667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7568715!4d45.2790016?hl=fi"><u>Google-map-40</u></a>, 51&deg;45&#39;24.7&quot;N 45&deg;16&#39;44.4&quot;E, 51.756871, 45.279002, siilotunnus 39D</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B045&#039;32.5%22N+45%C2%B011&#039;27.8%22E/@51.759022,45.1898576,267m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ1JzMzLjAiTiA0NcKwMTEnMjguMCJF!3b1!8m2!3d51.7591667!4d45.1911111!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7590219!4d45.19105?hl=fi"><u>Google-map-41</u></a>, 51&deg;45&#39;32.5&quot;N 45&deg;11&#39;27.8&quot;E,51.759022, 45.191050, siilotunnus 40D</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B043&#039;17.5%22N+45%C2%B007&#039;52.9%22E/@51.721517,45.1305514,178m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQzJzE2LjAiTiA0NcKwMDcnNTQuMCJF!3b1!8m2!3d51.7211111!4d45.1316667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7215172!4d45.1313468?hl=fi"><u>Google-map-42</u></a>, 51&deg;43&#39;17.5&quot;N 45&deg;07&#39;52.9&quot;E, 51.721517, 45.131347, siilotunnus 41D</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B046&#039;31.5%22N+45%C2%B006&#039;17.3%22E/@51.775423,45.1041601,143m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ2JzMwLjAiTiA0NcKwMDYnMTkuMCJF!3b1!8m2!3d51.775!4d45.1052778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7754234!4d45.1047968?hl=fi"><u>Google-map-43</u></a>, 51&deg;46&#39;31.5&quot;N 45&deg;06&#39;17.3&quot;E, 51.775423, 45.104797, siilotunnus 42D</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B043&#039;26.5%22N+45%C2%B002&#039;48.2%22E/@51.724036,45.0457608,217m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQzJzI3LjAiTiA0NcKwMDInNTAuMCJF!3b1!8m2!3d51.7241667!4d45.0472222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7240359!4d45.046727?hl=fi"><u>Google-map-44</u></a>, 51&deg;43&#39;26.5&quot;N 45&deg;02&#39;48.2&quot;E, 51.724036, 45.046727, siilotunnus 43D</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B040&#039;11.2%22N+45%C2%B002&#039;18.0%22E/@51.669782,45.0361433,491m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQwJzEwLjAiTiA0NcKwMDInMjAuMCJF!3b1!8m2!3d51.6694444!4d45.0388889!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.6697817!4d45.0383317?hl=fi"><u>Google-map-45</u></a>, 51&deg;40&#39;11.2&quot;N 45&deg;02&#39;18.0&quot;E, 51.669782, 45.038332, siilotunnus 44D</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B040&#039;00.0%22N+45%C2%B009&#039;40.6%22E/@51.666677,45.159815,327m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDM5JzU5LjAiTiA0NcKwMDknNDIuMCJF!3b1!8m2!3d51.6663889!4d45.1616667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.6666767!4d45.1612734?hl=fi"><u>Google-map-46</u></a> , 51&deg;40&#39;00.0&quot;N 45&deg;09&#39;40.6&quot;E, 51.666677, 45.161273, siilotunnus 45D</p><p>Kuvassa 7 on esitetty 40D-siilon ns. &rdquo;missile-ready building&rdquo;. Kyseinen termi on peräisin Yhdysvaltain tiedusteluaineistosta ja voitaneen suomentaa laukaisurakennukseksi. Kyseessä on siis rakennuksesta, jossa laukaisun valmistelu tapahtuu. Kyseisentyyppisen rakennukset löytyvät siilojen satelliittikuvalinkeistä. Kuvan 7 rakennus on <a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B045&#039;30.6%22N+45%C2%B011&#039;29.0%22E/@51.7585089,45.1908155,191m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ1JzMzLjAiTiA0NcKwMTEnMjguMCJF!3b1!8m2!3d51.7591667!4d45.1911111!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7585079!4d45.1913784?hl=fi"><u>Google-map-41</u></a>-pisteessä. Venäläinen &rdquo;maastoväritys&rdquo; rakennuksessa on oikeastaan huomioväritys. Kuvassa näkyy myös sähköistetty korkeajännitteinen aita, jollaisella kaikki siilot ja laukaisupaikat on ympäröity.</p><p>Venäjän ilmoituksen (1.3.2017) mukaan siis <strong>SS-19</strong>-ohjuksia ei olisi enää valmiudessa. Googlen satelliittikuvalinkkien kuvausajankohta ei ole tiedossa.</p><p><u>649. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_649.html"><u>РВСН в/ч 93412</u></a>), Tatištševo (Татищево)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>10 kappaletta</strong> <strong>SS-19</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B055&#039;18.7%22N+45%C2%B049&#039;09.2%22E/@51.9212436,45.8179318,734m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.9218514!4d45.8192334?hl=fi"><u>Google-map-47</u></a>, 51&deg;55&#39;18.8&quot;N 45&deg;49&#39;09.3&quot;E, 51.921878, 45.819237, siilotunnus 51E, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B052&#039;12.8%22N+45%C2%B051&#039;52.8%22E/@51.870211,45.8631923,327m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDUyJzEzLjAiTiA0NcKwNTEnNTQuMCJF!3b1!8m2!3d51.8702778!4d45.865!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8702107!4d45.8646554?hl=fi"><u>Google-map-48</u></a>, 51&deg;52&#39;12.8&quot;N 45&deg;51&#39;52.8&quot;E, 51.870211, 45.864655, siilotunnus 52E</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B051&#039;00.9%22N+45%C2%B057&#039;01.8%22E/@51.85025,45.9492947,266m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDUwJzU5LjAiTiA0NcKwNTcnMDQuMCJF!3b1!8m2!3d51.8497222!4d45.9511111!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8502498!4d45.9504864?hl=fi"><u>Google-map-49</u></a>, 51&deg;51&#39;00.9&quot;N 45&deg;57&#39;01.8&quot;E, 51.850250, 45.950486, siilotunnus 53E</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B054&#039;35.6%22N+45%C2%B055&#039;10.2%22E/@51.909877,45.9183166,266m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDU0JzM1LjAiTiA0NcKwNTUnMTAuMCJF!3b1!8m2!3d51.9097222!4d45.9194444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.9098767!4d45.9195097?hl=fi"><u>Google-map-50</u></a>, 51&deg;54&#39;35.6&quot;N 45&deg;55&#39;10.2&quot;E, 51.909877, 45.919510, siilotunnus 54E</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B058&#039;01.3%22N+45%C2%B054&#039;44.2%22E/@51.967014,45.9108196,326m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDU4JzAzLjAiTiA0NcKwNTQnNDIuMCJF!3b1!8m2!3d51.9675!4d45.9116667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.9670142!4d45.9122824?hl=fi"><u>Google-map-51</u></a>, 51&deg;58&#39;01.3&quot;N 45&deg;54&#39;44.2&quot;E, 51.967014, 45.912282, siilotunnus 55E</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B058&#039;23.8%22N+45%C2%B049&#039;31.5%22E/@51.973285,45.8236111,400m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDU4JzI3LjAiTiA0NcKwNDknMzEuMCJF!3b1!8m2!3d51.9741667!4d45.8252778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.9732853!4d45.8254033?hl=fi"><u>Google-map-52</u></a>, 51&deg;58&#39;23.8&quot;N 45&deg;49&#39;31.5&quot;E, 51.973285, 45.825403, siilotunnus 56E</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B001&#039;59.4%22N+45%C2%B045&#039;28.7%22E/@52.033152,45.7564976,325m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDAxJzU5LjAiTiA0NcKwNDUnMzAuMCJF!3b1!8m2!3d52.0330556!4d45.7583333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.0331524!4d45.7579589?hl=fi"><u>Google-map-53</u></a>, 52&deg;01&#39;59.4&quot;N 45&deg;45&#39;28.7&quot;E, 52.033152, 45.757959, siilotunnus 57E</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B058&#039;50.4%22N+45%C2%B043&#039;14.0%22E/@51.980676,45.7183743,488m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDU4JzUwLjAiTiA0NcKwNDMnMTUuMCJF!3b1!8m2!3d51.9805556!4d45.7208333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.9806764!4d45.7205632?hl=fi"><u>Google-map-54</u></a>, 51&deg;58&#39;50.4&quot;N 45&deg;43&#39;14.0&quot;E, 51.980676, 45.720563, siilotunnus 58E</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B055&#039;09.5%22N+45%C2%B043&#039;31.3%22E/@51.919312,45.7235665,399m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDU1JzEwLjAiTiA0NcKwNDMnMzIuMCJF!3b1!8m2!3d51.9194444!4d45.7255556!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.9193123!4d45.7253564?hl=fi"><u>Google-map-55</u></a>, 51&deg;55&#39;09.5&quot;N 45&deg;43&#39;31.3&quot;E, 51.919312, 45.725356, siilotunnus 59E</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B052&#039;33.5%22N+45%C2%B046&#039;26.4%22E/@51.875969,45.7723017,377m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDUyJzM0LjAiTiA0NcKwNDYnMjguMCJF!3b1!8m2!3d51.8761111!4d45.7744444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8759693!4d45.7739884?hl=fi"><u>Google-map-56</u></a>, 51&deg;52&#39;33.5&quot;N 45&deg;46&#39;26.3&quot;E, 51.875980, 45.773962, siilotunnus 60E</p><p>Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 51E) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on <a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B055&#039;15.4%22N+45%C2%B049&#039;14.3%22E/@51.9209417,45.8195076,383m/data=!3m2!1e3!4b1!4m15!1m8!3m7!1s0x0:0x0!2zNTHCsDU1JzE4LjciTiA0NcKwNDknMDkuMiJF!3b1!7e2!8m2!3d51.9218514!4d45.8192334!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.92094!4d45.8206381?hl=fi"><u>Google-map-57</u></a>-pisteessä (51&deg;55&#39;15.4&quot;N 45&deg;49&#39;14.3&quot;E, 51.920940, 45.820638). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.</p><p><a href="https://rvsn.info/"><u>РВСН</u></a>-sivuston kuvissa esim. 86. ohjusrykmentti ja 649. rykmentti ovat lähes samoja ja kaikki sen sivuilla olevaa tietoa ei voi pitää luotettavana.</p><p>Venäjän ilmoituksen (1.3.2017) mukaan siis <strong>SS-19</strong>-ohjuksia ei olisi enää valmiudessa. Googlen satelliittikuvalinkkien kuvausajankohta ei ole tiedossa.</p><p><u>104. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_104.html"><u>РВСН в/ч 55555</u></a>), Tatištševo (Татищево)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>10 kappaletta</strong> <strong>SS-27</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B036&#039;39.1%22N+45%C2%B029&#039;49.4%22E/@51.6108567,45.4959348,378m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.6108548!4d45.4970413?hl=fi"><u>Google-map-58</u></a>, 51&deg;36&#39;39.1&quot;N 45&deg;29&#39;49.4&quot;E51.610855, 45.497041, 45.498378 siilotunnus 12B, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><u><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B034&#039;30.3%22N+45%C2%B024&#039;09.3%22E/@51.57507,45.4008693,382m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDM0JzMwLjAiTiA0NcKwMjQnMDkuMCJF!3b1!8m2!3d51.575!4d45.4025!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.5750703!4d45.4025691?hl=fi">Google-map-59</a></u>, 51&deg;34&#39;30.3&quot;N 45&deg;24&#39;09.3&quot;E, 51.575070, 45.402569 siilotunnus 13B</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B033&#039;26.0%22N+45%C2%B029&#039;10.0%22E/@51.5572222,45.4839224,493m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.5572222!4d45.4861111?hl=fi"><u>Google-map-60</u></a> , 51&deg;33&#39;26.0&quot;N 45&deg;29&#39;10.0&quot;E, 51.557222, 45.486111 siilotunnus 14B</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B032&#039;27.0%22N+45%C2%B035&#039;34.3%22E/@51.5415473,45.5908191,734m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDMyJzI3LjAiTiA0NcKwMzUnMzQuMCJF!3b1!8m2!3d51.5408333!4d45.5927778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.5408434!4d45.5928566?hl=fi"><u>Google-map-61</u></a>, 51&deg;32&#39;27.0&quot;N 45&deg;35&#39;34.3&quot;E, 51.540843, 45.592857, siilotunnus 15B</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B029&#039;45.3%22N+45%C2%B027&#039;47.1%22E/@51.495928,45.4619504,255m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.4959285!4d45.4630825?hl=fi"><u>Google-map-62</u></a>, 51&deg;29&#39;45.3&quot;N 45&deg;27&#39;47.1&quot;E, 51.495928, 45.463083, siilotunnus 16B</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B035&#039;56.4%22N+45%C2%B035&#039;27.4%22E/@51.5993114,45.5904513,599m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDM1JzU2LjAiTiA0NcKwMzUnMjcuMCJF!3b1!8m2!3d51.5988889!4d45.5908333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.5989993!4d45.5909425?hl=fi"><u>Google-map-63</u></a>, 51&deg;35&#39;56.4&quot;N 45&deg;35&#39;27.4&quot;E, 51.598999, 45.590943, siilotunnus 17B</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B031&#039;17.6%22N+45%C2%B023&#039;11.8%22E/@51.521547,45.3844233,493m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDMxJzE4LjAiTiA0NcKwMjMnMTEuMCJF!3b1!8m2!3d51.5216667!4d45.3863889!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.5215466!4d45.3866116?hl=fi"><u>Google-map-64</u></a>, 51&deg;31&#39;17.6&quot;N 45&deg;23&#39;11.8&quot;E, 51.521547, 45.386612, siilotunnus 19B</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B038&#039;48.6%22N+45%C2%B024&#039;26.7%22E/@51.646826,45.4052403,492m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDM4JzQ4LjAiTiA0NcKwMjQnMjguMCJF!3b1!8m2!3d51.6466667!4d45.4077778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.646826!4d45.4074291?hl=fi"><u>Google-map-65</u></a> , 51&deg;38&#39;48.6&quot;N 45&deg;24&#39;26.7&quot;E, 51.646826, 45.407429, siilotunnus 21B</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B029&#039;36.5%22N+45%C2%B033&#039;59.6%22E/@51.493484,45.5643703,493m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDI5JzM3LjAiTiA0NcKwMzMnNTkuMCJF!3b1!8m2!3d51.4936111!4d45.5663889!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.4934842!4d45.5665593?hl=fi"><u>Google-map-66</u></a>, 51&deg;29&#39;36.5&quot;N 45&deg;33&#39;59.6&quot;E, 51.493484, 45.566559, siilotunnus 29B</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B040&#039;29.9%22N+45%C2%B029&#039;07.2%22E/@51.674978,45.4838827,328m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQwJzMwLjAiTiA0NcKwMjknMDguMCJF!3b1!8m2!3d51.675!4d45.4855556!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.6749779!4d45.4853417?hl=fi"><u>Google-map-67</u></a>, 51&deg;40&#39;29.9&quot;N 45&deg;29&#39;07.2&quot;E, 51.674978, 45.485342, Siilotunnus 30B</p><p>Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 12B) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on <a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B036&#039;36.1%22N+45%C2%B029&#039;54.1%22E/@51.6100317,45.4972674,377m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.6100301!4d45.4983701?hl=fi"><u>Google-map-68</u></a>-pisteessä (51&deg;36&#39;36.1&quot;N 45&deg;29&#39;54.1&quot;E, 51.610030, 45.498370). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.</p><p><u>31. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_031.html"><u>РВСН в/ч 97690</u></a>), Tatištševo (Татищево)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>10 kappaletta</strong> <strong>SS-27</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B052&#039;45.0%22N+45%C2%B020&#039;12.6%22E/@51.8791667,45.3368333,489m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.8791667!4d45.3368333"><u>Google-map-69</u></a>, 51&deg;52&#39;45.0&quot;N 45&deg;20&#39;12.6&quot;E, 51.879158, 45.336839, siilotunnus 61F, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><u><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B049&#039;04.1%22N+45%C2%B018&#039;50.3%22E/@51.817805,45.3127839,266m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ5JzA0LjAiTiA0NcKwMTgnNTEuMCJF!3b1!8m2!3d51.8177778!4d45.3141667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8178047!4d45.3139724?hl=fi">Google-map-70</a></u>, 51&deg;49&#39;04.1&quot;N 45&deg;18&#39;50.3&quot;E, 51.817805, 45.313972, siilotunnus 62F</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B045&#039;52.8%22N+45%C2%B021&#039;34.6%22E/@51.76467,45.3574253,490m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ1JzUyLjAiTiA0NcKwMjEnMzcuMCJF!3b1!8m2!3d51.7644444!4d45.3602778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7646703!4d45.359614?hl=fi"><u>Google-map-71</u></a>, 51&deg;45&#39;52.8&quot;N 45&deg;21&#39;34.6&quot;E, 51.764670, 45.359614, siilotunnus 63F</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B045&#039;47.4%22N+45%C2%B027&#039;29.4%22E/@51.763152,45.4570441,252m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ1JzQ3LjAiTiA0NcKwMjcnMzAuMCJF!3b1!8m2!3d51.7630556!4d45.4583333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7631517!4d45.4581707?hl=fi"><u>Google-map-72</u></a> , 51&deg;45&#39;47.4&quot;N 45&deg;27&#39;29.4&quot;E, 51.763152, 45.458171, siilotunnus 64F</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B048&#039;28.3%22N+45%C2%B024&#039;47.2%22E/@51.807848,45.4119728,252m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8078476!4d45.4131003?hl=fi"><u>Google-map-73</u></a>, 51&deg;48&#39;28.3&quot;N 45&deg;24&#39;47.2&quot;E, 51.807848, 45.413100, siilotunnus 65F</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B051&#039;51.0%22N+45%C2%B025&#039;53.8%22E/@51.864167,45.4304923,252m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDUxJzUxLjAiTiA0NcKwMjUnNTQuMCJF!3b1!8m2!3d51.8641667!4d45.4316667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8641672!4d45.431621?hl=fi"><u>Google-map-74</u></a>, 51&deg;51&#39;51.0&quot;N 45&deg;25&#39;53.8&quot;E, 51.864167, 45.431621, siilotunnus 66F</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B055&#039;19.4%22N+45%C2%B023&#039;44.4%22E/@51.9220163,45.3952865,325m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ4JzI4LjAiTiA0NcKwMjQnNDcuMCJF!3b1!8m2!3d51.8077778!4d45.4130556!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.9220412!4d45.3956614?hl=fi"><u>Google-map-75</u></a>, 51&deg;55&#39;19.4&quot;N 45&deg;23&#39;44.4&quot;E, 51.922041, 45.395661, siilotunnus 67F</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B055&#039;30.9%22N+45%C2%B017&#039;48.7%22E/@51.925243,45.2958982,217m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDU1JzMwLjAiTiA0NcKwMTcnNDkuMCJF!3b1!8m2!3d51.925!4d45.2969444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.9252428!4d45.2968725?hl=fi"><u>Google-map-76</u></a>, 51&deg;55&#39;30.9&quot;N 45&deg;17&#39;48.7&quot;E, 51.925243, 45.296872, siilotunnus 68F</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B052&#039;22.8%22N+45%C2%B014&#039;44.0%22E/@51.873009,45.2433533,489m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDUyJzIzLjAiTiA0NcKwMTQnNDQuMCJF!3b1!8m2!3d51.8730556!4d45.2455556!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8730093!4d45.2455419?hl=fi"><u>Google-map-77</u></a>, 51&deg;52&#39;22.8&quot;N 45&deg;14&#39;44.0&quot;E, 51.873009, 45.245542, siilotunnus 69F</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B049&#039;00.5%22N+45%C2%B011&#039;19.3%22E/@51.816793,45.1864973,490m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ5JzAwLjAiTiA0NcKwMTEnMjAuMCJF!3b1!8m2!3d51.8166667!4d45.1888889!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8167927!4d45.1886857?hl=fi"><u>Google-map-78</u></a>, 51&deg;49&#39;00.5&quot;N 45&deg;11&#39;19.3&quot;E, 51.816793, 45.188686, siilotunnus 70F</p><p>Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 61F) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on <a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B052&#039;46.5%22N+45%C2%B020&#039;07.6%22E/@51.8795733,45.3332503,743m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDUyJzQ1LjAiTiA0NcKwMjAnMTIuNiJF!3b1!8m2!3d51.8791667!4d45.3368333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8795701!4d45.3354387"><u>Google-map-79</u></a>-pisteessä (51&deg;52&#39;46.5&quot;N 45&deg;20&#39;07.6&quot;E, 51.879570, 45.335439). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.</p><p><u>86. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_086.html"><u>РВСН в/ч 95836</u></a>), Tatištševo (Татищево)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>10 kappaletta</strong> <strong>SS-27</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B014&#039;13.3%22N+45%C2%B023&#039;10.9%22E/@52.2376482,45.3842044,838m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDE0JzE1LjAiTiA0NcKwMjMnMTIuMCJF!3b1!8m2!3d52.2375!4d45.3866667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.2370211!4d45.3863476?hl=fi"><u>Google-map-80</u></a><u>,</u> 52&deg;14&#39;13.3&quot;N 45&deg;23&#39;10.9&quot;E, 52.237021, 45.386348 siilotunnus 91I, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B013&#039;23.6%22N+45%C2%B015&#039;54.5%22E/@52.22321,45.2640101,249m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDEzJzIyLjAiTiA0NcKwMTUnNTQuMCJF!3b1!8m2!3d52.2227778!4d45.265!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.2232101!4d45.2651339?hl=fi"><u>Google-map-81</u></a>, 52&deg;13&#39;23.6&quot;N 45&deg;15&#39;54.5&quot;E, 52.223210, 45.265134, siilotunnus 92I</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B010&#039;45.0%22N+45%C2%B012&#039;46.7%22E/@52.179175,45.2107833,484m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDEwJzQzLjAiTiA0NcKwMTInNDcuMCJF!3b1!8m2!3d52.1786111!4d45.2130556!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.1791753!4d45.2129641?hl=fi"><u>Google-map-82</u></a>, 52&deg;10&#39;45.0&quot;N 45&deg;12&#39;46.7&quot;E, 52.179175, 45.212964, siilotunnus 93I</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B007&#039;13.4%22N+45%C2%B012&#039;34.3%22E/@52.120391,45.2073363,486m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDA3JzE0LjAiTiA0NcKwMTInMzUuMCJF!3b1!8m2!3d52.1205556!4d45.2097222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.1203912!4d45.209525?hl=fi"><u>Google-map-83</u></a>, 52&deg;07&#39;13.4&quot;N 45&deg;12&#39;34.3&quot;E, 52.120391, 45.209525, siilotunnus 94I</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B008&#039;32.9%22N+45%C2%B017&#039;26.5%22E/@52.142467,45.2895013,264m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDA4JzMyLjAiTiA0NcKwMTcnMjkuMCJF!3b1!8m2!3d52.1422222!4d45.2913889!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.1424674!4d45.2906914?hl=fi"><u>Google-map-84</u></a>, 52&deg;08&#39;32.9&quot;N 45&deg;17&#39;26.5&quot;E, 52.142467, 45.290691, siilotunnus 95I</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B011&#039;10.9%22N+45%C2%B020&#039;52.6%22E/@52.186357,45.3468148,250m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQzJzI3LjAiTiA0NcKwMDInNTAuMCJF!3b1!8m2!3d51.7241667!4d45.0472222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.1863567!4d45.347941?hl=fi"><u>Google-map-85</u></a>, 52&deg;11&#39;10.9&quot;N 45&deg;20&#39;52.6&quot;E, 52.186357, 45.347941, siilotunnus 96I</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B007&#039;52.0%22N+45%C2%B022&#039;38.2%22E/@52.131096,45.3750943,486m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDA3JzUxLjAiTiA0NcKwMjInMzkuMCJF!3b1!8m2!3d52.1308333!4d45.3775!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.1310964!4d45.377283?hl=fi"><u>Google-map-86</u></a> , 52&deg;07&#39;52.0&quot;N 45&deg;22&#39;38.2&quot;E, 52.131096, 45.377283, siilotunnus 97I</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B012&#039;43.7%22N+45%C2%B028&#039;32.3%22E/@52.212139,45.4734473,485m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDEyJzQyLjAiTiA0NcKwMjgnMzQuMCJF!3b1!8m2!3d52.2116667!4d45.4761111!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.2121393!4d45.4756364?hl=fi"><u>Google-map-87</u></a>, 52&deg;12&#39;43.7&quot;N 45&deg;28&#39;32.3&quot;E, 52.212139, 45.475636, siilotunnus 98I</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B015&#039;58.0%22N+45%C2%B031&#039;49.8%22E/@52.266096,45.5293786,249m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDE1JzU3LjAiTiA0NcKwMzEnNTEuMCJF!3b1!8m2!3d52.2658333!4d45.5308333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.2660959!4d45.5305033?hl=fi"><u>Google-map-88</u></a>, 52&deg;15&#39;58.0&quot;N 45&deg;31&#39;49.8&quot;E, 52.266096, 45.530503, siilotunnus 99I</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B016&#039;17.8%22N+45%C2%B027&#039;29.9%22E/@52.271608,45.4577437,125m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDE2JzE3LjAiTiA0NcKwMjcnMzEuMCJF!3b1!8m2!3d52.2713889!4d45.4586111!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.2716077!4d45.4583066?hl=fi"><u>Google-map-89</u></a>, 52&deg;16&#39;17.8&quot;N 45&deg;27&#39;29.9&quot;E, 52.271608, 45.458307, siilotunnus 100I</p><p><a href="https://rvsn.info/"><u>РВСН</u></a>-sivuston kuvissa esim. 86. ohjusrykmentti ja 649. rykmentti ovat lähes samoja ja kaikki sen sivuilla olevaa tietoa ei voi pitää luotettavana.</p><p>Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 91I) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on <a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B014&#039;16.1%22N+45%C2%B023&#039;11.4%22E/@52.2378057,45.3853855,379m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDE0JzE1LjAiTiA0NcKwMjMnMTIuMCJF!3b1!8m2!3d52.2375!4d45.3866667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.2378039!4d45.3865121?hl=fi"><u>Google-map-90</u></a>-pisteessä (52&deg;14&#39;16.1&quot;N 45&deg;23&#39;11.4&quot;E, 52.237804, 45.386512). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.</p><p><u>122. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_122.html"><u>РВСН в/ч 77980</u></a>), Tatištševo (Татищево)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>10 kappaletta</strong> <strong>SS-27</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B009&#039;34.9%22N+45%C2%B038&#039;19.7%22E/@52.159704,45.6366233,486m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDA5JzMxLjQiTiA0NcKwMzgnMjAuOSJF!3b1!8m2!3d52.1587222!4d45.6391389!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.1597039!4d45.6388118?hl=fi"><u>Googlemap-91</u></a>, 52&deg;09&#39;34.9&quot;N 45&deg;38&#39;19.7&quot;E, 52.159704, 45.638812 silo 81H, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><u><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B005&#039;41.7%22N+45%C2%B035&#039;03.3%22E/@52.094905,45.5820483,487m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDA1JzQ0LjAiTiA0NcKwMzUnMDEuMCJF!3b1!8m2!3d52.0955556!4d45.5836111!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.0949046!4d45.5842372?hl=fi">Google-map-92</a></u>, 52&deg;05&#39;41.7&quot;N 45&deg;35&#39;03.3&quot;E, 52.094905, 45.584237, siilotunnus 82H</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B002&#039;33.9%22N+45%C2%B038&#039;23.9%22E/@52.042758,45.6388274,255m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDAyJzM0LjAiTiA0NcKwMzgnMjQuMCJF!3b1!8m2!3d52.0427778!4d45.64!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.0427578!4d45.6399706?hl=fi"><u>Google-map-93</u></a> , 52&deg;02&#39;33.9&quot;N 45&deg;38&#39;23.9&quot;E, 52.042758, 45.639971, siilotunnus 83H</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B006&#039;14.9%22N+45%C2%B041&#039;01.9%22E/@52.104149,45.6816743,487m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDA2JzEyLjAiTiA0NcKwNDEnMDIuMCJF!3b1!8m2!3d52.1033333!4d45.6838889!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.1041486!4d45.6838626?hl=fi"><u>Google-map-94</u></a>, 52&deg;06&#39;14.9&quot;N 45&deg;41&#39;01.9&quot;E, 52.104149, 45.683863, siilotunnus 84H</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B006&#039;25.0%22N+45%C2%B046&#039;22.0%22E/@52.1067804,45.7711565,2000m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d52.1069444!4d45.7727778?hl=fi"><u>Google-map-95</u></a>, 52&deg;06&#39;25.0&quot;N 45&deg;46&#39;22.0&quot;E, 52.106944, 45.772778, siilotunnus 85H</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B009&#039;09.2%22N+45%C2%B044&#039;13.1%22E/@52.152559,45.7347933,486m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDA5JzA5LjAiTiA0NcKwNDQnMTUuMCJF!3b1!8m2!3d52.1525!4d45.7375!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.1525591!4d45.7369818?hl=fi"><u>Google-map-96</u></a>, 52&deg;09&#39;09.2&quot;N 45&deg;44&#39;13.1&quot;E, 52.152559, 45.736982, siilotunnus 86H</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B009&#039;18.2%22N+45%C2%B049&#039;33.1%22E/@52.155049,45.8247206,251m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDA5JzE4LjAiTiA0NcKwNDknMzIuMCJF!3b1!8m2!3d52.155!4d45.8255556!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.1550494!4d45.825851?hl=fi"><u>Google-map-97</u></a>, 52&deg;09&#39;18.2&quot;N 45&deg;49&#39;33.1&quot;E, 52.155049, 45.825851, siilotunnus 87H</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B012&#039;25.9%22N+45%C2%B048&#039;09.8%22E/@52.207185,45.8005223,485m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDEyJzIzLjAiTiA0NcKwNDgnMTIuMCJF!3b1!8m2!3d52.2063889!4d45.8033333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.2071846!4d45.8027115?hl=fi"><u>Google-map-98</u></a>, 52&deg;12&#39;25.9&quot;N 45&deg;48&#39;09.8&quot;E, 52.207185, 45.802711, siilotunnus 88H</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B014&#039;36.4%22N+45%C2%B040&#039;21.5%22E/@52.243441,45.6711712,324m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDE0JzM1LjAiTiA0NcKwNDAnMjAuMCJF!3b1!8m2!3d52.2430556!4d45.6722222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.2434411!4d45.6726318?hl=fi"><u>Google-map-99</u></a>, 52&deg;14&#39;36.4&quot;N 45&deg;40&#39;21.5&quot;E, 52.243441, 45.672632, siilotunnus 89H</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B012&#039;39.6%22N+45%C2%B035&#039;36.9%22E/@52.210986,45.5914043,485m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDEyJzQwLjAiTiA0NcKwMzUnMzcuMCJF!3b1!8m2!3d52.2111111!4d45.5936111!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.210986!4d45.5935926?hl=fi"><u>Google-map-100</u></a>, 52&deg;12&#39;39.6&quot;N 45&deg;35&#39;36.9&quot;E, 52.210986, 45.593593, siilotunnus 90H</p><p>Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 81H) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on <a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B009&#039;30.6%22N+45%C2%B038&#039;16.4%22E/@52.1584943,45.6356893,738m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDA5JzMxLjQiTiA0NcKwMzgnMjAuOSJF!3b1!8m2!3d52.1587222!4d45.6391389!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.1584911!4d45.6378782?hl=fi"><u>Google-map-101</u></a>-pisteessä (52&deg;09&#39;30.6&quot;N 45&deg;38&#39;16.4&quot;E, 52.158491, 45.637878). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.</p><p><u>165. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_165.html"><u>РВСН в/ч 74838</u></a>), Tatištševo (Татищево)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>10 kappaletta</strong> <strong>SS-27</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B048&#039;25.0%22N+45%C2%B039&#039;26.0%22E/@51.8069444,45.6550335,490m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.8069444!4d45.6572222?hl=fi"><u>Google-map-102</u></a>, 51&deg;48&#39;25.0&quot;N 45&deg;39&#39;26.0&quot;E, 51.806944, 45.657222, siilotunnus 1A, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B051&#039;10.6%22N+45%C2%B041&#039;03.0%22E/@51.852951,45.6830349,252m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDUxJzExLjAiTiA0NcKwNDEnMDQuMCJF!3b1!8m2!3d51.8530556!4d45.6844444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8529509!4d45.6841619?hl=fi"><u>Google-map-103</u></a> , 51&deg;51&#39;10.6&quot;N 45&deg;41&#39;03.0&quot;E, 51.852951, 45.684162, siilotunnus 2A</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B048&#039;05.6%22N+45%C2%B044&#039;56.9%22E/@51.80155,45.7469453,490m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ4JzA1LjAiTiA0NcKwNDQnNTYuMCJF!3b1!8m2!3d51.8013889!4d45.7488889!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8015501!4d45.7491341?hl=fi"><u>Google-map-104</u></a>, 51&deg;48&#39;05.6&quot;N 45&deg;44&#39;56.9&quot;E, 51.801550, 45.749134, siilotunnus 3A</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B045&#039;08.3%22N+45%C2%B040&#039;56.5%22E/@51.75231,45.6806717,377m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ1JzA4LjAiTiA0NcKwNDAnNTcuMCJF!3b1!8m2!3d51.7522222!4d45.6825!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7523103!4d45.6823546?hl=fi"><u>Google-map-105</u></a>, 51&deg;45&#39;08.3&quot;N 45&deg;40&#39;56.5&quot;E, 51.752310, 45.682355, siilotunnus 5A</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B044&#039;42.1%22N+45%C2%B035&#039;35.7%22E/@51.74504,45.5921256,252m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ0JzQyLjAiTiA0NcKwMzUnMzYuMCJF!3b1!8m2!3d51.745!4d45.5933333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7450405!4d45.5932514?hl=fi"><u>Google-map-106</u></a>, 51&deg;44&#39;42.1&quot;N 45&deg;35&#39;35.7&quot;E, 51.745040, 45.593251, siilotunnus 6A</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B047&#039;42.1%22N+45%C2%B034&#039;23.9%22E/@51.795013,45.5711053,490m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ3JzQyLjAiTiA0NcKwMzQnMjMuMCJF!3b1!8m2!3d51.795!4d45.5730556!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7950132!4d45.5732944?hl=fi"><u>Google-map-107</u></a> , 51&deg;47&#39;42.1&quot;N 45&deg;34&#39;23.9&quot;E, 51.795013, 45.573294, siilotunnus 7A</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B050&#039;43.8%22N+45%C2%B034&#039;53.3%22E/@51.845488,45.5803537,252m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDUwJzQ0LjAiTiA0NcKwMzQnNTMuMCJF!3b1!8m2!3d51.8455556!4d45.5813889!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8454881!4d45.5814816?hl=fi"><u>Google-map-108</u></a> , 51&deg;50&#39;43.8&quot;N 45&deg;34&#39;53.3&quot;E, 51.845488, 45.581482, siilotunnus 8A</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B049&#039;30.6%22N+45%C2%B029&#039;51.0%22E/@51.8254508,45.4959168,378m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8251519!4d45.4974979?hl=fi"><u>Google-map-109</u></a>, 51&deg;49&#39;30.6&quot;N 45&deg;29&#39;51.0&quot;E, 51.825152, 45.497498, siilotunnus 9A</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B053&#039;52.9%22N+45%C2%B036&#039;18.9%22E/@51.898036,45.6041315,252m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDUzJzUzLjAiTiA0NcKwMzYnMTkuMCJF!3b1!8m2!3d51.8980556!4d45.6052778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.898036!4d45.6052609?hl=fi"><u>Google-map-110</u></a>, 51&deg;53&#39;52.9&quot;N 45&deg;36&#39;18.9&quot;E, 51.898036, 45.605261, siilotunnus 10A</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B052&#039;49.5%22N+45%C2%B031&#039;17.1%22E/@51.880418,45.5202952,252m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8804178!4d45.5214233?hl=fi"><u>Google-map-111</u></a>, 51&deg;52&#39;49.5&quot;N 45&deg;31&#39;17.1&quot;E, 51.880418, 45.521423, siilotunnus 11A</p><p>Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 1A) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on <a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B048&#039;22.5%22N+45%C2%B039&#039;19.0%22E/@51.8062417,45.654159,383m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ4JzI1LjAiTiA0NcKwMzknMjYuMCJF!3b1!8m2!3d51.8069444!4d45.6572222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8062405!4d45.6552865?hl=fi"><u>Google-map-112</u></a>-pisteessä &nbsp;(51&deg;48&#39;22.5&quot;N 45&deg;39&#39;19.0&quot;E, 51.806240, 45.655286). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.</p><p>Kuvassa 4 on esitetty 60-luvulla (1966) Yhdysvaltain tiedustelulentokoneesta otettu valokuva koskien siiloa 1A. Tiedustelukuvaan on liitetty koordinaatit 51 48 25N, 45 39 26E ilman sekunteja, ja noista koordinaateista päästään nykytilanteeseen. Noiden tiedusteluvalokuvien perusteella on joka siilosta, mitä tuohon aikaan Neuvostoliitolla on ollut, piirretty esimerkiksi kuvan 3 mukainen tekninen piirros mittakaavaan. Kuvassa 8 on tuoreen satelliittikuvalinkin kuvakaappaus kuvan 4 koordinaateista. Vertailussa näkee muutokset 50 vuodessa, kuinka alueen infrastruktuuri on muuttunut ja kuinka paikka on laajentunut. Nykypäivään verrattuna tiedustelu 1960-luvulla oli - sanotaanko vaikkapa - nykyajasta poikkeavaa.</p><p><u>271. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_271.html"><u>РВСН в/ч 46186</u></a>), Tatištševo (Татищево)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>10 kappaletta</strong> <strong>SS-19</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B050&#039;50.5%22N+46%C2%B007&#039;46.4%22E/@51.847369,46.1284407,252m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8473694!4d46.1295681?hl=fi"><u>Google-map-113</u></a>, 51&deg;50&#39;53.5&quot;N 46&deg;07&#39;57.9&quot;E, 51.848188, 46.132747, siilotunnus 111K, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B052&#039;59.8%22N+46%C2%B002&#039;52.8%22E/@51.883274,46.0458173,489m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDUzJzAwLjAiTiA0NsKwMDInNTMuMCJF!3b1!8m2!3d51.8833333!4d46.0480556!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8832741!4d46.0480061?hl=fi"><u>Google-map-114</u></a>, 51&deg;52&#39;59.8&quot;N 46&deg;02&#39;52.8&quot;E, 51.883274, 46.048006, siilotunnus 112K</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B048&#039;01.0%22N+45%C2%B058&#039;39.1%22E/@51.800284,45.9763993,252m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ4JzAwLjAiTiA0NcKwNTgnMzguMCJF!3b1!8m2!3d51.8!4d45.9772222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8002835!4d45.9775268?hl=fi"><u>Google-map-115</u></a>, 51&deg;48&#39;01.0&quot;N 45&deg;58&#39;39.1&quot;E, 51.800284, 45.977527, siilotunnus 113K</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B045&#039;16.4%22N+45%C2%B055&#039;31.6%22E/@51.754567,45.924311,252m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ1JzE5LjAiTiA0NcKwNTUnMzEuMCJF!3b1!8m2!3d51.7552778!4d45.9252778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7545666!4d45.9254362?hl=fi"><u>Google-map-116</u></a>, 51&deg;45&#39;16.4&quot;N 45&deg;55&#39;31.6&quot;E, 51.754567, 45.925436, siilotunnus 114K</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B044&#039;53.0%22N+46%C2%B001&#039;00.2%22E/@51.748068,46.0155946,252m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ0JzUzLjAiTiA0NsKwMDEnMDEuMCJF!3b1!8m2!3d51.7480556!4d46.0169444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7480677!4d46.0167202?hl=fi"><u>Google-map-117</u></a>, 51&deg;44&#39;53.0&quot;N 46&deg;01&#39;00.2&quot;E, 51.748068, 46.016720, siilotunnus 115K</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B047&#039;42.1%22N+46%C2%B003&#039;41.6%22E/@51.795018,46.0600965,327m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ3JzQyLjAiTiA0NsKwMDMnNDIuMCJF!3b1!8m2!3d51.795!4d46.0616667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7950182!4d46.0615582?hl=fi"><u>Google-map-118</u></a>, 51&deg;47&#39;42.1&quot;N 46&deg;03&#39;41.6&quot;E, 51.795018, 46.061558, siilotunnus 116K</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B045&#039;52.0%22N+46%C2%B009&#039;09.8%22E/@51.764446,46.1513561,308m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ1JzUyLjAiTiA0NsKwMDknMDguMCJF!3b1!8m2!3d51.7644444!4d46.1522222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7644461!4d46.152733?hl=fi"><u>Google-map-119</u></a>, 51&deg;45&#39;52.0&quot;N 46&deg;09&#39;09.8&quot;E, 51.764446, 46.152733, siilotunnus 117K</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B048&#039;41.8%22N+46%C2%B014&#039;44.1%22E/@51.8116937,46.2440913,461m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ4JzQyLjAiTiA0NsKwMTQnNDUuMCJF!3b1!8m2!3d51.8116667!4d46.2458333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8115987!4d46.2455825?hl=fi"><u>Google-map-120</u></a>, 51&deg;48&#39;41.8&quot;N 46&deg;14&#39;44.1&quot;E, 51.811599, 46.245583, siilotunnus 118K</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B049&#039;59.0%22N+46%C2%B019&#039;10.0%22E/@51.8329436,46.3199887,378m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.8330556!4d46.3194444?hl=fi"><u>Google-map-121</u></a>, 51&deg;49&#39;59.0&quot;N 46&deg;19&#39;10.0&quot;E, 51.833056, 46.319444, siilotunnus 119K</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B052&#039;13.7%22N+46%C2%B013&#039;34.3%22E/@51.870458,46.2250689,252m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDUyJzE0LjAiTiA0NsKwMTMnMzUuMCJF!3b1!8m2!3d51.8705556!4d46.2263889!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8704583!4d46.2261971?hl=fi"><u>Google-map-122</u></a>, 51&deg;52&#39;13.7&quot;N 46&deg;13&#39;34.3&quot;E, 51.870458, 46.226197, siilotunnus 120K</p><p>Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 111K) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on <a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B050&#039;53.4%22N+46%C2%B007&#039;58.0%22E/@51.848168,46.1309762,400m/data=!3m2!1e3!4b1!4m15!1m8!3m7!1s0x0:0x0!2zNTHCsDUwJzUwLjUiTiA0NsKwMDcnNDYuNCJF!3b1!7e2!8m2!3d51.8473694!4d46.1295681!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.8481682!4d46.1327636?hl=fi"><u>Google-map-123</u></a>-pisteessä (51&deg;50&#39;53.4&quot;N 46&deg;07&#39;58.0&quot;E, 51.848167, 46.132778). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B045&#039;16.4%22N+45%C2%B055&#039;31.6%22E/@51.754567,45.924311,252m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ1JzE5LjAiTiA0NcKwNTUnMzEuMCJF!3b1!8m2!3d51.7552778!4d45.9252778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7545666!4d45.9254362?hl=fi"><u>Google-map-116</u></a>-, <a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B045&#039;52.0%22N+46%C2%B009&#039;09.8%22E/@51.764446,46.1513561,308m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ1JzUyLjAiTiA0NsKwMDknMDguMCJF!3b1!8m2!3d51.7644444!4d46.1522222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7644461!4d46.152733?hl=fi"><u>Google-map-119</u></a>- ja <a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B049&#039;59.0%22N+46%C2%B019&#039;10.0%22E/@51.8329436,46.3199887,378m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.8330556!4d46.3194444?hl=fi"><u>Google-map-121</u></a>-pisteissä ei ole enää satelliittikuvissa näkyvissä siilorakenteen kantta, mutta laukaisupaikkaa ei ole purettu (dismantled). Kyseiset paikat laskettu mukaan siilomääriin.</p><p>Venäjän ilmoituksen (1.3.2017) mukaan siis <strong>SS-19</strong>-ohjuksia ei olisi enää valmiudessa. Googlen satelliittikuvalinkkien kuvausajankohta ei ole tiedossa.</p><p><u>203. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_203.html"><u>РВСН в/ч 48205</u></a>), Tatištševo (Татищево)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>10 kappaletta</strong> <strong>SS-19</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B000&#039;34.3%22N+46%C2%B002&#039;46.6%22E/@52.009523,46.0440928,487m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDAwJzMzLjAiTiA0NsKwMDInNTQuMCJF!3b1!8m2!3d52.0091667!4d46.0483333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.0095225!4d46.0462776?hl=fi"><u>Google-map-124</u></a>, 52&deg;00&#39;34.3&quot;N 46&deg;02&#39;46.6&quot;E, 52.009523, 46.046278, siilotunnus 101J, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B004&#039;03.8%22N+46%C2%B000&#039;17.3%22E/@52.067711,46.0026063,487m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDA0JzAzLjAiTiA0NsKwMDAnMjEuMCJF!3b1!8m2!3d52.0675!4d46.0058333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.0677115!4d46.004795?hl=fi"><u>Google-map-125</u></a>, 52&deg;04&#39;03.8&quot;N 46&deg;00&#39;17.3&quot;E,52.067711, 46.004795, siilotunnus 102J</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B006&#039;24.7%22N+45%C2%B055&#039;17.3%22E/@52.1073039,45.9173023,2000m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDA2JzI0LjAiTiA0NcKwNTUnMTkuMCJF!3b1!8m2!3d52.1066667!4d45.9219444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.1068528!4d45.9214602?hl=fi"><u>Google-map-126</u></a>, 52&deg;06&#39;24.7&quot;N 45&deg;55&#39;17.3&quot;E, 52.106853, 45.921460, siilotunnus 103J</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B003&#039;25.5%22N+45%C2%B052&#039;11.1%22E/@52.057071,45.868357,308m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDAzJzI1LjAiTiA0NcKwNTInMTIuMCJF!3b1!8m2!3d52.0569444!4d45.87!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.0570713!4d45.8697414?hl=fi"><u>Google-map-127</u></a>, 52&deg;03&#39;25.5&quot;N 45&deg;52&#39;11.1&quot;E, 52.057071, 45.869741, siilotunnus 104J</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B001&#039;15.4%22N+45%C2%B057&#039;18.2%22E/@52.020935,45.9539078,252m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDAxJzE1LjAiTiA0NcKwNTcnMjEuMCJF!3b1!8m2!3d52.0208333!4d45.9558333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.0209351!4d45.9550411?hl=fi"><u>Google-map-128</u></a>, 52&deg;01&#39;15.4&quot;N 45&deg;57&#39;18.2&quot;E, 52.020935, 45.955041, siilotunnus 105J</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B056&#039;59.9%22N+46%C2%B001&#039;38.5%22E/@51.949968,46.0263773,218m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDU3JzAwLjAiTiA0NsKwMDEnNDAuMCJF!3b1!8m2!3d51.95!4d46.0277778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.9499677!4d46.0273535?hl=fi"><u>Google-map-129</u></a>, 51&deg;56&#39;59.9&quot;N 46&deg;01&#39;38.5&quot;E, 51.949968, 46.027353, siilotunnus 106J</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B057&#039;05.5%22N+46%C2%B007&#039;08.8%22E/@51.9508965,46.1179825,668m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDU3JzA1LjAiTiA0NsKwMDcnMDkuMCJF!3b1!8m2!3d51.9513889!4d46.1191667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.9515374!4d46.1191186?hl=fi"><u>Google-map-130</u></a>, 51&deg;57&#39;05.5&quot;N 46&deg;07&#39;08.8&quot;E, 51.951537, 46.119119, siilotunnus 107J</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B058&#039;07.9%22N+46%C2%B012&#039;28.8%22E/@51.9689907,46.206307,402m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDU4JzA5LjAiTiA0NsKwMTInMjkuMCJF!3b1!8m2!3d51.9691667!4d46.2080556!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.9688478!4d46.2080124?hl=fi"><u>Google-map-131</u></a>, 51&deg;58&#39;07.9&quot;N 46&deg;12&#39;28.8&quot;E, 51.968848, 46.208012, siilotunnus 108J</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B000&#039;40.0%22N+46%C2%B009&#039;41.8%22E/@52.011105,46.1604659,252m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDAwJzQwLjAiTiA0NsKwMDknNDMuMCJF!3b1!8m2!3d52.0111111!4d46.1619444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.0111053!4d46.161599?hl=fi"><u>Google-map-132</u></a>, 52&deg;00&#39;40.0&quot;N 46&deg;09&#39;41.8&quot;E, 52.011105, 46.161599, siilotunnus 109J</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B003&#039;25.5%22N+46%C2%B005&#039;57.0%22E/@52.0570456,46.0986984,189m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDAzJzI2LjAiTiA0NsKwMDUnNTcuMCJF!3b1!8m2!3d52.0572222!4d46.0991667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.0570811!4d46.0991568?hl=fi"><u>Google-map-133</u></a>, 52&deg;03&#39;25.5&quot;N 46&deg;05&#39;57.0&quot;E, 52.057081, 46.099157, siilotunnus 110J</p><p>Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 101J) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on <a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B000&#039;32.7%22N+46%C2%B002&#039;53.7%22E/@52.0090704,46.047288,322m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDAwJzMzLjAiTiA0NsKwMDInNTQuMCJF!3b1!8m2!3d52.0091667!4d46.0483333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.0090695!4d46.0482403?hl=fi"><u>Google-map-134</u></a>-pisteessä (52&deg;00&#39;32.7&quot;N 46&deg;02&#39;53.7&quot;E, 52.009069, 46.048240). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.</p><p>Venäjän ilmoituksen (1.3.2017) mukaan siis <strong>SS-19</strong>-ohjuksia ei olisi enää valmiudessa. Googlen satelliittikuvalinkkien kuvausajankohta ei ole tiedossa.</p><p><u>322. ohjusrykmentt</u>i, Tatištševo (Татищево)</p><p>Poikkeuksellisesti kyseistä ohjusrykmenttiä ei löydy <a href="https://rvsn.info/"><u>РВСН</u></a>-sivustolta. Tiedot ovat yhdysvaltalaislähteistä (322nd Missile Regiment).</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>10 kappaletta</strong> <strong>SS-19</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):</p><p><u><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B002&#039;45.5%22N+45%C2%B026&#039;44.2%22E/@52.045977,45.44341,487m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDAyJzQ1LjAiTiA0NcKwMjYnNDQuMCJF!3b1!8m2!3d52.0458333!4d45.4455556!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.0459772!4d45.4455959">Google-map-135</a></u>, 52&deg;02&#39;45.5&quot;N 45&deg;26&#39;44.2&quot;E, 52.045977, 45.445596, siilotunnus 71G, tässä koordinaattipisteessä on sijainnut myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B058&#039;47.1%22N+45%C2%B023&#039;56.3%22E/@51.979735,45.3967703,488m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDU4JzQ3LjAiTiA0NcKwMjMnNTcuMCJF!3b1!8m2!3d51.9797222!4d45.3991667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.9797347!4d45.3989586"><u>Google-map-136</u></a>, 51&deg;58&#39;47.1&quot;N 45&deg;23&#39;56.3&quot;E, 51.979735, 45.398959, siilotunnus 72G</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B055&#039;55.2%22N+45%C2%B028&#039;55.0%22E/@51.932008,45.4804914,325m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDU1JzU1LjAiTiA0NcKwMjgnNTYuMCJF!3b1!8m2!3d51.9319444!4d45.4822222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.9320078!4d45.4819489"><u>Google-map-137</u></a>, 51&deg;55&#39;55.2&quot;N 45&deg;28&#39;55.0&quot;E, 51.932008, 45.481949, siilotunnus 73G</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B059&#039;06.1%22N+45%C2%B030&#039;36.1%22E/@51.985025,45.5088828,252m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDU5JzA1LjAiTiA0NcKwMzAnMzcuMCJF!3b1!8m2!3d51.9847222!4d45.5102778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.985025!4d45.5100127"><u>Google-map-138</u></a>, 51&deg;59&#39;06.1&quot;N 45&deg;30&#39;36.1&quot;E, 51.985025, 45.510013, siilotunnus 74G</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B057&#039;02.6%22N+45%C2%B034&#039;57.7%22E/@51.9506321,45.5814266,566m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDU3JzAyLjAiTiA0NcKwMzQnNTguMCJF!3b1!8m2!3d51.9505556!4d45.5827778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.9507082!4d45.5826959"><u>Google-map-139</u></a>, 51&deg;57&#39;02.6&quot;N 45&deg;34&#39;57.7&quot;E, 51.950708, 45.582696, siilotunnus 75G</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B003&#039;59.2%22N+45%C2%B030&#039;47.7%22E/@52.066441,45.5110733,487m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDAzJzU5LjAiTiA0NcKwMzAnNDguMCJF!3b1!8m2!3d52.0663889!4d45.5133333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.0664415!4d45.5132625"><u>Google-map-140</u></a>, 52&deg;03&#39;59.2&quot;N 45&deg;30&#39;47.7&quot;E, 52.066441, 45.513262, siilotunnus 76G</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B006&#039;21.7%22N+45%C2%B025&#039;54.9%22E/@52.106025,45.4297253,487m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDA2JzIyLjAiTiA0NcKwMjUnNTUuMCJF!3b1!8m2!3d52.1061111!4d45.4319444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.1060253!4d45.4319142"><u>Google-map-141</u></a>, 52&deg;06&#39;21.7&quot;N 45&deg;25&#39;54.9&quot;E, 52.106025, 45.431914, siilotunnus 77G</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B003&#039;53.9%22N+45%C2%B022&#039;16.9%22E/@52.064967,45.3699095,325m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDAzJzU0LjAiTiA0NcKwMjInMTcuMCJF!3b1!8m2!3d52.065!4d45.3713889!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.064967!4d45.3713688"><u>Google-map-142</u></a>, 52&deg;03&#39;53.9&quot;N 45&deg;22&#39;16.9&quot;E, 52.064967, 45.371369, siilotunnus 78G</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B001&#039;11.1%22N+45%C2%B014&#039;11.3%22E/@52.019747,45.2352822,265m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDAxJzA5LjAiTiA0NcKwMTQnMTYuMCJF!3b1!8m2!3d52.0191667!4d45.2377778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.0197471!4d45.2364706"><u>Google-map-143</u></a>, 52&deg;01&#39;11.1&quot;N 45&deg;14&#39;11.3&quot;E, 52.019747, 45.236471, siilotunnus 79G</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B058&#039;45.7%22N+45%C2%B018&#039;33.5%22E/@51.979365,45.3071103,488m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDU4JzQ1LjAiTiA0NcKwMTgnMzcuMCJF!3b1!8m2!3d51.9791667!4d45.3102778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.9793646!4d45.3092994"><u>Google-map-144</u></a>, 51&deg;58&#39;45.7&quot;N 45&deg;18&#39;33.5&quot;E, 51.979365, 45.309299, siilotunnus 80G</p><p>Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 71G) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on <a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B002&#039;41.7%22N+45%C2%B026&#039;44.9%22E/@52.044928,45.4436133,776m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTLCsDAyJzQ1LjAiTiA0NcKwMjYnNDQuMCJF!3b1!8m2!3d52.0458333!4d45.4455556!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d52.0449285!4d45.4458021"><u>Google-map-145</u></a> (52&deg;02&#39;41.7&quot;N 45&deg;26&#39;44.9&quot;E, 52.044928, 45.445802). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.</p><p>Venäjän ilmoituksen (1.3.2017) mukaan siis <strong>SS-19</strong>-ohjuksia ei olisi enää valmiudessa. Googlen satelliittikuvalinkkien kuvausajankohta ei ole tiedossa. Satelliittikuvista kuitenkin näkee nyky tilanteen.</p><p><u>687. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_687.html"><u>РВСН в/ч 44158</u></a>), Tatištševo (Татищево)</p><p>Kyseisen ohjusrykmentin hallussa olleet ohjussiilot <strong>SS-27</strong>-ohjuksille on tuhottu, mutta rykmentti on vielä olemassa. Oheisista karttapisteistä on havainnoitavissa, millaiselta käytöstä poistettu siiloalue näyttää ennallistettuna.</p><p>Ollut ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>10 kappaletta</strong> <strong>SS-27</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Entiset siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B033&#039;27.6%22N+45%C2%B018&#039;30.6%22E/@51.557656,45.3063223,492m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDMzJzI2LjAiTiA0NcKwMTgnMzMuMCJF!3b1!8m2!3d51.5572222!4d45.3091667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.5576563!4d45.3085114?hl=fi"><u>Google-map-146</u></a>, 51&deg;33&#39;27.6&quot;N 45&deg;18&#39;30.6&quot;E, 51.557656, 45.308511, siilotunnus 20C</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B032&#039;13.0%22N+45%C2%B007&#039;09.0%22E/@51.5368178,45.1174583,402m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.5369444!4d45.1191667?hl=fi"><u>Google-map-147</u></a>, 51&deg;32&#39;13.0&quot;N 45&deg;07&#39;09.0&quot;E, 51.536944, 45.119167 siilotunnus 24C</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B026&#039;51.0%22N+45%C2%B016&#039;12.0%22E/@51.4475,45.2678113,494m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.4475!4d45.27?hl=fi"><u>Google-map-148</u></a>, 51&deg;26&#39;51.0&quot;N 45&deg;16&#39;12.0&quot;E, 51.447500, 45.270000, siilotunnus 25C</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B029&#039;00.0%22N+45%C2%B009&#039;49.0%22E/@51.4833333,45.1614224,493m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.4833333!4d45.1636111?hl=fi"><u>Google-map-149</u></a>, 51&deg;29&#39;00.0&quot;N 45&deg;09&#39;49.0&quot;E, 51.483333, 45.163611, siilotunnus 26C, tässä koordinaattipisteessä on sijainnut myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B029&#039;46.0%22N+45%C2%B015&#039;37.0%22E/@51.4961111,45.2580891,493m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.4961111!4d45.2602778?hl=fi"><u>Google-map-150</u></a>, 51&deg;29&#39;46.0&quot;N 45&deg;15&#39;37.0&quot;E, 51.496111, 45.260278, siilotunnus 27C</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B027&#039;59.0%22N+45%C2%B021&#039;48.0%22E/@51.4663889,45.3611446,493m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.4663889!4d45.3633333?hl=fi"><u>Google-map-151</u></a>, 51&deg;27&#39;59.0&quot;N 45&deg;21&#39;48.0&quot;E, 51.466389, 45.363333, siilotunnus 28C</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B032&#039;49.0%22N+45%C2%B013&#039;10.0%22E/@51.5469444,45.2172557,493m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.5469444!4d45.2194444?hl=fi"><u>Google-map-152</u></a>, 51&deg;32&#39;49.0&quot;N 45&deg;13&#39;10.0&quot;E, 51.546944, 45.219444, siilotunnus 31C</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B025&#039;03.0%22N+45%C2%B010&#039;11.0%22E/@51.4175,45.1675335,494m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.4175!4d45.1697222?hl=fi"><u>Google-map-153</u></a>, 51&deg;25&#39;03.0&quot;N 45&deg;10&#39;11.0&quot;E, 51.417500, 45.169722, siilotunnus 32C</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B028&#039;56.0%22N+45%C2%B004&#039;24.0%22E/@51.4822222,45.0711446,493m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.4822222!4d45.0733333?hl=fi"><u>Google-map-154</u></a>, 51&deg;28&#39;56.0&quot;N 45&deg;04&#39;24.0&quot;E, 51.482222, 45.073333, siilotunnus 33C</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B025&#039;47.0%22N+45%C2%B004&#039;20.0%22E/@51.4297222,45.0700335,494m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.4297222!4d45.0722222?hl=fi"><u>Google-map-155</u></a>, 51&deg;25&#39;47.0&quot;N 45&deg;04&#39;20.0&quot;E, 51.429722, 45.072222, siilotunnus 34C</p><p><a href="https://rvsn.info/"><u>РВСН</u></a>:n ohjusrykmenttien karttakuvissa 104. rykmentillä ja 687. rykmentillä samoja siilopisteitä.</p><p>Kuva 9 on <a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B033&#039;27.6%22N+45%C2%B018&#039;30.6%22E/@51.557656,45.3063223,492m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDMzJzI2LjAiTiA0NcKwMTgnMzMuMCJF!3b1!8m2!3d51.5572222!4d45.3091667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.5576563!4d45.3085114?hl=fi"><u>Google-map-146</u></a>-pisteessä olevasta tuhotusta siilosta.</p><p><u>224. ohjusrykmentti</u> (в/ч 46186), Tatištševo (Татищево)</p><p>Kyseisen ohjusrykmentin hallussa olleet <strong>SS-19</strong>-ohjusten ohjussiilot on tuhottu, eikä rykmentti ole enää olemassa ja siksi rykmentti ei enää löydy myöskään <a href="https://rvsn.info/"><u>РВСН</u></a>-sivuilta.</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B041&#039;33.0%22N+45%C2%B041&#039;01.0%22E/@51.6928944,45.6822527,519m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.6925!4d45.6836111"><u>Google-map-156</u></a>, 51&deg;41&#39;33.0&quot;N 45&deg;41&#39;01.0&quot;E, 51.692500, 45.683611, siilotunnus 121L, tässä koordinaattipisteessä on sijainnut myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B039&#039;21.0%22N+45%C2%B036&#039;25.0%22E/@51.6558333,45.6047557,491m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.6558333!4d45.6069444"><u>Google-map-157</u></a>, 51&deg;39&#39;21.0&quot;N 45&deg;36&#39;25.0&quot;E, 51.655833, 45.606944, siilotunnus 122L</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B038&#039;27.0%22N+45%C2%B043&#039;07.0%22E/@51.6408333,45.7164224,492m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.6408333!4d45.7186111"><u>Google-map-158</u></a>, 51&deg;38&#39;27.0&quot;N 45&deg;43&#39;07.0&quot;E, 51.640833, 45.718611, siilotunnus 123L</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B035&#039;54.0%22N+45%C2%B040&#039;37.0%22E/@51.5983333,45.6747557,492m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.5983333!4d45.6769444"><u>Google-map-159</u></a>, 51&deg;35&#39;54.0&quot;N 45&deg;40&#39;37.0&quot;E, 51.598333, 45.676944, siilotunnus 124L</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B030&#039;21.0%22N+45%C2%B040&#039;48.0%22E/@51.5058333,45.6778113,493m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.5058333!4d45.68"><u>Google-map-160</u></a>, 51&deg;30&#39;21.0&quot;N 45&deg;40&#39;48.0&quot;E, 51.505833, 45.680000, siilotunnus 125L</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B033&#039;34.0%22N+45%C2%B044&#039;47.0%22E/@51.5594444,45.7442002,492m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.5594444!4d45.7463889"><u>Google-map-161</u></a>, 51&deg;33&#39;34.0&quot;N 45&deg;44&#39;47.0&quot;E, 51.559444, 45.746389, siilotunnus 126L</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B036&#039;35.0%22N+45%C2%B048&#039;14.0%22E/@51.6097222,45.8017002,492m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.6097222!4d45.8038889"><u>Google-map-162</u></a>, 51&deg;36&#39;35.0&quot;N 45&deg;48&#39;14.0&quot;E, 51.609722, 45.803889, siilotunnus 127L</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B040&#039;43.0%22N+45%C2%B046&#039;56.0%22E/@51.6786111,45.7800335,491m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.6786111!4d45.7822222"><u>Google-map-163</u></a>, 51&deg;40&#39;43.0&quot;N 45&deg;46&#39;56.0&quot;E, 51.678611, 45.782222, siilotunnus 128L</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B041&#039;52.0%22N+45%C2%B051&#039;25.0%22E/@51.6977778,45.8547557,491m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.6977778!4d45.8569444"><u>Google-map-164</u></a>, 51&deg;41&#39;52.0&quot;N 45&deg;51&#39;25.0&quot;E, 51.697778, 45.856944, siilotunnus 129L</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B044&#039;08.8%22N+45%C2%B046&#039;54.9%22E/@51.735768,45.7808001,402m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDQ0JzA5LjAiTiA0NcKwNDYnNTIuMCJF!3b1!8m2!3d51.7358333!4d45.7811111!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.7357683!4d45.7819253"><u>Google-map-165</u></a>, 51&deg;44&#39;08.8&quot;N 45&deg;46&#39;54.9&quot;E, 51.735768, 45.781925, siilotunnus 130L</p><p><strong><u>31. ohjusarmeija</u></strong> (<a href="https://rvsn.info/army/army_31.html"><u>РВСН в/ч 29452</u></a>)</p><ul><li><p><strong>27 kappaletta</strong> <strong>RS-24</strong>-ohjuksia ja <strong>18 kappaletta</strong> <strong>SS-18</strong>-ohjuksia, yhteensä <u>45 ohjusta</u> (<em>Venäjän ilmoitus</em>)</p></li></ul><p><strong>13. ohjusdivisioona</strong> (<a href="https://rvsn.info/divisions/div_013.html"><u>РВСН в/ч 68545</u></a>):</p><ul><li><strong>18 kappaletta</strong> <strong>SS-18</strong>-ohjuksia siilossa (<em>Venäjän ilmoitus</em>)</li></ul><p><u>368. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_368.html"><u>РВСН в/ч 07393</u></a>), Dombarovski (Домбаровский)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>6 kappaletta SS-18</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 6 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B002&#039;12.3%22N+59%C2%B057&#039;32.5%22E/@51.036747,59.9578884,257m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDAyJzExLjAiTiA1OcKwNTcnMzAuMCJF!3b1!8m2!3d51.0363889!4d59.9583333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.0367467!4d59.9590174"><u>Google-map-166</u></a>, 51&deg;02&#39;12.3&quot;N 59&deg;57&#39;32.5&quot;E, 51.036747, 59.959017, siilotunnus 8B</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B005&#039;36.5%22N+59%C2%B050&#039;40.3%22E/@51.0933905,59.8438696,406m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDA1JzM3LjAiTiA1OcKwNTAnNDEuMCJF!3b1!8m2!3d51.0936111!4d59.8447222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.0934715!4d59.8445262"><u>Google-map-167</u></a>, 51&deg;05&#39;36.5&quot;N 59&deg;50&#39;40.3&quot;E, 51.093472, 59.844526 siilotunnus 9B, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B009&#039;19.1%22N+59%C2%B044&#039;55.5%22E/@51.155317,59.7465663,497m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDA5JzE3LjAiTiA1OcKwNDQnNTQuMCJF!3b1!8m2!3d51.1547222!4d59.7483333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.1553169!4d59.748755"><u>Google-map-168</u></a>, 51&deg;09&#39;19.1&quot;N 59&deg;44&#39;55.5&quot;E, 51.155317, 59.748755, siilotunnus 10B</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B012&#039;25.4%22N+59%C2%B051&#039;00.1%22E/@51.207054,59.8478293,496m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDEyJzI0LjAiTiA1OcKwNTAnNTkuMCJF!3b1!8m2!3d51.2066667!4d59.8497222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.2070542!4d59.8500183"><u>Googlemap-169</u></a>, 51&deg;12&#39;25.4&quot;N 59&deg;51&#39;00.1&quot;E, 51.207054, 59.850018 siilotunnus 11B</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B010&#039;06.4%22N+59%C2%B058&#039;03.4%22E/@51.168447,59.9654303,497m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDEwJzA2LjAiTiA1OcKwNTgnMDEuMCJF!3b1!8m2!3d51.1683333!4d59.9669444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.1684471!4d59.9676193"><u>Google-map-170</u></a>, 51&deg;10&#39;06.4&quot;N 59&deg;58&#39;03.4&quot;E, 51.168447, 59.967619, siilotunnus 12B</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B005&#039;50.5%22N+60%C2%B005&#039;14.9%22E/@51.097358,60.0852703,497m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDA1JzQ4LjAiTiA2MMKwMDUnMTMuMCJF!3b1!8m2!3d51.0966667!4d60.0869444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.0973577!4d60.0874587"><u>Google-map-171</u></a>, 51&deg;05&#39;50.5&quot;N 60&deg;05&#39;14.9&quot;E, 51.097358, 60.087459, siilotunnus 13B</p><p>Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 9B) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on <a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B005&#039;40.0%22N+59%C2%B050&#039;32.4%22E/@51.094449,59.841771,205m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDA1JzM3LjAiTiA1OcKwNTAnNDEuMCJF!3b1!8m2!3d51.0936111!4d59.8447222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.0944487!4d59.8423368"><u>Google-map-172</u></a><u>, </u>(51&deg;05&#39;40.0&quot;N 59&deg;50&#39;32.4&quot;E, 51.094449, 59.842337). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.</p><p><u>206. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_206.html"><u>РВСН в/ч 95830</u></a>), Dombarovski (Домбаровский)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>3 kappaletta SS-18</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 6 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/50%C2%B050&#039;14.0%22N+59%C2%B035&#039;42.0%22E/@50.8372617,59.5935279,386m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d50.8372222!4d59.595?hl=fi"><u>Google-map-173</u></a>, 50&deg;50&#39;14.0&quot;N 59&deg;35&#39;42.0&quot;E, 50.837222, 59.595000, siilotunnus 14C</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/50%C2%B045&#039;24.3%22N+59%C2%B035&#039;54.9%22E/@50.75675,59.5963946,501m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d50.75675!4d59.5985833?hl=fi"><u>Google-map-174</u></a>, 50&deg;45&#39;24.3&quot;N 59&deg;35&#39;54.9&quot;E, 50.756755, 59.598593, siilotunnus 15C, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/50%C2%B053&#039;03.0%22N+59%C2%B043&#039;55.0%22E/@50.8842194,59.72906,612m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d50.8841667!4d59.7319444?hl=fi"><u>Google-map-175</u></a>, 50&deg;53&#39;03.0&quot;N 59&deg;43&#39;55.0&quot;E, 50.884167, 59.731944, siilotunnus 16C</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/50%C2%B046&#039;34.2%22N+59%C2%B046&#039;29.7%22E/@50.776155,59.7737971,257m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTDCsDQ2JzMzLjAiTiA1OcKwNDYnMjYuMCJF!3b1!8m2!3d50.7758333!4d59.7738889!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d50.7761553!4d59.7749199?hl=fi"><u>Google-map-176</u></a> , 50&deg;46&#39;34.2&quot;N 59&deg;46&#39;29.7&quot;E, 50.776155, 59.774920, siilotunnus 17C</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/50%C2%B040&#039;54.5%22N+59%C2%B047&#039;33.0%22E/@50.681806,59.7903233,502m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTDCsDQwJzUzLjAiTiA1OcKwNDcnMzEuMCJF!3b1!8m2!3d50.6813889!4d59.7919444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d50.6818062!4d59.792512?hl=fi"><u>Google-map-177</u></a> , 50&deg;40&#39;54.5&quot;N 59&deg;47&#39;33.0&quot;E, 50.681806, 59.792512, siilotunnus 18C</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/50%C2%B039&#039;30.0%22N+59%C2%B039&#039;19.0%22E/@50.6584757,59.6548209,260m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d50.6583333!4d59.6552778?hl=fi"><u>Google-map-178</u></a>, 50&deg;39&#39;30.0&quot;N 59&deg;39&#39;19.0&quot;E, 50.658333, 59.655278, siilotunnus 19C</p><p>Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 15C) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on <a href="https://www.google.fi/maps/place/50%C2%B045&#039;24.6%22N+59%C2%B035&#039;44.8%22E/@50.756825,59.5946452,258m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTDCsDQ1JzIyLjAiTiA1OcKwMzUnNDkuMCJF!3b1!8m2!3d50.7561111!4d59.5969444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d50.7568247!4d59.5957717?hl=fi"><u>Google-map-179</u></a>-pisteessä (50&deg;45&#39;24.6&quot;N 59&deg;35&#39;44.8&quot;E, 50.756833, 59.595778). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/50%C2%B050&#039;14.0%22N+59%C2%B035&#039;42.0%22E/@50.8372617,59.5935279,386m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d50.8372222!4d59.595?hl=fi"><u>Google-map-173</u></a>-, <a href="https://www.google.fi/maps/place/50%C2%B053&#039;03.0%22N+59%C2%B043&#039;55.0%22E/@50.8842194,59.72906,612m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d50.8841667!4d59.7319444?hl=fi"><u>Google-map-175</u></a>- ja <a href="https://www.google.fi/maps/place/50%C2%B039&#039;30.0%22N+59%C2%B039&#039;19.0%22E/@50.6584757,59.6548209,260m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d50.6583333!4d59.6552778?hl=fi"><u>Google-map-178</u></a>-pisteissä ei ole enää siiloa (on tuhottu).</p><p><u>175. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_175.html"><u>РВСН в/ч 26164</u></a>), Dombarovski (Домбаровский)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>6 kappaletta </strong><strong>SS-18</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 6 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B016&#039;15.4%22N+60%C2%B017&#039;52.8%22E/@51.270947,60.2968579,255m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDE0JzU2LjAiTiA2MMKwMDgnMzIuMCJF!3b1!8m2!3d51.2488889!4d60.1422222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.2709472!4d60.2979862?hl=fi"><u>Google-map-180</u></a><u>,</u> 51&deg;16&#39;15.4&quot;N 60&deg;17&#39;52.8&quot;E, 51.270947, 60.297986, siilotunnus 54I, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><u><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B014&#039;57.6%22N+60%C2%B008&#039;32.7%22E/@51.249319,60.1412886,255m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDE0JzU2LjAiTiA2MMKwMDgnMzIuMCJF!3b1!8m2!3d51.2488889!4d60.1422222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.2493188!4d60.1424126?hl=fi">Google-map-181</a></u>, 51&deg;14&#39;57.6&quot;N 60&deg;08&#39;32.7&quot;E 51.249319, 60.142413, siilotunnus 55I</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B020&#039;22.8%22N+60%C2%B009&#039;48.7%22E/@51.339652,60.1613531,494m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDIwJzIyLjAiTiA2MMKwMDknNDguMCJF!3b1!8m2!3d51.3394444!4d60.1633333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.3396518!4d60.1635382?hl=fi"><u>Google-map-182</u></a>, 51&deg;20&#39;22.8&quot;N 60&deg;09&#39;48.7&quot;E, 51.339652, 60.163538, siilotunnus 57I</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B015&#039;32.8%22N+60%C2%B027&#039;41.4%22E/@51.259113,60.4592963,496m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDE1JzMzLjAiTiA2MMKwMjcnNDEuMCJF!3b1!8m2!3d51.2591667!4d60.4613889!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.2591129!4d60.4614855?hl=fi"><u>Google-map-183</u></a>, 51&deg;15&#39;32.8&quot;N 60&deg;27&#39;41.4&quot;E, 51.259113, 60.461485, siilotunnus 58I</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B022&#039;45.7%22N+60%C2%B022&#039;21.4%22E/@51.379358,60.3714902,255m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDIyJzQ0LjAiTiA2MMKwMjInMTkuMCJF!3b1!8m2!3d51.3788889!4d60.3719444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.3793576!4d60.3726191?hl=fi"><u>Google-map-184</u></a>, 51&deg;22&#39;45.7&quot;N 60&deg;22&#39;21.4&quot;E, 51.379358, 60.372619, siilotunnus 59I</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B020&#039;48.8%22N+60%C2%B028&#039;22.2%22E/@51.3469,60.4717004,254m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDIwJzQ3LjAiTiA2MMKwMjgnMTkuMCJF!3b1!8m2!3d51.3463889!4d60.4719444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.3469005!4d60.4728238?hl=fi"><u>Google-map-185</u></a>, 51&deg;20&#39;48.8&quot;N 60&deg;28&#39;22.2&quot;E, 51.346900, 60.472824, siilotunnus 60I</p><p>Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 54I) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on <a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B016&#039;18.7%22N+60%C2%B017&#039;56.4%22E/@51.271867,60.2978856,255m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDE0JzU2LjAiTiA2MMKwMDgnMzIuMCJF!3b1!8m2!3d51.2488889!4d60.1422222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.2718666!4d60.2990112?hl=fi"><u>Google-map-186</u></a>-pisteessä (51&deg;16&#39;18.7&quot;N 60&deg;17&#39;56.4&quot;E, 51.271867, 60.299011). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B020&#039;48.8%22N+60%C2%B028&#039;22.2%22E/@51.3469,60.4717004,254m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDIwJzQ3LjAiTiA2MMKwMjgnMTkuMCJF!3b1!8m2!3d51.3463889!4d60.4719444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.3469005!4d60.4728238?hl=fi"><u>Google-map-185</u></a>-pisteessä on juuri satelliittikuvan ottohetkellä ohjuksen asennus siiloon.</p><p>175. ohjusrykmentin lähialueella myös mm. 494. ja 495. ohjusrykmentin&nbsp;ja 368. ja 767. ohjusrykmentin siiloja. Esimerkiksi 495. ohjusrykmentti on lakkautettu vuonna 1996.</p><p><u>767. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_767.html"><u>РВСН в/ч 21424</u></a>), Dombarovski (Домбаровский)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>6 kappaletta SS-18</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 6 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B015&#039;53.6%22N+60%C2%B051&#039;32.2%22E/@51.264891,60.8567633,496m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDE1JzUzLjAiTiA2MMKwNTEnMzEuMCJF!3b1!8m2!3d51.2647222!4d60.8586111!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.2648912!4d60.858952?hl=fi"><u>Google-map-187</u></a>, 51&deg;15&#39;53.6&quot;N 60&deg;51&#39;32.2&quot;E, 51.264891, 60.858952, siilotunnus 61J</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B018&#039;06.4%22N+60%C2%B043&#039;43.5%22E/@51.30179,60.7265525,495m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDE4JzA2LjAiTiA2MMKwNDMnNDEuMCJF!3b1!8m2!3d51.3016667!4d60.7280556!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.3017901!4d60.7287396?hl=fi"><u>Google-map-188</u></a>, 51&deg;18&#39;06.4&quot;N 60&deg;43&#39;43.5&quot;E, 51.301790, 60.728740, siilotunnus 62J</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B014&#039;27.9%22N+60%C2%B036&#039;25.1%22E/@51.241077,60.6047693,496m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDE0JzI4LjAiTiA2MMKwMzYnMzEuMCJF!3b1!8m2!3d51.2411111!4d60.6086111!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.2410775!4d60.6069576?hl=fi"><u>Google-map-189</u></a>, 51&deg;14&#39;27.9&quot;N 60&deg;36&#39;25.1&quot;E, 51.241077, 60.606958, siilotunnus 63J, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><u>Google-map-190</u>, 51&deg;09&#39;26.0&quot;N 60&deg;33&#39;34.0&quot;E, 51.157222, 60.559444, siilotunnus 64J</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B012&#039;06.9%22N+60%C2%B045&#039;55.5%22E/@51.201908,60.7632323,496m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDEyJzA1LjkiTiA2MMKwNDUnNTIuNyJF!3b1!8m2!3d51.2016389!4d60.7646389!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.2019076!4d60.7654215?hl=fi"><u>Google-map-191</u></a>, 51&deg;12&#39;06.9&quot;N 60&deg;45&#39;55.5&quot;E, 51.201908, 60.765421, siilotunnus 65J</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B008&#039;49.0%22N+60%C2%B040&#039;34.0%22E/@51.1486581,60.6716817,2000m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.1469444!4d60.6761111?hl=fi"><u>Google-map-192</u></a>, 51&deg;08&#39;49.0&quot;N 60&deg;40&#39;34.0&quot;E, 51.146944, 60.676111, siilotunnus 66J</p><p>Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 63J) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on <a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B014&#039;30.4%22N+60%C2%B036&#039;28.8%22E/@51.241789,60.6058013,496m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDE0JzI4LjAiTiA2MMKwMzYnMzEuMCJF!3b1!8m2!3d51.2411111!4d60.6086111!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.2417891!4d60.6079897?hl=fi"><u>Google-map-193</u></a>-pisteessä (51&deg;14&#39;30.4&quot;N 60&deg;36&#39;28.8&quot;E, 51.241789, 60.607990). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.</p><p><u>494. ohjusrykmentti</u> (<u>РВСН</u><u> в/ч 39986</u>), R-36M2 (<strong>SS-18</strong>), Dombarovski (Домбаровский)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella:<strong> 6 kappaletta SS-18</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 6 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B010&#039;36.1%22N+60%C2%B013&#039;20.6%22E/@51.1769283,60.2198752,608m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDEwJzM3LjAiTiA2MMKwMTMnMTkuMCJF!3b1!8m2!3d51.1769444!4d60.2219444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.1766962!4d60.222387?hl=fi"><u>Google-map-194</u></a>, 51&deg;10&#39;36.1&quot;N 60&deg;13&#39;20.6&quot;E, 51.176696, 60.222387, siilotunnus 28E</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B011&#039;05.0%22N+60%C2%B023&#039;21.0%22E/@51.1847222,60.386978,497m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d51.1847222!4d60.3891667?hl=fi"><u>Google-map-195</u></a>, 51&deg;11&#39;05.0&quot;N 60&deg;23&#39;21.0&quot;E, 51.184722, 60.389167, siilotunnus 29E</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B005&#039;49.5%22N+60%C2%B021&#039;21.2%22E/@51.097069,60.3540845,407m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDA1JzUwLjAiTiA2MMKwMjEnMjEuMCJF!3b1!8m2!3d51.0972222!4d60.3558333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.097069!4d60.3558737?hl=fi"><u>Google-map-196</u></a>, 51&deg;05&#39;49.5&quot;N 60&deg;21&#39;21.2&quot;E, 51.097069, 60.355874, siilotunnus 30E</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B003&#039;48.5%22N+60%C2%B012&#039;45.3%22E/@51.0620312,60.2108514,1118m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTHCsDAzJzQ5LjAiTiA2MMKwMTInNDUuMCJF!3b1!8m2!3d51.0636111!4d60.2125!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.0634832!4d60.2125711?hl=fi"><u>Google-map-197</u></a>, 51&deg;03&#39;48.5&quot;N 60&deg;12&#39;45.3&quot;E, 51.063481, 60.212581, siilotunnus 31E, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/50%C2%B059&#039;39.1%22N+60%C2%B023&#039;23.7%22E/@50.994195,60.3877203,499m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTDCsDU5JzM5LjAiTiA2MMKwMjMnMjMuMCJF!3b1!8m2!3d50.9941667!4d60.3897222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d50.9941949!4d60.3899085?hl=fi"><u>Googlemap-198</u></a>, 50&deg;59&#39;39.1&quot;N 60&deg;23&#39;23.7&quot;E, 50.994195, 60.389909, siilotunnus 32E</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/50%C2%B058&#039;22.1%22N+60%C2%B014&#039;33.4%22E/@50.972805,60.2404223,499m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d50.972805!4d60.2426114?hl=fi"><u>Google-map-199</u></a>, 50&deg;58&#39;22.1&quot;N 60&deg;14&#39;33.4&quot;E, 50.972805, 60.242611, siilotunnus 34E</p><p>Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 63J) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on <a href="https://www.google.fi/maps/place/51%C2%B003&#039;46.1%22N+60%C2%B012&#039;43.1%22E/@51.062807,60.2097793,498m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d51.0628073!4d60.2119681?hl=fi"><u>Google-map-200</u></a>-pisteessä (51&deg;03&#39;46.1&quot;N 60&deg;12&#39;43.1&quot;E, 51.062807, 60.211968). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.</p><p>13. ohjusdivisioonan alaisuudessa olleet 495. ohjusrykmentti (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_495.html"><u>РВСН в/ч 39987</u></a>), 621. ohjusrykmentti (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_621.html"><u>РВСН в/ч 34074</u></a>), 252. ohjusrykmentti (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_252.html"><u> РВСН в/ч 77194</u></a>), 565. ohjusrykmentti (<u>РВСН в/ч 34000</u>) ja 774. ohjusrykmentti (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_774.html"><u>РВСН в/ч 12415</u></a>) on lakkautettu vuosina 1996, 2008, 1995, 2003 ja 2008. Kullakin ohjusrykmentillä oli kuusi ohjussiiloa <strong>SS-18</strong>-ohjuksille (yhteensä siis 30 siiloa <strong>SS-18</strong>-ohjuksille).</p><p><strong>42. <strong>ohjusdivisioona</strong></strong> (<a href="https://rvsn.info/divisions/div_042.html"><u>РВСН в/ч 34103</u></a>)</p><ul><li><strong>27 kappaletta</strong> <strong>RS-24</strong>-ohjuksia liikkuvalla alustalla (<em>Venäjän ilmoitus</em>)</li></ul><p><u>804. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_804.html"><u>РВСН в/ч 93401</u></a>), Nižni Tagil (Нижний Тагил)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>9 kappaletta SS-25</strong>-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/58%C2%B008&#039;18.0%22N+60%C2%B032&#039;11.0%22E/@58.1366037,60.5301345,1149m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d58.1383333!4d60.5363889?hl=fi"><u>Google-map-201</u></a>, 58&deg;08&#39;18.0&quot;N 60&deg;32&#39;11.0&quot;E, 58.138333, 60.536389</p><p>Laukaisualustat - &rdquo;kronat&rdquo; - on laskettavissa helposti satelliittikuvasta (9 liikkuvaa alustaa).</p><p><u>433. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_433.html"><u>РВСН в/ч 19972</u></a>), Nižni Tagil (Нижний Тагил)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>9 kappaletta SS-25</strong>-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/58%C2%B006&#039;07.0%22N+60%C2%B021&#039;32.0%22E/@58.1019444,60.3567002,419m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d58.1019444!4d60.3588889?hl=fi"><u>Google-map-202</u></a>, 58&deg;06&#39;07.0&quot;N 60&deg;21&#39;32.0&quot;E, 58.101944, 60.358889</p><p>Laukaisualustat - &rdquo;kronat&rdquo; - on laskettavissa helposti satelliittikuvasta (9 liikkuvaa alustaa).</p><p><u>142. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_142.html"><u>РВСН в/ч 73795</u></a>), Nižni Tagil (Нижний Тагил)</p><p>Ohjusmäärä lähtötietojen perusteella: <strong>9 kappaletta SS-25</strong>-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/58%C2%B011&#039;50.0%22N+60%C2%B034&#039;41.0%22E/@58.1976214,60.579337,993m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d58.1972222!4d60.5780556?hl=fi"><u>Google-map-203</u></a>, 58&deg;11&#39;50.0&quot;N 60&deg;34&#39;41.0&quot;E, 58.197222, 60.578056</p><p>Laukaisualustat - &rdquo;kronat&rdquo; - eivät ole laskettavissa helposti satelliittikuvasta.</p><p><strong><u>33. ohjusarmeija </u></strong>(<a href="https://rvsn.info/army/army_33.html"><u>РВСН в/ч 43189</u></a>)</p><ul><li><strong>27 kappaletta</strong> <strong>RS-24</strong>-ohjuksia, <strong>42 kappaletta</strong> <strong>22-25</strong>-ohjuksia ja <strong>28 kappaletta</strong> <strong>SS-18</strong>-ohjuksia, yhteensä <u>97 ohjusta</u> (<em>Venäjän ilmoitus</em>)</li></ul><p><strong>39. </strong><strong>ohjusdivisioona </strong>(<a href="https://rvsn.info/divisions/div_039.html"><u>РВСН в/ч 34148</u></a>)</p><ul><li><strong>27 kappaletta</strong> <strong>RS-24</strong>-ohjuksia liikkuvalla alustalla (<em>Venäjän ilmoitus</em>)</li></ul><p><u>357. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_357.html"><u>РВСН в/ч 54097</u></a>), Novosibirsk (Новосибирск)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>9 kappaletta RS-24</strong>-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B019&#039;37.0%22N+82%C2%B056&#039;30.0%22E/@55.3263077,82.9393633,621m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d55.3269444!4d82.9416667?hl=fi"><u>Google-map-204</u></a>, 55&deg;19&#39;37.0&quot;N 82&deg;56&#39;30.0&quot;E, 55.326944, 82.941667</p><p>Laukaisualustat - &rdquo;kronat&rdquo; - on laskettavissa helposti satelliittikuvasta (9 liikkuvaa alustaa).</p><p><u>382. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_382.html"><u>РВСН в/ч 44238</u></a>), Pašino, Novosibirsk (Пашино, Новосибирск)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>9 kappaletta SS-25</strong>-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B019&#039;06.0%22N+83%C2%B010&#039;04.0%22E/@55.3186513,83.166185,676m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d55.3183333!4d83.1677778?hl=fi"><u>Google-map-205</u></a>, 55&deg;19&#39;06.0&quot;N 83&deg;10&#39;04.0&quot;E, 55.318333, 83.167778</p><p>Tässä pisteessä venäläinen Janteks-sivuston (Яндекс) satelliittikartta on esittää <strong>SS-25</strong>-ohjuksien &rdquo;kronat&rdquo; tarkemmin kuin Googlen kartta: <a href="https://yandex.ru/maps/?l=map%2Cstv%2Csta%2Csat&amp;ll=83.169497%2C55.318852&amp;mode=search&amp;sll=24.943592%2C60.166892&amp;source=wizgeo&amp;sspn=1.444702%2C0.372270&amp;text=55.318333%2C%2083.167778&amp;utm_medium=maps-desktop&amp;utm_source=serp&amp;z=16"><u>Janteks-map-01</u></a>.</p><p><u>428. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_428.html"><u>РВСН в/ч 73727</u></a>), Pašino, Novosibirsk (Пашино, Новосибирск)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>9 kappaletta RS-24</strong>-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B018&#039;47.6%22N+83%C2%B001&#039;48.4%22E/@55.3132222,83.0279224,451m/data=!3m2!1e3!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d55.3132222!4d83.0301111?hl=fi"><u>Google-map-206</u></a>, 55&deg;18&#39;47.6&quot;N 83&deg;01&#39;48.4&quot;E, 55.313222, 83.030111</p><p>Laukaisualustat - &rdquo;kronat&rdquo; - on laskettavissa helposti satelliittikuvasta (9 liikkuvaa alustaa).</p><p><u>826. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_826.html"><u>РВСН в/ч 12423</u></a>), Pašino, Novosibirsk (Пашино, Новосибирск)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>9</strong> <strong>kappaletta</strong> <strong>SS-25</strong>-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B022&#039;08.1%22N+83%C2%B014&#039;02.8%22E/@55.3688417,83.2329805,522m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x42dff0ebd4673dd5:0x63738caa609c8132!2sPashino,+Novosibirskin+alue,+Ven%C3%A4j%C3%A4!3b1!8m2!3d55.1727106!4d82.9690085!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.3689239!4d83.2341106?hl=fi"><u>Google-map-207</u></a>, koordinaatit 55&deg;22&#39;08.2&quot;N 83&deg;14&#39;02.8&quot;E, 55.368944, 83.234119</p><p>Laukaisualustat - &rdquo;kronat&rdquo; - on laskettavissa helposti satelliittikuvasta (9 liikkuvaa alustaa).</p><p><u>773. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_826.html"><u>РВСН в/ч 12423</u></a>)</p><p>773. ohjusrykmentti on joissakin lähteissä sijoitettu Pašinoon Novosibirskissa (Пашино, Новосибирск) ja 39. ohjusdivisioonan alaisuuteen, mutta nyt se kuuluu 54. ohjusdivisioonaan ja sijaitsee Teikovossa (Тейково).</p><p><strong>62. </strong><strong>ohjusdivisioona</strong> (<a href="https://rvsn.info/divisions/div_062.html"><u>РВСН в/ч 32441</u></a>)</p><ul><li><strong>28 kappaletta</strong> <strong>SS-18</strong>-ohjuksia siilossa (<em>Venäjän ilmoitus</em>)</li></ul><p><u>735. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_735.html"><u>РВСН в/ч 54093</u></a>), Užur (Ужур)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>10 kappaletta SS-18</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B019&#039;54.3%22N+89%C2%B043&#039;58.5%22E/@55.331746,89.731733,245m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDE5JzU0LjAiTiA4OcKwNDMnNTYuMCJF!3b1!8m2!3d55.3316667!4d89.7322222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.3317456!4d89.7329229?hl=fi"><u>Google-map-208</u></a>, 55&deg;19&#39;54.3&quot;N 89&deg;43&#39;58.5&quot;E, 55.331746, 89.732923, siilotunnus 1A (venäläinen siilotunnus БСП № 6)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B017&#039;14.1%22N+89%C2%B038&#039;46.6%22E/@55.287254,89.6448317,300m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDE3JzE0LjAiTiA4OcKwMzgnNDUuMCJF!3b1!8m2!3d55.2872222!4d89.6458333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.2872545!4d89.646285?hl=fi"><u>Google-map-209</u></a>, 55&deg;17&#39;14.1&quot;N 89&deg;38&#39;46.6&quot;E, 55.287254, 89.646285, siilosijainti 2A, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B019&#039;14.9%22N+89%C2%B033&#039;55.6%22E/@55.320807,89.5643085,233m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDE5JzE0LjAiTiA4OcKwMzMnNTMuMCJF!3b1!8m2!3d55.3205556!4d89.5647222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.320807!4d89.5654387?hl=fi"><u>Google-map-210</u></a>, 55&deg;19&#39;14.9&quot;N 89&deg;33&#39;55.6&quot;E, 55.320807, 89.565439, siilotunnus 3A (venäläinen siilotunnus БСП № 7)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B016&#039;57.0%22N+89%C2%B026&#039;52.5%22E/@55.282507,89.4468857,214m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDE2JzU3LjAiTiA4OcKwMjYnNTIuMCJF!3b1!8m2!3d55.2825!4d89.4477778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.2825075!4d89.4479238?hl=fi"><u>Google-map-211</u></a>, 55&deg;16&#39;57.0&quot;N 89&deg;26&#39;52.5&quot;E, 55.282500, 89.447917, siilotunnus 4A</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B013&#039;05.2%22N+89%C2%B033&#039;49.7%22E/@55.218123,89.5621211,349m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDEzJzA1LjAiTiA4OcKwMzMnNDguMCJF!3b1!8m2!3d55.2180556!4d89.5633333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.2181231!4d89.5638104?hl=fi"><u>Google-map-212</u></a>, 55&deg;13&#39;05.2&quot;N 89&deg;33&#39;49.7&quot;E, 55.218123, 89.563810 E, silotunnus 5A</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B024&#039;28.9%22N+89%C2%B039&#039;54.7%22E/@55.408017,89.6640515,234m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDI0JzI4LjAiTiA4OcKwMzknNTQuMCJF!3b1!8m2!3d55.4077778!4d89.665!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.4080169!4d89.665188?hl=fi"><u>Google-map-213</u></a>, 55&deg;24&#39;28.9&quot;N 89&deg;39&#39;54.7&quot;E, 55.408017, 89.665188, siilotunnus 6A (venäläinen siilotunnus БСП № 8)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B016&#039;19.4%22N+89%C2%B034&#039;42.3%22E/@55.272042,89.5762173,451m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDE2JzE5LjAiTiA4OcKwMzQnNDIuMCJF!3b1!8m2!3d55.2719444!4d89.5783333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.272042!4d89.5784059?hl=fi"><u>Google-map-214</u></a>, 55&deg;16&#39;19.4&quot;N 89&deg;34&#39;42.3&quot;E, 55.272042, 89.578406, siilotunnus 62A</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B019&#039;46.9%22N+89%C2%B038&#039;10.1%22E/@55.329694,89.6350082,233m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDE5JzQ3LjAiTiA4OcKwMzgnMTAuMCJF!3b1!8m2!3d55.3297222!4d89.6361111!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.329694!4d89.6361394?hl=fi"><u>Google-map-215</u></a>, 55&deg;19&#39;46.9&quot;N 89&deg;38&#39;10.1&quot;E, 55.329694, 89.636139, siilotunnus 63A</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B014&#039;52.9%22N+89%C2%B040&#039;37.8%22E/@55.248026,89.6766096,117m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDE0JzUyLjAiTiA4OcKwNDAnMzYuMCJF!3b1!8m2!3d55.2477778!4d89.6766667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.248026!4d89.6771764?hl=fi"><u>Google-map-216</u></a>, 55&deg;14&#39;52.9&quot;N 89&deg;40&#39;37.8&quot;E, 55.248026, 89.677176, siilotunnus 64A&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B018&#039;45.0%22N+89%C2%B019&#039;45.3%22E/@55.3124104,89.3271499,285m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDE4JzQ2LjAiTiA4OcKwMTknNTMuMCJF!3b1!8m2!3d55.3127778!4d89.3313889!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.3124882!4d89.3292475?hl=fi"><u>Google-map-217</u></a> ,55&deg;17&#39;23.8&quot;N 89&deg;31&#39;36.7&quot;E, 55.289944, 89.526861, siilotunnus 65A (venäläinen siilotunnus БСП №2)</p><p>Tämän ohjusrykmentin suhteen tiedossa on myös venäjänkielisiä siilotunnuksia. Esimerkiksi Yhdysvaltain käyttämä siilotunnus 1A vastaa Venäjän edelleen käyttämää siilotunnusta БСП № 6. БСП (Боевая Стартовая Позиция), joka on suomennettuna BSP nro 6. Боевая Стартовая Позиция -määrite ei ole helppo kääntää suomen kielelle, jos kunnioittaa venäläistä näkemystä. Kyse on lyhyesti suomennettuna laukaisupaikasta. Jos kyseinen määrite kiinnosta enemmän venäläisnäkemyksenä, voi käydä Venäjän puolustusministeriön sivuilla (<a href="https://encyclopedia.mil.ru/encyclopedia/dictionary/details_rvsn.htm?id=12677@morfDictionary"><u>Боевая стартовая позиция (БСП)</u></a>).</p><p><u>302. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_302.html"><u>РВСН в/ч 14443</u></a>), Užur (Ужур)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>6 kappaletta SS-18</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 6 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B006&#039;56.5%22N+89%C2%B038&#039;02.8%22E/@55.1178252,89.6342598,2818m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDA2JzQ5LjAiTiA4OcKwMzcnNDkuMCJF!3b1!8m2!3d55.1136111!4d89.6302778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.1156865!4d89.6340973?hl=fi"><u>Google-map-218</u></a>, 55&deg;06&#39;56.5&quot;N 89&deg;38&#39;02.8&quot;E, 55.115686, 89.634097, siilosijainti 12C, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><u><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B012&#039;02.1%22N+89%C2%B042&#039;24.2%22E/@55.200569,89.7057365,202m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDEyJzAyLjAiTiA4OcKwNDInMjQuMCJF!3b1!8m2!3d55.2005556!4d89.7066667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.2005694!4d89.706712?hl=fi">Google-map-219</a></u>, 55&deg;12&#39;02.1&quot;N 89&deg;42&#39;24.2&quot;E, 55.200569, 89.706712, siilosijainti 13C</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B004&#039;56.5%22N+89%C2%B048&#039;59.8%22E/@55.082362,89.8155224,354m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDA0JzU1LjAiTiA4OcKwNDgnNTcuMCJF!3b1!8m2!3d55.0819444!4d89.8158333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.0823552!4d89.8165996?hl=fi"><u>Google-map-220</u></a>, 55&deg;04&#39;56.5&quot;N 89&deg;48&#39;59.8&quot;E, 55.082355, 89.816600, siilosijainti 15C</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B002&#039;03.9%22N+89%C2%B043&#039;44.1%22E/@55.034407,89.7277935,235m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDAyJzA0LjAiTiA4OcKwNDMnNDYuMCJF!3b1!8m2!3d55.0344444!4d89.7294444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.034407!4d89.7289269?hl=fi"><u>Google-map-221</u></a>, 55&deg;01&#39;30.2&quot;N 89&deg;34&#39;18.1&quot;E, 55.025041, 89.571686, siilosijainti 16C</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B002&#039;05.1%22N+89%C2%B043&#039;46.3%22E/@55.03476,89.728403,235m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDAyJzA0LjAiTiA4OcKwNDMnNDYuMCJF!3b1!8m2!3d55.0344444!4d89.7294444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.0347599!4d89.7295359?hl=fi"><u>Google-map-222</u></a>, 55&deg;02&#39;05.1&quot;N 89&deg;43&#39;46.3&quot;E, 55.034760, 89.729536, siilosijainti 17C</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B057&#039;00.6%22N+89%C2%B041&#039;02.4%22E/@54.950167,89.6817983,455m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDU3JzAxLjAiTiA4OcKwNDEnMDMuMCJF!3b1!8m2!3d54.9502778!4d89.6841667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.9501667!4d89.6839865?hl=fi"><u>Google-map-223</u></a>, 54&deg;57&#39;00.6&quot;N 89&deg;41&#39;02.4&quot;E, 54.950167, 89.683987, siilosijainti 18C</p><p>Google-map-218-pisteen satelliittikuva (<a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B006&#039;56.5%22N+89%C2%B038&#039;02.8%22E/@55.1178252,89.6342598,2818m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDA2JzQ5LjAiTiA4OcKwMzcnNDkuMCJF!3b1!8m2!3d55.1136111!4d89.6302778!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.1156865!4d89.6340973?hl=fi"><u>Google-map-218</u></a>) on epäselvä ja venäläisen Janteks-sivuston (Яндекс) satelliittikartta on esittää 12C-siilon tarkemmin kuin Googlen kartta: <a href="https://yandex.com/maps/?l=sat&amp;ll=89.634712%2C55.114548&amp;mode=search&amp;sll=24.943592%2C60.166892&amp;sspn=1.444702%2C0.372270&amp;text=55%2006%2052N%2C%2089%2038%2004E&amp;z=16"><u>Janteks-map-02</u></a>.</p><p><u>229. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_229.html"><u>РВСН в/ч 74832</u></a>), Užur (Ужур)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>6 kappaletta SS-18</strong>-ohjuksia siiloissa.</p><p>Siilosijaintipaikat (yhteensä 6 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B019&#039;17.5%22N+89%C2%B057&#039;35.6%22E/@55.32153,89.9587455,233m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDE5JzE3LjAiTiA4OcKwNTcnMzQuMCJF!3b1!8m2!3d55.3213889!4d89.9594444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.3215303!4d89.9598768?hl=fi"><u>Google-map-224</u></a>, 55&deg;19&#39;17.5&quot;N 89&deg;57&#39;35.6&quot;E, 55.321530, 89.959877, siilosijainti 26E</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B014&#039;43.2%22N+89%C2%B055&#039;09.9%22E/@55.2459684,89.9170033,639m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDE0JzQzLjAiTiA4OcKwNTQnMzYuMCJF!3b1!8m2!3d55.2452778!4d89.91!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.2453346!4d89.9194168?hl=fi"><u>Google-map-225</u></a> 55&deg;14&#39;43.2&quot;N 89&deg;55&#39;09.9&quot;E, 55.245335, 89.919417, siilosijainti 27E, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><u><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B010&#039;02.1%22N+89%C2%B054&#039;27.0%22E/@55.167245,89.9052983,452m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDEwJzAwLjAiTiA4OcKwNTQnMjUuMCJF!3b1!8m2!3d55.1666667!4d89.9069444!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.1672446!4d89.9074867?hl=fi">Google-map-226</a></u>, 55&deg;10&#39;02.1&quot;N 89&deg;54&#39;27.0&quot;E, 55.167245, 89.907487, siilosijainti 28E</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B015&#039;22.3%22N+90%C2%B004&#039;35.6%22E/@55.256206,90.0752601,269m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDE1JzE5LjAiTiA5MMKwMDQnMzUuMCJF!3b1!8m2!3d55.2552778!4d90.0763889!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.256206!4d90.0765639?hl=fi"><u>Google-map-227</u></a>, 55&deg;20&#39;13.1&quot;N 90&deg;05&#39;44.6&quot;E, 55.336972, 90.095722siilosijainti 29E</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B015&#039;20.6%22N+90%C2%B004&#039;37.3%22E/@55.255728,90.0757098,270m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDE1JzE5LjAiTiA5MMKwMDQnMzUuMCJF!3b1!8m2!3d55.2552778!4d90.0763889!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.255728!4d90.0770205?hl=fi"><u>Google-map-228</u></a>,55&deg;15&#39;20.6&quot;N 90&deg;04&#39;37.3&quot;E, 55.255728, 90.077021, siilosijainti 30E</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B011&#039;10.7%22N+90%C2%B008&#039;16.2%22E/@55.186301,90.1366984,233m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDExJzEwLjAiTiA5MMKwMDgnMTQuMCJF!3b1!8m2!3d55.1861111!4d90.1372222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.1863014!4d90.1378236?hl=fi"><u>Google-map-229</u></a>, 55&deg;11&#39;10.7&quot;N 90&deg;08&#39;16.2&quot;E, 55.186301, 90.137824, siilosijainti 31E</p><p>Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 27E) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on <a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B014&#039;38.6%22N+89%C2%B055&#039;08.1%22E/@55.244054,89.9177835,233m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDE0JzQzLjAiTiA4OcKwNTQnMzYuMCJF!3b1!8m2!3d55.2452778!4d89.91!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.2440536!4d89.9189112?hl=fi"><u>Google-map-230</u></a>-pisteessä (5&deg;14&#39;38.6&quot;N 89&deg;55&#39;08.1&quot;E, 55.244056, 89.918917). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.</p><p>Google-map-229-pisteen satelliittikuva (<a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B011&#039;10.7%22N+90%C2%B008&#039;16.2%22E/@55.186301,90.1366984,233m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDExJzEwLjAiTiA5MMKwMDgnMTQuMCJF!3b1!8m2!3d55.1861111!4d90.1372222!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.1863014!4d90.1378236?hl=fi"><u>Google-map-229</u></a>) on epäselvä ja venäläisen Janteks-sivuston (Яндекс) satelliittikartta on esittää 31E-siilon tarkemmin kuin Googlen kartta: <a href="https://yandex.com/maps/?l=sat&amp;ll=90.137358%2C55.186224&amp;mode=search&amp;sll=24.943592%2C60.166892&amp;sspn=1.444702%2C0.372270&amp;text=55.186301%2C%2090.137824&amp;z=18"><u>Janteks-map-03</u></a>.</p><p><u>269. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_269.html"><u>РВСН в/ч 45832</u></a>), Užur (Ужур)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>6 kappaletta SS-18</strong>-ohjuksia siiloissa. Siilosijaintipaikat (yhteensä 6 kappaletta):</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B021&#039;06.5%22N+90%C2%B016&#039;17.1%22E/@55.351812,90.2692233,450m/data=!3m2!1e3!4b1!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.3518121!4d90.2714118?hl=fi"><u>Google-map-231</u></a>, 55&deg;21&#39;06.5&quot;N 90&deg;16&#39;17.1&quot;E, 55.351812, 90.271412, siilosijainti 32F</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B005&#039;14.0%22N+90%C2%B019&#039;31.0%22E/@55.0875906,90.3237438,469m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d55.0872222!4d90.3252778?hl=fi"><u>Google-map-232</u></a>, 55&deg;05&#39;14.0&quot;N 90&deg;19&#39;31.0&quot;E, 55.087222, 90.325278, siilosijainti 33F</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B012&#039;28.3%22N+90%C2%B015&#039;07.5%22E/@55.207855,90.2498903,452m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDEyJzI1LjAiTiA5MMKwMTUnMTEuMCJF!3b1!8m2!3d55.2069444!4d90.2530556!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.2078553!4d90.2520787?hl=fi"><u>Google-map-233</u></a>, 55&deg;12&#39;28.3&quot;N 90&deg;15&#39;07.5&quot;E, 55.207855, 90.252079, siilosijainti 34F, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B021&#039;54.3%22N+90%C2%B026&#039;49.7%22E/@55.365074,90.4449593,450m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDIxJzUzLjAiTiA5MMKwMjYnNTEuMCJF!3b1!8m2!3d55.3647222!4d90.4475!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.3650743!4d90.4471484?hl=fi"><u>Google-map-234</u></a>, 55&deg;21&#39;54.3&quot;N 90&deg;26&#39;49.7&quot;E, 55.365074, 90.447148, siilosijainti 35F</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B016&#039;40.4%22N+90%C2%B024&#039;46.6%22E/@55.277881,90.4107603,451m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDE2JzQwLjAiTiA5MMKwMjQnNDIuMCJF!3b1!8m2!3d55.2777778!4d90.4116667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.2778811!4d90.4129487?hl=fi"><u>Google-map-235</u></a>, 55&deg;16&#39;40.4&quot;N 90&deg;24&#39;46.6&quot;E, 55.277881, 90.412949 siilosijainti 36F</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/55%C2%B010&#039;54.4%22N+90%C2%B025&#039;24.7%22E/@55.181773,90.4217201,372m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTXCsDEwJzU0LjAiTiA5MMKwMjUnMjMuMCJF!3b1!8m2!3d55.1816667!4d90.4230556!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d55.1817732!4d90.4235213?hl=fi"><u>Google-map-236</u></a>, 55&deg;10&#39;54.4&quot;N 90&deg;25&#39;24.7&quot;E, 55.181773, 90.423521, siilosijainti 37F</p><p>13. ohjusdivisioonan alaisuudessa olleet <u>197. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/%20в/ч%2073781"><u>РВСН в/ч 73781</u></a>), <u>221. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_221.html"><u>РВСН в/ч 77192</u></a>), <u>273. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_273.html"><u>РВСН в/ч 45833</u></a>), <u>772. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_772.html"><u>РВСН в/ч 07391</u></a>) <u>790. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_790.html"><u>РВСН в/ч 30007</u></a>) ja <u>131. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_131.html"><u>РВСН в/ч 01074</u></a>) on lakkautettu vuosina 1993, 1993, 2005, 2003, 2004 ja 2009. Kullakin ohjusrykmentillä oli kuusi ohjussiiloa <strong>SS-18</strong>-ohjuksille (yhteensä siis 36 siiloa <strong>SS-18</strong>-ohjuksille).</p><p><strong>35. ohjusdivisioona </strong>(<a href="https://rvsn.info/divisions/div_035.html"><u>РВСН в/ч 52929</u></a>)</p><ul><li><p><strong>36 kappaletta</strong> <strong>SS-25</strong>-ohjuksia liikkuvalla alustalla (<em>Venäjän ilmoitus</em>)</p></li></ul><p><u>479. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_479.html"><u>РВСН в/ч 29517</u></a>), Barnaul (Барнаул)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>9 kappaletta SS-25</strong>-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B046&#039;14.0%22N+83%C2%B057&#039;35.0%22E/@53.7708599,83.9547004,1491m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d53.7705556!4d83.9597222?hl=fi"><u>Google-map-237</u></a>, 53&deg;46&#39;14.0&quot;N 83&deg;57&#39;35.0&quot;E, 53.770556, 83.959722</p><p>Laukaisualustat - &rdquo;kronat&rdquo; - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.</p><p><u>480. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_480.html"><u>РВСН в/ч 29562</u></a>), Barnaul (Барнаул)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>9 kappaletta SS-25</strong>-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B018&#039;22.0%22N+84%C2%B008&#039;49.0%22E/@53.3058586,84.145625,708m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d53.3061111!4d84.1469444?hl=fi"><u>Google-map-238</u></a>, 53&deg;18&#39;32.0&quot;N 84&deg;08&#39;38.0&quot;E, 53.308889, 84.143889</p><p>Laukaisualustat - &rdquo;kronat&rdquo; - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.</p><p><u>480. ohjusrykmentin</u> kolme mielenkiintoista kylmän sodan aikaisten vanhojen SS-5-ohjusten (<a href="https://www.yuzhnoye.com/en/company/history/rkr_14.html"><u>8K65 and 8K65U</u></a>) poistettua siiloa ovat <a href="https://www.google.fi/maps/place/42%C2%B047&#039;27.0%22N+47%C2%B023&#039;08.0%22E/@42.7904689,47.3858032,205m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d42.7908333!4d47.3855556?hl=fi"><u>Google-map-238</u></a>-pisteessä. 480. ohjusrykmentin kuusi muuta SS-5-ohjusten poistettua siiloa ovat <a href="https://www.google.fi/maps/place/42%C2%B046&#039;33.0%22N+47%C2%B028&#039;33.0%22E/@42.7718381,47.4736114,547a,35y,39.25t/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d42.7758333!4d47.4758333?hl=fi"><u>Google-map-239</u></a>- ja <a href="https://www.google.fi/maps/place/42%C2%B038&#039;36.0%22N+47%C2%B027&#039;45.0%22E/@42.643278,47.462463,212m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d42.6433333!4d47.4625?hl=fi"><u>Google-map-240</u></a>-pisteissä. Siiloissa olivat massiiviset betonirakenteet.</p><p><u>867. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_867.html"><u>РВСН в/ч 29551</u></a>), Barnaul (Барнаул)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>9 kappaletta SS-25-</strong>ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/53%C2%B013&#039;35.2%22N+84%C2%B040&#039;10.8%22E/@53.2269944,84.6658121,868m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTPCsDEzJzM2LjAiTiA4NMKwNDAnMDkuMCJF!3b1!8m2!3d53.2266667!4d84.6691667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d53.226444!4d84.6696608?hl=fi"><u>Google-map-241</u></a>, 53&deg;13&#39;35.2&quot;N 84&deg;40&#39;10.8&quot;E, 53.226444, 84.669661</p><p>Laukaisualustat - &rdquo;kronat&rdquo; - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.</p><p>Kuvassa 10 on esitetty laukaisualustojen kylmän sodan aikaiset sijaintipaikat (9 kpl) satelliittitiedustelukuvan pohjalle tehtynä piirroksena, jonka lähde on Yhdysvallat. Kuvassa olevaa &rdquo;<em>план ракетной операционной базы</em>&rdquo; -tekstiä käytettiin myös Neuvostoliiton alkuperäisissä ohjustukikohtia käsittelevissä suunnitelmissa. Tiedustelukuva on jo tarkka todelliseen tilanteeseen nähden verrattaessa 1960-luvun tiedustelukuviin.</p><p>Kyseinen laukaisualustojen sijaintipaikka on perustettu vuonna 1984, jolloin ohjukset olivat <strong>SS-20</strong>-ohjuksia (RT-21M Pioner, <a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-381.html"><u>РСД-10 Пионер</u></a>) eivätkä <strong>SS-25</strong>-ohjuksia. <strong>SS-20</strong>-ohjus oli keskeisin ns. euro-ohjuksista 1980-luvulla, jotka hävitettiin 1987 keskimatkan ohjukset kieltävän sopimuksen mukaan viimeistään vuonna 1991. Tämän sijaintipaikan Pioner-ohjukset tuhottiin vuonna 1990.<strong> SS-25</strong>-ohjukset siis korvasivat <strong>SS-20</strong>-ohjukset. On huomattava, että toisin kuin 1960-luvun kuvissa, tämän kuvan sijaintikoordinaateissa olivat myös jo sekunnit.</p><p><u>307. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_307.html"><u>РВСН в/ч 29532</u></a>), Barnaul (Барнаул)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kpl <strong>SS-25-</strong>ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla. Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/Kosikha,+Altajskij+kraj,+Ven%C3%A4j%C3%A4,+659820/@53.3128425,84.503894,1266m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x42dc66d8c3b81b0f:0x62d6b4bf8b113f9f!8m2!3d53.360667!4d84.574352?hl=fi"><u>Google-map-242</u></a>, 53&deg;18&#39;46.8&quot;N 84&deg;30&#39;28.0&quot;E, 53.312997, 84.507774</p><p>Laukaisualustat - &rdquo;kronat&rdquo; - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.</p><p><strong>29. ohjusdivisioona </strong>(<a href="https://rvsn.info/divisions/div_029.html"><u>РВСН в/ч 59968</u></a>)</p><ul><li><strong>6 kappaletta</strong> <strong>SS-25</strong>-ohjuksia liikkuvalla alustalla (<em>Venäjän ilmoitus</em>)</li></ul><p><u>92. </u><u>ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_092.html"><u>РВСН в/ч 48409</u></a>), Irkutsk (Иркутск)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>9 kappaletta</strong> <strong>SS-25-</strong>ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B030&#039;30.8%22N+104%C2%B023&#039;35.5%22E/@52.5077517,104.3914171,888m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d52.5085556!4d104.3931944?hl=fi"><u>Google-map-243</u></a>, koordinaatit 52&deg;30&#39;30.8&quot;N 104&deg;23&#39;35.5&quot;E, 52.508563, 104.393201</p><p>Laukaisualustat - &rdquo;kronat&rdquo; - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.</p><p><u>344. ohjusrykmentti</u> <u>(</u><a href="https://rvsn.info/regiments/reg_344.html"><u>РВСН в/ч 52933</u></a>), Irkutsk (Иркутск)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>9 kappaletta</strong> <strong>SS-25-</strong>ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/Oyek,+Irkutskin+alue,+Ven%C3%A4j%C3%A4,+664541/@52.667051,104.5096132,1485m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x5da9cde2c7a8553f:0x490def13dd2fbd3a!8m2!3d52.5952117!4d104.4693041?hl=fi"><u>Google-map-244</u></a>, 52&deg;40&#39;10.3&quot;N 104&deg;31&#39;11.4&quot;E, 52.669540, 104.519835</p><p>Laukaisualustat - &rdquo;kronat&rdquo; - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.</p><p><u>586. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_586.html"><u>РВСН в/ч 52009</u></a>), Irkutsk (Иркутск)</p><p>Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: <strong>9 kappaletta</strong> <strong>SS-25-</strong>ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.</p><p>Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:</p><p><a href="https://www.google.fi/maps/place/Meget,+Irkutskin+alue,+Ven%C3%A4j%C3%A4,+665854/@52.552062,104.1567209,1007m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x5d0787a775af2fdf:0x67e3abd9b4c6fc20!8m2!3d52.4265719!4d104.0469053?hl=fi"><u>Google-map-245</u></a>, 52&deg;33&#39;02.5&quot;N 104&deg;09&#39;29.5&quot;E, 52.550697, 104.158180</p><p>Laukaisualustat - &rdquo;kronat&rdquo; - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.</p><p><u>345. ohjusrykmentti</u> (<a href="https://rvsn.info/regiments/reg_345.html"><u>РВСН в/ч 40883</u></a>)</p><p>29. ohjusdivisioonaan kuulunut &nbsp;345. ohjusrykmentti on mielenkiintoinen esimerkki lakkautetun ohjusdivisioonan laukaisualustojen sijaintipaikasta, satelliittikuvassa näyttää vielä toimivalta 9 &rdquo;kronan&rdquo; voimalla (<a href="https://www.google.fi/maps/place/52%C2%B034&#039;13.0%22N+104%C2%B048&#039;32.0%22E/@52.5703105,104.8082142,610m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d52.5702778!4d104.8088889?hl=fi"><u>Google-map-246</u></a>, 52&deg;34&#39;13.0&quot;N 104&deg;48&#39;32.0&quot;E, 52.570278, 104.808889). Ohjusrykmentti lakkautettiin 1.12.2006 ja sillä oli hallussaan <strong>9 kappaletta</strong> <strong>SS-25</strong>-ohjuksia. Pelkästään satelliittikuvan perusteella ei siis voi arvioida laukaisupaikan olemassa olevista toiminnoista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen eri blogikirjoituksissa käsitellyt Venäjän asevoimia. Pääsääntöisesti kirjoitukseni ovat koskeneet Venäjän sotilaallista varustautumista lähialueillamme. Edellisessä kirjoituksessa käsittelin Venäjän viimeaikaista ydinasevarustautumista Kuolan niemimaalla (US-blogi 11.10.2018).

Tämä blogikirjoitus on jatkoa noille Venäjän ydinaseita käsitteleville kirjoituksille. Kirjoitus on pitkä, perusteellinen ja hieman - mutta vain hieman - myös uutta tietoa sisältävä.

Tässä kirjoituksessa on käsitelty Venäjän maalle sijoittuja mannertenvälisiä ballistisia ydinohjuksia (ICBM). Venäjän sukellusveneisiin sijoitetut mannertenväliset ballistiset ydinohjukset (SLBM) eikä ilmavoimien ydinaseet on jätetty kirjoituksen ulkopuolelle. Satelliittikarttalinkkejä Venäjän maa-alueilla oleviin ICBM-ohjusten sijainteihin ja muihin mielenkiintoisiin varustelu-uutuuksiin tässä kirjoituksessa on lähes 250.

Yhdysvallat vetäytyy Venäjän kanssa solmitusta keskimatkan ohjuksia rajoittavasta INF-sopimuksesta (INF Treaty 8.12.1987) puolen vuoden kuluttua. Venäjä on ilmoittanut toimivansa samoin. Tämän blogikirjoituksen perusteella Yhdysvalloilla hyvät perusteet irtautumiselle. Yhdysvaltain päätös oli täysin oikea, vaikka Kiinaa ei nyt sotkettaisiinkaan perusteeksi Yhdysvaltain vetäytymiselle.

Venäjän maalle sijoittamat mannertenväliset ballistiset ohjukset ovat Venäjän strategisten ohjusjoukkojen (RVSN, Ракетные войска стратегического назначения, РВСН) hallussa. Venäjän strategiset ohjusjoukot muodostavat Venäjän strategisten ydinasevoimien (Стратегические ядерные силы, СЯС) rungon. 

                                                                                         ****

Tämä kirjoitus on varsin ajaton, mutta liittyy kuitenkin Venäjän kiihtyneeseen ydinasevarusteluun kahden viime vuosikymmenen aikana. Kirjoitus on pääosin raskasta yleistietoa Venäjän ydinaseista kiinnostuneille, ei mitään muuta. Kirjoitus ei siis ole erityisen ”seksikäs” eikä tarkoitettu kaikkien luettavaksi.

Tämän kirjoituksen keskeiset sotilaalliset tiedot ovat julkisia - tai paremminkin ei-salaisia - ja perustuvat pitkälti Start III strategisten aseiden rajoittamisneuvotteluihin (Treaty between The United States of America and the Russian Federation on Measures for the Further Reduction and Limitation of Strategic Offensive Arms 8.4.2010). Tämän kirjoituksen keskeiset sotilaalliset tiedot perustuvat toisaalta edelleen Salt II strategisten aseiden rajoittamisneuvotteluihin (Strategic Arms Limitation Talks (SALT II) 18.6.1979, U.S. Department of State), jonka korvasi vuonna 1994 voimaantullut Start I -sopimus (Treaty between the United States of America and the Union of Socialist Soviet Republics on Further Reduction and Limitation of Strategic Offensive Arms (Start I) 31.7.1991). 

Em. Start- ja Salt-sopimukset ovat lähde ohjuksien tausta- ja sijaintitietoihin. Yhdysvallat ei ratifioinut Salt II -sopimusta, mutta sopimusta kunnioitettiin ja noudatettiin molemmin puolin. Start III -sopimus on voimassa vielä parisen vuotta vuoteen 2021.

Tämä blogikirjoitus perustuu siis strategisten aseiden rajoittamissopimusten perustella olemassa oleviin tietoihin Neuvostoliiton ja nykyisin Venäjän maalta laukaistavista ydinohjuksista. Erityisen perustan tälle kirjoitukselle muodostaa Venäjän tekemät Start-sopimuksen mukaiset tietojenvaihtoilmoitukset.

Vastoin kuin varmasti monet lukijat ajattelevat, kirjoituksessa ei ole siis julkaistu mitään salaista tietoa. Pääosa tämän kirjoituksen tiedoista löytyy netistä. Kaikki kirjoituksen tieto on julkista tai sellaista salaista tietoa, jonka jokin taho on jo saattanut julkisuuteen jossakin vaiheessa.

Ongelma olemassa olevasta Venäjän ydinaseita koskevissa nettitiedoissa on, etteivät tiedot välttämättä ole varmistettua eikä kaikilta osin enää paikkansa pitävää, jos julkaisusta on vuosia. Venäjän ydinaseistus on jatkuvassa muutoksessa, jossa vuosi tai pari on jo pitkä aika. Julkaisuissa pitäisi aina kirjata myös se ajankohta, jolta tiedot ovat. Tämä koskee erityisesti ydinasemääriä.

Venäjän asevoimista löytyy paljon tietoa venäläissotilaiden kertomana ja eritoten eläkkeelle jääneiden sotilaiden kertomana. Tuon tiedon luotettavuuden ja ajankohtaisuuden varmistaminen on haasteellista. Venäjän sotilasviranomaisilta varmistustietoa ei saa, mutta Yhdysvalloista saa jossain määrin, kun kyse on Venäjästä.

                                                                                         ****

Sukellusveneissä ja lentokoneissa olevien ydinaseiden tarkka kulloinen sijainti ei ole tiedossa vastaavasti kuin maankamalla olevien ydinaseiden. Maalta siiloista tai liikkuvista alustoista laukaistavat ydinohjukset ovat aina tiedossa myös vastapuolelle. Maalle sijoitetut ydinaseet ovat siis kutakuinkin tiedossa.

Ydinaseiden luoma turva maailmanrauhalle perustuu tietoon. Tietoon ydinaseiden määristä ja sijainneista.

Ydinaseet ja niiden sijainnit ovat niin Yhdysvalloilla kuin Venäjällä vastapuolina tiedossa ja juuri siksi ydinaseet luovat rauhaa suurvaltojen välille. Kyse on uhkien ja hyökkäyskynnysten hallitsemisesta.

Ydinaseet eivät siis ole erityisen salaista tietoa. Nykypäivänä konventionaaliset aseetkaan eivät enää ole salaista tietoa. Asevarastot, tukikohdat ja kaikki muu on satelliittikuvista kaikkien tutkittavissa.

Kiina tuo nyt ongelmia tähän jo kylmän sodan aikaan muotoutuneeseen turvallisuuskuvioon, koska Kiina ei ole sopijaosapuoli ydinaseita rajoittavissa sopimuksissa. Kiina saa Venäjän ja Yhdysvaltojen keskenään sopimien sopimusten kautta tietoa Venäjän ja Yhdysvaltojen ydinaseista, mutta Venäjä ja Yhdysvallat eivät saa vastaavaa tietoa Kiinan ydinaseista.

Uskallan väittää, että Kiinan haluttomuus ydinaseita rajoittaviin sopimuksiin tulee vielä olemaan uhka maailmanrauhalle.

                                                                                         ****

Lännen puolella ydinaseet suojaavat Yhdysvaltoja ja muita Nato-maita. Ydinaseet ovat Nato-maiden turvallisuuden perusta, eivät suinkaan konventionaaliset aseet. Sotilasliittoon kulumattomilta Suomelta ja Ruotsilta tuo ydinaseiden luoma turva puuttuu. Suomea ja Ruotsia ei kukaan puolusta ydinasein.

Keskeinen syy – muttei toki ainoa -, miksi kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä, ovat ydinaseet.

Suomessa ei ole ollenkaan ymmärretty ydinaseiden luomaa turvaa Nato-maille. Ryhdyin yhä aktiivisemmin kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä sitä mukaa kuin ydinaseet ovat tulleet yhä keskeisemmäksi tekijäksi Venäjän sotilasstrategiassa ja ulkopolitiikan teossa. Ratkaiseva ajankohta oli Krimin miehitys ja Venäjän uhkailu ydinaseiden käytöllä, jos länsi puuttuisi tilanteeseen.

Kun Putin on moneen kertaan vakuutellut jättävänsä Nato-maat rauhaan, minä uskon häntä. Uskoni perusta on ydinaseet, joiden alapuolella konventionaaliset aseet ovat leikkikaluja, kun puhutaan suurvaltojen välisistä turvallisuussuhteista. Venäjälle Nato on yhtä kuin Yhdysvallat.

Ydinaseiden takia vielä Natoon kuulumattomien Suomen, Ruotsin ja muiden Itä-Euroopan maiden liittyminen Natoon on Venäjälle sitä, mitä vastustetaan loppuun asti. Venäjän sotilaallinen vaikuttaminen ja uhkailu ei enää onnistuisi noissa maissa entiseen malliin, jos maat olisivat Naton ydinasesuojan alla.

Nato toimii niin kauan, kun Yhdysvallat on sitoutunut puolustamaan Nato-maita ydinasein. Sitoutuminen ja ydinaseiden käytön mahdollisuus tulee olla uskottavaa Venäjän silmissä, muutoin pelote ei toimi.

On eri asia uhkailla ydinasevaltaa kuin ei-ydinasevaltaa. Ydinasemaa ei hyökkää ydinasemaahan.

Meidän suomalaisten on muistettava, että ydinaseilla on suuri merkitys myös Suomen turvallisuuteen, vaikka emme kuulukaan Naton ydinasesateenvarjon alle. Olen käsitellyt jo aikaisemmin sitä Suomen turvallisuudelle muodostuvaa ongelmaa, joka syntyy Suomen kuulumattomuudesta ydinasesuojan alle (US-blogi 3.11.2018).

Suomessa ei kenenkään missään nimessä pidä ajatella, ettei ydinaseasia kuulu meille suomalaisille, koska meillä ei ole ydinaseita emmekä kuulu sellaiseen puolustusliittoon, jonka turvallisuus perustuu ydinaseisiin.

Tuollainen ajattelutapa olisi väärä. Tuollainen ajattelutapa olisi tuhoisaa.

Ydinaseet ovat tärkein väline maailmanrauhan turvaamiseksi. Maailman sotahistoria toisen maailmansodan jälkeen olisi kauhea, jos ydinaseita ei olisi ollut. Eurooppa olisi ollut sotatantereena moneen kertaan. Kynnys hyökkäykselle ei olisi ollut riittävän korkealla.

                                                                                         ****

Venäjä ilmoitti julkisesti pari vuotta sitten, että sillä on vuoden 2017 alusta lukien 528 ballististen ohjusten järjestelmää (ракетный комплекс), jotka kykenevät kuljettamaan noin 1800 ydinkärkeä.

Ballististen ohjusten järjestelmä on joko ISBM-siilo-ohjus tai liikkuvalle alustalle asennettu ICBM-ohjus, joita on koottu yhteen laukaisupisteeseen erinäinen lukumäärä. Venäjällä yleisin laukaisualustojen lukumäärä liikkuvien alustojen tukikohdassa on 9 kappaletta.

Ydinohjus on yhtä kuin kantoraketti, johon on asennettu vähintään yksi ydinkärki. On huomattava, että liikkuvalle alustalle asennetun ohjuksen laukaisun jälkeen ei alustan lataaminen uudella ohjuksella onnistu vastaavasti kuin vaikkapa Iskander-ohjuksen lataaminen.

Julkisen ilmoituksen lisäksi Venäjä ilmoitti tuolloin vuoden 2017 alkupuolella Yhdysvalloille osana Start-sopimuksen mukaista tietojenvaihtoa, että Venäjällä on 1. maaliskuuta 2017 alkaen 523 strategista ydinohjusta, jotka kykenevät kuljettamaan 1765 ydinkärkeä. Kyse on Venäjän strategisten ydinasevoimien ohjuksista (SJAS, СЯС).

Nuo Start-sopimukseen liittyvät luvut eivät siis ole noin-lukuja vain tarkkoja lukuja, joissa jokainen ydinkärki on laskettu ja ilmoitettu.

Käsittelen tässä kahta Venäjän Start-tietojenvaihtoasiakirjaa, tilanteet ajankohtina 1.9.2014 ja 1.3.2017. Noihin asiakirjoihin kirjatut asiat eivät ole siis mitään salaisuuksia. Kiina on varmasti asiasta mielissään saadessaan tätä kautta tarkkaa tietoa Yhdysvaltain ja Venäjän ydinaseista.

Venäjä teki vuoden 2014 jälkipuolella julkisen ilmoituksen, että sillä on vuoden 2015 alusta lukien 499 strategista ydinohjusta, jotka kykenevät kuljettamaan noin 1900 ydinkärkeä.

Venäjä ilmoitti samalla myös Yhdysvalloille osana Start-sopimuksen mukaista tietojenvaihtoa, että Venäjällä on 1. syyskuuta 2014 alkaen 528 strategista ydinohjusta, jotka kykenevät kuljettamaan 1643 ydinkärkeä. Kyse on Venäjän strategisten ydinasevoimien ohjuksista (SJAS, СЯС).

Syksyn 2014 ilmoituksen mukaan Venäjän strategisten ohjusjoukkojen (RVSN, РВСН) halussa oli puolestaan 305 strategista ydinohjusta, jotka kykenevät kuljettamaan 1 126 ydinkärkeä.

Kevään 2017 ilmoituksen mukaan Venäjän strategisten ohjusjoukkojen (RVSN, РВСН) halussa puolestaan oli 286 mannertenvälisten ballististen ohjusten järjestelmää, jotka kykenivät kantamaan yhteensä 958 ydinkärkeä.

Start-sopimukseen liittyvät ilmoitukset tehdään ilmeisemmin puolivuosittain maaliskuun ja syyskuun ensimmäisen päivän tilanteesta. Tuo on vain oletukseni, kun en löytänyt itse sopimustekstistä päivämääriin viittaavaa. Yhtenä lisäesimerkkinä noista päivistä Yhdysvallat antoi syyskuun 1. päivää vuonna 2017 koskevan ilmoituksen päivämäärällä 1.1.2017 (Bureau of Arms Control, Verification and Compliance 1.1.2017). Tuossa ilmoituksessa Venäjällä on 1. syyskuuta 2017 alkaen käyttövalmiina 508 strategista ydinohjusta, jotka kykenevät kuljettamaan 1796 ydinkärkeä. Kyse oli Venäjän strategisten ydinasevoimien ohjuksista (SJAS, СЯС).

Kun vertaa tietoja ajankohtina 1.9.2014 ja 1.3.2017, ydinkärkiä kuljettamaan kykenevien kantorakettien ja ydinkärkien määrät ovat siis Venäjällä jatkuvassa muutoksessa.

                                                                                         ****

Tässä kirjoituksessa kestitytetään Venäjän strategisten ydinasevoimien (SJAS, СЯС) alaisuudessa oleviin Venäjän strategisiin ohjusjoukkoihin (RVSN, РВСН). Venäjän strategisten ydinasevoimien jokainen ohjus sijainniltaan ja ohjustyypiltään yksilöitynä ilma- ja merivoimien osalta olisi liian laaja aihe yhteen bogikirjoitukseen. Nuokaan asiat eivät ole salaisia ja olisivat kyllä kirjoitettavissa.

Vuoden 2017 alkupuolella sukellusveneisiin sijoittuja mannertenvälisiä ballistisia ohjuksia (SLBM) Venäjällä (Strategiset merivoimat, Морские стратегические силы) oli yhteensä 176 kappaletta, joissa oli 752 ydinkärkeä. Ohjuksia oli sijoitettuna 11 sukellusveneeseen. Venäjän ydinaseita kuljettavien sukellusveneiden määrä on normaalisti 12 kappaletta, mutta tuosta vahvuudesta yksi sukellusvene oli korjattavana sinä ajankohtana vuonna 2017, johon tämän kirjoituksen ydinaseluvut perustuvat.

Ilmavoimissa (Strategiset ilmavoimat, Стратегическая авиация) Venäjällä ydinaseita kuljettavat ilma-alukset ovat Tupolev Tu-95MS (Туполев Ту-95МС) ja Tupolev Tu-160 (Туполев Ту-160). Vuoden 2017 alkupuolella Venäjällä oli käytössään Tu-95MS-pommittajia 55 kappaletta ja Tu-160-pommittajia 11 kappaletta. Venäjä ilmoitti tuolloin julkisesti, ilma-aluksien ydinkärjellä varustettujen risteilyohjusten määrä on noin 200 kappaletta.

Start-sopimuksen mukaisen tietojenvaihtoilmoituksen mukaan 1.3.2017 Venäjän strategisilla ohjusjoukoilla (RVSN, РВСН) oli siis 286 mannertenvälisten ballististen ohjusten järjestelmää, jotka kykenivät kantamaan yhteensä 958 ydinkärkeä.

Tuolloin maaliskuussa vuonna 2017 ja Venäjän strategisilla ohjusjoukoilla on ohjuksia seuraavasti:

  • 46 kappaletta SS-18 Satan -ohjuksia (Р-36М2/РС-20В Воевода, Start-sopimuksen mukainen nimeäminen RS-20V, Naton-nimeäminen Satan, mod. 5 ja mod. 6 sekä GRAU-indeksit 15A14 ja 15A18).

  • 30 kappaletta SS-19-ohjuksia, toiselta nimeltään UR-100N UTTH (УР-100Н УТТХ, Start-sopimuksen mukainen nimeäminen RS-18B ja Nato-nimeäminen SS-19 mod. 3 Stiletto, GRAU-indeksi 15A35)

  • 36 kappaletta liikkuville alustoille asennettua Topol-tyypin SS-25-ohjusta (РС-12М Тополь, Start-sopimuksen mukainen nimeäminen RS-12M, Nato-nimeäminen SS-25 Sickle, GRAU-indeksit 15П158 ja 15Ж58).

  • 60 kappaletta siilopohjaisia Topol-M-tyypin SS-27-ohjuksia (РС-12М Тополь, Start-sopimuksen mukainen nimeäminen RS-12M2, Naton-nimeäminen SS-27 Sickle B, GRAU-indeksi siilo-ohjuksille on 15П165).

  • 18 kappaletta liikkuville alustoille asennettua Topol-M-tyypin SS-27-ohjusta (РС-12М Тополь, Start-sopimuksen mukainen nimeäminen RS-12M2, Nato-nimeäminen SS-27 Sickle B, GRAU-indeksi liikkuvilla alustoilla oleville ohjuksille 15П155).

  • 84 kappaletta liikkuville alustoille asennettua ja 12 kappaletta siiloihin asennettua RS-24 Yars -ohjusta (РС-24 Ярс/Тополь-МР/SS-X-29/SS-29/SS-27 mod.2/SICKLE-B, Start-sopimuksen mukainen nimeäminen RS-12M2R ja Nato-nimeäminen SS-27 mod. 2, GRAU-indeksi liikkuville alustoille asennetuille ohjuksille on 15П165М ja siilopohjaisille ohjuksille 15П165М). RS-24 Yars-M on liikkuva-alustaisen ohjuksen tunnus, jonka Nato-nimeäminen on SS-29.

Start III -sopimuksen englanninkieliset ohjustunnukset koskien ICBM-ohjuksia (suluissa on ohjustunnus kyrillisin aakkosin ja = -merkin jälkeinen tunnus on tässä blogikirjoituksessa käytetty ohjustunnus):

  • RS-12M (РС-12М) = SS-25
  • RS-12M2 (РС-12М2) = SS-27
  • RS-18 (РС-18А) = SS-19
  • RS-20 (РС-20А) = SS-18
  • RS-24 (РС-12М2Р) = RS-24

Jatkossa tässä blogikirjoituksessa noista ohjuksista käytetään SS-18-, SS-19-, SS-25-, SS-27- ja RS-24-tunnuksia. SS-27-tunnus on siis Topol-M-ohjus sekä siiloversiolle että liikkuvan alustan versiolle. SS-25- ja SS-27-ohjusten tyypit erottaa M-tunnus. Joissakin julkisissa lähteissä RS-24-tunnuksen sijaan on käytetty SS-24-tunnusta, kun ohjus on sotkettu vanhaan Nato-nimettyyn SS-24 Scalpel -ohjukseen.

Venäjän asejärjestelmien nimet ja koodit ovat moninaiset. Osaltaan nimeämisen moninaisuutta on lisännyt kyrillisten ja latinaisten aakkosten käyttö valitun kielen pohjalta. Lisäksi asejärjestelmänimien moninaisuutta lisäävät lukuisat järjestelmämodifioinnit ja -päivitykset sekä ohjausjärjestelmien nimeäminen erikseen aseriisuntasopimuksissa (Salt- ja Start-sopimuksissa). Noissa tunnuksissa menee helposti sekaisin.

Venäläisissä asejärjestelmänimissä GRAU-indeksi (Индекс ГРАУ) on jo vuonna 1938 puolustusministeriön luoma ja nykyinen on indeksijärjestelmä vuodelta 1956. Koodausjärjestelmä on looginen ja GRAU-indeksin perustella on järjestelmän tuntevan helppo päätellä, mistä asejärjestelmästä on kyse. Wikipedia-sivuilla ole järjestelmäkuvaus on hyvä (Индекс ГРАУ).

Kuinka sitten muodostuvat 286 mannertenvälisten ballististen ohjusten 958 ydinkärkeä?

SS-18-ohjuksessa on kussakin enintään kymmenen ydinkärkeä. Topol-ohjuksen SS-25-tyypin ohjuksessa on vain yksi ydinkärki kuten myös SS-27-tyypin ohjuksessa. RS-24-monikärkiohjuksella on kullakin enintään neljä ydinkärkeä, olipa kyse siilo-ohjuksesta tai liikkuvalla alustalla olevasta ohjuksesta.

Venäjällä on edelleen SS-19-ohjukset, mutta Start-sopimuksen mukaisen tietojenvaihdon perustella Venäjä on poistanut kyseisistä ohjuksista ydinkärjet. Ohjuksia ei ole suinkaan tuhottu, mihin vahvistaa myös kirjoituksen lopussa olevat kyseisten ohjusten sijaintikoordinaatit ja satelliittikuvalinkit. SS-19-ohjuksessa on kussakin enintään kuusi ydinkärkeä.

Ydinjärkien määrät tulevat siis oheisesti: 46x10 kappaletta + 30x0 kappaletta + 36x1 kappaletta + 60x1 kappaletta + 18x1 kappaletta+ 84x4 kappaletta + 12x4 kappaletta = 958 ydinkärkeä 286 ohjuksessa.

Venäläisistä maalle sijoitetuissa ballistissa ohjuksista puhuttaessa kyse on siis joko siiloihin sijoitustuista ohjuksista (шахтного базирования, шахтный) tai liikkuville alustoille asennetuista ohjuksista (мобильного базирования, подвижный). Yleisnimitys molemmille on maalta laukaistavat ohjukset.

                                                                                         ****

Maaliskuussa 2017 Venäjän strategisilla ohjusjoukoilla (RVSN, РВСН) oli siis erityyppisiä ydinohjuksia yhteensä 46+30+72+ 60+18+84+12 kappaletta eli 286 kappaletta.

Syyskuussa vuonna 2014 Venäjän strategisilla ohjusjoukoilla (RVSN, РВСН) oli ohjuksia puolestaan seuraavasti:

  • 46 kappaletta SS-18-ohjuksia
  • 60 kappaletta SS-19-ohjuksia siilossa
  • 72 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvalla alustalla
  • 60 kappaletta SS-27-ohjuksia siilossa
  • 18 kappaletta SS-27-ohjuksia liikkuvalla alustalla
  • 49 kappaletta RS-24-ohjuksia

Ohjuksia on siis tuolloin vuoden 2014 jälkipuolella yhteensä 46+60+72+60+18+49 = 305 kappaletta. Ohjusten lukumäärää tärkeämpi kuin kuitenkin aina ohjusten tuhovoima.

Verrattaessa vuoden 2014 jälkipuolen tilannetta vuoden 2017 alkupuolen tilanteeseen, SS-18-ohjuksien määrä on pysynyt samana (46 kappaletta), vanhentuvien SS-19-ohjuksien määrä on puolittunut (60>30 kappaletta) ja SS-25-ohjuksien määrä on puolittunut (72>36 kappaletta), SS-27-ohjuksien määrä on pysynyt samana (78 kappaletta, 60+18 kappaletta). RS-24-ohjuksien määrä on pudonnut 35 ohjuksella (84>49 kappaletta).

SS-19-ohjuksissa on huomioitava, että vaikka ohjusten määrä on puolittunut (60>30 kappaletta), Venäjä on ilmoittanut, ettei ohjuksissa olisi ladattuna ydinkärkiä ollenkaan.

Johtopäätös muutoksista syksystä 2014 kevääseen 2017: Venäjä poistaa arsenaalista vanhimpia SS-19-ohjuksiaan sekä myös SS-25-ohjuksiaan. Venäjä tulee pian uusimaan myös SS-18-ohjusarsenaalin, josta lisää myöhemmin tässä blogikirjoituksessa samoin kuin SS-19-kantorakettien uudesta käytöstä.

                                                                                         ****

Käsitellään tarkemmin vuoden 2017 alkupuolen tilannetta ja sitä, missä 286 ohjusta ja niiden 958 ydinkärkeä ovat ja miten niitä on hallinnoitu Venäjän strategisten ohjusjoukkojen (RVSN, РВСН) alaisuudessa.

Venäjän strategisten ohjusjoukkojen (RVSN, РВСН) rakenne on seuraava sotilasyksiköittäin. Tähän lukuun on kirjattu vain ne sotilasyksiköt, jotka on kirjattu Start-sopimuksen mukaiseen tietojenvaihtoon (tilanne 1.3.2017).

Ydinohjuksia hallitsevia armeijakuntia yhteensä kolme:

  • 27. Vitebskin ohjusvartiopunalippuarmeija (27-я гвардейская ракетная Витебская Краснознаменная армия, РВСН в/ч 43176)

  • 31. ohjusarmeija (31-я ракетная армия, РВСН в/ч 29452)

  • 33. Berislav-Hinganskajan ja ohjusvartiopunalippuarmeija Suvorovin armeijan kunniaksi (33-я гвардейская ракетная Бериславско-Хинганская дважды Краснознаменная ордена Суворова армия, РВСН в/ч 43189)

Войсковая часть (в/ч) on sotilasyksikkö ja viisinumeroinen numerosarja on yksikkötunnus.

Käytän edellä mainituista armeijakunnista jatkossa nimityksiä 27. ohjusarmeija, 31. ohjusarmeija ja 33. ohjusarmeija.

Oheisten ohjusarmeijoiden alaisuudessa ovat seuraavat ohjusdivisioonat Start-sopimuksen mukaisen tietojenvaihdon perusteella (tilanne 1.3.2017).

27. ohjusarmeija:

  • 14. Kiova-Žytomyrin ohjusdivisioona Kutuzovin kunniaksi (14-я ракетная Киевско-Житомирская ордена Кутузова дивизия, РВСН в/ч 34096)

  • 28. punalippuohjusvartiodivisioona (28-я гвардейская ракетная Краснознаменная дивизия, РВСН в/ч 54055)

  • 54. ohjusvartiodivisioona Kutuzovin kunniaksi (54-я гвардейская ракетная ордена Кутузова дивизия, РВСН в/ч 34048

  • 60. Taman punalippuohjusvartiodivisioona lokakuun vallankumouksen ja Neuvostoliiton 60-vuotisjuhlan kunniaksi (60-я ракетная Таманская ордена Октябрьской Революции Краснознамённая дивизия имени 60-летия СССР, РВСН в/ч 89553)

Käytän edellä mainituista ohjusdivisioonista jatkossa nimityksiä 14. ohjusdivisioona, 28. ohjusdivisioona, 54. ohjusdivisioona ja 60. ohjusdivisioona.

31. ohjusarmeija:

  • 13. Orenburgin punalippuohjusdivisioona (13-я ракетная Оренбургская Краснознаменная дивизия, РВСН в/ч 68545)

42. Tagilin ohjusdivisioona (42-я ракетная Тагильская дивизия, РВСН в/ч 34103)

Käytän edellä mainituista ohjusdivisioonista jatkossa nimityksiä 13. ohjusdivisioona ja 42. ohjusdivisioona.

33. ohjusarmeija:

  • 29. Vitebskin punalippuohjusvartiodivisioona Leninin kunniaksi (29-я гвардейская ракетная Витебская ордена Ленина Краснознаменная дивизия, РВСН в/ч 42341)

  • 35. punalippuohjusdivisioona Kutuzovin ja Aleksanteri Nevskin kunniaksi (35-я ракетная Краснознаменная орденов Кутузова и Александра Невского дивизия, РВСН в/ч 52929)

  • 39. Gluhovin ohjusvartiodivisioona Leninin, Punalipun, Suvorovin määräysten, Kutuzovin ja Bohdan Hmelnitskin kunniaksi (39-я гвардейская ракетная Глуховская ордена Ленина, Краснознамённая, орденов Суворова, Кутузова и Богдана Хмельницкого дивизия, РВСН в/ч 34148)

  • 62. punalippuohjusdivisioona (62-я ракетная Краснознаменная дивизия, РВСН в/ч 32441)

Käytän edellä mainituista ohjusdivisioonista jatkossa nimityksiä 29. ohjusdivisioona, 35. ohjusdivisioona, 39. ohjusdivisioona ja 62. ohjusdivisioona.

27. ohjusarmeijan Joškar-Olassa (Йошкар-Ола) sijaitsevalla 14. ohjusdivisioonalla on 6 kappaletta RS-24-ohjusta liikkuvalla alustalla. Kozelskissa (Козельск) sijaitsevan 28. ohjusdivisioonan hallussa on 12 kappaletta RS-24-ohjusta siilossa. Teikovossa (Тейково) sijaitsevan 54. ohjusdivisioonan hallussa on 18 kappaletta RS-24-ohjusta liikkuvalla alustalla ja 18 kappaletta SS-27-ohjusta liikkuvalla alustalla. Tatištševossa (Татищево) sijaitsevan 60. ohjusdivisioonan hallussa on 30 kappaletta SS-19-ohjusta siilossa ja 60 kappaletta SS-27-ohjusta siilossa. 27. ohjusarmeijan hallussa on yhteensä siis 144 ohjusta.

31. ohjusarmeijan Dombarovskissa (Домбаровский) sijaitsevan 13. ohjusdivisioonan hallussa on 18 kappaletta SS-18-ohjusta siilossa. Nižni Tagilissa (Нижний Тагил) sijaitsevan 42. ohjusdivisioonan hallussa 27 kappaletta RS-24-ohjusta siilossa. 31. ohjusarmeijan hallussa on yhteensä siis 45 ohjusta.

33. ohjusarmeijan Novosibirskissa (Новосибирск) sijaitsevan 39. ohjusdivisioonan hallussa 27 kappaletta RS-24-ohjusta siilossa. Užurissa (Ужур) sijaitsevan 62. ohjusdivisioonan hallussa on 28 kappaletta SS-18-ohjusta siilossa. Barnaulissa (Барнаул) sijaitsevan 35. ohjusdivisioonan hallussa on 36 kappaletta SS-25-ohjusta siilossa (Сибирский). Irkutskissa (Иркутск) sijaitsevan 29. ohjusdivisioonan hallussa on 6 kappaletta SS-25-ohjusta siilossa. 33. ohjusarmeijan hallussa on yhteensä siis 97 ohjusta.

Itse ohjukset ovat useissa eri sijaintikohdissa em. ohjusdivisioonien ohjusrykmenttien alaisuudessa.

Ohjusrykmentit, jotka ovat em. ohjusdivisioonien alaisuudessa, on luetteloitu tämän blogikirjoituksen jälkiosassa, jossa on myös jokaisen siiloon tai liikkuvalle alustalle asennetun ballististen ohjusjärjestelmän sijaintikoordinaatit satelliittikuvalinkkeineen. Liikkuvalle alustalle asetetut laukaisupaikat on ilmoitettu yhdellä sijaintikoordinaatilla.

                                                                                         ****

Venäjän strategiset ohjusjoukot (RVSN, РВСН) on alistettu suoraan Venäjän presidentin alaisuuteen. Venäjän ydinaseiden käytöstä päättää aina Venäjän presidentti. Poliittinen vastuu ydinaseiden käytöstä on aina presidentillä.

Tällä hetkellä Venäjän ydinaseiden käytöstä vastaa siis presidentti Vladimir Putin.

Vladimir Putin aloitti ydinaseiden uudelleenjärjestelyt välittömästi tultuaan presidentiksi vuonna 2000. Strategisten ohjusjoukkojen uudelleenjärjestelyjä koskevan ukaasin (указ) Putin antoi jo 24.3.2001 oltuaan alle vuoden presidenttinä. Tuota 24.3.2001 annettua ukaasia voidaan pitää Venäjän uuden ydinasevarustelun lähtölaukauksena.

Venäjä aloitti ydinaseiden uudelleenjärjestelytoimet pitkälti Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmästä kokemansa uhan varalta. Yhdysvallat sijoitti järjestelmän ensimmäisen ohjuksen Alaskaan 22.7.2004 ja aloitti neuvottelut järjestelmän mahdollisesta laajentamisesta Puolaan ja Tšekkiin vuonna 2002. Venäjä tulkitsi Putinin johdolla vuosituhannen vaihteessa, että ohjuspuolustusjärjestelmässä kyse on pyrkimyksestä eliminoida Venäjän ydinaseet.

Samasta kyse Venäjällä on edelleen.

Viime vuonna Venäjän julkisuuteen tulleiden uusien ydinaseiden kehittelyn Venäjä aloitti siis jo tämän vuosituhannen alkuvuosina. Käsittelen Venäjän kahta uutuusasetta - RS-28 Sarmat -ohjusta ja hypersonista Avangard-ohjusta - pintapuolisesti myöhemmin tässä blogikirjoituksessa.

                                                                                         ****

В последние годы завершено обустройство семи ракетных полков РВСН, построены две экспериментальные базы перспективных образцов вооружения, четыре радиолокационные станции высокой заводской готовности.

Vapaasti suomennettuna:

Viime vuosina strategisten ohjusjoukkojen [RVSN, РВСН] seitsemän ohjusrykmentin järjestely on saatu päätökseen, kaksi koetukikohtaa [uusille] lupaaville asemalleille on rakennettu ja neljä ennakkovaroitustutka-asemaa on rakennettu.

Oheiset sanat lausui Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu marraskuun 6. päivänä viime vuonna. Krasnaja zvezda -lehti (suomennettuna Punatähti) julkaisi kokonaisuudessaan pitkän Venäjän asevoimia koskevan tilannekatsauksen kirjoituksessa otsikolla ”Амбициозные задачи нужно ставить перед собой всегда” (Красная звезда 6.11.2018), vapaasti suomennettuna ”On aina asetettava kunnianhimoiset tavoitteet”.

Krasnaja zvezda (Красная звезда) on Venäjän puolustusministeriön lehti. Pian Neuvostoliiton synnyn jälkeen vuonna 1923 perustettua lehteä voidaan pitää Venäjän puolustusministeriön ja myös asevoimien virallisena lehtenä.

Tuo 6.11.2018 julkaistu pitkä kirjoitus (22 Word-sivua ja lähes 53 000 merkkiä) on syytä lukea, jos Venäjän asevoimat ja asevoimien viimeaikaiset muutokset kapasiteettilisäyksineen kiinnostavat. Monia Venäjän asevoimia koskevia asioita on kirjoituksessa käsitelty tarkasti.

Šoigun mainitsemista Venäjän strategiset ohjusjoukkojen seitsemän ohjusrykmentin järjestelyssä on itse asiassa laajemmasta järjestelystä, jos tarkastellaan kehitystä Putinin ukaasista lähtien päivämäärällä 24.3.2001.

Laajana maana Venäjällä sotilasyksikköjärjestelyt ovat jatkuvassa muutoksessa. Osoituksena siitä esimerkkinä kuvatut ydinohjusmäärämuutokset syksyn 2014 ja kevään 2017 välillä. Tässä kirjoituksessa jäljempänä esitetyissä satelliittikuvissa (Google-map-linkit) joissakin liikkuvien alustojen tukikohdissa on vielä rakennustoimenpiteitä meneillään satelliittikuvausajankohtana (esim. Google-map-24, Google-map-27 ja Google-map-28 168. ohjusrykmentin alueella).

Šoigun mainitsemista ennakkovaroitustutka-asemista (РЛС Воронеж) neljä on nyt lopullisessa operatiivisessa toiminnassa, kun lopullinen laajuus tämänhetkisissä suunnitelmissa tulee olemaan 14 tutka-asemaa.

Suomea lähin ennakkovaroitustutka-asema on Karjalankannaksella Lehtoinkylässä (Лехтуси, Google-map-A, 60°16'31.1"N 30°32'43.5"E, 60.275316, 30.545402,) noin 130 kilometrin päässä Suomen rajasta. Tuo Venäjän ensimmäinen uusi ennakkovaroitustutka otettiin käyttöön jo maaliskuussa 2007. Tutkan valvonta-alue yltää Marokosta Huippuvuorten kautta Yhdysvaltojen itärannikolle saakka.

                                                                                         ****

Otetaanpa kolme ohjustyyppiä tarkempaan käsittelyyn. SS-18 Satan -ohjus (SS-18), UR-100N UTTH -ohjus (SS-19) ja RT-24 Yars -ohjus (RS-24).

Venäjä on vähentänyt edellä tämän blogikirjoituksen viidennessä luvussa mainitusti SS-19-ohjusten määrää Start-sopimuksen mukaisen tietojenvaihdon perustella valmiudesta poistamalla ydinkärjet. Ohjuksia ei kuitenkaan ole tuhottu, mihin viittaa myös kirjoituksen lopussa olevat satelliittikuvalinkit. Kantoraketit ovat siis edelleen olemassa.

Miksi Venäjä ei tuhoa noita ohjuksia, vaikka niissä ei tällä hetkellä ole ydinkärkiä?

Venäjä suunnittele nyt kyseisiä SS-19-ohjuksia uusien hypersonisen Avangard-ohjuksien kantoraketiksi. Hypersonisen Avangard-ohjus oli näyttävästi esillä viime vuoden lopulla myös suomalaismediassa (esim. Yle 26.12.2018, IL 26.12.2018 jne.).

SS-19-ohjukset ovat Venäjän vanhimpia ja jo käyttöikänsä päässä. Noita ohjuksia Neuvostoliitolla oli myös Ukrainassa 32 kappaletta, josta ne poistetiin 1990-luvulla. Tuo ohjusten poistotyö Ukrainasta on minulle tuttu asia ja vierailin useaan kertaan asiaan liittyen tuolloin Ukrainassa. Tuonaikaisissa siviilityötehtävissäni siis.

UR-100N UTTH -ohjuksia (SS-19-ohjuksia) Venäjällä olisi ilmoituksensa mukaisesti enää käytössään siis 30 kappaletta ja Salt-sopimuksen mukaisen tietojenvaihdon perusteella ohjukset olisivat ilman ydinkärkiä.

Katsomalla tämän kirjoituksen Google-map-satelliittikuvalinkkejä, voi katsojalle syntyä myös toisenlainen näkemys.

Venäjän tämänhetkisen suunnitelman mukaan nuo SS-19-ohjukset tulevat olemaan uuden hypersonisen Avangard-ohjuksen kantoraketti ja vuoteen 2027 mennessä näitä ohjuksia olisi Venäjällä käytössä 12 kappaletta. Tämän hetkisten tietojen mukaan kyse on kahdesta ohjusrykmentistä, joilla molemmilla olisi kuusi ohjussiiloa.

Venäjän SS-19-ohjusten siilot ovat tällä hetkellä varmasti Yhdysvaltain tehotarkkailussa, jos Venäjä aikoo käyttää SS-19-kantoraketteja Avangard-kärkien kuljettamiseen.

168. ohjusrykmentin 15H-,  19H-, 29H- ja 30H-siilopisteissä (Google-map-20, Google-map-24, Google-map-27 ja Google-map-28) on ollut rakennustyöt meneillään satelliittikuvauksen aikana. 168. ohjusrykmentin ohjukset ovat SS-19-ohjuksia, joissa ei olisi Venäjän ilmoituksen mukaan enää ydinkärkiä. Villi arvaukseni on, että Avangard-ohjusten toinen kahdesta rykmentistä tulee olemaan 168. ohjusrykmentti. Tuo on vain arvaus, mutta aika näyttää.

RS-24-ohjusten GRAU-indeksi on siis sama kuin Topol-M-ohjuksilla. RS-24 Yars -ohjukset on useissa asiakirjoissa nimetty Topol-MR-ohjuksiksi RS-24-tunnuksella (РС-24). Ohjus on kehitetty Topol-M-ohjuksen pohjalta. Tuossakin asiassa kyse oli Venäjän yhdestä vastavedosta monen muun asian ohella Yhdysvaltain ohjustentorjuntajärjestelmälle kehittää enemmän ydinkärkiä kuljettamaan kykenevä ohjus. Vuodesta 2010 lähtien käyttöönotetuilla RS-24 Yars -ohjuksissa kyse oli Venäjän pyrkimyksestä kiertää Start II -sopimusta, kun sopimuksella Topol-ohjusten määrää rajoitettiin. Start III -sopimus allekirjoitettiin vuonna 2010, kun Venäjä oli ottamassa RS-24-ohjusta käyttöönsä samana vuonna.

Kyseisen RS-24-ohjuksen kuljetusalusta on varustettu kahdeksalla pyöräparilla vastaavasti Topol-M-ohjuksien (SS-27) kuljetusalustoissa. Topol-ohjuksien (SS-25) kuljetusalustoissa on puolestaan vain seitsemän pyöräparia. Pyöräparien lukumäärästä voi päätellä, mitä ohjustyyppiä se kuljettaa, vaikka alustat näyttävät muutoin samalta.

SS-18 Satan-ohjus (SS-18) on ollut paljon esillä viime aikoina viimeisen tuomiopäivän ohjuksina, kun ohjuksen korvaaja RS-28 Sarmat (РС-28 /ОКР Сармат/SS-X-30 SARMAT, Naton-nimeäminen SS-X-30 (Satan-2), Start-sopimuksen mukainen nimeäminen  ja GRAU-indeksimääritys suorittamatta) on saamassa lopulliset testit päätökseen.

Jo nykyiset Satan-ohjukset ovat tehokkaimpia kaikista mannertenvälisistä ballistisista ohjuksista. Satan-ohjuksessa on laajimmillaan kymmenen 550-750 kilotonnin ydinkärkeä ja ohjuksen paino on lähes 210 tonnia. Pituutta ohjuksella on yli 30 metriä ja sen halkaisija on yli 3 metriä.

210 tonnia painavia ohjuksia ei asenneta ihan joka suolle, kun laukaisussa siilopohjalle kohdistuu 2-3-kertainen painovoima muutaman neliön alueelle. Tämän blogikirjoituksen jälkiosassa olevista satelliittikuvalinkeistä käy ilmi, että useimmat siilot on louhittu kalliolle. Uudet RS-28 Sarmat -ohjukset tulevat aikanaan todennäköisesti korvaamaan nykyiset Satan-ohjukset, vaikka ovatkin hieman pitempiä. RS-28 Sarmat ohjukset lienee mitoitettu nykyisiin siiloihin sopiviksi ja vain uusi siilomodifiointi tarvitaan.  

Miksi Venäjä asentaa uudet ohjukset vanhoihin siiloihin? Koska Venäjällä ei riittäne yksinkertaisesti varat tehdä täysin uusia siiloja yli 30 metriä korkeille ohjuksille. Yli 30 metriä syvien siilojen rakentamien ei ole halpaa hommaa.

                                                                                         ****

Start II -sopimus kielsi rautateillä ja maanteillä oleviin kulkuneuvoihin asennettavat ohjukset. Siis ohjukset, joita voidaan kuljettaa junavaunussa tai rekassa samaa nopeutta kuin mitä juna tai rekka kulkee muutoinkin. Englanninkielinen yleisnimitys noille kulkuneuvoille on TEL (transporter erector launcher).

Solmittu Start III -sopimus ei näin kuljetettavia ohjuksia enää kiellä. Venäjä sai sopimusneuvotteluissa tahtonsa läpi. Venäjä aloitti junavaunuun sijoitettavan laukaisualustan kehitystyön vuonna 2013, kun Start III -sopimus allekirjoitettiin siis vuonna 2010. Venäjä poisti käytöstä rautatievaunuihin sijoitetut ohjukset vuonna 2005 ja tuhosi kaikki rautatievaunulaukaisujärjestelmät vuoteen 2007 mennessä osana Start II -sopimuksen täytäntöönpanoa.

Tuolloin vuonna 2013 Venäjän puolustusministeriö ilmoitti, että rautatievaunuihin sijoitetut ohjukset toteutettaisiin  RS-24-ohjusten pohjalta. Kyse olisi Barguzin-ohjusjärjestelmästä (БЖРК Баргузин). Kehitysprojekti kuitenkin keskeytettiin joulukuussa 2017 yhtenä keskeisimpänä syynä rahapula (Русское оружие 2.12.2017).

Tämä venäläinen ydinaseprojekti rautateillä olisi erityinen uhka Euroopalle. Jos olisin ollut Start III -sopimuksen neuvottelija Yhdysvaltain puolella, en olisi koskaan sallittanut Venäjälle ydinohjusten uudelleen sijoittamista piiloon rautateille. Piilossa olevia ydinohjuksia ei tule sallia maankamaralle.

On huomioitava, että mannertenvälisiä ballistisia ohjuksia voidaan käyttää myös lyhyemmälle kantamalle kuin yli 10 000 kilometrin enimmäiskantamalle ja noita junavainuihin sijoitettuja ohjuksia voitaisiin siirtää piilossa tavanomaisella tavarajunanopeudella. Satelliittikuvista ei voisi päätellä, missä junassa ja missä vaunussa mahdollinen ydinkärkiohjus on. Tuo osaltaan tuhoaa sitä rauhan voimaa, joka ydinaseilla on oikein käytettynä, - siis käyttämättöminä.

Ydinaseisiin ei saa liittää salailua.

                                                                                         ****

Venäläiset sotilaat puhuvat paljon sosiaalisessa mediassa ns. kuuden minuutin siiloista. He tarkoittavat, että ohjus saadaan olosuhteissa kuin olosuhteissa matkaan alle kuudessa minuutissa.

Venäjä on sijoittanut suurimman osan maalle sijoittamista ballistisista ydinohjuksista Saratovin ja Novosibirskin alueille. Neuvostoliiton aikaan ohjukset olivat maan keskellä kaukana ulkorajoista, kun huomioidaan myös Novosibirskin läheisyydessä olevan Mongolian turvallisuuspoliittinen asema suhteessa Neuvostoliittoon.

Kazakstanin valuminen pois Venäjän etupiiristä olisi maalla totaalinen katastrofi, kun ydinaseita on edelleen kiinni Kazakstanin rajassa. Myös Ukrainan valuminen pois lopullisesti Venäjän etupiiristä Natoon olisi Venäjälle katastrofi.

Esimerkiksi Saratovin vieressä Tatištševossa olevat ohjukset olisivat vain 450 kilometrin päässä Nato-rajasta, kun Ukrainan länsirajalle Nato-Puolaan on sentään yli 1 500 kilometriä. Venäjän 6 minuutin siilot ja liikkuvien alustojen tukikohdat olisivat siis tuhottavissa alle kuudessa minuutissa.

Kylmän sodan aikaan Ukrainassa oli runsaasti ydinaseita ja Ukrainan geostrateginen asema oli Neuvostoliitolle tärkeä. Tuo osaltaan lisää nyt Venäjän tunnetuskaa, jos Ukraina on liukumassa lopullisesti länteen. Tuo tuska tuli minulle selväksi jo 1990-luvun alkupuolella Ukrainan reissuilla.

Venäjän on kehittänyt myös laseraseita ja kehitystyö on siinä pisteessä, että ensimmäiset laseraseet ovat jo ohjusrykmenttien hallussa. Puhutaan laserkanuunasta (laser cannon). Venäjän laserasejärjestelmä on nimetty Peresvetiksi (Пересвет). Venäjän yhden ohjusrykmentin yhteyteen sijoitetun laserasejärjestelmän tiedot sijaintikoordinaatteineen ja satelliittikuvalinkkeineen on tämän blogikirjoituksen jälkiosassa (Google-map-02- ja Google-map-03-pisteet).

                                                                                         ****

Venäjä liittää nykyisin ydinaseet muodossa tai toisessa kiinteäksi osaksi pidettäviä sotaharjoituksia. Ydinaseet ovat saaneet nykyisen roolinsa sotaharjoituksissa vuosien mittaan nykyiseen laajuuteen. Venäjä on arkipäiväistänyt ydinaseet.

Venäjä piti Zapad-17 sotaharjoituksen 14.-20. syyskuuta 2017. Harjoitukseen yhteydessä Venäjä laukaisi Iskander-ohjuksen näyttävästi lähellä Suomen ja Baltian maiden rajaa. Yhdysvaltain osalta irrottautumisessa INF-sopimuksessa kyse on osaltaan Iskander-ohjuksiin asennettavista ydinlatauksista, joita varten Ylä-Laukaaseen (Луга) on jo rakennettu hyvin vartioidut maanalaiset varastot kiinni Iskander-ohjusten laukaisualustojen varastoihin (Google-map-B). Onko maanalaisissa varastoissa jo nyt ydinkärkiä, ei ole julkisessa tiedossa. Venäläiset käyttävät tuosta varastosta ”Склады РАВ” termiä. Suomennettuna ohjustykistön varastot (РАВ = Ракетно-артиллерийское вооружение).

INF-sopimuksen purkamiseen liitetty 9M729-ohjus (SSC-8 (Novator 9M729)) on Novatorin (Новатор) suunnittelemaa samaa tuoteperhettä kuin Kalibr- ja Iskander-ohjukset. Kyse on myös siitä, pystytäänkö saman tuoteperheen ohjuksia laukaisemaan nopeasti modifioituna tai suoraan eri laukaisualustoilta. Saapa nähdä, milloin Venäjä ilmoittaa 9M729-ohjusten sijoittamisesta Ylä-Laukaaseen.

Zapad 2017 -sotaharjoituksen jälkeen Venäjä harjoitteli näyttävästi 26.10.2017 myös ballististen ydinohjusten laukaisemista. Kyseessä oli Topol-ohjuksen (SS-25) laukaisu Plesetskissä (Плесецк) olevalta laukaisupaikalta. Ohjus oli ohjelmoitu Kuran (Кура) testialueelle Beringinmeren rannalle ja lentomatkaa kertyi noin 5 800 kilometriä.

Maanpuolustuskorkeakoulun opettaja Vladimir Panschinin mukaan kyseinen ohjuslaukaisu olisi ollut Zapad 2017 -sotaharjoitukseen kuulunut ydinaseiden harjoitustoimi (HS 18.1.2019, JS3, TP10, 2019). Panschinin arvio ydinaseiden käytön harjoittelusta Venäjän sotaharjoitusten yhteydessä on oikea, mutta Plesetskin ohjuslaukaisun suhteen on huomioitava, että Venäjä on suorittanut saman laukaisun syksyllä jo usean vuoden ajan. Vuoden 2017 laukaisun uutisoinnissa ovat pyörineet vanhat kuvat vuoden 2015 laukaisusta, joka on näyttävä video. Vuoden 2017 laukaisu tapahtui pimeän aikaan.

Laukaisupaikka on löydettävissä melko helposti Venäjän puolustusministeriön julkaiseman videon perusteella, vaikka laukaisu tapahtuikin pimeän aikaan. Vastaavia laukaisuja on siis tapahtunut myös aikaisempina vuosina. Kyseessä on vierekkäiset laukaisupaikat 157 ja 158 (launch complex 157 ja 158) ja laukaisu tapahtui tälläkin kertaa paikalta 157. Oheisessa satelliittikarttalinkissä on laukaisualustan tarkka sijainti esitetty punaisella pisteellä (Google-map-C, 63°00'30.3"N 41°32'53.6"E, 63.008428, 41.548222).

26.10.2017 tapahtunut laukaisu löytyy YouTuben sivuilta (Youtube-01). Syksyn 2015 ohjuslaukaisu löytyy Foxtrot Alphan -sivuilta (Foxtrot Alpha 1.11.2016) tai YouTuben sivuilta (YouTube-02).

Plesetskissä sijaitsee kosmodromi, joka on Venäjän avaruuskeskus ja ohjusten testauspaikka vain 450 kilometrin päässä Suomen rajasta. Plesetsk suunniteltiin ja rakennettiin Neuvostoliiton ensimmäisen ydinkärjellä varustetun mannertenvälisen ballistisen ohjuksen (ICBM) laukaisutukikohdaksi jo 1950-luvulla.

Jos Plesetsk kiinnostaa enemmän, hyvä venäjänkielinen kirjoitus löytyy Космодром Плесецк -sivulta. Sivuilla on mielenkiintoinen kartta, jonka maarajavärit herättävät kysymyksiä Itä-Euroopan suhteen, siis Baltian maiden, Valko-Venäjän, Ukrainan, Kaukasuksen ja myös Suomen suhteen. Kartassa olevan punaisen värikoodin selityksestä ei saa valitettavasti selvää.

                                                                                         ****

Venäjä on uusinut ja uusii ydinaseistustaan vauhdilla. Venäjän on suorittanut uusien ydinaseiden laajempaa kehitys- ja testaustyötä kohta vuosikymmenen ja työ alkoi pian Putinin asettuessa presidentiksi. Venäjä on saavuttanut ydinaseissa nyt pisteen, jolloin Yhdysvallat reagoi asiaan.

Kun tarkastelee ydinaseiden historiaa vuodesta 1945, tilanne ei ole uusi. Edellinen vastaava tilanne, jolloin Yhdysvallat katsoi etujensa mukaisesti reagoida Neuvostoliiton kasvavaan ydinaseuhkaan, oli 1980-luvun alussa.

Suuri kuva:

Venäjä pelkää ja on pelännyt Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmän tekevän sen ydinaseet pätemättömiksi. Venäjän ei ole lähtenyt rakentamaan vastaavanlaista ohjuspuolustusjärjestelmää. Kyse Venäjälle on ollut sekä taloudellisesta että teknisetä kyvykkyydestä.

Venäjän strategia vastaamisessa Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmään on ollut ydinasearsenaalin kehittäminen ja ydinaseiden käyttömahdollisuuksien uudelleenarviointi. Lyhyen kantaman taktiset ohjukset rajoitettuun ydinsotaan on otettu ohjelmaan. Venäjä taitaa ohjusteknologian, mistä esimerkkinä Avangard-ohjus. Myös ydinaseiden käytön kynnystä on sotastrategioissa laskettu.

Venäjä panostaa lyhyen kantaman taktisiiniohjuksiin, joiden torjunta on hankalaa lyhyen reagointiajan vuoksi. Tuosta on kyse myös INF-sopimuksessa.

Venäjän vastaus Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmään on ollut toimiva. Yhdysvallat ei ole saanut toistaiseksi ohjuspuolustusjärjestelmää siihen pisteeseen, että Venäjän ydinaseet olisivat riittävästi eliminoitavissa.

Melkeinpä päinvastoin.

Nyt Yhdysvallat joutuu vastaamaan Venäjän kasvaneeseen ja edelleen kasvavaan ydinasepotentiaaliin uusien ydinaseiden kehittämisellä. Yhdysvallat julkaisi uuden ydinasestrategiansa helmikuussa 2018 (Nuclear Posture Review 2018). Onko painopisteen siirtämisellä takaisin ydinaseisiin vaikutusta ohjuspuolustusjärjestelmän kehittämiselle, jää nähtäväksi.

Ilman Yhdysvaltoja Euroopan turvallisuusasema ydinaseiden suhteen on heikko, koska Ranskan ja Iso-Britannian ydinaseilla ja etenkin Euroopan kielteisellä suhtautumisella ydinaseisiin ei millään luoda riittävää turvaa. Euroopassa ei ymmärretä alkuunkaan, mitä Euroopan turvallisuus edellyttäisi sen suhteen, ettei Venäjällä olisi mahdollisuutta hallita Eurooppaa sotilaallisella voimallaan.

Syytän tässä asiassa ennen kaikkea Saksaa, jonka tämänhetkinen Venäjää koskeva turvallisuuspoliittinen ajattelu ei ole enää tästä maailmasta.

                                                                                         ****

Tässä blogikirjoituksessa on tämän luvun jälkeisissä luvuissa kirjattu Venäjän ydinaseiden sijainnit kolmen ohjusarmeijan osalta. Sijaintikoordinaatit ja satelliittikuvalinkit koskevat 175 siiloa ja 180 liikkuvalla alustalla olevaa laukaisupaikkaa. Jokaisessa liikkuvan alustan laukaisupaikassa on pääsääntöisesti 9 laukaisualustaa ja ohjusta. Siiloista yleisesti puhuttaessa kullakin ohjusrykmentillä on yleensä 10 siiloa, SS-18-ohjuksista puhuttaessa 6 siiloa. Nuo kaikki ovat Venäjän ohjusyksikkökokoja. Jokainen voi tehdä satelliittikuvalinkkien perusteella omat johtopäätöksensä kustakin ohjuslaukaisupaikasta ja sen ohjuksista.

Jokainen voi vertailla noita sijaintikoordinaatteja ja satelliittikuvalinkkejä edellä tässä blogikirjoituksessa mainittuihin ohjusmääriin, jotka ovat Start-sopimuksen mukaista tietojenvaihtoa Venäjän osalta. En ota kantaa valmiudessa oleviin ohjusmääriin, mutta jokainen voi tehdä johtopäätöksiä satelliittikuvista ja niiden näkymistä. Milloin kuvaan liittyy mahdollinen ydinohjus ja milloin ei.

Todettakoon kuitenkin, että Googlen satelliittikuvauksen ajankohta ei ole tiedossa. Suomen osalta kuvaus on tehty ehkä vuonna 2015 tai 2016, jos katsoo satelliittikuvissa rakenteilla olevia rakennuksia.

Mistä nuo kaikki ohjussijaintitiedot ovat saatu? Vain satelliittikuvia katselemalla ei ohjuksien laukaisupaikkoja löydä.

Tiedot ovat Yhdysvalloista. Monet - itseasiassa lähes kaikki - Venäjän ydinaseiden sijaintipaikat ovat jo kylmän sodan aikaisia paikkoja. Toki uusiakin on rakennettu, on ne rakennettu lähelle vanhoja sijainteja.

Aikanaan ennen satelliittikuvausta Yhdysvallat selvitti sijainteja lentokoneista käsin kuvaamalla. Kyse oli tiedustelusta. Valokuvista piirrettiin karttoja, joita on liitteenä tässä blogikirjoituksessa. Kuvassa 1 on esitetty ohjuslaukaisupaikka Google-map-05-pisteessä ja kuvassa 2 on esitetty keltaisilla nuolilla itse laukaisualustat, ns. ”kronat” (крона). Kuvassa 3 on puolestaan esitetty sama Google-map-05-pisteen ohjuslaukaisupaikka kylmänsodan ajalta, joka on piirretty tiedusteluvalokuvan avulla. Kylmän sodan ajan kuvista ja tämän blogikirjoituksen satelliittikuvalinkeistä voi arvioida toisaalta muutosta ja toisaalta pysyvyyttä. Kuvassa 4 on lentokoneen tiedustelukuva vuodelta 1966, jota vastaa Google-map-101-piste. Tuoreempi satelliittilinkin kuva samasta ohjuslaukaisupaikasta on esitetty kuvassa 8.

Noita Yhdysvaltain tiedustelulentoja tapahtui Suomenkin yli Suomen niistä suuremmin tai laajemmin tietämättä. 1950-luvulla rajamme läheisyydessä oleva Plesetskin kosmodromi oli yksi Yhdysvaltain kiinnostuksen kohde, koska se oli Neuvostoliiton ensimmäinen ICBM-ohjusten laukaisupaikka.

                                                                                         ****

CIA:n arkistosta (CIA Library) löytyy vanhoja asiakirjoja, joihin kirjattu kylmän sodan aikaisia ydiniskukohteita koordinaatteina ja samoja koordinaatteja löytyy tämän blogikirjoituksen jälkiosasta sijaintikoordinaatteina ja satelliittikuvalinkkeinä.

Esimerkkeinä CIA-asiakirjoista:

CIA-RDP79B01709A002800010007-5-asiakirja on lokakuulta 1964 (16.10.1964) ja siinä on useiden mannertenvälisten ballististen ohjusten neuvostoliittolaisia laukaisupaikkoja (ICBM Complex, Highest priority trgets for KH-4), jotka Yhdysvallat oli kirjannut korkeimman tärkeysasteen hyökkäyskohteiksi (”Attached is a list of Highest Priority Targets for KH-4 asrevised on the basis of Mission 1011-1 at the Working Group”). Esimerkiksi Novosibirsk ICBM Complexin koordinaateiksi on merkitty asiakirjaan 5521N - 8302E (55°21'00.0"N 83°02'00.0"E, 55.350000, 83.033333). Tuon pisteen lähellä on edelleen noin viiden kilometrin säteellä kolme laukaisupaikkaa, jotka on kirjattu tämän blogikirjoituksen jälkiosaan. Tarkkuus ei ollut vielä 1960-luvulla tämän päivän tapaan senttimetritarkkaa. Koordinaateissa oli vain minuuttitarkkuus.

CIA-RDP78T04759A002000010028-5-asiakirja on niin ikään lokakuulta 1964. Otin asiakirjan tähän, koska siitä saa käsityksen, kuinka tiedusteluvalokuvia piirrettiin tiedustelukarttoihin. Asiakirjassa on useita esimerkkejä tiedusteluvalokuvista vieressä olevasta tiedustelukartoista tekstiselvennyksineen.

CIA-RDP78T04751A000300050001-7-asiakirja on tammikuulta 1960 (12.1.1960) ja siinä on esitetty yhden Kapustin-Jarissa sijaitsevan ohjustestaustukikohdan varustelua tiedustelutietona. Kyseessä on Kapustin-Jarin ohjustestausasemasta (SAM, Missile Test Center) ja asiakirjan merkitty sijaintikoordinaatti on 48°46' N 45°47' E (48°46'00.0"N 45°47'00.0"E, 48.766667, 45.783333). Sijainti on riittävällä tarkkuudella nykyisen Kapustin-Jarin ohjustestausaseman infrastruktuureihin, joista lähimmät alle viiden kilometrin päässä.

CIA-RDP78T05161A000400010049-2-asiakirjassa kesäkuulta 1966 on runsaasti Neuvostoliiton sen aikaisia ohjussiilosijainteja. Monet nykyiset ohjussiilosijaintien selvitykset perustuvat pohjimmiltaan esimerkiksi tuon asiakirjan ja vastaavien asiakirjojen tietoihin.

Yhdysvalloilla oli tiedot kaikista ohjuslaukaisupaikoista siiloineen hetimmiten, kun ne Neuvostoliitto rakentanut. Tiedustelu oli jatkuvaa.

Jäljempänä tämän kirjoituksen jälkiosassa on käytetty pitkälti Yhdysvaltojen käyttämää koodausta mm. ohjussiiloista. Neuvostoliitolla oli ja Venäjällä on oma koodaus.

Siilotunnukset - esimerkiksi 7G - on yhdysvaltalainen tunnus siiloille. Numeroarvo on juokseva numero ja G tarkoittaa laukaisuryhmää (Launch Group G). Koodaus on tehty jo kylmän sodan aikaan siilojen valmistuttua useissa tapauksessa jo 1960-luvulla. Sama siilotunnus voi olla useilla eri ohjusrykmenteillä, koska laukaisuryhmät ovat aakkosellisia A:sta alkaen.

Yhdysvaltaisessa aineistossa on usein myös siilotyyppi, esimerkiksi IIID (tai III-D). Tunnuksia ja niiden muodostamistapaa voi käydä tutkimassa CIA-RDP78T05161A000400010049-2-asiakirjasta.

Otetaan esimerkki CIA-RDP78T05161A000400010049-2-asiakirjasta. Asiakirjan kuvan 13 kartassa on esitetty Tatištševon ja Saratovin läheisyyteensä vuonna 1966 olleet mannertenvälisten ballististen ohjusten laukaisupaikat (ICBM Complex), jotka ovat myös tämän kirjoituksen kuvana 5. Monet paikat löytyvät edelleen ajankohtaisista ohjussijaintikartoista. Kuvaan on yksilöity laukaisuryhmät ja siilotunnukset, joita käytetään edelleen julkisessa keskustelussa, jos siilo on käytössä. Asiakirjassa kuvanjälkeisissä taulukoissa on sitten yksityiskohtaista tietoa laukaisupaikoista. Ovatko samat tunnukset edelleen käytössä tämän päivän yhdysvaltalaistiedustelussa, se ei ole julkisessa tiedossa.

Siiloja on myös purettu (dismantled) ydinaseiden rajoitussopimusten johdosta tai muusta syystä eikä siilokoodissa numeroarvo ole enää juokseva.

Venäjä käyttää omia siilotunnuksia eikä niitä ole niin laajasti julkisessa tiedossa kuin Yhdysvaltojen käyttämät siilotunnukset. Esimerkkinä mainittakoon siilotunnus БСП № 6. БСП (Боевая Стартовая Позиция) on lyhenteenä suomennettuna BSP nro 6. Боевая Стартовая Позиция -määrite ei hieman hankala kääntää sanatarkasti suomen kielelle, jos kunnioittaa venäläistä tarkkaa näkemystä. Kyse lyhyesti suomennettuna on laukaisupaikasta.


Blogikirjoituksen jälkiosa, Venäjän strategisten ohjusjoukkojen ydinohjusten sijaintikoordinaatit ja satelliittikuvalinkit

Tässä blogikirjoituksen jälkiosassa ovat kaikki Venäjän strategisten ohjusjoukkojen (RVSN, РВСН) hallussa ovat ydinohjukset ja pääosa Venäjän ICBM-ohjuksiin perustuvasta ydinasepotentiaalista.

Tähän jälkiosaan on kirjattu kaikkien siilo-ohjusten sijaintikoordinaatit satelliittikuvalinkkeineen (Google-map-sijaintipisteet) ja liikkuvien alustojen sijainti tukikohdat on ilmoitettu yhdellä koordinaatilla, mutta satelliittikuvalinkeistä (Google-map-sijaintipisteet) jokaiselle laukausalustalle on määriteltävissä oma koordinaatti. Liikkuvien alustojen tukikohdassa on yleensä 9 laukaisualustaa.

Venäjän Start-sopimuksen mukaisessa tietojenvaihtoasiakirjassa 1.3.2017 ilmoittamien ohjusten määrä on esitetty ohjusdivisioonittain Venäjä ilmoitus -tekstillä. Googlen satelliittikuvat, jotka on kirjattu tähän blogikirjoitukseen satelliittikuvalinkkeinä, on todennäköisesti tuotettu ennen tuota ajankohtaa.

Ohjusrykmenteittäin on lihavoidulla tekstillä ilmoitettu ne ohjusmäärät ja -tyypit, jotka ovat satelliittikuvissa laskettavissa näkyvinä siilojen kansina tai laukaisualustojen ”kronina” (крона). ”Krona” on laukaisualustan sääsuoja, josta enemmän myöhemmin. Ohjussijaintitiedot ovat pääosin peräisin Yhdysvalloista.

Venäjältä peräisin olevat tiedot eivät juurikaan ole ristiriidassa Yhdysvalloista peräisin olevien tietojen kanssa, mutta РВСН-sivustolla on samoja ohjussijaintipisteitä kirjattu usean eri ohjusrykmentin alaisuuteen. РВСН-sivustolla oleva sotilasyksikkötiedot on todennäköisesti kirjattu pääosin 2010-luvun alkupuolella tai vuosikymmenen puolivälissä eikä sivustoa ole päivitetty kaikille viimeaikaisille muutoksille. Kyseisen sivuston tiedot eivät siis enää ole ajankohtaisia kaikilta osin, mistä kertoo myös mm. Start-sopimuksen mukaisten tietojenvaihtoasiakirjojen muutokset ohjusmäärissä.

                                                                                         ****

Kun sopijaosapuolet valvovat ydinaseiden rajoitussopimuksia, ei valvonta luonnollisestikaan onnistu pelkästään satelliittikuvista ei sopimusvalvonta myöskään tapahdu vain satelliittikuvista. Miten valvonta kaikilta osin käytännössä yksityiskohtaisesti tapahtuu, ei ole julkisessa tiedossa. Sopimuksissa olevat kirjaukset ovat yleisiä mutta laaja-alaisia ja todentamista tarkasti mahdollistavia.

Start I -sopimuksen seitsemän ensimmäisen vuoden aikana (ns. vähennysjakso) Yhdysvallat suoritti 335 fyysistä tarkastusta Venäjälle ja Venäjä toteutti 243 fyysistä tarkastusta Yhdysvaltoihin.

Mikäli esimerkiksi käytöstä poistettua ohjussiiloa ei ole tuhottu, ei satelliittikuvista voi arvioida siilon sisältöä. Onko siilossa ohjus vai ei ole. Siiloissa tai ”kronien” alla oleva tilanne ei siis ole ulkopuolisen eikä myöskään tämän blogikirjoituksen kirjoittajalle selvitettävissä vain satelliittikuvista. Nuo tiedot ovat sopimuksen osapuolten tiedossa.

Tässä blogikirjoituksen jälkiosassa olevat ohjussijaintitiedot eivät siis ole salaisia tietoja. Tiedot ovat pääosin jo muodossa tai toisessa jo julkaistuja. Nykymaailmassa satelliittikuvissa näkyvää sotilastietoa ei voi millään pitää salaisena tietona, mikä myös Suomen Puolustusvoimien on syytä muistaa.

Ohjusrykmenttien hallussa olevien ohjusten tyyppejä (SS-18, SS-19, SS-25, SS-27 ja RS-24) ei on kirjattu satelliittikuvalinkin perustella vaan kirjallisen lähtötietoaineiston perusteella. Sen sijaan määrät on luettu satelliittikuvalinkeistä. Onko sitten ”kronan” alla tai siilossa ohjus, ei satelliittikuvalinkistä voi luonnollisestikaan varmistaa. Pääsääntöisesti satelliittikuvalinkeistä havaittavat ohjusmäärät vastaavat lähtötietoaineista muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

SS-25-, SS-27- ja RS-24-ohjukset ovat samaa Topol-tuoteperhettä ja etenkin SS-27- ja RS-24-ohjukset ovat vaikeasti tosistaan erotettavissa. SS-25-ohjusten laukaisualustoissa on 7 pyöräparia, SS-27- ja RS-24-ohjuksien laukaisualustoissa 8 pyöröparia. RS-24-ohjuksia kutsutaan myös Topol-MR-ohjuksiksi, joten sekaannus on helposti mahdollista.

Kunkin ohjusrykmentin ja ohjusdivisioonan venäjänkielisen virallisen nimen voi käydä lukemassa РВСН-sivuston ohjusrykmentti- ja ohjusdivisioonalinkistä.

                                                                                         ****

27. ohjusarmeija (РВСН в/ч 43176)

  • 36 kappaletta RS-24-ohjuksia, 30 kappaletta SS-19-ohjuksia ja 78 kappaletta SS-27-ohjuksia, yhteensä 144 ohjusta (Venäjän ilmoitus)

14. ohjusdivisioona (РВСН в/ч 34096)

  • 6 kappaletta RS-24-ohjuksia liikkuvalla laukaisualustalla (Venäjän ilmoitus)

14. ohjusdivisioonan tukikohtasijainti on Google-map-01-pisteessä (56°33'52.3"N 48°02'31.3"E, 56.564519, 48.042018).

Mielenkiintoiseksi tämän ohjusdivisioonan tukikohtasijaintipisteen tekee se, että kohteessa on myös Venäjän laseraseita. Maaliskuussa 2018 alueelle on valmistunut kaksi hallia laserasejärjestelmän ajoneuvoille Google-map-02-pisteeseen (56°34'25.2"N 48°02'21.9"E, 56.573678, 48.039419). Pisteen takana on yli 2 kilometriä pitkä rata todennäköisesti laseraseiden testaustarkoituksiin (Google-map-03). Venäläiset käyttävät paikasta ”Пересвет” -nimitystä (Пересвет), joka on myös Venäjän laseraseen nimi, englannin ja suomen kielellä Peresvet.

14. ohjusdivisioonan vaikutusalueella on myös toinen mielenkiintoinen piste (Google-map-04, 56°27'49"N 48°9'14"E, 56.463611, 48.153889). Kyseessä Venäjän keskushallinnossa merivoimien alaisuuteen kuuluva ohjusvarasto nro 11 Surokissa (Сурок). Merivoimien varasto on siis keskellä mannerta.

14. ohjusdivisioonan alaisuudessa olevat ohjusrykmentit ja niiden ohjustukikohdat (779., 697., 290., 702. ohjusrykmentti):

779. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 69795), Joškar-Ola (Йошкар-Ола)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvilla alustoilla.

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-05 (56°34'56.7"N 48°09'18.0"E, 56.582425, 48.154987).

Kuvissa 2 ja 3 on esitetty tämän ohjustukikohdan satelliittikuva.

Kuvassa 3 on esitetty sama ohjustukikohta kylmän sodan ajalta, miten yhdysvaltaiset ovat tukikohdan tuolloisen sisällön merkinneet. Tukikohtein sijaintipaikat ovat vanhoja ja osaltaan siksi hyvin julkisuuden tiedossa. Venäjän ydinohjusten sijainnit ovat siis edelleen pitkälti samat kuin kylmän sodan aikaan julkisessa tiedossa.

Kuvassa 2 on keltaisilla nuolilla osoitettu 9 liikkuvan laukaisualustan (мобильного базирования, подвижный) suojaa, joista käytetään ohjustukikohtaan sijoitettuna nimitystä ”крона” kyrillisin aakkosin ja latinalaisin aakkosin ”krona” (крона= kruunu). Kuvassa 6 on esitetty tällainen autotallimuotoinen ”krona” lähikuvana, mutta ”kronien” tyyppejä on useita.

”Krona” on nykyisin aukeava katto, aikaisemmin perinteisin ovin päädystä avautuva sääsuoja. Venäläiset käyttävät kрона ангар -termiä, suomennettuna kruunuhangaari tai krona-hangaari. Hangaari on ollut perinteisesti suomen kielessä lentokonehalli. Nykyiset sääsuojat avautuvat automaattisesti ilman laukaisualustan siirtoa ”kronan” ulkopuolelle.

Nuo suojat ovat melko kevytrakenteisia sääsuojia. Laukaisualustojen alue on nykyisin yleensä aidattu vakiorakenteisella noin 3 metriä korkealla aidalla, johon on kytketty 3 000 voltin jännite. Vanhemmissa aidoissa aitatopat ovat teräsbetonia. Tuo on Venäjän melko perinteinen rakennustapa, kuten myös kunakin ajankohtana käytetty ohjustukikohdan järjestys kulkuvälineen.

Ohjustukikohdat on rakennettu Venäjällä kunkin ajankohdan vakioperiaatteiden mukaan. Ohjustukikohdan ja etenkin siilotukikohdan satelliittikuvasta on kohtuullisen helppo arvioida tukikohdassa käytetty ohjustyyppi tai laukaisualustatyyppi ja myös tukikohdan rakennusajankohtajakso. Satelliittikuvien tarkkuus ei riitä ohjustyypin yksityiskohtaiseen arvioimiseen siilokannen perusteella.

697. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 48404), Joškar-Ola (Йошкар-Ола)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-06 (56°49'58.1"N 48°14'11.7"E, 56.832797, 48.236580).

Laukaisualustat - ”kronat” - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.

290. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 93876), Joškar-Ola (Йошкар-Ола)

Joissakin lähteessä 290. ohjusrykmentillä ilmoitetaan vielä olevan 9 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvilla alustoilla, mutta rykmentillä ei ole enää ohjuksia. Vuonna 2008 lakkautetun 290. ohjusrykmentin viimeinen sijainti oli Google-map-07-pisteessä (56°35'55.1"N 48°21'24.4"E, 56.598647, 48.356785).

702. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 68530), Joškar-Ola (Йошкар-Ола)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-08, 56°33'37.9"N 48°12'51.5"E, 56.560514, 48.214317

Laukaisualustat - ”kronat” - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.

Oheista 9 liikkuvan alustan ohjussijaintipaikkaa venäläiset nimittävät Zarja 1 -siirtokunnaksi (Посёлок Заря-1). Joissakin lähteissä kyseinen sijaintipaikka olisi lakkautettu jo vuonna 2003, mitä satelliittikuva ei erityisemmin tue. Sen sijaan 702. ohjusrykmentin laukaisuryhmä I:n (Launch Group I) hallussa olleet siilot (22I- 28I, 31I: jne.) on tuhottu aikoja sitten.

28. ohjusdivisioona (РВСН в/ч 54055)

  • 12 kappaletta RS-24-ohjuksia siilossa (Venäjän ilmoitus)

74. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 77193), Kozelsk (Козельск)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 10 kappaletta RS-24-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):

Google-map-09, 53°47'52.2"N 35°48'14.0"E, 53.797839, 35.803882, siilotunnus 7G, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-10 , 53°48'37.5"N 35°53'25.5"E, 53.810429, 35.890408, siilotunnus 8G

Google-map-11, 53°43'58.0"N 35°39'26.7"E, 53.732774, 35.657423, siilotunnus 9G

Google-map-12 , 53°46'34.7"N 35°41'37.3"E, 53.776313, 35.693691, siilotunnus 10G

Google-map-13 , 53°53'04.8"N 35°43'34.8"E, 53.884665, 35.726344, siilotunnus 11G

Google-map-14, 53°51'30.1"N 35°47'41.3"E, 53.858369, 35.794806, siilotunnus 12G

Google-map-15, 53°49'35.3"N 35°41'58.7"E, 53.826478, 35.699633, siilotunnus 22G

Google-map-16 , 53°40'56.1"N 35°46'41.9"E, 53.682260, 35.778309, siilotunnus 23G

Google-map-17, 53°44'58.5"N 35°53'43.6"E, 53.749590, 35.895430, siilotunnus 25G

Google-map-18, 53°44'43.4"N 35°48'22.1"E, 53.745400, 35.806133, siilotunnus 26G

Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 7G) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on Google-map-19-pisteessä (3°47'53.6"N 35°48'13.9"E, 53.798222, 35.803861). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.

168. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 97689), Kozelsk (Козельск)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 10 kappaletta SS-19-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):

Google-map-20, 54°01'42.1"N 35°27'28.4"E, 54.028352, 35.457897, siilotunnus 15H, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-21,  54°04'47.7"N 35°29'04.5"E, 54.079924, 35.484571, siilotunnus 16H

Google-map-22, 53°56'18.5"N 35°22'27.7"E, 53.938459, 35.374363, siilotunnus 17H

Google-map-23, 53°59'36.1"N 35°20'32.4"E, 53.993366, 35.342326, siilotunnus 18H

Google-map-24, 54°01'06.5"N 35°32'17.4"E, 54.018460, 35.538179, siilotunnus 19H

Google-map-25, 53°57'48.6"N 35°27'47.2"E, 53.963485, 35.463110, siilotunnus 20H

Google-map-26, 53°56'40.6"N 35°34'29.2"E, 53.944602, 35.574789, siilotunnus 28H

Google-map-27, 54°02'42.5"N 35°40'33.1"E, 54.045139, 35.675861, siilotunnus 29H

Google-map-28, 53°59'41.5"N 35°38'40.2"E, 53.994849, 35.644495, siilotunnus 30H

Google-map-29, 54°02'48.0"N 35°19'43.6"E, 54.046679, 35.328765, siilotunnus 31H

Rykmentin valvontakeskuksessa (Google-map-20-piste, siilotunnus 15H) sekä (Google-map-24, siilotunnus 19H), (Google-map-27, siilotunnus 29H),  (Google-map-28, siilotunnus 30H) on ollut parhaillaan rakennustyöt meneillään satelliittikuvauksen aikana.

Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 15H) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on Google-map-30-pisteessä (54°01'43.0"N 35°27'35.7"E, 54.028611, 35.459917). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.

Venäjän ilmoituksen (1.3.2017) mukaan siis SS-19-ohjuksia ei olisi enää valmiudessa. Googlen satelliittikuvalinkkien kuvausajankohta ei ole tiedossa.

373. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 12450), Kozelsk (Козельск)

Oheisen ohjusrykmentin siilot (10 kappaletta SS-19-ohjuksia) on tuhottu (siilot 43J-54J).

54. ohjusdivisioona (РВСН в/ч 34048):

  • 18 kappaletta RS-24-ohjuksia liikkuvalla alustalla (Venäjän ilmoitus)

  • 18 kappaletta SS-27-ohjuksia liikkuvalla alustalla (Venäjän ilmoitus)

54. ohjusdivisioonan alaisuudessa olevat ohjusrykmentit ja niiden ohjustukikohdat (285., 235., 321. ja 773. ohjusrykmentti):

285. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 12416), Teikovo (Тейково)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-31, 56°48'32.8"N 40°10'13.8"E, 56.809096, 40.170502

Laukaisualustat - ”kronat” - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.

Joissakin lähteissä kyseiset ohjukset on määritelty SS-25-ohjuksiksi, mutta liikkuvalla alustalla olevat RS-24-ohjukset tunnetaan myös Topol-MR-ohjuksina.

235. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 12465), Teikovo (Тейково)

Ohjusmäärä: 9 kappaletta SS-27-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-32, 56°42'16.4"N 40°26'25.4"E, 56.704554, 40.440376

Laukaisualustat - ”kronat” - on laskettavissa helposti satelliittikuvasta (9 liikkuvaa alustaa).

Google-map-32-pisteen vierellä on 235. ohjusrykmentin varuskuntarakennuksia.

Joissakin lähteissä on vielä nimettynä 235. ohjusrykmentin laukaisuryhmä B (Launch Group B) ja sen 10 ohjussiiloa (siilot 21B-23B ja 26B-32B), mutta ne on tuhottu jo aikoja sitten korvattu tässä luetelluilla liikkuvilla laukaisualustoilla olevilla SS-27-ohjuksilla.

321. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 21663), Teikovo (Тейково)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kappaletta SS-27-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-33, 56°55'57.8"N 40°32'35.7"E, 56.932708, 40.543242

Laukaisualustat - ”kronat” - on laskettavissa helposti satelliittikuvasta (9 liikkuvaa alustaa).

Google-map-33-pisteen vierellä on 321. ohjusrykmentin varuskuntarakennuksia sekä muita ohjusjoukkojen sotilaallisia hallintorakennuksia.

773. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 43656), Teikovo (Тейково)

773. ohjusrykmentin ohjusmäärät ja -sijainnit eivät ole yksiselitteisiä.

РВСН-sivuston mukaan rykmentti poistettiin taisteluvelvollisuudesta vuonna 2011 ja siirrettiin Novosibirskista uudelleen Ivanovon alueelle Teikovoon (ПУТИ-шествуй 23.5.2016), jossa osana 54. ohjusdivisioona rykmentissä olisi aloitettu RS-24-ohjusjärjestelmän uudelleenrakentaminen. Vuoden 2012 loppuun mennessä 773. ohjusrykmentillä olisi pitänyt olla 9 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla, mutta ohjukset olisivat lähtötietojen perusteella RS-24-ohjuksia (Topol-tyypin ohjuksia kuitenkin).

РВСН-sivustolle merkitty ohjusrykmentin sijainti Teikovossa:

Google-map-34, 56°54'58.2"N 40°18'42.1"E, 56.916171, 40.311687 (Teikovo, Тейково)

Kyseisessä satelliittikuvalinkissä ei ole näkyvissä laukaisualustoja.

Ohjusrykmentin sijainti Novosibirskissa oli:

Google-map-35, 55°22'53.9"N 82°55'05.0"E, 55.381641, 82.918051 (Novosibirsk, Новосибирск)

839. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 57233), Teikovo (Тейково)

Kyseinen ohjusrykmentti lakkautettiin 1.12.2007 eikä sillä ole enää ohjuksia. Ohjusrykmentin sijainti Teikovossa oli:

Google-map-36, 56°55'16.0"N 40°16'51.0"E, 56.921111, 40.280833

60. ohjusdivisioona (РВСН в/ч 89553):

  • 30 kappaletta SS-19-ohjuksia siilossa (Venäjän ilmoitus)

  • 60 kappaletta SS-27-ohjuksia siilossa (Venäjän ilmoitus)

60. ohjusdivisioona on suurin divisioona. 60. ohjusdivisioonan alaisuudessa olevat ohjusrykmentit ja niiden ohjustukikohdat (626., 649., 104., 31., 86., 122., 165., 271., 203. ja 687. ohjusrykmentti). 332. ja 224. ohjusrykmenttien siilot ovat tuhottuja, mutta niiden ohjussiilojen koordinaatit ovat tässä esitettynä, jotta lukija voi saada käsityksen tuhotuista siiloista.

626. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 52636), Tatištševo (Татищево)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 10 kappaletta SS-19-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):

Google-map-37, 51°42'48.6"N 45°13'42.7"E, 51.713501, 45.228514, siilotunnus 36D, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-38, 51°39'47.8"N 45°14'44.4"E, 51.663265, 45.245664, siilotunnus 37D

Google-map-39, 51°40'51.3"N 45°19'39.4"E, 51.680927, 45.327610, siilotunnus 38D

Google-map-40, 51°45'24.7"N 45°16'44.4"E, 51.756871, 45.279002, siilotunnus 39D

Google-map-41, 51°45'32.5"N 45°11'27.8"E,51.759022, 45.191050, siilotunnus 40D

Google-map-42, 51°43'17.5"N 45°07'52.9"E, 51.721517, 45.131347, siilotunnus 41D

Google-map-43, 51°46'31.5"N 45°06'17.3"E, 51.775423, 45.104797, siilotunnus 42D

Google-map-44, 51°43'26.5"N 45°02'48.2"E, 51.724036, 45.046727, siilotunnus 43D

Google-map-45, 51°40'11.2"N 45°02'18.0"E, 51.669782, 45.038332, siilotunnus 44D

Google-map-46 , 51°40'00.0"N 45°09'40.6"E, 51.666677, 45.161273, siilotunnus 45D

Kuvassa 7 on esitetty 40D-siilon ns. ”missile-ready building”. Kyseinen termi on peräisin Yhdysvaltain tiedusteluaineistosta ja voitaneen suomentaa laukaisurakennukseksi. Kyseessä on siis rakennuksesta, jossa laukaisun valmistelu tapahtuu. Kyseisentyyppisen rakennukset löytyvät siilojen satelliittikuvalinkeistä. Kuvan 7 rakennus on Google-map-41-pisteessä. Venäläinen ”maastoväritys” rakennuksessa on oikeastaan huomioväritys. Kuvassa näkyy myös sähköistetty korkeajännitteinen aita, jollaisella kaikki siilot ja laukaisupaikat on ympäröity.

Venäjän ilmoituksen (1.3.2017) mukaan siis SS-19-ohjuksia ei olisi enää valmiudessa. Googlen satelliittikuvalinkkien kuvausajankohta ei ole tiedossa.

649. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 93412), Tatištševo (Татищево)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 10 kappaletta SS-19-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):

Google-map-47, 51°55'18.8"N 45°49'09.3"E, 51.921878, 45.819237, siilotunnus 51E, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-48, 51°52'12.8"N 45°51'52.8"E, 51.870211, 45.864655, siilotunnus 52E

Google-map-49, 51°51'00.9"N 45°57'01.8"E, 51.850250, 45.950486, siilotunnus 53E

Google-map-50, 51°54'35.6"N 45°55'10.2"E, 51.909877, 45.919510, siilotunnus 54E

Google-map-51, 51°58'01.3"N 45°54'44.2"E, 51.967014, 45.912282, siilotunnus 55E

Google-map-52, 51°58'23.8"N 45°49'31.5"E, 51.973285, 45.825403, siilotunnus 56E

Google-map-53, 52°01'59.4"N 45°45'28.7"E, 52.033152, 45.757959, siilotunnus 57E

Google-map-54, 51°58'50.4"N 45°43'14.0"E, 51.980676, 45.720563, siilotunnus 58E

Google-map-55, 51°55'09.5"N 45°43'31.3"E, 51.919312, 45.725356, siilotunnus 59E

Google-map-56, 51°52'33.5"N 45°46'26.3"E, 51.875980, 45.773962, siilotunnus 60E

Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 51E) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on Google-map-57-pisteessä (51°55'15.4"N 45°49'14.3"E, 51.920940, 45.820638). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.

РВСН-sivuston kuvissa esim. 86. ohjusrykmentti ja 649. rykmentti ovat lähes samoja ja kaikki sen sivuilla olevaa tietoa ei voi pitää luotettavana.

Venäjän ilmoituksen (1.3.2017) mukaan siis SS-19-ohjuksia ei olisi enää valmiudessa. Googlen satelliittikuvalinkkien kuvausajankohta ei ole tiedossa.

104. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 55555), Tatištševo (Татищево)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 10 kappaletta SS-27-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):

Google-map-58, 51°36'39.1"N 45°29'49.4"E51.610855, 45.497041, 45.498378 siilotunnus 12B, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-59, 51°34'30.3"N 45°24'09.3"E, 51.575070, 45.402569 siilotunnus 13B

Google-map-60 , 51°33'26.0"N 45°29'10.0"E, 51.557222, 45.486111 siilotunnus 14B

Google-map-61, 51°32'27.0"N 45°35'34.3"E, 51.540843, 45.592857, siilotunnus 15B

Google-map-62, 51°29'45.3"N 45°27'47.1"E, 51.495928, 45.463083, siilotunnus 16B

Google-map-63, 51°35'56.4"N 45°35'27.4"E, 51.598999, 45.590943, siilotunnus 17B

Google-map-64, 51°31'17.6"N 45°23'11.8"E, 51.521547, 45.386612, siilotunnus 19B

Google-map-65 , 51°38'48.6"N 45°24'26.7"E, 51.646826, 45.407429, siilotunnus 21B

Google-map-66, 51°29'36.5"N 45°33'59.6"E, 51.493484, 45.566559, siilotunnus 29B

Google-map-67, 51°40'29.9"N 45°29'07.2"E, 51.674978, 45.485342, Siilotunnus 30B

Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 12B) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on Google-map-68-pisteessä (51°36'36.1"N 45°29'54.1"E, 51.610030, 45.498370). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.

31. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 97690), Tatištševo (Татищево)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 10 kappaletta SS-27-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):

Google-map-69, 51°52'45.0"N 45°20'12.6"E, 51.879158, 45.336839, siilotunnus 61F, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-70, 51°49'04.1"N 45°18'50.3"E, 51.817805, 45.313972, siilotunnus 62F

Google-map-71, 51°45'52.8"N 45°21'34.6"E, 51.764670, 45.359614, siilotunnus 63F

Google-map-72 , 51°45'47.4"N 45°27'29.4"E, 51.763152, 45.458171, siilotunnus 64F

Google-map-73, 51°48'28.3"N 45°24'47.2"E, 51.807848, 45.413100, siilotunnus 65F

Google-map-74, 51°51'51.0"N 45°25'53.8"E, 51.864167, 45.431621, siilotunnus 66F

Google-map-75, 51°55'19.4"N 45°23'44.4"E, 51.922041, 45.395661, siilotunnus 67F

Google-map-76, 51°55'30.9"N 45°17'48.7"E, 51.925243, 45.296872, siilotunnus 68F

Google-map-77, 51°52'22.8"N 45°14'44.0"E, 51.873009, 45.245542, siilotunnus 69F

Google-map-78, 51°49'00.5"N 45°11'19.3"E, 51.816793, 45.188686, siilotunnus 70F

Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 61F) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on Google-map-79-pisteessä (51°52'46.5"N 45°20'07.6"E, 51.879570, 45.335439). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.

86. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 95836), Tatištševo (Татищево)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 10 kappaletta SS-27-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):

Google-map-80, 52°14'13.3"N 45°23'10.9"E, 52.237021, 45.386348 siilotunnus 91I, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-81, 52°13'23.6"N 45°15'54.5"E, 52.223210, 45.265134, siilotunnus 92I

Google-map-82, 52°10'45.0"N 45°12'46.7"E, 52.179175, 45.212964, siilotunnus 93I

Google-map-83, 52°07'13.4"N 45°12'34.3"E, 52.120391, 45.209525, siilotunnus 94I

Google-map-84, 52°08'32.9"N 45°17'26.5"E, 52.142467, 45.290691, siilotunnus 95I

Google-map-85, 52°11'10.9"N 45°20'52.6"E, 52.186357, 45.347941, siilotunnus 96I

Google-map-86 , 52°07'52.0"N 45°22'38.2"E, 52.131096, 45.377283, siilotunnus 97I

Google-map-87, 52°12'43.7"N 45°28'32.3"E, 52.212139, 45.475636, siilotunnus 98I

Google-map-88, 52°15'58.0"N 45°31'49.8"E, 52.266096, 45.530503, siilotunnus 99I

Google-map-89, 52°16'17.8"N 45°27'29.9"E, 52.271608, 45.458307, siilotunnus 100I

РВСН-sivuston kuvissa esim. 86. ohjusrykmentti ja 649. rykmentti ovat lähes samoja ja kaikki sen sivuilla olevaa tietoa ei voi pitää luotettavana.

Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 91I) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on Google-map-90-pisteessä (52°14'16.1"N 45°23'11.4"E, 52.237804, 45.386512). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.

122. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 77980), Tatištševo (Татищево)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 10 kappaletta SS-27-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):

Googlemap-91, 52°09'34.9"N 45°38'19.7"E, 52.159704, 45.638812 silo 81H, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-92, 52°05'41.7"N 45°35'03.3"E, 52.094905, 45.584237, siilotunnus 82H

Google-map-93 , 52°02'33.9"N 45°38'23.9"E, 52.042758, 45.639971, siilotunnus 83H

Google-map-94, 52°06'14.9"N 45°41'01.9"E, 52.104149, 45.683863, siilotunnus 84H

Google-map-95, 52°06'25.0"N 45°46'22.0"E, 52.106944, 45.772778, siilotunnus 85H

Google-map-96, 52°09'09.2"N 45°44'13.1"E, 52.152559, 45.736982, siilotunnus 86H

Google-map-97, 52°09'18.2"N 45°49'33.1"E, 52.155049, 45.825851, siilotunnus 87H

Google-map-98, 52°12'25.9"N 45°48'09.8"E, 52.207185, 45.802711, siilotunnus 88H

Google-map-99, 52°14'36.4"N 45°40'21.5"E, 52.243441, 45.672632, siilotunnus 89H

Google-map-100, 52°12'39.6"N 45°35'36.9"E, 52.210986, 45.593593, siilotunnus 90H

Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 81H) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on Google-map-101-pisteessä (52°09'30.6"N 45°38'16.4"E, 52.158491, 45.637878). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.

165. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 74838), Tatištševo (Татищево)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 10 kappaletta SS-27-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):

Google-map-102, 51°48'25.0"N 45°39'26.0"E, 51.806944, 45.657222, siilotunnus 1A, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-103 , 51°51'10.6"N 45°41'03.0"E, 51.852951, 45.684162, siilotunnus 2A

Google-map-104, 51°48'05.6"N 45°44'56.9"E, 51.801550, 45.749134, siilotunnus 3A

Google-map-105, 51°45'08.3"N 45°40'56.5"E, 51.752310, 45.682355, siilotunnus 5A

Google-map-106, 51°44'42.1"N 45°35'35.7"E, 51.745040, 45.593251, siilotunnus 6A

Google-map-107 , 51°47'42.1"N 45°34'23.9"E, 51.795013, 45.573294, siilotunnus 7A

Google-map-108 , 51°50'43.8"N 45°34'53.3"E, 51.845488, 45.581482, siilotunnus 8A

Google-map-109, 51°49'30.6"N 45°29'51.0"E, 51.825152, 45.497498, siilotunnus 9A

Google-map-110, 51°53'52.9"N 45°36'18.9"E, 51.898036, 45.605261, siilotunnus 10A

Google-map-111, 51°52'49.5"N 45°31'17.1"E, 51.880418, 45.521423, siilotunnus 11A

Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 1A) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on Google-map-112-pisteessä  (51°48'22.5"N 45°39'19.0"E, 51.806240, 45.655286). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.

Kuvassa 4 on esitetty 60-luvulla (1966) Yhdysvaltain tiedustelulentokoneesta otettu valokuva koskien siiloa 1A. Tiedustelukuvaan on liitetty koordinaatit 51 48 25N, 45 39 26E ilman sekunteja, ja noista koordinaateista päästään nykytilanteeseen. Noiden tiedusteluvalokuvien perusteella on joka siilosta, mitä tuohon aikaan Neuvostoliitolla on ollut, piirretty esimerkiksi kuvan 3 mukainen tekninen piirros mittakaavaan. Kuvassa 8 on tuoreen satelliittikuvalinkin kuvakaappaus kuvan 4 koordinaateista. Vertailussa näkee muutokset 50 vuodessa, kuinka alueen infrastruktuuri on muuttunut ja kuinka paikka on laajentunut. Nykypäivään verrattuna tiedustelu 1960-luvulla oli - sanotaanko vaikkapa - nykyajasta poikkeavaa.

271. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 46186), Tatištševo (Татищево)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 10 kappaletta SS-19-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):

Google-map-113, 51°50'53.5"N 46°07'57.9"E, 51.848188, 46.132747, siilotunnus 111K, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-114, 51°52'59.8"N 46°02'52.8"E, 51.883274, 46.048006, siilotunnus 112K

Google-map-115, 51°48'01.0"N 45°58'39.1"E, 51.800284, 45.977527, siilotunnus 113K

Google-map-116, 51°45'16.4"N 45°55'31.6"E, 51.754567, 45.925436, siilotunnus 114K

Google-map-117, 51°44'53.0"N 46°01'00.2"E, 51.748068, 46.016720, siilotunnus 115K

Google-map-118, 51°47'42.1"N 46°03'41.6"E, 51.795018, 46.061558, siilotunnus 116K

Google-map-119, 51°45'52.0"N 46°09'09.8"E, 51.764446, 46.152733, siilotunnus 117K

Google-map-120, 51°48'41.8"N 46°14'44.1"E, 51.811599, 46.245583, siilotunnus 118K

Google-map-121, 51°49'59.0"N 46°19'10.0"E, 51.833056, 46.319444, siilotunnus 119K

Google-map-122, 51°52'13.7"N 46°13'34.3"E, 51.870458, 46.226197, siilotunnus 120K

Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 111K) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on Google-map-123-pisteessä (51°50'53.4"N 46°07'58.0"E, 51.848167, 46.132778). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.

Google-map-116-, Google-map-119- ja Google-map-121-pisteissä ei ole enää satelliittikuvissa näkyvissä siilorakenteen kantta, mutta laukaisupaikkaa ei ole purettu (dismantled). Kyseiset paikat laskettu mukaan siilomääriin.

Venäjän ilmoituksen (1.3.2017) mukaan siis SS-19-ohjuksia ei olisi enää valmiudessa. Googlen satelliittikuvalinkkien kuvausajankohta ei ole tiedossa.

203. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 48205), Tatištševo (Татищево)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 10 kappaletta SS-19-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):

Google-map-124, 52°00'34.3"N 46°02'46.6"E, 52.009523, 46.046278, siilotunnus 101J, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-125, 52°04'03.8"N 46°00'17.3"E,52.067711, 46.004795, siilotunnus 102J

Google-map-126, 52°06'24.7"N 45°55'17.3"E, 52.106853, 45.921460, siilotunnus 103J

Google-map-127, 52°03'25.5"N 45°52'11.1"E, 52.057071, 45.869741, siilotunnus 104J

Google-map-128, 52°01'15.4"N 45°57'18.2"E, 52.020935, 45.955041, siilotunnus 105J

Google-map-129, 51°56'59.9"N 46°01'38.5"E, 51.949968, 46.027353, siilotunnus 106J

Google-map-130, 51°57'05.5"N 46°07'08.8"E, 51.951537, 46.119119, siilotunnus 107J

Google-map-131, 51°58'07.9"N 46°12'28.8"E, 51.968848, 46.208012, siilotunnus 108J

Google-map-132, 52°00'40.0"N 46°09'41.8"E, 52.011105, 46.161599, siilotunnus 109J

Google-map-133, 52°03'25.5"N 46°05'57.0"E, 52.057081, 46.099157, siilotunnus 110J

Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 101J) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on Google-map-134-pisteessä (52°00'32.7"N 46°02'53.7"E, 52.009069, 46.048240). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.

Venäjän ilmoituksen (1.3.2017) mukaan siis SS-19-ohjuksia ei olisi enää valmiudessa. Googlen satelliittikuvalinkkien kuvausajankohta ei ole tiedossa.

322. ohjusrykmentti, Tatištševo (Татищево)

Poikkeuksellisesti kyseistä ohjusrykmenttiä ei löydy РВСН-sivustolta. Tiedot ovat yhdysvaltalaislähteistä (322nd Missile Regiment).

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 10 kappaletta SS-19-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):

Google-map-135, 52°02'45.5"N 45°26'44.2"E, 52.045977, 45.445596, siilotunnus 71G, tässä koordinaattipisteessä on sijainnut myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-136, 51°58'47.1"N 45°23'56.3"E, 51.979735, 45.398959, siilotunnus 72G

Google-map-137, 51°55'55.2"N 45°28'55.0"E, 51.932008, 45.481949, siilotunnus 73G

Google-map-138, 51°59'06.1"N 45°30'36.1"E, 51.985025, 45.510013, siilotunnus 74G

Google-map-139, 51°57'02.6"N 45°34'57.7"E, 51.950708, 45.582696, siilotunnus 75G

Google-map-140, 52°03'59.2"N 45°30'47.7"E, 52.066441, 45.513262, siilotunnus 76G

Google-map-141, 52°06'21.7"N 45°25'54.9"E, 52.106025, 45.431914, siilotunnus 77G

Google-map-142, 52°03'53.9"N 45°22'16.9"E, 52.064967, 45.371369, siilotunnus 78G

Google-map-143, 52°01'11.1"N 45°14'11.3"E, 52.019747, 45.236471, siilotunnus 79G

Google-map-144, 51°58'45.7"N 45°18'33.5"E, 51.979365, 45.309299, siilotunnus 80G

Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 71G) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on Google-map-145 (52°02'41.7"N 45°26'44.9"E, 52.044928, 45.445802). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.

Venäjän ilmoituksen (1.3.2017) mukaan siis SS-19-ohjuksia ei olisi enää valmiudessa. Googlen satelliittikuvalinkkien kuvausajankohta ei ole tiedossa. Satelliittikuvista kuitenkin näkee nyky tilanteen.

687. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 44158), Tatištševo (Татищево)

Kyseisen ohjusrykmentin hallussa olleet ohjussiilot SS-27-ohjuksille on tuhottu, mutta rykmentti on vielä olemassa. Oheisista karttapisteistä on havainnoitavissa, millaiselta käytöstä poistettu siiloalue näyttää ennallistettuna.

Ollut ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 10 kappaletta SS-27-ohjuksia siiloissa.

Entiset siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):

Google-map-146, 51°33'27.6"N 45°18'30.6"E, 51.557656, 45.308511, siilotunnus 20C

Google-map-147, 51°32'13.0"N 45°07'09.0"E, 51.536944, 45.119167 siilotunnus 24C

Google-map-148, 51°26'51.0"N 45°16'12.0"E, 51.447500, 45.270000, siilotunnus 25C

Google-map-149, 51°29'00.0"N 45°09'49.0"E, 51.483333, 45.163611, siilotunnus 26C, tässä koordinaattipisteessä on sijainnut myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-150, 51°29'46.0"N 45°15'37.0"E, 51.496111, 45.260278, siilotunnus 27C

Google-map-151, 51°27'59.0"N 45°21'48.0"E, 51.466389, 45.363333, siilotunnus 28C

Google-map-152, 51°32'49.0"N 45°13'10.0"E, 51.546944, 45.219444, siilotunnus 31C

Google-map-153, 51°25'03.0"N 45°10'11.0"E, 51.417500, 45.169722, siilotunnus 32C

Google-map-154, 51°28'56.0"N 45°04'24.0"E, 51.482222, 45.073333, siilotunnus 33C

Google-map-155, 51°25'47.0"N 45°04'20.0"E, 51.429722, 45.072222, siilotunnus 34C

РВСН:n ohjusrykmenttien karttakuvissa 104. rykmentillä ja 687. rykmentillä samoja siilopisteitä.

Kuva 9 on Google-map-146-pisteessä olevasta tuhotusta siilosta.

224. ohjusrykmentti (в/ч 46186), Tatištševo (Татищево)

Kyseisen ohjusrykmentin hallussa olleet SS-19-ohjusten ohjussiilot on tuhottu, eikä rykmentti ole enää olemassa ja siksi rykmentti ei enää löydy myöskään РВСН-sivuilta.

Google-map-156, 51°41'33.0"N 45°41'01.0"E, 51.692500, 45.683611, siilotunnus 121L, tässä koordinaattipisteessä on sijainnut myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-157, 51°39'21.0"N 45°36'25.0"E, 51.655833, 45.606944, siilotunnus 122L

Google-map-158, 51°38'27.0"N 45°43'07.0"E, 51.640833, 45.718611, siilotunnus 123L

Google-map-159, 51°35'54.0"N 45°40'37.0"E, 51.598333, 45.676944, siilotunnus 124L

Google-map-160, 51°30'21.0"N 45°40'48.0"E, 51.505833, 45.680000, siilotunnus 125L

Google-map-161, 51°33'34.0"N 45°44'47.0"E, 51.559444, 45.746389, siilotunnus 126L

Google-map-162, 51°36'35.0"N 45°48'14.0"E, 51.609722, 45.803889, siilotunnus 127L

Google-map-163, 51°40'43.0"N 45°46'56.0"E, 51.678611, 45.782222, siilotunnus 128L

Google-map-164, 51°41'52.0"N 45°51'25.0"E, 51.697778, 45.856944, siilotunnus 129L

Google-map-165, 51°44'08.8"N 45°46'54.9"E, 51.735768, 45.781925, siilotunnus 130L

31. ohjusarmeija (РВСН в/ч 29452)

  • 27 kappaletta RS-24-ohjuksia ja 18 kappaletta SS-18-ohjuksia, yhteensä 45 ohjusta (Venäjän ilmoitus)

13. ohjusdivisioona (РВСН в/ч 68545):

  • 18 kappaletta SS-18-ohjuksia siilossa (Venäjän ilmoitus)

368. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 07393), Dombarovski (Домбаровский)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 6 kappaletta SS-18-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 6 kappaletta):

Google-map-166, 51°02'12.3"N 59°57'32.5"E, 51.036747, 59.959017, siilotunnus 8B

Google-map-167, 51°05'36.5"N 59°50'40.3"E, 51.093472, 59.844526 siilotunnus 9B, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-168, 51°09'19.1"N 59°44'55.5"E, 51.155317, 59.748755, siilotunnus 10B

Googlemap-169, 51°12'25.4"N 59°51'00.1"E, 51.207054, 59.850018 siilotunnus 11B

Google-map-170, 51°10'06.4"N 59°58'03.4"E, 51.168447, 59.967619, siilotunnus 12B

Google-map-171, 51°05'50.5"N 60°05'14.9"E, 51.097358, 60.087459, siilotunnus 13B

Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 9B) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on Google-map-172, (51°05'40.0"N 59°50'32.4"E, 51.094449, 59.842337). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.

206. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 95830), Dombarovski (Домбаровский)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 3 kappaletta SS-18-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 6 kappaletta):

Google-map-173, 50°50'14.0"N 59°35'42.0"E, 50.837222, 59.595000, siilotunnus 14C

Google-map-174, 50°45'24.3"N 59°35'54.9"E, 50.756755, 59.598593, siilotunnus 15C, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-175, 50°53'03.0"N 59°43'55.0"E, 50.884167, 59.731944, siilotunnus 16C

Google-map-176 , 50°46'34.2"N 59°46'29.7"E, 50.776155, 59.774920, siilotunnus 17C

Google-map-177 , 50°40'54.5"N 59°47'33.0"E, 50.681806, 59.792512, siilotunnus 18C

Google-map-178, 50°39'30.0"N 59°39'19.0"E, 50.658333, 59.655278, siilotunnus 19C

Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 15C) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on Google-map-179-pisteessä (50°45'24.6"N 59°35'44.8"E, 50.756833, 59.595778). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.

Google-map-173-, Google-map-175- ja Google-map-178-pisteissä ei ole enää siiloa (on tuhottu).

175. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 26164), Dombarovski (Домбаровский)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 6 kappaletta SS-18-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 6 kappaletta):

Google-map-180, 51°16'15.4"N 60°17'52.8"E, 51.270947, 60.297986, siilotunnus 54I, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-181, 51°14'57.6"N 60°08'32.7"E 51.249319, 60.142413, siilotunnus 55I

Google-map-182, 51°20'22.8"N 60°09'48.7"E, 51.339652, 60.163538, siilotunnus 57I

Google-map-183, 51°15'32.8"N 60°27'41.4"E, 51.259113, 60.461485, siilotunnus 58I

Google-map-184, 51°22'45.7"N 60°22'21.4"E, 51.379358, 60.372619, siilotunnus 59I

Google-map-185, 51°20'48.8"N 60°28'22.2"E, 51.346900, 60.472824, siilotunnus 60I

Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 54I) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on Google-map-186-pisteessä (51°16'18.7"N 60°17'56.4"E, 51.271867, 60.299011). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.

Google-map-185-pisteessä on juuri satelliittikuvan ottohetkellä ohjuksen asennus siiloon.

175. ohjusrykmentin lähialueella myös mm. 494. ja 495. ohjusrykmentin ja 368. ja 767. ohjusrykmentin siiloja. Esimerkiksi 495. ohjusrykmentti on lakkautettu vuonna 1996.

767. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 21424), Dombarovski (Домбаровский)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 6 kappaletta SS-18-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 6 kappaletta):

Google-map-187, 51°15'53.6"N 60°51'32.2"E, 51.264891, 60.858952, siilotunnus 61J

Google-map-188, 51°18'06.4"N 60°43'43.5"E, 51.301790, 60.728740, siilotunnus 62J

Google-map-189, 51°14'27.9"N 60°36'25.1"E, 51.241077, 60.606958, siilotunnus 63J, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-190, 51°09'26.0"N 60°33'34.0"E, 51.157222, 60.559444, siilotunnus 64J

Google-map-191, 51°12'06.9"N 60°45'55.5"E, 51.201908, 60.765421, siilotunnus 65J

Google-map-192, 51°08'49.0"N 60°40'34.0"E, 51.146944, 60.676111, siilotunnus 66J

Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 63J) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on Google-map-193-pisteessä (51°14'30.4"N 60°36'28.8"E, 51.241789, 60.607990). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.

494. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 39986), R-36M2 (SS-18), Dombarovski (Домбаровский)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 6 kappaletta SS-18-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 6 kappaletta):

Google-map-194, 51°10'36.1"N 60°13'20.6"E, 51.176696, 60.222387, siilotunnus 28E

Google-map-195, 51°11'05.0"N 60°23'21.0"E, 51.184722, 60.389167, siilotunnus 29E

Google-map-196, 51°05'49.5"N 60°21'21.2"E, 51.097069, 60.355874, siilotunnus 30E

Google-map-197, 51°03'48.5"N 60°12'45.3"E, 51.063481, 60.212581, siilotunnus 31E, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Googlemap-198, 50°59'39.1"N 60°23'23.7"E, 50.994195, 60.389909, siilotunnus 32E

Google-map-199, 50°58'22.1"N 60°14'33.4"E, 50.972805, 60.242611, siilotunnus 34E

Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 63J) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on Google-map-200-pisteessä (51°03'46.1"N 60°12'43.1"E, 51.062807, 60.211968). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.

13. ohjusdivisioonan alaisuudessa olleet 495. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 39987), 621. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 34074), 252. ohjusrykmentti ( РВСН в/ч 77194), 565. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 34000) ja 774. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 12415) on lakkautettu vuosina 1996, 2008, 1995, 2003 ja 2008. Kullakin ohjusrykmentillä oli kuusi ohjussiiloa SS-18-ohjuksille (yhteensä siis 30 siiloa SS-18-ohjuksille).

42. ohjusdivisioona (РВСН в/ч 34103)

  • 27 kappaletta RS-24-ohjuksia liikkuvalla alustalla (Venäjän ilmoitus)

804. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 93401), Nižni Tagil (Нижний Тагил)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-201, 58°08'18.0"N 60°32'11.0"E, 58.138333, 60.536389

Laukaisualustat - ”kronat” - on laskettavissa helposti satelliittikuvasta (9 liikkuvaa alustaa).

433. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 19972), Nižni Tagil (Нижний Тагил)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-202, 58°06'07.0"N 60°21'32.0"E, 58.101944, 60.358889

Laukaisualustat - ”kronat” - on laskettavissa helposti satelliittikuvasta (9 liikkuvaa alustaa).

142. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 73795), Nižni Tagil (Нижний Тагил)

Ohjusmäärä lähtötietojen perusteella: 9 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-203, 58°11'50.0"N 60°34'41.0"E, 58.197222, 60.578056

Laukaisualustat - ”kronat” - eivät ole laskettavissa helposti satelliittikuvasta.

33. ohjusarmeija (РВСН в/ч 43189)

  • 27 kappaletta RS-24-ohjuksia, 42 kappaletta 22-25-ohjuksia ja 28 kappaletta SS-18-ohjuksia, yhteensä 97 ohjusta (Venäjän ilmoitus)

39. ohjusdivisioona (РВСН в/ч 34148)

  • 27 kappaletta RS-24-ohjuksia liikkuvalla alustalla (Venäjän ilmoitus)

357. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 54097), Novosibirsk (Новосибирск)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kappaletta RS-24-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-204, 55°19'37.0"N 82°56'30.0"E, 55.326944, 82.941667

Laukaisualustat - ”kronat” - on laskettavissa helposti satelliittikuvasta (9 liikkuvaa alustaa).

382. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 44238), Pašino, Novosibirsk (Пашино, Новосибирск)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-205, 55°19'06.0"N 83°10'04.0"E, 55.318333, 83.167778

Tässä pisteessä venäläinen Janteks-sivuston (Яндекс) satelliittikartta on esittää SS-25-ohjuksien ”kronat” tarkemmin kuin Googlen kartta: Janteks-map-01.

428. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 73727), Pašino, Novosibirsk (Пашино, Новосибирск)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kappaletta RS-24-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.   

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-206, 55°18'47.6"N 83°01'48.4"E, 55.313222, 83.030111

Laukaisualustat - ”kronat” - on laskettavissa helposti satelliittikuvasta (9 liikkuvaa alustaa).

826. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 12423), Pašino, Novosibirsk (Пашино, Новосибирск)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-207, koordinaatit 55°22'08.2"N 83°14'02.8"E, 55.368944, 83.234119

Laukaisualustat - ”kronat” - on laskettavissa helposti satelliittikuvasta (9 liikkuvaa alustaa).

773. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 12423)

773. ohjusrykmentti on joissakin lähteissä sijoitettu Pašinoon Novosibirskissa (Пашино, Новосибирск) ja 39. ohjusdivisioonan alaisuuteen, mutta nyt se kuuluu 54. ohjusdivisioonaan ja sijaitsee Teikovossa (Тейково).

62. ohjusdivisioona (РВСН в/ч 32441)

  • 28 kappaletta SS-18-ohjuksia siilossa (Venäjän ilmoitus)

735. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 54093), Užur (Ужур)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 10 kappaletta SS-18-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 10 kappaletta):

Google-map-208, 55°19'54.3"N 89°43'58.5"E, 55.331746, 89.732923, siilotunnus 1A (venäläinen siilotunnus БСП № 6)

Google-map-209, 55°17'14.1"N 89°38'46.6"E, 55.287254, 89.646285, siilosijainti 2A, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-210, 55°19'14.9"N 89°33'55.6"E, 55.320807, 89.565439, siilotunnus 3A (venäläinen siilotunnus БСП № 7)

Google-map-211, 55°16'57.0"N 89°26'52.5"E, 55.282500, 89.447917, siilotunnus 4A

Google-map-212, 55°13'05.2"N 89°33'49.7"E, 55.218123, 89.563810 E, silotunnus 5A

Google-map-213, 55°24'28.9"N 89°39'54.7"E, 55.408017, 89.665188, siilotunnus 6A (venäläinen siilotunnus БСП № 8)

Google-map-214, 55°16'19.4"N 89°34'42.3"E, 55.272042, 89.578406, siilotunnus 62A

Google-map-215, 55°19'46.9"N 89°38'10.1"E, 55.329694, 89.636139, siilotunnus 63A

Google-map-216, 55°14'52.9"N 89°40'37.8"E, 55.248026, 89.677176, siilotunnus 64A    

Google-map-217 ,55°17'23.8"N 89°31'36.7"E, 55.289944, 89.526861, siilotunnus 65A (venäläinen siilotunnus БСП №2)

Tämän ohjusrykmentin suhteen tiedossa on myös venäjänkielisiä siilotunnuksia. Esimerkiksi Yhdysvaltain käyttämä siilotunnus 1A vastaa Venäjän edelleen käyttämää siilotunnusta БСП № 6. БСП (Боевая Стартовая Позиция), joka on suomennettuna BSP nro 6. Боевая Стартовая Позиция -määrite ei ole helppo kääntää suomen kielelle, jos kunnioittaa venäläistä näkemystä. Kyse on lyhyesti suomennettuna laukaisupaikasta. Jos kyseinen määrite kiinnosta enemmän venäläisnäkemyksenä, voi käydä Venäjän puolustusministeriön sivuilla (Боевая стартовая позиция (БСП)).

302. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 14443), Užur (Ужур)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 6 kappaletta SS-18-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 6 kappaletta):

Google-map-218, 55°06'56.5"N 89°38'02.8"E, 55.115686, 89.634097, siilosijainti 12C, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-219, 55°12'02.1"N 89°42'24.2"E, 55.200569, 89.706712, siilosijainti 13C

Google-map-220, 55°04'56.5"N 89°48'59.8"E, 55.082355, 89.816600, siilosijainti 15C

Google-map-221, 55°01'30.2"N 89°34'18.1"E, 55.025041, 89.571686, siilosijainti 16C

Google-map-222, 55°02'05.1"N 89°43'46.3"E, 55.034760, 89.729536, siilosijainti 17C

Google-map-223, 54°57'00.6"N 89°41'02.4"E, 54.950167, 89.683987, siilosijainti 18C

Google-map-218-pisteen satelliittikuva (Google-map-218) on epäselvä ja venäläisen Janteks-sivuston (Яндекс) satelliittikartta on esittää 12C-siilon tarkemmin kuin Googlen kartta: Janteks-map-02.

229. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 74832), Užur (Ужур)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 6 kappaletta SS-18-ohjuksia siiloissa.

Siilosijaintipaikat (yhteensä 6 kappaletta):

Google-map-224, 55°19'17.5"N 89°57'35.6"E, 55.321530, 89.959877, siilosijainti 26E

Google-map-225 55°14'43.2"N 89°55'09.9"E, 55.245335, 89.919417, siilosijainti 27E, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-226, 55°10'02.1"N 89°54'27.0"E, 55.167245, 89.907487, siilosijainti 28E

Google-map-227, 55°20'13.1"N 90°05'44.6"E, 55.336972, 90.095722siilosijainti 29E

Google-map-228,55°15'20.6"N 90°04'37.3"E, 55.255728, 90.077021, siilosijainti 30E

Google-map-229, 55°11'10.7"N 90°08'16.2"E, 55.186301, 90.137824, siilosijainti 31E

Rykmentin valvontakeskuksessa (siilotunnus 27E) on kaksi siiloa, joista toisen sijainti on Google-map-230-pisteessä (5°14'38.6"N 89°55'08.1"E, 55.244056, 89.918917). Toinen valvontakeskuksessa oleva siilo on ehkä vanhan aikaisemman ohjustyypin siilo eikä sitä ole laskettu mukaan em. siilomäärään. Valvontakeskuksen valmiudessa olevien siilojen määrästä ei kuitenkaan voida esittää varmuutta satelliittikuvalinkkien perusteella.

Google-map-229-pisteen satelliittikuva (Google-map-229) on epäselvä ja venäläisen Janteks-sivuston (Яндекс) satelliittikartta on esittää 31E-siilon tarkemmin kuin Googlen kartta: Janteks-map-03.

269. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 45832), Užur (Ужур)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 6 kappaletta SS-18-ohjuksia siiloissa. Siilosijaintipaikat (yhteensä 6 kappaletta):

Google-map-231, 55°21'06.5"N 90°16'17.1"E, 55.351812, 90.271412, siilosijainti 32F

Google-map-232, 55°05'14.0"N 90°19'31.0"E, 55.087222, 90.325278, siilosijainti 33F

Google-map-233, 55°12'28.3"N 90°15'07.5"E, 55.207855, 90.252079, siilosijainti 34F, tässä koordinaattipisteessä sijaitsee myös rykmentin valvontakeskus (control site)

Google-map-234, 55°21'54.3"N 90°26'49.7"E, 55.365074, 90.447148, siilosijainti 35F

Google-map-235, 55°16'40.4"N 90°24'46.6"E, 55.277881, 90.412949 siilosijainti 36F

Google-map-236, 55°10'54.4"N 90°25'24.7"E, 55.181773, 90.423521, siilosijainti 37F

13. ohjusdivisioonan alaisuudessa olleet 197. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 73781), 221. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 77192), 273. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 45833), 772. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 07391) 790. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 30007) ja 131. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 01074) on lakkautettu vuosina 1993, 1993, 2005, 2003, 2004 ja 2009. Kullakin ohjusrykmentillä oli kuusi ohjussiiloa SS-18-ohjuksille (yhteensä siis 36 siiloa SS-18-ohjuksille).

35. ohjusdivisioona (РВСН в/ч 52929)

  • 36 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvalla alustalla (Venäjän ilmoitus)

479. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 29517), Barnaul (Барнаул)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-237, 53°46'14.0"N 83°57'35.0"E, 53.770556, 83.959722

Laukaisualustat - ”kronat” - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.

480. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 29562), Barnaul (Барнаул)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-238, 53°18'32.0"N 84°08'38.0"E, 53.308889, 84.143889

Laukaisualustat - ”kronat” - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.

480. ohjusrykmentin kolme mielenkiintoista kylmän sodan aikaisten vanhojen SS-5-ohjusten (8K65 and 8K65U) poistettua siiloa ovat Google-map-238-pisteessä. 480. ohjusrykmentin kuusi muuta SS-5-ohjusten poistettua siiloa ovat Google-map-239- ja Google-map-240-pisteissä. Siiloissa olivat massiiviset betonirakenteet.

867. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 29551), Barnaul (Барнаул)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-241, 53°13'35.2"N 84°40'10.8"E, 53.226444, 84.669661

Laukaisualustat - ”kronat” - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.

Kuvassa 10 on esitetty laukaisualustojen kylmän sodan aikaiset sijaintipaikat (9 kpl) satelliittitiedustelukuvan pohjalle tehtynä piirroksena, jonka lähde on Yhdysvallat. Kuvassa olevaa ”план ракетной операционной базы” -tekstiä käytettiin myös Neuvostoliiton alkuperäisissä ohjustukikohtia käsittelevissä suunnitelmissa. Tiedustelukuva on jo tarkka todelliseen tilanteeseen nähden verrattaessa 1960-luvun tiedustelukuviin.

Kyseinen laukaisualustojen sijaintipaikka on perustettu vuonna 1984, jolloin ohjukset olivat SS-20-ohjuksia (RT-21M Pioner, РСД-10 Пионер) eivätkä SS-25-ohjuksia. SS-20-ohjus oli keskeisin ns. euro-ohjuksista 1980-luvulla, jotka hävitettiin 1987 keskimatkan ohjukset kieltävän sopimuksen mukaan viimeistään vuonna 1991. Tämän sijaintipaikan Pioner-ohjukset tuhottiin vuonna 1990. SS-25-ohjukset siis korvasivat SS-20-ohjukset. On huomattava, että toisin kuin 1960-luvun kuvissa, tämän kuvan sijaintikoordinaateissa olivat myös jo sekunnit.

307. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 29532), Barnaul (Барнаул)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kpl SS-25-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla. Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-242, 53°18'46.8"N 84°30'28.0"E, 53.312997, 84.507774

Laukaisualustat - ”kronat” - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.

29. ohjusdivisioona (РВСН в/ч 59968)

  • 6 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvalla alustalla (Venäjän ilmoitus)

92. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 48409), Irkutsk (Иркутск)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-243, koordinaatit 52°30'30.8"N 104°23'35.5"E, 52.508563, 104.393201

Laukaisualustat - ”kronat” - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.

344. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 52933), Irkutsk (Иркутск)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-244, 52°40'10.3"N 104°31'11.4"E, 52.669540, 104.519835

Laukaisualustat - ”kronat” - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.

586. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 52009), Irkutsk (Иркутск)

Ohjusmäärä satelliittikuvalinkin perusteella: 9 kappaletta SS-25-ohjuksia liikkuvilla laukaisualustoilla.

Liikkuvien laukaisualustojen sijaintipaikka:

Google-map-245, 52°33'02.5"N 104°09'29.5"E, 52.550697, 104.158180

Laukaisualustat - ”kronat” - on laskettavissa helposti tästäkin satelliittikuvasta.

345. ohjusrykmentti (РВСН в/ч 40883)

29. ohjusdivisioonaan kuulunut  345. ohjusrykmentti on mielenkiintoinen esimerkki lakkautetun ohjusdivisioonan laukaisualustojen sijaintipaikasta, satelliittikuvassa näyttää vielä toimivalta 9 ”kronan” voimalla (Google-map-246, 52°34'13.0"N 104°48'32.0"E, 52.570278, 104.808889). Ohjusrykmentti lakkautettiin 1.12.2006 ja sillä oli hallussaan 9 kappaletta SS-25-ohjuksia. Pelkästään satelliittikuvan perusteella ei siis voi arvioida laukaisupaikan olemassa olevista toiminnoista.

]]>
10 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269232-venajan-mannertenvaliset-ydinohjukset-sijaintikoordinaatteineen-esittelyssa#comments Nato Suomen Nato-jäsenyys Turpo Venäjän uhka Ydinaseet Thu, 07 Feb 2019 21:05:39 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269232-venajan-mannertenvaliset-ydinohjukset-sijaintikoordinaatteineen-esittelyssa
Presidentti rauhoitteli kansaa tässä vaarojen maailmassa http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266770-presidentti-rauhoitteli-kansaa-tassa-vaarojen-maailmassa <p><strong>Katselin ja kuuntelin</strong>, totta kai, presidentti <strong>Sauli Niinistön</strong> uudenvuodenpuheen. Valittiinhan tuo mies hiljattain uskomattomasti jo ensimmäisellä kierroksella tämän maan presidentiksi.&nbsp;&nbsp; Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta kannatti katsoa, koska presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa - yhteistyössä muiden valltioelinten kanssa. Oli mielenkiintoista taas kerran todeta, miten pitkä tuo ajatusviiva on. Kyllä se on edelleen varsinainen ajatusviiva, ei pelkkä tavuviiva, saati pelkkä pilkku. Viime presidetinvaalit venyttivät parilla kymmenellä prosentilla tuon ajatusviivan pituutta.</p><p>&nbsp;&nbsp; Viime presidentinvaalien äänestysprosenttikin oli kokreampi kuin eduskuntavaaleissa, saati EU-vaaleissa. Kun tuosta vaalituloksesta kertoo kaukana maailmalla, kuulijat kuvittelevat Suomen olevan sellainen maa kuin Bangladesh, jossa järjestettiin hiljattain ns. vaalit eli &rdquo;vaalit&rdquo;. Epädemokratioissa vaalien järjestäminen pitäisi yksinkertaisesti kieltää, koska niitä järjestetään pelkästään vallan anastaneen joukon rikosten peittelyyn.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Seuratessani presidentin puhetta</strong> tein muutamia merkintöjä muistilehtiööni. Ensin panin merkille, että Niinistö kertoi ensimmäisen maailmansodan päättymisen juhlinnasta Ranskassa. Heti perään hän kertoi keltaliivien mielenosoituksista Pariisin kaduilla. Niinistö varoitti, että keltaliivien joukossa oli vaarallisia ääriliikkeiden edustajia.</p><p>&nbsp;&nbsp; Suomen presidentti oli myös selvästi huolissaan ydinasevarustelun pääsemisestä valloilleen sitä koskevien sopimusten purkautuessa. Onkin luojan lykky, ettei ydinaseita ole käytetty sitten toisen maailmansodan. Siellä niiden käytöllä saatiin Japani polvilleen ja sota päättymään etuajassa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Presidentti Niinistö</strong> oli erityisen huolestunut EU:n hajanaisuudesta ja heikkoudesta. Unionia ei ole tästä syystä nähty uskottavana osapuolena. Kuitenkin vain muutamassa Euroopan maassa demokratia ja ihmisoikeudet ovat jollakin tavalla voimassa. Vain EU voisi kunnolla edistää noita periaattita yleismaailmallisissa pöydissä. Mutta EU on pahasti vajaakuntoinen itäisen Euroopan änkyrävaltioiden vuoksi.</p><p>&nbsp;&nbsp; Suomen presidentti esitti myös sen periaatteen, että keskustelussa on vastapuolta yritettävä ymmärtää, vaikka sen näkemyksiä ei hyväksyisikään. Tätä periaatetta voisi suositella kaikkeen keskusteluun. Nykyisessä polarisoituneessa mustavalkokeskustelussa joutuu liian helposti paitsioon, jos yrittää keskustella toisaalta-toisaalta-tyyliin.</p><p>&nbsp;&nbsp; Tälla kohtaa tuli mieleen Niinistön tapa ottaa puheluja Kremliin. Sellainen oli kuulemma vanhan vuoden neljänneksi viimeisenä päivänä, vaikka sen sisällöstä ei ole kuultu mitään tarkempaa. <strong>Putin </strong>ja <strong>Trump</strong> jäivät puheessa vähälle huomiolle.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Presidentti Niinistö</strong> ei tietenkkän voinut välttää maahanmuuttoasiaa. Hän sanoi, että eräät turvapaikanhakijat ovat tuoneet Suomeen turvattomuutta, mutta jatkoi, ettei kokonaisia kansallisuuksia saa siitä huolimatta leimata ja tuomita.</p><p>&nbsp;&nbsp; Presidentti Niinistö sanoi, että tuleville polville me tätä demokraattista ja tasa-arvoistas maata rakennamme. Puhe päättyi runoilija <strong>Eeva Kilven</strong> hienoon lainaukseen. Onhan presidentin perheessäkin runoilija. Kuulijat jännittivät, tulisiko vielä Jumalan siunaus. Ja tulihan se sieltä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Vaikutelmaksi jäi</strong>, että presidentti Niinistö on maailmantilanteesta melko huolestunut, mutta hän yritti kuitenkin välttää liikaa pessimismiä.</p><p>&nbsp;&nbsp; Puheen jälkeen seurasimme televisiosta perinteistä Wienin filharmonikkojen uudenvuodenkonserttia. Ja oho, eräässä kuvakulmassa vilahti Sauli Niinistö. Päättelimme, että Wienin konsertti oli jälkilähetys. Sitten kuulimmekin, että presidentti oli vuoden 2019 ensimmäisenä päivänä todellakin vierailulla Itävallassa. Uudenvuodenpuhe oli tallennettu vanhan vuoden puolella.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Katselin ja kuuntelin, totta kai, presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen. Valittiinhan tuo mies hiljattain uskomattomasti jo ensimmäisellä kierroksella tämän maan presidentiksi.   Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta kannatti katsoa, koska presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa - yhteistyössä muiden valltioelinten kanssa. Oli mielenkiintoista taas kerran todeta, miten pitkä tuo ajatusviiva on. Kyllä se on edelleen varsinainen ajatusviiva, ei pelkkä tavuviiva, saati pelkkä pilkku. Viime presidetinvaalit venyttivät parilla kymmenellä prosentilla tuon ajatusviivan pituutta.

   Viime presidentinvaalien äänestysprosenttikin oli kokreampi kuin eduskuntavaaleissa, saati EU-vaaleissa. Kun tuosta vaalituloksesta kertoo kaukana maailmalla, kuulijat kuvittelevat Suomen olevan sellainen maa kuin Bangladesh, jossa järjestettiin hiljattain ns. vaalit eli ”vaalit”. Epädemokratioissa vaalien järjestäminen pitäisi yksinkertaisesti kieltää, koska niitä järjestetään pelkästään vallan anastaneen joukon rikosten peittelyyn.

 

Seuratessani presidentin puhetta tein muutamia merkintöjä muistilehtiööni. Ensin panin merkille, että Niinistö kertoi ensimmäisen maailmansodan päättymisen juhlinnasta Ranskassa. Heti perään hän kertoi keltaliivien mielenosoituksista Pariisin kaduilla. Niinistö varoitti, että keltaliivien joukossa oli vaarallisia ääriliikkeiden edustajia.

   Suomen presidentti oli myös selvästi huolissaan ydinasevarustelun pääsemisestä valloilleen sitä koskevien sopimusten purkautuessa. Onkin luojan lykky, ettei ydinaseita ole käytetty sitten toisen maailmansodan. Siellä niiden käytöllä saatiin Japani polvilleen ja sota päättymään etuajassa.

 

Presidentti Niinistö oli erityisen huolestunut EU:n hajanaisuudesta ja heikkoudesta. Unionia ei ole tästä syystä nähty uskottavana osapuolena. Kuitenkin vain muutamassa Euroopan maassa demokratia ja ihmisoikeudet ovat jollakin tavalla voimassa. Vain EU voisi kunnolla edistää noita periaattita yleismaailmallisissa pöydissä. Mutta EU on pahasti vajaakuntoinen itäisen Euroopan änkyrävaltioiden vuoksi.

   Suomen presidentti esitti myös sen periaatteen, että keskustelussa on vastapuolta yritettävä ymmärtää, vaikka sen näkemyksiä ei hyväksyisikään. Tätä periaatetta voisi suositella kaikkeen keskusteluun. Nykyisessä polarisoituneessa mustavalkokeskustelussa joutuu liian helposti paitsioon, jos yrittää keskustella toisaalta-toisaalta-tyyliin.

   Tälla kohtaa tuli mieleen Niinistön tapa ottaa puheluja Kremliin. Sellainen oli kuulemma vanhan vuoden neljänneksi viimeisenä päivänä, vaikka sen sisällöstä ei ole kuultu mitään tarkempaa. Putin ja Trump jäivät puheessa vähälle huomiolle.

 

Presidentti Niinistö ei tietenkkän voinut välttää maahanmuuttoasiaa. Hän sanoi, että eräät turvapaikanhakijat ovat tuoneet Suomeen turvattomuutta, mutta jatkoi, ettei kokonaisia kansallisuuksia saa siitä huolimatta leimata ja tuomita.

   Presidentti Niinistö sanoi, että tuleville polville me tätä demokraattista ja tasa-arvoistas maata rakennamme. Puhe päättyi runoilija Eeva Kilven hienoon lainaukseen. Onhan presidentin perheessäkin runoilija. Kuulijat jännittivät, tulisiko vielä Jumalan siunaus. Ja tulihan se sieltä.

 

Vaikutelmaksi jäi, että presidentti Niinistö on maailmantilanteesta melko huolestunut, mutta hän yritti kuitenkin välttää liikaa pessimismiä.

   Puheen jälkeen seurasimme televisiosta perinteistä Wienin filharmonikkojen uudenvuodenkonserttia. Ja oho, eräässä kuvakulmassa vilahti Sauli Niinistö. Päättelimme, että Wienin konsertti oli jälkilähetys. Sitten kuulimmekin, että presidentti oli vuoden 2019 ensimmäisenä päivänä todellakin vierailulla Itävallassa. Uudenvuodenpuhe oli tallennettu vanhan vuoden puolella.

 

 

]]>
4 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266770-presidentti-rauhoitteli-kansaa-tassa-vaarojen-maailmassa#comments Maahanmuutto Sauli Niinistö Uudenvuodenpuhe Ydinaseet Tue, 01 Jan 2019 19:27:26 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266770-presidentti-rauhoitteli-kansaa-tassa-vaarojen-maailmassa
Miksi suomalaiset puolustavat Venäjää? http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263682-miksi-suomalaiset-puolustavat-venajaa <p>Mielipidetiedustelut kertovat, että puolet kansastamme pitää Venäjää uhkana [1; kenenkään kertomatta miten tuo itäinen rajanaapuri on meitä todellisuudessa uhkaillut. Mielipidetiedustelut kertovat myös, että yli puolet kansakunnastamme ei halua lännenmiehen sotilasliittoon Natoon &ndash; ja jo yli 15 vuoden ajan [Kuva 1.].</p><p>Olemme monessa suhteessa täällä niemellämme <em>idän ja lännen vedenjakajalla</em> &ndash; silti laajan Aasian mantereen esiläntinen niemimaa &ndash; pussin perä, joka voi vuotaa Skandinavian niemimaalle &ndash; aina Ruotsin Skåneen asti ---</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miksi Venäjä kirvoittaa niin sapekasta uhan luontia </strong>[2<strong>, vastakkainasetelua</strong> [3<strong> &ndash; ikään kuin historiaamme ei oikein tunnettaisi &ndash; erityisesti autonomian ajalta, ja sieltä ammentuneista itsenäisyystarpeista fennomanian</strong> [4<strong> herännäisyytenä, joka kulminoituu Neuvosto-Venäjän itsenäisyystunnustukseen 4. tammikuuta 1918. Miksi meillä on pieni, mutta äänekäs russofobistinen</strong> [5<strong> &rdquo;jalkapallokatsomo&rdquo;?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin Sanomat kirjotti upean ja sisällöltään yllättävän artikkelin, jossa alun nopealuennasta saisi käsityksen, että jylisee tarmokas <em>West trolling manipulation</em> -ilmiö [6. Tarkkaan luettaessa esiin nousee kuitenkin viiltävän terävä toinen puoli, jolloin asioita tunteva ja sisältöä tarkasti havainnoiva lukija huomaa aivan jotain muuta! &ndash; Mitä?</p><p>&hellip; eli huolelliset vastausperustelut &rdquo;<em>kaikkien ilmansuuntien havainnoitsijoilta</em>&rdquo;, miksi Venäjän kanssa on edullista elää tasapainossa vastakkaisuutta luomatta &ndash; vaan ystävyyttä, kauppaa ja toisten sisäisiin asioihin puuttumattomuutta!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Noin yllä olevan tavoin eläen suomalaiset saavat täydet turvatakuut</strong> &ndash; jopa niin, että lännen ja idän voimatekijät saavat luontaisen puolueettoman neuvottelupöydän [7 kohdata ja sovitella maailmanrauhaa, sillä nyt &ndash; juuri nyt kolme suurta [<a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15448580/suurvaltapelin-uhkaava-kolmiodraama!">8</a> jakavat maailmanpoliisiroolituksen &ndash; US on sen jo menettänyt [9, vaikka US koettaa kaikin keinoin sitä ylläpitää &ndash; esimerkiksi Iranin osalta [10 ---</p><p>HS-kirjoitus -toimittajina <strong>Marko Junkkari </strong>ja<strong> Tommi Nieminen</strong> &ndash; Linkki ~ <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005886907.html">https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005886907.html</a> -</p><p><a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005886907.html">Toiset kansanedustajat ymmärtävät Putinin Venäjää enemmän kuin toiset</a></p><p>Ilkka Luoma -kommentti ylläolevaan linkkikirjoitukseen 3.11.2018 - 19:44 (julkistettu):</p><p>Hyvin taitavasti kirjoitettu West trolling manipulation -artikkeli tai juttu, jonka annetaan kuitenkin (tieten) kääntyä itseään ja manipulaatiotaan vastaan.<br /><br />Viisas ja tietävä lukija huomaa tässä Venäjän &quot;ymmärtämisen&quot; ja erityissuhteiden kannattajien vastineista älykkyyttä ja käytännön viisautta. Juttu viestii julkituotuina todellisuuksina oloamme idän ja lännen vedenjakajalla. Samalla toimittaja onnistuu tieten tai vahingossa näyttämään idän ja lännen välisen media-asettelun. Tänään länsi käy informaatiosotaa [11 itää vastaan, toivottavasti sota jää kynien ja kumien tasolle.<br /><br />Näyttäisi siltä, ettei toimittaja halua ilmaista suoraan kansakuntamme tahtoa, eli yli puolen suomalaisista olevaa NATOn <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/11/kansakunta-jyrahti-jalleen-ei-natoon.html">vastustusta</a>, jo yli viidentoista vuoden ajan. Samoin YYA&#39; n meille pitkään positiivisesti toiminut bilatelaarinen ulkomaankauppamme tasoittajana haluttiin unohtaa. Artikkelissa oli monia pieniä asiavirheitä &ndash; unohduksina, tieten tai tietämättömänä.<br /><br />Juttu on ehdottomasti lukemisen arvoinen, sillä se tuo tietävälle lukijalle todellisuuden Venäjän erityissuhteiden tarpeellisuudesta kansakuntamme turvallisuuden takaamiseksi. Me emme halua olla lännen taistelualusta [12 itään -</p><p>&hellip; me mieluummin katamme neuvottelupöydän lännen ja idän johtajille, sillä &quot;<em>meiltä virtaa myönteistä vettä molempiin suuntiin</em>&quot; - uskoisin istuvan presidentin syvimmän tahtotilan olevan tuon viisauden sisällä [13. Julkaistu Helsingin Sanomissa.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Entä nyt, kun punnukset maailmatasapainossa heilahtelevat</strong>, ja kolmiodraama pelaa omaa pokeriaan tai sököä [13 &ndash; jopa täysin avoimin kortein, jolloin piilossa ei ole mitään &ndash; vaan todellisuus ratkaisee keiden vuosisataa elämme jo nyt! [Kuva 2.]</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miksi meidän on viisasta pelata puolueettomuuspeliä</strong> ja jopa harjoitella sotapelejä <em>molempien pääleirien kanssa</em> &ndash; niin lännen &ndash; kuin idän sotakoneiden tarkkailijoina &hellip;</p><p>&hellip; eikö olisi viisasta tunteä molempien tapoja, karttaharjoituksia kuin skenaarioita, jotta puolustautumisemme valmiudet ovat kaikkiin ilmansuuntiin &ndash;</p><p>Useille suomalaisille ajattelijoille ja todellisuuden näkijöille tulee edelleen ikävä pelimies ja presidentti <strong>Urho Kaleva Kekkosta</strong> --- puhutaan, että elimme tuolloin kansakuntamme parasta aikaa! [14 &hellip; [<a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15453465/miksi-suomalaiset-puolustavat-venajaa">24</a>]</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Niin, miksi me puolustamme Venäjää?</strong></p><p><strong>A] </strong>Neuvosto-Venäjä myönsi meille itsenäisyyden, tosin luovutimme sen myöhemmin EU-Brysseliin</p><p><strong>B] </strong>Aikanaan <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2011/01/yya-yllattavan-yleinen-arvio-olikin.html">YYA</a> &ndash; bilateraalinen kauppa pelasti meidän aikakausiulkomaankauppataseemme</p><p><strong>C] </strong>Neuvostoliitto myönsi sanattomasti meidän (täyden) puolueettomuuden 1975 (<strong>Max Jakobson</strong> &ndash; Tilinpäätös, Otava 2003 &ndash; s.80-86)</p><p><strong>D] </strong>Venäjän tsaari halusi autonomiansa olevan esimerkki muulle Venäjälle ja katsoi sormiensa läpi meidän joskus ylilyöviä itsenäisyystavoitteita</p><p><strong>E] </strong><strong>Josif Stalin</strong> jätti Suomen valloittamatta &ndash; Talvisodassa osin Saksan vihjeestä ja Jatkosodassa, koska halusi pitää Suomen otteessaan, mutta itsenäisenä!</p><p><strong>F] </strong>Siksi, että nykymedia käsittelee itäistä naapuriamme epätasa-arvoisesti ja yksipuolisesti &ndash; jättäen paljon sellaista pois, mikä on meille tärkeää, ja lisäten sellaista, joka ei kaikin osin pidä edes paikkansa.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><em>Viitteet</em>:</p><p>[1 ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9326143">https://yle.fi/uutiset/3-9326143</a> -</p><p>[1 ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10419386">https://yle.fi/uutiset/3-10419386</a> &ndash; Merkittävä dokumentti, jota media tulkitsee tavallansa!</p><p>[2 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/02/venajasta-luodaan-hyytavaa-uhkaa.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/02/venajasta-luodaan-hyytavaa-uhkaa.html</a> -</p><p>[3 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/04/suomessakin-ita-lansi.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/04/suomessakin-ita-lansi.html</a> -</p><p>[4 ~ <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fennomania">https://fi.wikipedia.org/wiki/Fennomania</a> -</p><p>[5 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/10/russofobia-jylisee-nyt-maalataan-uhkaa.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/10/russofobia-jylisee-nyt-maalataan-uhkaa.html</a> -</p><p>[6 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/12/west-trolling-east-trolling-nokittelua.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/12/west-trolling-east-trolling-nokittelua.html</a> -</p><p>[7 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/06/presidentti-sauli-niinisto-sai.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/06/presidentti-sauli-niinisto-sai.html</a> -</p><p>[8 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/10/kolme-suurta-suomeen-presidentti-sauli.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/10/kolme-suurta-suomeen-presidentti-sauli.html</a> -</p><p>[9 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/05/usa-n-uusi-ulko-ja-turvattomuuspolitiik.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/05/usa-n-uusi-ulko-ja-turvattomuuspolitiik.html</a> -</p><p>.</p><p>[10 ~ <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005887258.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005887258.html</a> &ndash; [E] ...</p><p>[11 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2015/01/hybridillista-informaatiosotaa-mista.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2015/01/hybridillista-informaatiosotaa-mista.html</a> -</p><p>[12 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/05/suomea-viedaan-vahittain-ujuttamalla.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/05/suomea-viedaan-vahittain-ujuttamalla.html</a> - [3]</p><p>[13 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263389-suurvaltapelin-uhkaava-kolmiodraama">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263389-suurvaltapelin-uhkaava-kolmiodraama</a> -</p><p>[14 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/03/kansalaisen-paras-kausi-elettiin.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/03/kansalaisen-paras-kausi-elettiin.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15453465/miksi-suomalaiset-puolustavat-venajaa">24</a> T BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/1067348750113945/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/1019200388289888/">FB</a> BLOG 182991</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> antirussofobia_04112018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 04112018</p><p>&nbsp;</p><p>718_6740 &ndash; 17:00_18:54 RF<strong>04</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mielipidetiedustelut kertovat, että puolet kansastamme pitää Venäjää uhkana [1; kenenkään kertomatta miten tuo itäinen rajanaapuri on meitä todellisuudessa uhkaillut. Mielipidetiedustelut kertovat myös, että yli puolet kansakunnastamme ei halua lännenmiehen sotilasliittoon Natoon – ja jo yli 15 vuoden ajan [Kuva 1.].

Olemme monessa suhteessa täällä niemellämme idän ja lännen vedenjakajalla – silti laajan Aasian mantereen esiläntinen niemimaa – pussin perä, joka voi vuotaa Skandinavian niemimaalle – aina Ruotsin Skåneen asti ---

 

Miksi Venäjä kirvoittaa niin sapekasta uhan luontia [2, vastakkainasetelua [3 – ikään kuin historiaamme ei oikein tunnettaisi – erityisesti autonomian ajalta, ja sieltä ammentuneista itsenäisyystarpeista fennomanian [4 herännäisyytenä, joka kulminoituu Neuvosto-Venäjän itsenäisyystunnustukseen 4. tammikuuta 1918. Miksi meillä on pieni, mutta äänekäs russofobistinen [5 ”jalkapallokatsomo”?

 

Helsingin Sanomat kirjotti upean ja sisällöltään yllättävän artikkelin, jossa alun nopealuennasta saisi käsityksen, että jylisee tarmokas West trolling manipulation -ilmiö [6. Tarkkaan luettaessa esiin nousee kuitenkin viiltävän terävä toinen puoli, jolloin asioita tunteva ja sisältöä tarkasti havainnoiva lukija huomaa aivan jotain muuta! – Mitä?

… eli huolelliset vastausperustelut ”kaikkien ilmansuuntien havainnoitsijoilta”, miksi Venäjän kanssa on edullista elää tasapainossa vastakkaisuutta luomatta – vaan ystävyyttä, kauppaa ja toisten sisäisiin asioihin puuttumattomuutta!

 

Noin yllä olevan tavoin eläen suomalaiset saavat täydet turvatakuut – jopa niin, että lännen ja idän voimatekijät saavat luontaisen puolueettoman neuvottelupöydän [7 kohdata ja sovitella maailmanrauhaa, sillä nyt – juuri nyt kolme suurta [8 jakavat maailmanpoliisiroolituksen – US on sen jo menettänyt [9, vaikka US koettaa kaikin keinoin sitä ylläpitää – esimerkiksi Iranin osalta [10 ---

HS-kirjoitus -toimittajina Marko Junkkari ja Tommi Nieminen – Linkki ~ https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005886907.html -

Toiset kansanedustajat ymmärtävät Putinin Venäjää enemmän kuin toiset

Ilkka Luoma -kommentti ylläolevaan linkkikirjoitukseen 3.11.2018 - 19:44 (julkistettu):

Hyvin taitavasti kirjoitettu West trolling manipulation -artikkeli tai juttu, jonka annetaan kuitenkin (tieten) kääntyä itseään ja manipulaatiotaan vastaan.

Viisas ja tietävä lukija huomaa tässä Venäjän "ymmärtämisen" ja erityissuhteiden kannattajien vastineista älykkyyttä ja käytännön viisautta. Juttu viestii julkituotuina todellisuuksina oloamme idän ja lännen vedenjakajalla. Samalla toimittaja onnistuu tieten tai vahingossa näyttämään idän ja lännen välisen media-asettelun. Tänään länsi käy informaatiosotaa [11 itää vastaan, toivottavasti sota jää kynien ja kumien tasolle.

Näyttäisi siltä, ettei toimittaja halua ilmaista suoraan kansakuntamme tahtoa, eli yli puolen suomalaisista olevaa NATOn vastustusta, jo yli viidentoista vuoden ajan. Samoin YYA' n meille pitkään positiivisesti toiminut bilatelaarinen ulkomaankauppamme tasoittajana haluttiin unohtaa. Artikkelissa oli monia pieniä asiavirheitä – unohduksina, tieten tai tietämättömänä.

Juttu on ehdottomasti lukemisen arvoinen, sillä se tuo tietävälle lukijalle todellisuuden Venäjän erityissuhteiden tarpeellisuudesta kansakuntamme turvallisuuden takaamiseksi. Me emme halua olla lännen taistelualusta [12 itään -

… me mieluummin katamme neuvottelupöydän lännen ja idän johtajille, sillä "meiltä virtaa myönteistä vettä molempiin suuntiin" - uskoisin istuvan presidentin syvimmän tahtotilan olevan tuon viisauden sisällä [13. Julkaistu Helsingin Sanomissa.

 

Entä nyt, kun punnukset maailmatasapainossa heilahtelevat, ja kolmiodraama pelaa omaa pokeriaan tai sököä [13 – jopa täysin avoimin kortein, jolloin piilossa ei ole mitään – vaan todellisuus ratkaisee keiden vuosisataa elämme jo nyt! [Kuva 2.]

 

Miksi meidän on viisasta pelata puolueettomuuspeliä ja jopa harjoitella sotapelejä molempien pääleirien kanssa – niin lännen – kuin idän sotakoneiden tarkkailijoina …

… eikö olisi viisasta tunteä molempien tapoja, karttaharjoituksia kuin skenaarioita, jotta puolustautumisemme valmiudet ovat kaikkiin ilmansuuntiin –

Useille suomalaisille ajattelijoille ja todellisuuden näkijöille tulee edelleen ikävä pelimies ja presidentti Urho Kaleva Kekkosta --- puhutaan, että elimme tuolloin kansakuntamme parasta aikaa! [14 … [24]

 

 

Niin, miksi me puolustamme Venäjää?

A] Neuvosto-Venäjä myönsi meille itsenäisyyden, tosin luovutimme sen myöhemmin EU-Brysseliin

B] Aikanaan YYA – bilateraalinen kauppa pelasti meidän aikakausiulkomaankauppataseemme

C] Neuvostoliitto myönsi sanattomasti meidän (täyden) puolueettomuuden 1975 (Max Jakobson – Tilinpäätös, Otava 2003 – s.80-86)

D] Venäjän tsaari halusi autonomiansa olevan esimerkki muulle Venäjälle ja katsoi sormiensa läpi meidän joskus ylilyöviä itsenäisyystavoitteita

E] Josif Stalin jätti Suomen valloittamatta – Talvisodassa osin Saksan vihjeestä ja Jatkosodassa, koska halusi pitää Suomen otteessaan, mutta itsenäisenä!

F] Siksi, että nykymedia käsittelee itäistä naapuriamme epätasa-arvoisesti ja yksipuolisesti – jättäen paljon sellaista pois, mikä on meille tärkeää, ja lisäten sellaista, joka ei kaikin osin pidä edes paikkansa.

 

Viitteet:

[1 ~ https://yle.fi/uutiset/3-9326143 -

[1 ~ https://yle.fi/uutiset/3-10419386 – Merkittävä dokumentti, jota media tulkitsee tavallansa!

[2 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/02/venajasta-luodaan-hyytavaa-uhkaa.html -

[3 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/04/suomessakin-ita-lansi.html -

[4 ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Fennomania -

[5 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/10/russofobia-jylisee-nyt-maalataan-uhkaa.html -

[6 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/12/west-trolling-east-trolling-nokittelua.html -

[7 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/06/presidentti-sauli-niinisto-sai.html -

[8 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/10/kolme-suurta-suomeen-presidentti-sauli.html -

[9 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/05/usa-n-uusi-ulko-ja-turvattomuuspolitiik.html -

.

[10 ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005887258.html – [E] ...

[11 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2015/01/hybridillista-informaatiosotaa-mista.html -

[12 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/05/suomea-viedaan-vahittain-ujuttamalla.html - [3]

[13 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263389-suurvaltapelin-uhkaava-kolmiodraama -

[14 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/03/kansalaisen-paras-kausi-elettiin.html -

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 182991

 

DOC antirussofobia_04112018.doc – OpenOffice Writer

PVM 04112018

 

718_6740 – 17:00_18:54 RF04

]]>
202 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263682-miksi-suomalaiset-puolustavat-venajaa#comments EU ja Venäjä Idän ja lännen välissä Vastakkainasettelu Venäjän uhka Suomelle Ydinaseet Mon, 05 Nov 2018 07:01:09 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263682-miksi-suomalaiset-puolustavat-venajaa
Venäjän ydinaseet - yksi asia Nato-lähentymisessä Suomelta on jäänyt huomiotta http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263614-venajan-ydinaseet-yksi-asia-nato-lahentymisessa-suomelta-on-jaanyt-huomiotta <p>&ldquo;<em>Until 7 November, Rovaniemi Air Base will be the home base for the exercising units showcasing Finland&rsquo;s capabilities both as a <u>Host Nation providing support</u> to deployed units and as a <u>Partner</u> operating alongside Allies during exercises and <u>real-world operations</u></em>.&rdquo;</p><p>Kyseinen Trident Juncture- sotaharjoitukseen liittyvä lainaus löytyy Naton kotisivuilta (<a href="https://ac.nato.int/archive/2018/finnish-media-at-rovaniemi-during-trident-juncture-18"><u>Nato, Allied Air Command 30.10.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Marraskuun 7. päivään saakka Rovaniemen lentotukikohta on harjoittelevien yksikköjen kotitukikohta osoittaen Suomen kykyä toimia sekä <u>isäntämaana</u> harjoitteleville [Rovaniemelle sijoitetuille] yksiköille sekä liittokunnan [= Naton] rinnalla <u>kumppanina</u> harjoitusten ja <u>todellisten (sota]toimien aikana</u>.</em>&rdquo;</p><p>Tuo lause kuvaa oikeastaan kaiken, mistä on kysymys Suomi-Nato-suhteissa Naton näkemänä ja missä tällä hetkellä Suomi-Nato-liittosuhteessa ollaan. Tilanne ei ole Suomen kannalta tyydyttävä, vaan meidän olisi vaadittava lisää ja myös saatava lisää liittosuhteelta.</p><p>Meidän ei tule toimia Nato-suhteessa vain Venäjän uhan kohteena, vaan meidän tulee saada myös varma sataprosenttinen sotilaallinen turva. On ennen kaikkea Suomen etu, että väliaika sotilaallisesta liittoutumattomuudesta liittoutumiseen olisi lyhyt. Välivaihe ja siihen liittyvä epävarmuus on jäätävä lyhytaikaiseksi.</p><p>Väliaikaa voidaan kuvata harmaalla ajalla vastaavasti kuin myös niitä maita voidaan kuvata harmaaksi vyöhykkeeksi, jotka eivät kuulu joko Venäjän tai Naton liittokuntaan.</p><p>Turvallisuuspolitiikassa harmaa ei ole hyvä väri.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&rdquo;<em>27. Российская Федерация оставляет за собой право применить ядерное оружие в ответ на применение против нее и (или) ее союзников ядерного и других видов оружия массового поражения, а также в случае агрессии против Российской Федерации с применением обычного оружия, когда под угрозу поставлено само существование государства.</em></p><p><em>Решение о применении ядерного оружия принимается Президентом Российской Федерации.</em>&rdquo;</p><p>Oheinen tekstipätkä on lainaus Venäjän voimassa olevasta sotilasdoktriinista (Военная доктрина Российской Федерации, Федеральный выпуск № 6570), sen 27. kohta. Venäjänkielisenä tuo doktriini on luettavissa <a href="https://rg.ru/2014/12/30/doktrina-dok.html"><u>täältä</u></a>.</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>27. kohta. Venäjän federaatio pidättää itsellään vastatoimena oikeuden käyttää ydinaseita ydinaineiden ja muiden joukkotuhoaseiden käyttäjää vastaan ja/tai sen liittolaista vastaan ja myös tapauksissa, jolloin Venäjän federaatiota vastaan hyökätään tavanomaisten aseiden avulla ja kun valtion olemassaolo on uhattuna.</em></p><p><em>Ydinaseiden käytöstä päättää Venäjän federaation presidentti.</em>&rdquo;</p><p>Lännessä tuo sotilasdoktriinin 27. kohta tulkitaan ja myös Venäjä itse on tulkinnut tuon kohdan niin, että se mahdollistaa ydinaseilla uhkaamisen tai niiden ensikäytön myös Natoon kuulumatonta liittolaisrajamaata (&rdquo;<em>и (или) ее союзников</em>&rdquo;) vastaan, jos sen alueella on Naton joukkoja ja asejärjestelmiä tilanteessa, missä Venäjän valtio kokee joutuvansa hyökkäyksen uhan alle ja valtion olemassaolo on uhattuna.</p><p>Venäjä pidättää siis itsellään oikeuden käyttää ydinaseita myös sellaisia valtioita vastaan, jotka eivät ole Naton täysivaltaisia jäseniä ja joilla ei ole ydinaseita. Ratkaisevaa Venäjälle on, onko Natolla sotilaallista voimaa Naton joukkoina ja asejärjestelminä siinä maassa, jonka Venäjä katsoo mahdolliseksi uhaksi olemassaololleen.</p><p>Tuo sotilasdoktriinikirjaus ei ole missään nimessä uusi ja se oli jo edellisessäkin sotilasdoktriinissa vuodelta 2010. Venäjän ydinasekäytön periaatteet teki tuolloin yksiselitteisen selväksi puolustusministeri Nikolai Makarov (<a href="https://ria.ru/defense_safety/20100205/207866124.html"><u>Риа Новости 21.12.2009</u></a>).</p><p>Kylmän sodan jälkeinen Venäjän ensimmäinen sotilasdoktriini astui voimaan vuonna 1993 (Об основных положениях Военной доктрины Российской Федерации 1993 года, Указ Президента Российской Федерации №&nbsp;1833). Venäjänkielisenä tuo doktriini on luettavissa <a href="http://www.kremlin.ru/acts/bank/4747"><u>täältä</u></a>.</p><p>Vielä tuolloin ydinaseita ei pidetty sodankäynnin keinona eikä myöskään niillä uhkailua pidetty poliittisena keinona. Vuoden 1993 doktriinissa Natoa ei mainita sanallakaan. Nyt strategia on muuttunut. Venäjä on valmis käyttämään ydinaseita ja myös uhkailemaan niiden käytöllä.</p><p>Muutos tapahtui vuoden 2000 doktriinissa. Nato on mainittu strategiassa useassa kohdassa. Muutoksen taustalla oli Naton laajentuminen ja Jugoslavian tapahtumat, joiden seurauksena Venäjä menetti vaikutusvaltaansa puskurivyöhykkeeksi katsomallaan alueella. Tärkeimpänä ulkoisena uhkana (&quot;<em>основная внешняя угроза</em>&quot;) Venäjän näki rajojensa lähellä olevien valtioiden sotilaalliset voimat. Kyse oli siis Nato-maista. Vuoden 2010 doktriinissa Naton uudet jäsenmaat kirjattiin ensikertaa suoraan uhaksi Venäjälle (<a href="http://pravo.gov.ru/proxy/ips/?docbody=&amp;firstDoc=1&amp;lastDoc=1&amp;nd=102065541"><u>Военная доктрина Российской Федерации, N 146</u></a>).</p><p>Tähdennän, että ydinaseet ovat Venäjälle nyt myös poliittinen keino poliittisten päämäärien saavuttamiseksi.</p><p>Venäjä idea kylmän sodan jälkeen oli saada kommunismin ikeestä vapautuneista Itä-Euroopan maista Suomen ja Itävallan tapaisia puolueettomia maita, joissa Venäjällä olisi ollut riittävästi vaikutusvaltaa. Kyse olisi ollut laajasta puskurivyöhykkeestä EU/Nato-maiden ja Venäjän välissä. Tuo Venäjän ajatus ei toteutunut ja luojalle kiitos, ettei toteutunut. Olisimme nyt varsinaisessa turvattomuusikeen Euroopassa, kun Venäjä on kyennyt kasvattaman sotilaallista voimaansa.</p><p>Naton ja EU:n nopea laajentuminen olivat Euroopan turvallisuudelle suureksi hyväksi. Vahinko, ettei prosessia saatu päätökseen ajallaan, mistä on nyt seurannut turvallisuuspoliittista levottomuutta ja Venäjän sotatoimia.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjä korostaa, että ydinaseet ovat tärkeä tekijä sekä laajamittaisten että alueellisten sotien tai sotilaallisten konfliktien ehkäisemisessä. Venäjä ei lue pois ydinaseiden käyttöä laajuudeltaan missä sotilaallisessa konfliktissa, olipa kyse paikallisesta (&rdquo;<em>локальная </em>война&rdquo;), alueellisesta (&rdquo;<em>региональная воина</em>&rdquo;) tai laajamittaisesta (&rdquo;<em>крупномасштабная война</em>&rdquo;) sodasta tai sotilaallisesta konfliktista. Sodat on siis jaettu voimassa olevassa sotilasdoktriinissa alueelliselta laajuudeltaan kolmeen ryhmään.</p><p>Venäläiset kirjaavat tämän ydinaseoppinsa ydinasekäytön muotoilun seuraavalla lauseella:</p><p>&rdquo;<em>Данная формулировка подразумевает принцип &rsquo;оборонительного ядерного сдерживания&rsquo;, не предполагая нанесения &rsquo;превентивного&rsquo; или &rsquo;упреждающего&rsquo; ядерного удара.</em>&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Tämä muotoilu merkitsee &rsquo;puolustava ydinasepelottelu&rsquo; -periaatetta ilman, että se tarkoittaisi &rsquo;ennaltaehkäisevää&rsquo; tai &rsquo;ennakoivaa&rsquo; ydiniskua.</em>&rdquo;</p><p><em>Puolustava ydinasepelottelu</em> on termi, joka etenkin Suomessa ja Ruotsissa on syytä miettiä tarkasti. Mitä se tarkoittaa Suomen ja Ruotsin osalta, jotka eivät ole ydinasevaltoja ja joiden turvana ei ole ydinaseita.</p><p>Venäjän kynnys uhkailla ydinaseilla on siis alhainen. Meidän on vaikea päätellä, milloin uhkailu on syytä ottaa täysin vakavasti ja milloin uhkailu on syytä ottaa vain kohtuudella vakavasti. Jos konventionaaliset aseet ovat jo käytössä, silloin ydinaseuhkailu on syytä ottaa täysin vakavasti.</p><p>Niin Suomessa kuin Ruotsissa on syytä omaksua ajatus ja laatia suunnitelmat sille varalle, että Venäjä voi uhkailla ydinaseilla jo vähäisessä sotilaallisessa konfliktissa. Miten Suomi ja Ruotsi reagoivat, jos Venäjä uhkaa ydinaseiden käytöllä?</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Suomi ja Ruotsi ovat nyt lähentyneet Natoa vauhdilla. Se on hyvä asia, jota kannatan. Lähentymien ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sen me kaikki tiedämme. Suomi ja Ruotsi eivät olleet kiinnostuneita Nato-jäsenyydestä muun itäisen Euroopan tapaan ajankohtana, jolloin liittyminen olisi ollut helpompaa. Vasta Venäjän toiminta Ukrainassa sai maat havahtumaan.</p><p>Venäjä arvioi kylmäverisesti niitä sotilaallisia uhkia, joita siihen kohdistuu tai voi kohdistua lähialueittensa poliittisen kehityskulun seurauksena. Venäjälle kyse on sen naapurimaiden - puskurivyöhykkeen - EU- ja Nato-jäsenyyksistä.</p><p>Suomen ja Ruotsin osalta sotilaallisen uhan katsannossa Venäjälle oleellisia ovat olleet Suomen ja Ruotsin solmimat isäntämaasopimukset sekä kolmikantainen Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain solmima puolustusaiejulistus viime toukokuussa. Tuo toukokuinen julistus on paljon enemmän kuin mitä nimestä voi päätellä. Venäjä on liittänyt toukokuisen aiejulistuksen ja Trident Juncture -sotaharjoituksen toisiinsa, vaikka julistus ei koske Natoa.</p><p>Venäjälle Nato on yhtä kuin Yhdysvallat aivan vastaavasti kuin mitä Venäjän johtama Kollektiivinen turvallisuusjärjestö (<a href="http://www.odkb-csto.org/"><u>ОДКБ</u></a>) on meille yhtä kuin Venäjä.</p><p>Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat isäntämaasopimuksen 4. syyskuuta 2014 ja Ruotsi hyväksyi sopimuksen parlamentissa 25. toukokuuta 2016. Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kolmenvälinen aiejulistus allekirjoitettiin 8. toukokuuta 2018.</p><p>Sotilaallisesti tarkasteluna Venäjä katsoo nyt, että Suomi ja Ruotsi ovat Nato-maita. Venäjä katsoo, että sotilaallisessa konfliktissa Suomeen ja Ruotsiin voi asettua Nato-joukkoja ja Naton sotilaallista voimaa, joka uhkaa Venäjän sotilasdoktriinin 27. kohdan mukaisella tavalla Venäjää oikeuttaen Venäjän myös ydinaseiden käyttöön.</p><p>Ratkaiseva viimeisin näyttö Venäjälle tuli nyt Trident Juncture - sotaharjoituksen yhteydessä. Nato-harjoituksessa Naton lentokalustoa sijoitettiin Rovaniemelle ja Suomen ja Ruotsin ilmatilat olivat Nato-harjoituksen käytössä. Sotilasteknisesti Suomessa on toki harjoiteltu vastaavasti aikaisemminkin, mutta ei yhden Nato-maan turvaamista perussopimuksen 5. artiklan pohjalta. Tuo on Venäjälle se oleellinen asia.</p><p>Venäjä on tehnyt tänä vuonna kahteen otteeseen selväksi sekä Suomelle että Ruotsille, mitä se ajattelee maiden sotilaallisesta lähentymisestä Natoon. Olen käsitellyt noita tapahtumia tarkemmin kirjoituksessa otsikolla &rdquo; <em>Trident Juncturen lopputulos - Venäjä laskee nyt Suomen ja Ruotsin Nato-maiksi</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263242-trident-juncturen-lopputulos-venaja-laskee-nyt-suomen-ja-ruotsin-nato-maiksi"><u>US-blogi 27.10.2018</u></a>). Venäjälle Suomi ja Ruotsi siis todellakin ovat sotilaallisesti tarkasteluna Nato-maita.</p><p>Miten Suomen ja Ruotsin tulisi nyt edetä, koska maiden turvallisuustilanne ei ole tyydyttävä. Suomen ja Ruotsin ilmoitukseen sotilaallisesti liittoutumattomina maina ei enää usko kukaan, ja kaikkein vähiten tuollaiseen julistukseen uskotaan Venäjällä. Suomalais- ja ruotsalaispoliitikkojen olisi syytä osoittaa edes hieman häveliäisyyttä. Viittaan tällä pääministeri Juha Sipilän ja pääministeri Stefan Löfvenin epäuskottaviin liittoutumattomuuskannanottoihin Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Oslossa (<a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-liittoutumattomat-suomi-ja-ruotsi-eivat-harjoittele-naton-viidetta-artiklaa-varten-ihanko-varmasti/7147692#gs.WNsnNV0"><u>MTV-uutiset 2.11.2018</u></a>).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Oleellisinta pohjimmaisena sotilaallisena uhkana Suomelle ja Ruotsille on Venäjän ydinaseuhka, ei konventionaalisten aseiden uhka. Kirjoitan siis pohjimmaisesta ja vakavimmasta uhasta, kun kirjoitan ydinaseista.</p><p>Uhat pitää osata mitoittaa oikein vakavuudeltaan. Suomessa ei pidä uhrata liikaa aikaa Saariston Helmen tapaisten höpötysten jälkipuintiin. Turvallisuusuhkavyyhteä pitää aina lähteä purkamaan ylhäältä päin, vakavimmat uhat pitää ratkaista ensiksi. Totta kai uhan toteutumisen todennäköisyys on myös ratkaisevaa.</p><p>Suomi on pyrkinyt varmistamaan avunsaantia kriisi- ja sotatilanteessa Natolta ja Nato-mailta. Asiassa on edetty hyvin.</p><p>Suomen ja Ruotsin ongelma juuri nyt on, että mailla ei ole taskussa sellaista sopimusta, joka saisi Venäjän tarkastelemaan asiaa toisin. Mailta puuttuu Naton perussopimuksen turva.</p><p>Suomen ja Ruotsin ei ole syytä olla Naton suhteen liian sinisilmäisiä. Nato koostuu 29 jäsenmaasta, joista jokainen miettii ensi sijassa omaa turvallisuuttaan ja päätökset kussakin sotilaallisessa konfliktitilanteessa tehdään oman turvallisuuden pohjalta. Naton jäsenmaiden turvallisuusajattelua sitoo perussopimus ja sen 5. artikla, mutta ei Naton ulkopuoliset Suomi eikä Ruotsi. Suomea eikä Ruotsia autetaan, jos se on liittokunnan etu. Suomea ja Ruotsia ei auteta, jos se ei ole liittokunnan etu.</p><p>Venäjä tietää hyvin tilanteet ja tietää myös, miten voi vaikuttaa asiaan. Sitä mukaa kun Suomi ja Ruotsi ovat edistyneet sotilaallisen turvallisuuden kasvattamisessa Naton avulla, sitä mukaa Venäjäkin nousee uudelle tasolle. Ollaan lähellä tasoa, jolloin puhutaan myös ydinaseista välineenä vaikuttaa sotilaallisiin konflikteihin.</p><p>Korostan edelleen Venäjän käyttämää <em>puolustava ydinasepelottelu</em> -termiä (<em>оборонительного</em> <em>ядерного</em> <em>сдерживания</em>), jota Venäjä käyttää. Kykenevätkö Suomi ja Ruotsi ilman Nato-jäsenyyttä hallitsemaan tämän termin takana olevan Venäjän sotilasstrategian?</p><p>Venäjä tietää Suomen ja Ruotsin tällä hetkellä harjoittaman Natoon perustuvan strategian heikkoudet ja osaa kyllä lyödä strategian tarvittaessa palasiksi. Ruotsinkin ajattelee vielä kylmän sodan aikakautta, jolloin se oli tavallaan Nato-turvattu ilman jäsenyyttä ja että sama toimisi nyt kuten kylmän sodan aikaan. Ei toimi, koska ydinaseiden käyttöstrategiat ovat muuttuneet. Samaa strategiaa Ruotsikaan ei voi enää kopioida kylmän sodan ajasta.</p><p>Ydinaseet ja konventionaaliset aseet ovat kaksi aivan eri ryhmää eikä niitä pidä verrata keskenään. Sama kuin verrattaisiin jousipyssyä panssarivaunuun. Venäjä on ydinasevalta, mutta Suomi ja Ruotsi eivät ole. Venäjä on ydinasevalta, mutta Nato-maat ovat myös. Nato-maat ovat kollektiivisen ydinasesateenvarjon alla riippumatta onko kunkin jäsenmaan alueella ydinaseita.</p><p>&quot;<em>And let me be clear, NATO&#39;s goal is a world without nuclear weapons, but as long as they exist NATO will remain a nuclear alliance. A world where Russia, China and North Korea have nuclear weapons, but NATO does not, is not a safer world.</em>&quot;</p><p>Noin lausui Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg viime kevättalvella Münchenin turvallisuuskonferenssissa (<a href="https://www.nato.int/cps/en/natohq/opinions_152209.htm"><u>Nato 16.2.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Ilmoitan selkeästi, että Naton päämäärä on ydinaseeton maailma, mutta niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, Nato pysyy ydinaseliittokuntana. Maailma, jossa Venäjällä, Kiinalla ja Pohjois-Korealla on ydinaseita, mutta Natolla ei ole, ei ole turvallisempi maailma.</em>&rdquo;</p><p>Naton turvallisuus perustuu siis ydinaseisiin, Suomen ja Ruotsin turvallisuus ei perustu ydinaseisiin.</p><p>Ydinaseiden merkitys on syytä ymmärtää myös Suomessa ja Ruotsissa, kun ratkotaan Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjä uhkasi jo vuonna 2014 Krimin valloituksen yhteydessä diplomaattikanavia pitkin Natoa ydinaseiden käytöllä, mikäli maat puuttuisivat sotilaallisesti tilanteeseen. Uhkaus toimi. Nato ei puuttunut tilanteeseen sotilaallisesti eikä Ukraina saanut sotilaallista apua Natolta.</p><p>Nato-liittokunta katsoi, ettei Ukrainan sotilaallinen auttaminen ollut liittokunnan jäsenmaiden etu, koska jäsenmaiden turvallisuus ei ollut välittömässä vaarassa. Liittokunta siis katsoo aina asioita oman edun näkökulmasta, liittokunnan ulkopuoliset ovat aina ulkopuolisia. Ukraina oli menettänyt ydinaseiden tuoman turvan vuoden 1994 Budapestin sopimuksessa, jossa Ukraina luopui Neuvostoliiton aikaisista ydinaseista myöhemmässä katsannossa Venäjän eduksi.</p><p>Otetaan lopuksi yksi esimerkki, kuinka Venäjä voisi toimia saadakseen ydinaseilla haluamansa sotilaallisen lopputuloksen konfliktissa. Kyse on Venäjän <em>puolustava ydinasepelottelu</em> -strategiasta.</p><p>Sotilaallinen tilanne Venäjän ja Nato-maiden välillä Itämeren ympäristössä on kiristynyt erinäisistä syistä. Sotilaallisen yhteenoton todennäköisyys on kasvanut, mutta ei siinä määrin, että Nato-maat olisivat alkaneet vielä koota sotilaallista voimaa Itämeren ympäristöön.</p><p>Venäjän sotilaallisen toiminnan yksi peruskivi on nopeus ja yllättäminen.</p><p>Venäjä tekee sotilaallisen intervention sekä Gotlantiin että Ahvenanmaalle onnistuen saamaan vuorokaudessa hallintaansa koko Gotlannin ja Ahvenanmaasta Eckerön, Kökarin ja Föglön saariryhmät. Suomi ja Ruotsi eivät pysyneet Venäjän vauhdissa. Sotilaallinen tiedustelu petti eikä Venäjän toimista saatu ennakkovihiä. Suomi ja Ruotsi viivästyivät sotilaallisessa vastauksessa vajaalla vuorokaudella.</p><p>Nato-maat lupasivat auttaa sotilaallisesti Suomea ja Ruotsia, johon Venäjä reagoi harjoittelemalla Itämeren ympäristössä perinteisellä kärjillä varustetuilla Iskander-K-risteilyohjuksilla maalta käsin sekä Kalibr-risteilyohjuksilla mereltä käsin.</p><p>Ohjusharjoittelun yhteydessä Venäjä varoitti selväsanaisesti Nato-maita sekä Suomea ja Ruotsia, että jos Nato-maat puuttuvat tilanteeseen, risteilyohjusten tavanomaiset kärjet vaihdetaan alhaisen tuhovoiman ydinkärkiin. Niin päätettäessä Baltian maiden pääkaupungit sekä Tukholma ja Helsinki olisivat ydiniskun kohteena alle kymmenen minuutin sisällä.</p><p>Venäjä varoitti Natoa vielä erikseen, että Suomen ja Ruotsin auttamien merkitsee myös Baltian Nato-maiden joutumista ydiniskukohteiksi, mutta muutoin Venäjä ei uhkaisi Nato-maita, jos Nato ei puutu Suomen ja Ruotsin tilanteeseen.</p><p>Tuo ilmoitus oli riittävä monelle Nato-maalle. Suomelle ja Ruotsille ei anneta kuin vain solidaarisuutta osoittavaa sotilaallista apua, minkä Venäjä tulkitsee ymmärrettäväksi Natolta. Venäjä ei reagoi Naton antamaan nimelliseen sotilaalliseen apuun sotilaallisesti.</p><p>Nato luopuu Suomen ja Ruotsin auttamisesta ja hyväksyy, että Venäjä hallitsee valtaamillaan sillanpääasemilla ja ydinaseilla Suomen ja Ruotsin sotilaallista käyttäytymistä sekä myös poliittista päätöksentekoa.</p><p>Uhkailu ydinaseiden käytöllä johti Venäjän haluamaan päämäärään. Suomen ja Ruotsin poliittinen johto hätääntyy eikä tällaista asioiden kehityskulkua oltu mietitty miltään osin ennalta, kaikkein vähiten poliittisen päätöksenteon osalta. Ydinaseiden käytön mahdollisuutta ei oltu käsitelty Suomen ulkopoliittisessa johdossa. Hallitus ja eduskunta toteavat, että on parempi taipua Venäjän painostuksessa. Emme halua Helsinkiä ydiniskukohteeksi.</p><p>Näillä toimilla Venäjä osasi käyttää Natoon kuulumattomia Suomea ja Ruotsia hyväkseen niin, että Itämeren turvallisuustilanteen kehitys tyydytti Venäjää. Venäjä oli onnistunut Natoon kuulumattomien maiden ja ydinaseiden avulla saamaan sotilaallisen tilanteen Itämerellä mieleisekseen.<em> Puolustava ydinasepelottelu</em> -strategia toimi täydellisesti.</p><p>Suomen ja Ruotsin turvallisuusetu nyt olisi, että liittoutumisprosessi viedään päätökseen mahdollisimman nopeasti. Ydinaseet ovat ratkaiseva asia. Olemme prosessissa Venäjän näkemänä jo niin pitkällä, että käännös ja lähtöruutuun palaaminen ei enää ole mahdollista. Suomen ja Ruotsin ei tule kuulua harmaaseen alueeseen niin ajallisesti kuin alueellisesti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Until 7 November, Rovaniemi Air Base will be the home base for the exercising units showcasing Finland’s capabilities both as a Host Nation providing support to deployed units and as a Partner operating alongside Allies during exercises and real-world operations.”

Kyseinen Trident Juncture- sotaharjoitukseen liittyvä lainaus löytyy Naton kotisivuilta (Nato, Allied Air Command 30.10.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Marraskuun 7. päivään saakka Rovaniemen lentotukikohta on harjoittelevien yksikköjen kotitukikohta osoittaen Suomen kykyä toimia sekä isäntämaana harjoitteleville [Rovaniemelle sijoitetuille] yksiköille sekä liittokunnan [= Naton] rinnalla kumppanina harjoitusten ja todellisten (sota]toimien aikana.

Tuo lause kuvaa oikeastaan kaiken, mistä on kysymys Suomi-Nato-suhteissa Naton näkemänä ja missä tällä hetkellä Suomi-Nato-liittosuhteessa ollaan. Tilanne ei ole Suomen kannalta tyydyttävä, vaan meidän olisi vaadittava lisää ja myös saatava lisää liittosuhteelta.

Meidän ei tule toimia Nato-suhteessa vain Venäjän uhan kohteena, vaan meidän tulee saada myös varma sataprosenttinen sotilaallinen turva. On ennen kaikkea Suomen etu, että väliaika sotilaallisesta liittoutumattomuudesta liittoutumiseen olisi lyhyt. Välivaihe ja siihen liittyvä epävarmuus on jäätävä lyhytaikaiseksi.

Väliaikaa voidaan kuvata harmaalla ajalla vastaavasti kuin myös niitä maita voidaan kuvata harmaaksi vyöhykkeeksi, jotka eivät kuulu joko Venäjän tai Naton liittokuntaan.

Turvallisuuspolitiikassa harmaa ei ole hyvä väri.

                                                                                           ****

27. Российская Федерация оставляет за собой право применить ядерное оружие в ответ на применение против нее и (или) ее союзников ядерного и других видов оружия массового поражения, а также в случае агрессии против Российской Федерации с применением обычного оружия, когда под угрозу поставлено само существование государства.

Решение о применении ядерного оружия принимается Президентом Российской Федерации.

Oheinen tekstipätkä on lainaus Venäjän voimassa olevasta sotilasdoktriinista (Военная доктрина Российской Федерации, Федеральный выпуск № 6570), sen 27. kohta. Venäjänkielisenä tuo doktriini on luettavissa täältä.

Vapaasti suomennettuna:

27. kohta. Venäjän federaatio pidättää itsellään vastatoimena oikeuden käyttää ydinaseita ydinaineiden ja muiden joukkotuhoaseiden käyttäjää vastaan ja/tai sen liittolaista vastaan ja myös tapauksissa, jolloin Venäjän federaatiota vastaan hyökätään tavanomaisten aseiden avulla ja kun valtion olemassaolo on uhattuna.

Ydinaseiden käytöstä päättää Venäjän federaation presidentti.

Lännessä tuo sotilasdoktriinin 27. kohta tulkitaan ja myös Venäjä itse on tulkinnut tuon kohdan niin, että se mahdollistaa ydinaseilla uhkaamisen tai niiden ensikäytön myös Natoon kuulumatonta liittolaisrajamaata (”и (или) ее союзников”) vastaan, jos sen alueella on Naton joukkoja ja asejärjestelmiä tilanteessa, missä Venäjän valtio kokee joutuvansa hyökkäyksen uhan alle ja valtion olemassaolo on uhattuna.

Venäjä pidättää siis itsellään oikeuden käyttää ydinaseita myös sellaisia valtioita vastaan, jotka eivät ole Naton täysivaltaisia jäseniä ja joilla ei ole ydinaseita. Ratkaisevaa Venäjälle on, onko Natolla sotilaallista voimaa Naton joukkoina ja asejärjestelminä siinä maassa, jonka Venäjä katsoo mahdolliseksi uhaksi olemassaololleen.

Tuo sotilasdoktriinikirjaus ei ole missään nimessä uusi ja se oli jo edellisessäkin sotilasdoktriinissa vuodelta 2010. Venäjän ydinasekäytön periaatteet teki tuolloin yksiselitteisen selväksi puolustusministeri Nikolai Makarov (Риа Новости 21.12.2009).

Kylmän sodan jälkeinen Venäjän ensimmäinen sotilasdoktriini astui voimaan vuonna 1993 (Об основных положениях Военной доктрины Российской Федерации 1993 года, Указ Президента Российской Федерации № 1833). Venäjänkielisenä tuo doktriini on luettavissa täältä.

Vielä tuolloin ydinaseita ei pidetty sodankäynnin keinona eikä myöskään niillä uhkailua pidetty poliittisena keinona. Vuoden 1993 doktriinissa Natoa ei mainita sanallakaan. Nyt strategia on muuttunut. Venäjä on valmis käyttämään ydinaseita ja myös uhkailemaan niiden käytöllä.

Muutos tapahtui vuoden 2000 doktriinissa. Nato on mainittu strategiassa useassa kohdassa. Muutoksen taustalla oli Naton laajentuminen ja Jugoslavian tapahtumat, joiden seurauksena Venäjä menetti vaikutusvaltaansa puskurivyöhykkeeksi katsomallaan alueella. Tärkeimpänä ulkoisena uhkana ("основная внешняя угроза") Venäjän näki rajojensa lähellä olevien valtioiden sotilaalliset voimat. Kyse oli siis Nato-maista. Vuoden 2010 doktriinissa Naton uudet jäsenmaat kirjattiin ensikertaa suoraan uhaksi Venäjälle (Военная доктрина Российской Федерации, N 146).

Tähdennän, että ydinaseet ovat Venäjälle nyt myös poliittinen keino poliittisten päämäärien saavuttamiseksi.

Venäjä idea kylmän sodan jälkeen oli saada kommunismin ikeestä vapautuneista Itä-Euroopan maista Suomen ja Itävallan tapaisia puolueettomia maita, joissa Venäjällä olisi ollut riittävästi vaikutusvaltaa. Kyse olisi ollut laajasta puskurivyöhykkeestä EU/Nato-maiden ja Venäjän välissä. Tuo Venäjän ajatus ei toteutunut ja luojalle kiitos, ettei toteutunut. Olisimme nyt varsinaisessa turvattomuusikeen Euroopassa, kun Venäjä on kyennyt kasvattaman sotilaallista voimaansa.

Naton ja EU:n nopea laajentuminen olivat Euroopan turvallisuudelle suureksi hyväksi. Vahinko, ettei prosessia saatu päätökseen ajallaan, mistä on nyt seurannut turvallisuuspoliittista levottomuutta ja Venäjän sotatoimia.

                                                                                           ****

Venäjä korostaa, että ydinaseet ovat tärkeä tekijä sekä laajamittaisten että alueellisten sotien tai sotilaallisten konfliktien ehkäisemisessä. Venäjä ei lue pois ydinaseiden käyttöä laajuudeltaan missä sotilaallisessa konfliktissa, olipa kyse paikallisesta (”локальная война”), alueellisesta (”региональная воина”) tai laajamittaisesta (”крупномасштабная война”) sodasta tai sotilaallisesta konfliktista. Sodat on siis jaettu voimassa olevassa sotilasdoktriinissa alueelliselta laajuudeltaan kolmeen ryhmään.

Venäläiset kirjaavat tämän ydinaseoppinsa ydinasekäytön muotoilun seuraavalla lauseella:

Данная формулировка подразумевает принцип ’оборонительного ядерного сдерживания’, не предполагая нанесения ’превентивного’ или ’упреждающего’ ядерного удара.

Vapaasti suomennettuna:

Tämä muotoilu merkitsee ’puolustava ydinasepelottelu’ -periaatetta ilman, että se tarkoittaisi ’ennaltaehkäisevää’ tai ’ennakoivaa’ ydiniskua.

Puolustava ydinasepelottelu on termi, joka etenkin Suomessa ja Ruotsissa on syytä miettiä tarkasti. Mitä se tarkoittaa Suomen ja Ruotsin osalta, jotka eivät ole ydinasevaltoja ja joiden turvana ei ole ydinaseita.

Venäjän kynnys uhkailla ydinaseilla on siis alhainen. Meidän on vaikea päätellä, milloin uhkailu on syytä ottaa täysin vakavasti ja milloin uhkailu on syytä ottaa vain kohtuudella vakavasti. Jos konventionaaliset aseet ovat jo käytössä, silloin ydinaseuhkailu on syytä ottaa täysin vakavasti.

Niin Suomessa kuin Ruotsissa on syytä omaksua ajatus ja laatia suunnitelmat sille varalle, että Venäjä voi uhkailla ydinaseilla jo vähäisessä sotilaallisessa konfliktissa. Miten Suomi ja Ruotsi reagoivat, jos Venäjä uhkaa ydinaseiden käytöllä?

                                                                                           ****

Suomi ja Ruotsi ovat nyt lähentyneet Natoa vauhdilla. Se on hyvä asia, jota kannatan. Lähentymien ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sen me kaikki tiedämme. Suomi ja Ruotsi eivät olleet kiinnostuneita Nato-jäsenyydestä muun itäisen Euroopan tapaan ajankohtana, jolloin liittyminen olisi ollut helpompaa. Vasta Venäjän toiminta Ukrainassa sai maat havahtumaan.

Venäjä arvioi kylmäverisesti niitä sotilaallisia uhkia, joita siihen kohdistuu tai voi kohdistua lähialueittensa poliittisen kehityskulun seurauksena. Venäjälle kyse on sen naapurimaiden - puskurivyöhykkeen - EU- ja Nato-jäsenyyksistä.

Suomen ja Ruotsin osalta sotilaallisen uhan katsannossa Venäjälle oleellisia ovat olleet Suomen ja Ruotsin solmimat isäntämaasopimukset sekä kolmikantainen Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain solmima puolustusaiejulistus viime toukokuussa. Tuo toukokuinen julistus on paljon enemmän kuin mitä nimestä voi päätellä. Venäjä on liittänyt toukokuisen aiejulistuksen ja Trident Juncture -sotaharjoituksen toisiinsa, vaikka julistus ei koske Natoa.

Venäjälle Nato on yhtä kuin Yhdysvallat aivan vastaavasti kuin mitä Venäjän johtama Kollektiivinen turvallisuusjärjestö (ОДКБ) on meille yhtä kuin Venäjä.

Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat isäntämaasopimuksen 4. syyskuuta 2014 ja Ruotsi hyväksyi sopimuksen parlamentissa 25. toukokuuta 2016. Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kolmenvälinen aiejulistus allekirjoitettiin 8. toukokuuta 2018.

Sotilaallisesti tarkasteluna Venäjä katsoo nyt, että Suomi ja Ruotsi ovat Nato-maita. Venäjä katsoo, että sotilaallisessa konfliktissa Suomeen ja Ruotsiin voi asettua Nato-joukkoja ja Naton sotilaallista voimaa, joka uhkaa Venäjän sotilasdoktriinin 27. kohdan mukaisella tavalla Venäjää oikeuttaen Venäjän myös ydinaseiden käyttöön.

Ratkaiseva viimeisin näyttö Venäjälle tuli nyt Trident Juncture - sotaharjoituksen yhteydessä. Nato-harjoituksessa Naton lentokalustoa sijoitettiin Rovaniemelle ja Suomen ja Ruotsin ilmatilat olivat Nato-harjoituksen käytössä. Sotilasteknisesti Suomessa on toki harjoiteltu vastaavasti aikaisemminkin, mutta ei yhden Nato-maan turvaamista perussopimuksen 5. artiklan pohjalta. Tuo on Venäjälle se oleellinen asia.

Venäjä on tehnyt tänä vuonna kahteen otteeseen selväksi sekä Suomelle että Ruotsille, mitä se ajattelee maiden sotilaallisesta lähentymisestä Natoon. Olen käsitellyt noita tapahtumia tarkemmin kirjoituksessa otsikolla ” Trident Juncturen lopputulos - Venäjä laskee nyt Suomen ja Ruotsin Nato-maiksi” (US-blogi 27.10.2018). Venäjälle Suomi ja Ruotsi siis todellakin ovat sotilaallisesti tarkasteluna Nato-maita.

Miten Suomen ja Ruotsin tulisi nyt edetä, koska maiden turvallisuustilanne ei ole tyydyttävä. Suomen ja Ruotsin ilmoitukseen sotilaallisesti liittoutumattomina maina ei enää usko kukaan, ja kaikkein vähiten tuollaiseen julistukseen uskotaan Venäjällä. Suomalais- ja ruotsalaispoliitikkojen olisi syytä osoittaa edes hieman häveliäisyyttä. Viittaan tällä pääministeri Juha Sipilän ja pääministeri Stefan Löfvenin epäuskottaviin liittoutumattomuuskannanottoihin Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Oslossa (MTV-uutiset 2.11.2018).

                                                                                           ****

Oleellisinta pohjimmaisena sotilaallisena uhkana Suomelle ja Ruotsille on Venäjän ydinaseuhka, ei konventionaalisten aseiden uhka. Kirjoitan siis pohjimmaisesta ja vakavimmasta uhasta, kun kirjoitan ydinaseista.

Uhat pitää osata mitoittaa oikein vakavuudeltaan. Suomessa ei pidä uhrata liikaa aikaa Saariston Helmen tapaisten höpötysten jälkipuintiin. Turvallisuusuhkavyyhteä pitää aina lähteä purkamaan ylhäältä päin, vakavimmat uhat pitää ratkaista ensiksi. Totta kai uhan toteutumisen todennäköisyys on myös ratkaisevaa.

Suomi on pyrkinyt varmistamaan avunsaantia kriisi- ja sotatilanteessa Natolta ja Nato-mailta. Asiassa on edetty hyvin.

Suomen ja Ruotsin ongelma juuri nyt on, että mailla ei ole taskussa sellaista sopimusta, joka saisi Venäjän tarkastelemaan asiaa toisin. Mailta puuttuu Naton perussopimuksen turva.

Suomen ja Ruotsin ei ole syytä olla Naton suhteen liian sinisilmäisiä. Nato koostuu 29 jäsenmaasta, joista jokainen miettii ensi sijassa omaa turvallisuuttaan ja päätökset kussakin sotilaallisessa konfliktitilanteessa tehdään oman turvallisuuden pohjalta. Naton jäsenmaiden turvallisuusajattelua sitoo perussopimus ja sen 5. artikla, mutta ei Naton ulkopuoliset Suomi eikä Ruotsi. Suomea eikä Ruotsia autetaan, jos se on liittokunnan etu. Suomea ja Ruotsia ei auteta, jos se ei ole liittokunnan etu.

Venäjä tietää hyvin tilanteet ja tietää myös, miten voi vaikuttaa asiaan. Sitä mukaa kun Suomi ja Ruotsi ovat edistyneet sotilaallisen turvallisuuden kasvattamisessa Naton avulla, sitä mukaa Venäjäkin nousee uudelle tasolle. Ollaan lähellä tasoa, jolloin puhutaan myös ydinaseista välineenä vaikuttaa sotilaallisiin konflikteihin.

Korostan edelleen Venäjän käyttämää puolustava ydinasepelottelu -termiä (оборонительного ядерного сдерживания), jota Venäjä käyttää. Kykenevätkö Suomi ja Ruotsi ilman Nato-jäsenyyttä hallitsemaan tämän termin takana olevan Venäjän sotilasstrategian?

Venäjä tietää Suomen ja Ruotsin tällä hetkellä harjoittaman Natoon perustuvan strategian heikkoudet ja osaa kyllä lyödä strategian tarvittaessa palasiksi. Ruotsinkin ajattelee vielä kylmän sodan aikakautta, jolloin se oli tavallaan Nato-turvattu ilman jäsenyyttä ja että sama toimisi nyt kuten kylmän sodan aikaan. Ei toimi, koska ydinaseiden käyttöstrategiat ovat muuttuneet. Samaa strategiaa Ruotsikaan ei voi enää kopioida kylmän sodan ajasta.

Ydinaseet ja konventionaaliset aseet ovat kaksi aivan eri ryhmää eikä niitä pidä verrata keskenään. Sama kuin verrattaisiin jousipyssyä panssarivaunuun. Venäjä on ydinasevalta, mutta Suomi ja Ruotsi eivät ole. Venäjä on ydinasevalta, mutta Nato-maat ovat myös. Nato-maat ovat kollektiivisen ydinasesateenvarjon alla riippumatta onko kunkin jäsenmaan alueella ydinaseita.

"And let me be clear, NATO's goal is a world without nuclear weapons, but as long as they exist NATO will remain a nuclear alliance. A world where Russia, China and North Korea have nuclear weapons, but NATO does not, is not a safer world."

Noin lausui Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg viime kevättalvella Münchenin turvallisuuskonferenssissa (Nato 16.2.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Ilmoitan selkeästi, että Naton päämäärä on ydinaseeton maailma, mutta niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, Nato pysyy ydinaseliittokuntana. Maailma, jossa Venäjällä, Kiinalla ja Pohjois-Korealla on ydinaseita, mutta Natolla ei ole, ei ole turvallisempi maailma.

Naton turvallisuus perustuu siis ydinaseisiin, Suomen ja Ruotsin turvallisuus ei perustu ydinaseisiin.

Ydinaseiden merkitys on syytä ymmärtää myös Suomessa ja Ruotsissa, kun ratkotaan Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria.

                                                                                           ****

Venäjä uhkasi jo vuonna 2014 Krimin valloituksen yhteydessä diplomaattikanavia pitkin Natoa ydinaseiden käytöllä, mikäli maat puuttuisivat sotilaallisesti tilanteeseen. Uhkaus toimi. Nato ei puuttunut tilanteeseen sotilaallisesti eikä Ukraina saanut sotilaallista apua Natolta.

Nato-liittokunta katsoi, ettei Ukrainan sotilaallinen auttaminen ollut liittokunnan jäsenmaiden etu, koska jäsenmaiden turvallisuus ei ollut välittömässä vaarassa. Liittokunta siis katsoo aina asioita oman edun näkökulmasta, liittokunnan ulkopuoliset ovat aina ulkopuolisia. Ukraina oli menettänyt ydinaseiden tuoman turvan vuoden 1994 Budapestin sopimuksessa, jossa Ukraina luopui Neuvostoliiton aikaisista ydinaseista myöhemmässä katsannossa Venäjän eduksi.

Otetaan lopuksi yksi esimerkki, kuinka Venäjä voisi toimia saadakseen ydinaseilla haluamansa sotilaallisen lopputuloksen konfliktissa. Kyse on Venäjän puolustava ydinasepelottelu -strategiasta.

Sotilaallinen tilanne Venäjän ja Nato-maiden välillä Itämeren ympäristössä on kiristynyt erinäisistä syistä. Sotilaallisen yhteenoton todennäköisyys on kasvanut, mutta ei siinä määrin, että Nato-maat olisivat alkaneet vielä koota sotilaallista voimaa Itämeren ympäristöön.

Venäjän sotilaallisen toiminnan yksi peruskivi on nopeus ja yllättäminen.

Venäjä tekee sotilaallisen intervention sekä Gotlantiin että Ahvenanmaalle onnistuen saamaan vuorokaudessa hallintaansa koko Gotlannin ja Ahvenanmaasta Eckerön, Kökarin ja Föglön saariryhmät. Suomi ja Ruotsi eivät pysyneet Venäjän vauhdissa. Sotilaallinen tiedustelu petti eikä Venäjän toimista saatu ennakkovihiä. Suomi ja Ruotsi viivästyivät sotilaallisessa vastauksessa vajaalla vuorokaudella.

Nato-maat lupasivat auttaa sotilaallisesti Suomea ja Ruotsia, johon Venäjä reagoi harjoittelemalla Itämeren ympäristössä perinteisellä kärjillä varustetuilla Iskander-K-risteilyohjuksilla maalta käsin sekä Kalibr-risteilyohjuksilla mereltä käsin.

Ohjusharjoittelun yhteydessä Venäjä varoitti selväsanaisesti Nato-maita sekä Suomea ja Ruotsia, että jos Nato-maat puuttuvat tilanteeseen, risteilyohjusten tavanomaiset kärjet vaihdetaan alhaisen tuhovoiman ydinkärkiin. Niin päätettäessä Baltian maiden pääkaupungit sekä Tukholma ja Helsinki olisivat ydiniskun kohteena alle kymmenen minuutin sisällä.

Venäjä varoitti Natoa vielä erikseen, että Suomen ja Ruotsin auttamien merkitsee myös Baltian Nato-maiden joutumista ydiniskukohteiksi, mutta muutoin Venäjä ei uhkaisi Nato-maita, jos Nato ei puutu Suomen ja Ruotsin tilanteeseen.

Tuo ilmoitus oli riittävä monelle Nato-maalle. Suomelle ja Ruotsille ei anneta kuin vain solidaarisuutta osoittavaa sotilaallista apua, minkä Venäjä tulkitsee ymmärrettäväksi Natolta. Venäjä ei reagoi Naton antamaan nimelliseen sotilaalliseen apuun sotilaallisesti.

Nato luopuu Suomen ja Ruotsin auttamisesta ja hyväksyy, että Venäjä hallitsee valtaamillaan sillanpääasemilla ja ydinaseilla Suomen ja Ruotsin sotilaallista käyttäytymistä sekä myös poliittista päätöksentekoa.

Uhkailu ydinaseiden käytöllä johti Venäjän haluamaan päämäärään. Suomen ja Ruotsin poliittinen johto hätääntyy eikä tällaista asioiden kehityskulkua oltu mietitty miltään osin ennalta, kaikkein vähiten poliittisen päätöksenteon osalta. Ydinaseiden käytön mahdollisuutta ei oltu käsitelty Suomen ulkopoliittisessa johdossa. Hallitus ja eduskunta toteavat, että on parempi taipua Venäjän painostuksessa. Emme halua Helsinkiä ydiniskukohteeksi.

Näillä toimilla Venäjä osasi käyttää Natoon kuulumattomia Suomea ja Ruotsia hyväkseen niin, että Itämeren turvallisuustilanteen kehitys tyydytti Venäjää. Venäjä oli onnistunut Natoon kuulumattomien maiden ja ydinaseiden avulla saamaan sotilaallisen tilanteen Itämerellä mieleisekseen. Puolustava ydinasepelottelu -strategia toimi täydellisesti.

Suomen ja Ruotsin turvallisuusetu nyt olisi, että liittoutumisprosessi viedään päätökseen mahdollisimman nopeasti. Ydinaseet ovat ratkaiseva asia. Olemme prosessissa Venäjän näkemänä jo niin pitkällä, että käännös ja lähtöruutuun palaaminen ei enää ole mahdollista. Suomen ja Ruotsin ei tule kuulua harmaaseen alueeseen niin ajallisesti kuin alueellisesti.

]]>
42 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263614-venajan-ydinaseet-yksi-asia-nato-lahentymisessa-suomelta-on-jaanyt-huomiotta#comments Isäntämaatukisopimus Nato Trident Juncture 2018 Venäjän uhka Ydinaseet Sat, 03 Nov 2018 16:16:52 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263614-venajan-ydinaseet-yksi-asia-nato-lahentymisessa-suomelta-on-jaanyt-huomiotta
INF-sopimus - Venäjän ydinkärki-Iskanderien on syytä huolettaa myös Suomea http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262982-inf-sopimus-venajan-ydinkarki-iskanderien-on-syyta-huolettaa-myos-suomea <p>Käsittelin Venäjän maanalaisten asevarastojen ja ydinasevarastojen rakentamista Muurmanskin alueella ja Leningradin alueella Ylä-Laukaassa kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Venäjä rakensi uudet ydinasevarastot kiinni Suomen ja Norjan rajaan</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262390-venajan-rakensi-uudet-ydinasevarastot-kiinni-suomen-ja-norjan-rajaan"><u>US-blogi 11.10.2018</u></a>)</p><p>Tässä kirjoituksessa käsittelen Venäjän vastaavia uusia rakennustoimia Kaliningradin alueella. Selvittelen myös Venäjän uusia ydinkärjillä varustettavissa olevia Iskander- ja Kalibr-ohjuksia, jotka ovat nyt osaltaan romuttamassa INF-sopimusta.</p><p>Vastauksia vaille olevia kysymyksiä tällä hetkellä on, missä vaiheessa ydinkärkien sijoittaminen kyseisiin ohjuksiin on Venäjällä menossa? Miten Venäjän meneillään olevat maanalaisten asevarastojen mittavat rakennustyöt lähialueillamme liittyvät ohjuksiin ja ydinaseisiin?</p><p>Sain edellisestä kirjoituksesta palautetta sähköpostilla Tukholman kansainvälisestä rauhantutkimusinstituutista <a href="https://www.sipri.org/"><u>(Sipri</u></a>) sekä Federation of American Scientists -järjestön (<a href="https://fas.org/"><u>FAS</u></a>) The Nuclear Information -osastolta (<a href="https://fas.org/programs/ssp/nukes/"><u>The Nuclear Information Project</u></a>)&nbsp; Washingtonista. Järjestöillä on yhteistyötä keskenään. Oli suuri yllätys, että blogi oli luettu myös maailmalla, ilmeisemmin konekäännöksellä ja valokuvien perusteella. Kirjoituksissani on paljon englannin- ja venäjänkielisiä lainauksia, minkä johdosta Google-haku listaa kirjoituksiani myös ulkomailla.</p><p>FAS:n edustajan mukaan esitykseni ja johtopäätökseni Venäjän ydinasesijoituksista Murmanskin alueella ovat oikeita, sen sijaan Leningradin alueella Ylä-Laukaassa hänen mukaan ei olisi ydinaseita toistaiseksi sijoitettuna niin kuin epäilin.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjä on rakentanut uusia maanalaisia asevarastobunkkereita myös Kaliningradin alueelle vastaavasti kuin Murmanskin alueelle ja Leningradin alueella Ylä-Laukaassa.</p><p>Rakennustyöt näillä alueilla ovat pääosin alkaneet vaiheittain vuoden 2013 jälkeen ja jatkuvat edelleen Muurmanskin ja Kaliningradin alueella.</p><p>Rakennustyöt ovat sinänsä olleet tiedossa ja pääteltävissä Venäjän puolustusta käsittelevien asiakirjojen perusteella, joista laaja-alaisin on ehkä Venäjän vuosia 2011-2020 käsittelevä GPV-2020-puolustustyöohjelma (Государственная программа вооружения, <a href="http://encyclopedia.mil.ru/encyclopedia/dictionary/details_rvsn.htm?id=12954@morfDictionary"><u>ГПВ-2020</u></a>).</p><p>GPV-2020:ssä kyse on varusteluohjelmasta. Jos tuo ohjelma kiinnostaa enemmän, voi käydä lukemassa englanninkielisiä referaatteja esimerkiksi <a href="https://www.chathamhouse.org/sites/default/files/publications/research/2018-05-10-russia-state-armament-programme-connolly-boulegue-final.pdf"><u>täältä</u></a> tai <a href="https://www.researchgate.net/profile/Julian_Cooper2/publication/299338379_Russia%27s_state_armament_programme_to_2020_a_quantitative_assessment_of_implementation_2011-2015_FOI_Report/links/56f11db508aecad0f31f235d/Russias-state-armament-programme-to-2020-a-quantitative-assessment-of-implementation-2011-2015-FOI-Report.pdf"><u>täältä</u></a>. Venäjällä on ollut toisaalta toimitusaikatauluongelmia ja toisaalta rahoitusongelmia, joiden johdosta ohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutusaikaa on pidennetty 2020-luvun puoliväliin (ГПВ 2018-2025).</p><p>Kaliningradin viimeaikaisia rakennustoimia uutisoi viime viikolla CNN kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>New satellite images suggest military buildup in Russia&#39;s strategic Baltic enclave</em>&rdquo;, vapaasti suomennettuna &rdquo;<em>Uudet satelliittikuvat viittaavat sotilasrakentamiseen Venäjän strategisessa etuvartiossa Itämerellä</em>&rdquo; (<a href="https://edition.cnn.com/2018/10/17/europe/russia-kaliningrad-military-buildup-intl/index.html"><u>CNN 17.10.2018</u></a>).</p><p>CNN:n juttua referoivat Suomessa mm. Yle (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10462619"><u>Yle 18.10.2018</u></a>), Helsingin Sanomat (<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005868087.html"><u>HS 18.10.2018</u></a>) ja MTV3 (<a href="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/uudistunut-sotilastukikohta-sukellusveneet-ydinasevalmiudet-onko-venaja-rakentamassa-itamerelle-tulenarkaa-jannitetta/7120346#gs.U6BLtic"><u>MTV3 19.10.2018</u></a>).</p><p>Federation of American Scientistsin Nuclear Information Project -työryhmän mukaan sekä myös CNN:n mukaan Venäjä on suorittanut Kaliningradin alueella rakennustöitä jo kylmän sodan aikaan rakennettuihin ydinasevarastoihin liittyen sekä nyt uusiin ohjusvarastoihin liittyen:</p><ul><li><p>Ydinasevarasto Kaliningradin (Калининград) Tškalovskin (Чкаловск, <a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B045&#039;58.0%22N+20%C2%B023&#039;54.6%22E/@54.7688204,20.4002927,2887m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d54.7661!4d20.3985?hl=fi"><u>Google-map-01</u></a>) sotilaslentokentän vierellä noin 8 kilometrin päässä Kulikovossa (Куликово) <strong>54&deg;50&#39;13.6&quot;N 20&deg;21&#39;14.2&quot;E</strong> (<strong>54.837098, 20.353937</strong>) -karttapisteessä (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B050&#039;13.6%22N+20%C2%B021&#039;14.2%22E/@54.8365609,20.351806,1035m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDQ1JzU4LjAiTiAyMMKwMjMnNTQuNiJF!3b1!8m2!3d54.7661!4d20.3985!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.8370984!4d20.3539372?hl=fi"><u>Google-map-02</u></a>, kuva 1). Alueella ovat vastaavat maanlaiset ja raskaasti aidatut varastoalueet myös <strong>54&deg;49&#39;48.1&quot;N 20&deg;27&#39;10.0&quot;E </strong>(<strong>54.830036, 20.452764</strong>) -karttapiteessä (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B049&#039;48.1%22N+20%C2%B027&#039;10.0%22E/@54.8302284,20.448676,1023m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.8300359!4d20.4527639?hl=fi"><u>Google-map-03</u></a>, kuva 2) ja <strong>54&deg;49&#39;55.9&quot;N 20&deg;29&#39;15.4&quot;E</strong> (<strong>54.832198, 20.487618</strong>) -karttapisteessä (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B049&#039;55.9%22N+20%C2%B029&#039;15.4%22E/@54.8311034,20.4820396,1124m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.8321981!4d20.4876184?hl=fi"><u>Google-map-04</u></a>, kuva 3).</p></li></ul><p>Venäjän on rakentanut myös P-800 Oniks -ohjuksiin (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-92.html"><u>Комплекс П-800 / 3К55 Оникс / Яхонт</u></a>) ja Bastion-rannikko-ohjuspuolustusjärjestelmään (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-692.html"><u>К-300 Бастион</u></a>) perustuvan rannikkopuolustusjärjestelmän lähelle Donskojetta (Донское) <strong>54&deg;56&#39;32.3&quot;N 19&deg;58&#39;19.9&quot;E</strong> (<strong>54.942300, 19.972200</strong>) -karttapisteeseen (<a href="https://yandex.ru/maps/?l=sat&amp;ll=19.972102%2C54.941468&amp;mode=search&amp;sll=20.089597%2C54.869845&amp;sspn=0.394821%2C0.109891&amp;text=54.942300%2C%2019.972200&amp;z=16"><u>Jandeks-map-05</u></a>, kuva 4).</p><p>Venäjän Kaliningradin alueella olevat Iskander-ohjukset, joita hallinnoi 152. kaartiohjusprikaati Tšernjahovskissa (Черняховск) sotilasyksikkötunnuksella 54229 (152-я гвардейская ракетная бригада tai 152-я гвардейская ракетная Брестско-Варшавская орд. Ленина, в/ч 54229), löytyvät <strong>54&deg;38&#39;16.8&quot;N 21&deg;49&#39;35.8&quot;E</strong> (<strong>54.638000, 21.826600</strong>) -karttapisteestä (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B038&#039;16.8%22N+21%C2%B049&#039;35.8%22E/@54.6379099,21.8258189,335m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d54.638!4d21.8266?hl=fi"><u>Google-map-06</u></a>) ja <strong>54<strong>&deg;38&#39;57.2&quot;N 21&deg;49&#39;25.2&quot;E</strong></strong> (<strong>54.649207, 21.823658</strong>) -karttapisteestä (<a href="https://www.google.fi/maps/@54.6482898,21.8210991,1124m/data=!3m1!1e3?hl=fi"><u>Google-map-07</u></a>). Uudet juuri valmistuneet varastorakennukset ovat <strong>&deg;38&#39;57.2&quot;N 21&deg;49&#39;25.2&quot;E</strong> (<strong>54.649207, 21.823658</strong>) -karttapisteessä.</p><p>Kaliningradin sotilassatama, jota käyttävät sekä ne sukellusveneet että ne pinta-alukset, jotka ovat varustettavissa myös ydinlatauksilla aseistettavilla ohjuksilla, sijaitsee Baltijskissa (Балтийск) <strong>54&deg;38&#39;18.4&quot;N 19&deg;55&#39;20.0&quot;E</strong> (<strong>54.638442, 19.922231</strong>) -karttapisteessä <a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B038&#039;18.4%22N+19%C2%B055&#039;20.0%22E/@54.6389256,19.912834,1891m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDM5JzAwLjAiTiAxOcKwNTUnMDAuMCJF!3b1!8m2!3d54.65!4d19.916667!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.6384424!4d19.9222305?hl=fi"><u>Google-map-08</u></a>).</p><p>Venäjän Itämeren laivastolla (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%91%D0%B0%D0%BB%D1%82%D0%B8%D0%B9%D1%81%D0%BA%D0%B8%D0%B9_%D1%84%D0%BB%D0%BE%D1%82_%D0%92%D0%9C%D0%A4_%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B9%D1%81%D0%BA%D0%BE%D0%B9_%D0%A4%D0%B5%D0%B4%D0%B5%D1%80%D0%B0%D1%86%D0%B8%D0%B8"><u>Балтийский флот ВМФ России</u></a> ja <a href="http://russianships.info/today/"><u>Сводная таблица по ВМФ России 2018</u></a>) on tällä hetkellä kolme sota-alusta, jotka kykenevät kuljettamaan sellaisia Kalibr-ohjuksia, jotka olisivat varustettavissa myös ydinkärjin: B-227 Viborg -sukellusvene (Б-227 Выборг, <a href="http://russianships.info/podlodki/877.htm"><u>пр. 877</u></a>) sekä Bujan M -luokan ohjusristeilijät Zelenij&nbsp; Dol ja Serpuhov (Зелёный Дол ja Серпухов, <a href="http://russianships.info/boevye/21631.htm"><u>пр.21631</u></a>). Ydinkärkeä kuljettamaan kykenevä Kalibr-ohjustyyppi on 3M14 (3М-14), josta enemmän myöhemmin.</p><p>Lisäksi Venäjällä on pienellä Kaliningradin alueella peräti noin puolentusinaa eri paikkoihin hajasijaittuina S-300- ja S-400-ilmatorjuntohjusjärjestelmiä.</p><p>Venäjä on siis uudistanut Kaliningradin alueella ydinaseiden maanalaisen säilytysluolan Kulikovossa (Куликово) <strong>54&deg;50&#39;13.6&quot;N 20&deg;21&#39;14.2&quot;E</strong> (<strong>54.837098, 20.353937</strong>) -karttapisteessä (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B050&#039;13.6%22N+20%C2%B021&#039;14.2%22E/@54.8365609,20.351806,1035m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDQ1JzU4LjAiTiAyMMKwMjMnNTQuNiJF!3b1!8m2!3d54.7661!4d20.3985!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.8370984!4d20.3539372?hl=fi"><u>Google-map-02</u></a>). Kuva 5 on otettu rakennusaikana päivämäärällä 1.10.2016, kuvalähde <a href="https://fas.org/blogs/security/2018/06/kaliningrad/"><u>FAS 18.6.2018</u></a>. Tuota kahden vuoden takaista kuvaa vastaa nyt kuva 1 ja <a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B050&#039;13.6%22N+20%C2%B021&#039;14.2%22E/@54.8365609,20.351806,1035m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDQ1JzU4LjAiTiAyMMKwMjMnNTQuNiJF!3b1!8m2!3d54.7661!4d20.3985!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.8370984!4d20.3539372?hl=fi"><u>Google-map-02</u></a>-karttapiste.</p><p>Vastaavasti kuin Murmanskin alueella, Venäjä on rakentanut ja rakentaa edelleen myös Kaliningradiin laajat bunkkerialueet. Murmanskin alueella Gadžijevossa (Гаджиево, <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B015&#039;02.5%22N+33%C2%B021&#039;26.5%22E/@69.2504678,33.3561447,1527m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x4434391ef9b0b5e5:0xcd6f7177fab3a791!2zR2Fkxb5pamV2bywgTXVybWFuc2thamEsIFZlbsOkasOk!3b1!8m2!3d69.2510157!4d33.3200906!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.2506881!4d33.3573664?hl=fi"><u>Google-map-09</u></a>) bunkkerialue käsittää kymmenen bunkkeria ja Štšukozerossa (Шукозеро, <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B006&#039;58.8%22N+33%C2%B031&#039;29.0%22E/@69.1139403,33.5125685,2244m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x44342279f02ad63b:0x30f9e6e5dc08deec!2sOzero+Shukozero!3b1!8m2!3d69.0775!4d33.5983333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.1163421!4d33.5247091?hl=fi"><u>Google-map-10</u></a>) noin 40 vastaavalla periaatteella rakennettua bunkkeria. Kaliningradissa bunkkerialue käsittää 41 maanlaista bunkkeria Prohladnojen (Прохладное) vierellä (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B045&#039;37.0%22N+20%C2%B007&#039;48.5%22E/@54.7594473,20.1202372,1922m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d54.760283!4d20.130128?hl=fi"><u>Google-map-11</u></a>). Niin Gadžijevon kuin myös Prohladnojen ja Štšukozeron bunkkerit ovat vielä rakennustyön alla satelliittikuvien ottohetkellä.</p><p>Kun katsoo venäläisbunkkerien rakennustyyliä lastaustaskuineen ja kun vertaa bunkkereita länsimaissa vastaavalla tavalla rakennettuihin (kuva 6), kyse lienee ohjusten kantorakettien ja myös konventionaalisten taistelukärkien varastoista. Kuvassa 6 on esitetty Iso-Britanniassa maalta laukaistavien <a href="http://www.military-today.com/missiles/bgm_109g_gryphon.htm"><u>BGM-109G Gryphon</u></a> -risteilyohjuksien tukikohta Molesworthissa vuodelta 1989. Kyseiset ohjukset tuhottiin INF-sopimuksen edellyttämänä.</p><p>Kaliningradin Prohladnojen alueelta Venäjä on parantanut kulkuyhteyttä vajaan 20 kilometrin päässä olevalle Tškalovskin (Чкаловск, <a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B046&#039;00.1%22N+20%C2%B023&#039;56.1%22E/@54.7697974,20.3841459,3646m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.7666869!4d20.3989191?hl=fi"><u>Google-map-12</u></a>) Itämeren laivaston sotilaslentokentälle mm. uudella liittymällä. Tškalovsk on Tupolev Tu-22 -pommittajien kotikenttä ja <a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B045&#039;41.0%22N+20%C2%B010&#039;29.9%22E/@54.771119,20.4123349,266a,35y,270h,39.41t/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDQzJzM3LjQiTiAyMMKwMTAnMTcuNyJF!3b1!8m2!3d54.727056!4d20.171582!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.7613944!4d20.1749622?hl=fi"><u>Google-map-13</u></a>-kuvassa on näkyvissä kolme Tupolev Tu-22 -pommittajaa. Tškalovskin lentotukikohdan vierelle on rakennettu myös uusi junaradan raidepisto ja maantieliikenneyhteys kiinni lentokenttään (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B049&#039;48.1%22N+20%C2%B027&#039;10.0%22E/@54.7721147,20.3900654,525m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.8300359!4d20.4527639?hl=fi"><u>Google-map-14</u></a>). Tupolev Tu-22 -pommittaja on myös ydinasepommittaja.</p><p>Tškalovsk on siis sotilaslentokenttä, ei siviililentokenttä. Junaraidepistoakaan ei siis ole rakennettu siviilikäyttöön.</p><p>Prohladnojen alueen läheisyydessä on myös kaksi muuta jo kylmän sodan aikaan rakennettua ja vahvasti aidattua sotilasaluetta maanlaisine rakenteineen, mutta kyseisten alueiden käyttötarkoitus ei ole tarkasti tiedossa (<a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B043&#039;37.4%22N+20%C2%B010&#039;17.7%22E/@54.7261536,20.1667323,1771m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.7270564!4d20.1715817?hl=fi"><u>Google-map-15</u></a> ja <a href="https://www.google.fi/maps/place/54%C2%B045&#039;41.0%22N+20%C2%B010&#039;29.9%22E/@54.7603311,20.1640504,1928m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNTTCsDQzJzM3LjQiTiAyMMKwMTAnMTcuNyJF!3b1!8m2!3d54.727056!4d20.171582!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d54.7613944!4d20.1749622?hl=fi"><u>Google-map-16</u></a>).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Mistä Venäjän bunkkerirakentamisesta ja ohjusvarustelusta on kysymys? Onko meidän syytä olla huolestunut ennen kaikkea Venäjän ydinasevarustautumista lähialueillamme? Uhkaako Venäjä meitä suomalaisiakin ydinaseilla?</p><p>Kahteen viimeiseen kysymykseen on helppo antaa vastaus: meidän on syytä olla huolestuneita Venäjän ydinasevarustautumista lähialueillamme. Meidän on syytä olla huolestuneita myös Venäjän ohjusvarustautumista lähialueillamme.</p><p>Venäjä rakentaa nyt länsirajalleen sotilaallista infrastruktuuria ohjuksia varten. Rakennustoimet saadaan valmiiksi ainakin pääosiltaan tällä puolustustyöohjelman toteutuskaudella vuoteen 2020 mennessä.</p><p>Mutta minkälaisia ohjuksia varten Venäjä rakentaa uutta infrastruktuuria Nato-maiden sekä Suomen ja Ruotsin rajoihin kiinni? Nykyisiä ohjuksia varten vai jotain uutta varten?</p><p>Venäjä rakentaa uutta sotilaallista infrastruktuuria huomioiden uudet ohjukset, joita se on jo testannut.</p><p>&rdquo;<em>U.S. Says Russia Tested Cruise Missile, Violating Treaty&rdquo; </em>oli uutisotsikko The New York Times -lehden sivuilla pian sen jälkeen, kun Venäjä oli valloittanut Ukrainalta Krimin (<a href="https://www.nytimes.com/2014/07/29/world/europe/us-says-russia-tested-cruise-missile-in-violation-of-treaty.html"><u>The New York Times 28.7.2014</u></a>). Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Yhdysvallat sanoo Venäjän testanneen risteilyohjusta rikkoen INF-sopimusta</em>&rdquo;.</p><p>INF-sopimus (<a href="https://www.state.gov/t/avc/trty/102360.htm"><u>INF Treaty 8.12.1987</u></a>) kieltää 500-2 500 kilometriä (300-3&nbsp;400 mailia) kantavat maalta laukaistavat sekä ydinkärjillä että konventionaalisilla kärjillä varustetut risteilyohjukset. Sopimus kieltää ohjusten testaamisen, tuottamisen ja hallussapidon. Yhdysvallat syytti tiettävästi tuolloin vuonna 2014 ensi kertaa julkisesti Venäjää julkisesti INF-sopimuksen rikkomisesta. Venäjälle asia oli tehty diplomaattiteitä pitkin tiettäväksi jo aikaisemmin.</p><p>&ldquo;<em>Russia first began testing the cruise missiles as early as 2008, according to American officials, and the Obama administration concluded by the end of 2011 that they were a compliance concern. In May 2013, Rose Gottemoeller, the State Department&rsquo;s senior arms control official, first raised the possibility of a violation with Russian officials.</em>&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Yhdysvaltalaisvirkamiesten mukaan Venäjä aloitti risteilyohjustestaukset jo vuonna 2008, ja Obaman hallinto päätti vuoden 2011 lopulla, että testaukset koskivat [INF:n] sopimuksenmukaisuutta. Toukokuussa 2013 ulkoministeriön vanhempi asevalvonnan virkamies Rose Gottemoeller otti ensikertaa esille mahdollisen sopimusrikkomuksen esille Venäjän viranomaisten kanssa.&rdquo;</em></p><p>Venäjä oli tehnyt ensimmäiset INF-sopimusta rikkovat ohjustestit siis jo vuonna 2008, mutta Yhdysvallat oli tietoinen noista sopimuksenmukaisuutta loukkaavista testeistä ja muusta ohjuskehittelystä sotilastiedustelun kautta vasta vuoden 2011 lopulla. Saman tien Obaman hallinnossa oli tehty vuonna 2011 johtopäätös, että Venäjä rikkoo INF-sopimusta. Nato-maita asiassa oli informoitu tammikuussa 2014 (<a href="https://www.nytimes.com/2014/01/30/world/europe/us-says-russia-tested-missile-despite-treaty.html?_r=0&amp;module=inline"><u>The New York Times 20.1.2014</u></a>) &nbsp;ja siis jo ennen Venäjän Krimin valloitusta.</p><p>Muun muassa Yhdysvaltain puolustusministeri Robert M. Gates on julkisuudessa kertonut, että presidentti Putin oli jo vuonna 2007 esittänyt Yhdysvalloille INF-sopimuksesta luopumista (<a href="https://www.theguardian.com/world/2007/oct/12/russia.usa1"><u>The Guardian 12.10.2007</u></a>). Venäjä aloitti siis INF-sopimuksen vastaiset ohjustestaukset jo seuraavana vuonna.</p><p>Käsittelen seuraavissa luvuissa hieman tarkemmin, mitä Venäjä on tehnyt rikkoen samalla IMF-sopimusta. Venäjän muodostama ohjusuhka sopimusrikkomuksella on todellinen koskien myös Suomea. Uhka koskee maita, jotka ovat kiinni Venäjän länsirajassa lyhimmillään muutaman minuutin ohjuslentoajan päässä. Maiden on syytä esittää paheksunta Venäjän sopimusrikkomukselle ja sen seurauksille.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&rdquo;<em>Ракеты</em> <em>нацелят</em> <em>на</em> <em>Берлин</em> <em>и</em> <em>Варшаву</em>&rdquo; oli uutiotsikko Ramblerin sivuilla 2015 (<a href="https://news.rambler.ru/politics/31424535-rossiyskie-rakety-natselyat-na-berlin-i-varshavu/"><u>Рамблер 24.9.2015</u></a>). Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>[Iskander-]ohjukset on suunnattu Berliiniin ja Varsovaan</em>&rdquo;.</p><p>Kirjoituksessa olivat mielenkiintoisia tuolloin Venäjän puolustushallinnossa melko korkeassa asemassa olleen kenraalimajuri Sergei Kantšukovin (Сергей Канчуков) kannanotot. Hänen kannanotot kuvastavat hyvin Venäjän puolustushallinnon yleisiä ohjus- ja ydinasekantoja.</p><p>&rdquo;<em>Во-первых, мы ответим размещением на своей территории в Калининградской области систем &rsquo;Искандер&rsquo;, и не только с обычными ракетами, но и с ядерными боевыми частями. Второе - возможность размещения в Крыму наших самолетов Ту-22М3, которые способны нести ядерные боеголовки до цели.</em>&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em><u>Ensinnäkin, vastatkaamme Iskander-järjestelmillä meidän Kaliningradin alueella, eikä vain konventionaalisilla ohjuksilla, vaan myös ydinkärjillä.</u> Toinen mahdollisuus on ottaa käyttöön Krimillä <u>Tu-22M3 -pommittajia, jotka kykenevät kuljettamaan ydinpommeja kohteisiinsa</u>.</em>&rdquo;</p><p>Ydinaseet tuotiin siis hyvin suorasukaisesti esiin.</p><p>Kantšukov vastasi noin, kun toimittaja kysyi, kuinka Venäjä vastaa Naton laajenemiseen ja Naton ohjusten käyttöönottoon. Kolmantena kohtana Kantšukov mainitse lisäksi sotilastukikohdat, joita Venäjän tulee perustaa myös Venäjän ulkopuolelle. Esimerkkinä hän mainitsi Syyrian Latakian.</p><p>The Washington Free Beacon -sivuston uutinen samalta ajankohdalta kuvaa hyvin Yhdysvaltain huolta ydinaseiden tuomista INF-sopimuksen kieltäviin ohjuksiin.</p><p>&ldquo;<em>The SSC-X-8 test also involved what officials called a &lsquo;nuclear profile&rsquo;, meaning that the weapon is part of Russia&rsquo;s strategic nuclear forces</em>.&rdquo; (<u><a href="https://freebeacon.com/national-security/russia-again-flight-tests-illegal-inf-cruise-missile/">The Washington Free Beacon 28.9.2015</a></u>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&ldquo;<em>SSC-X-8-[ohjus]testi </em><em>on myös sitä, jota viranomiaset kutsuvat &rsquo;ydinaseprofiiliksi&rsquo; tarkoittaen, että tämä ase on osa Venäjän strategisia ydinasevoimia.</em>&rdquo;</p><p>SSC-X-8-ohjuksista enemmän myöhemmin. Venäjä oli toistamiseen testannut INF-sopimuksen kieltävällä ohjuksella tarkalla päivämäärällä 2.9.2015.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu puhui 22. helmikuuta 2017 Venäjän duumassa ja ilmoitti, että Venäjä aikoo perustaa kaksi uutta Iskander-M-ohjuksilla varustettua ohjusprikaatia. Uudet Iskander-M-ohjusjärjestelmät Venäjän armeijalle toimittuna ei sinänsä ole erityinen uutinen, mutta tähän Šoigun ilmoitukseen liittyi poikkeavaa. Kyse on ohjusprikaateista, joilla olisi uudet risteilyohjukset.</p><p>Šoigun duuman puheessa ilmoitettu asia oli sinänsä saatettu julkisuuteen jo vuoden 2016 puolella (<a href="http://eng.mil.ru/files/2016-12-22_MoD_board_extended_session_ENG.pdf"><u>Statement at the Extended Board Session of the Russian Defence Ministry 22.12.2016</u></a>) ja samat asiat on kirjattu yleisemmällä taholla varusteluohjelmiin.</p><p>Tuo Šoigun julkilausuma englannin kielelle käännettynä kannattaa käydä lukemassa, jotta ymmärtää, mistä kaikesta Venäjän varustelussa on kysymys. Julkilausumassa on hyvin luetteloitu ne asiat, mitä Venäjä oli saanut aikaan vuoteen 2017 mennessä kuluvalla varustelukaudella. Siinä käsitellään myös mm. ydinaseita kuljettavia pommittajia, joita varten on sekä Murmanskin alueella että Kaliningradin alueelle tehty uutta infrastruktuuria: &rdquo;<em><u>Strategic nuclear air force</u> have received 4 modernized aircraft: 2 Tu-160 and 2 Tu-95MS</em>&rdquo;.&nbsp;</p><p>&rdquo;<em>При необходимости &quot;Искандер&quot; может стрелять высокоточной крылатой ракетой Р-500 &rsquo;Калибр&rsquo;. Это семейство боеприпасов позволяет бороться не только с наземными объектами противника, но и с боевыми кораблями.</em>&rdquo; on lainaus RIA Novostin tuoreesta uutisjutusta tämän vuoden elokuulta (<a href="https://ria.ru/defense_safety/20180802/1525748391.html"><u>РИА Новости 2.8.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Tarvittaessa Iskander-ohjusjärjestelmä voi laukaista korkean tarkkuuden <u>R-500 Kalibir </u><u>-risteilyohjuksen</u>. Tämän ohjusperheen avulla voit hyökätä paitsi maastokohteisiin myös merisota-aluksiin.</em>&rdquo;</p><p>Jutun otsikko oli &rdquo;<em>&rsquo;Искандер&rsquo; против морской угрозы. Новое оружие для борьбы с кораблями НАТО</em>&rdquo;, vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Iskander</em><em>[-</em><em>ohjukset</em><em>] </em><em>meriuhkaa</em> <em>vastaan</em><em>. </em><em>Uudet aseet taistelemaan Nato-aluksia vastaan</em>&rdquo;.</p><p>Kyse on nimenomaan maalta laukaistavista risteilyohjuksista. Sinänsä tuossa ei olisi mitään, jos ohjusten kantomatka on alle 500 kilometriä INF-sopimuksen mukaisesti, mutta eipä taida olla.</p><p>Tuo on toinen pohjimmainen peruskysymys, mikä hiertää syystäkin Yhdysvaltoja. Venäjä voi käyttää erilaisissa laukaisujärjestelmissään ohjuksia, joilla on paljon pitempi kantama kuin mitä INF-sopimus sallii. Toinen pohjimmainen peruskysymys on ohjusten varustaminen ydinkärjillä.</p><p>Iskander-risteilyohjukset ja Kalibr-risteilyohjukset ovat samaa perhettä R-500 (9М728) -ohjustuotteella (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-818.html"><u>Комплекс 3К-14 / С-14 Калибр, ракеты 3М-54 / 3М-14</u></a>). Ohjukset on suunnitellut sama taho, valtiollinen ohjussuunnitteluyhtiö Novator (<a href="http://www.okb-novator.ru/Home/Contacts"><u>Новатор</u></a>). Yrityksen nettisivut ovat varsin vaatimattomat.</p><p>Sekä Iskander-ohjukset että Kalibr-ohjukset valmistaa vuonna 2000 perustetun valtionyhtiö Rostehin (<a href="https://rostec.ru/"><u>Ростех</u></a>) tytäryhtiö Rosoboroneksport (<a href="http://roe.ru/"><u>Рособоронэкспорт</u></a>).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Iskander-ohjukset ovat modulaarisia, mikä tarkoittaa, että ohjuksen kärki voidaan vaihtaa ohjukseen tarpeen mukaan nopeasti. Kuvassa 7 on esitetty Iskanderin irrallisen taistelukärjen asennus kantorakettiin. Milloin kyseessä konventionaalinen taistelukärki vai milloin ydinkärki, ei ole maallikon selvitettävissä ainakaan kuvien perusteella.</p><p>Ohjusjärjestelmän modulaarisuuden perusteella tällaiset järjestelmät voidaan varustaa eri kärjillä milloinka tahansa, melkeinpä missä tahansa ja kuinka nopeasti tahansa. Kärkien vaihto ohjukseen on siis modulaarisuuden suomana nopeaa. Ohjuskoonti tapahtuu kuin Lego-palikoilla kuunaan.</p><p>Iskander-ohjuksissa on tällä hetkellä vaihtoehtona viidestä kahdeksaan erilaista taistelukärkeä, joista yksi olisi ydinkärki. Eri lähteissä erilaisten kärkien enimmäislukumäärä on ilmoitettu eri tavoin, mutta viisi kärkeä lienee varmaa. Yksi ohjustyypeistä on risteilyohjus, muut ballistisia.</p><p>Risteilyohjuksessa kyse on ensisijaisesti Iskander-K-järjestelmästä (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-304.html"><u>Ракета Р-500 / 9М728 (комплекс Искандер-К)</u></a>) 9M729- tai 9M728-ohjuksella. Iskanderin risteilyohjuksen erottaa maallikkokin ballistisesta ohjuksesta. Kyse on ohjuksen kantomatkasta, joka on 9M729-ohjuksella suurempi kuin INF-sopimuksen 500 kilometriä, sen sijaan 9M728-ohjuksessa kantomatka on rajattu alle 500 kilometrin.</p><p>Ohjus- ja ohjusjärjestelmä lyhenteissä venäjän kielessä kyrillisin aakkosin А (авиационный) tarkoittaa ilmailua (A), М (мобильный) tarkoittaa liikuteltavaa (M), НК (надводные корабли) tarkoittaa pinta-alusta (NK), ПЛ (подводные лодки) tarkoittaa sukellusvenettä (PL), К (крылатые ракеты) tarkoittaa risteilyohjusta (K) ja Э (экспортный) tarkoittaa vientiversiota (E). Iskander-M on siis liikuteltava ohjusyksikkö ja Iskander-K on risteilyohjusyksikkö.</p><p>Tammikuussa 2013 Rosteh ilmoitti, että se on luovuttanut kaksi Iskander-M-ohjusjärjestelmää puolustusministeriölle, joita toinen on ballistinen järjestelmä ja toinen risteilyohjusjärjestelmä: &rdquo;В <em>составе бригады поставлены два новых типа высокоточных ракет: крылатая и аэробаллистическая. </em><em>Впервые</em> <em>поставка</em> <em>комплекса</em> <em>осуществлена</em> <em>комплектно</em><em>.</em>&rdquo; (<a href="https://rostec.ru/content/files/press-rel/KBM%20ISKANDER.pdf"><u>Rosteh 1.7.2013</u></a>). Ohjusjärjestelmien toimittaja oli Rostehiin kuuluva KBM (<a href="https://www.kbm.ru/ru/"><u>КБМ</u></a>). Tuo on ensimmäinen löytämäni maininta risteilyohjuksista Iskander-M-ohjusjärjestelmään liittyen armeijalle toimitettuna.</p><p>Venäjä käytti em. risteilyohjusta Iskander-M-ohjusjärjestelmässä vuonna 2014 Vostok-2014-sotaharjoituksessa (<a href="https://function.mil.ru/news_page/country/more.htm?id=11982843@egNews"><u>Восток-2014</u></a>) (<a href="https://bmpd.livejournal.com/1001633.html"><u>Livejournal 22.9.2014</u></a>). Risteilyohjukset käyvät siis myös M-järjestelmään.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjä ehkäpä vahingossa ilmoitti ne uudet ohjustyypit, jotka herättivät Yhdysvaltain lisämielenkiintoa INF-sopimuksen rikkomisessa todistettuna. Kyse oli Venäjän puolustusministeriön sivuilla olevasta onnittelutervehdyksestä, jossa Novatorin pääjohtaja ja Venäjän ydinaseiden yleissuunnittelija (генеральный конструктор) Pavel Kamnev (Павел Камнев) onnitteli vuonna 2016 70-vuotiasta Kapustin Jarin ohjusten koe- ja laukaisupaikkaa ja sen sotilasyksikköä (4 ГЦМП МО РФ, в/ч 15644) (<a href="https://structure.mil.ru/structure/forces/strategic_rocket/structure/kapustinyar/pozdravlenie/more.htm?id=12085156%40cmsArticle"><u>Министерство обороны Российской Федерации</u></a>).</p><p>Kamnev listasi nettisivuoilla niitä ohjustyyppejä, joita Kapustin Jarissa on viime aikoina testattu: 9М82, 9М82МД, 9М83, 9М728, 9М729, 77Н6-Н, МН-300, 53Т6.</p><p>Oliko tuo harkitsematonta, että Venäjä ilmoitti sellaisten maalta laukaistavien ohjusten testauksesta, joilla on jopa 5&nbsp;000 kilometrin kantama ja jotka ovat INF-sopimuksen vastaisia. Arvioisin, että julkaisu oli pikemminkin vahinko kuin tarkoin harkittu poliittinen toimenpide.</p><p>Näistä ohjustyypeistä eniten mielenkiintoa herättävä on 9М729 (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-849.html"><u>Ракета 9М729</u></a>), jota nyt käyttää sekä Iskander-М- ja Iskander-K-ohjusjärjestelmä (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-816.html"><u>Комплекс 9К720 Искандер</u></a>), aikaisemmin vain Iskander-K-järjestelmä. 9М729-ohjustyypin suhteen arvuutellaan, tuleeko sille muita laukaisujärjestelmiä kuin Iskander. 9М728-ohjus (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-304.html"><u>Ракета Р-500 / 9М728</u></a>) on tosiasiallisesti 9М729-ohjuksen rajoitettu versio, jossa kantomatka on rajoitettu alle 500 kilometrin INF-sopimuksen mukaisesti.</p><p>9M729 on muodostettu merellä käytettävän 3M14 Kalibr -risteilyohjuksen (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-818.html"><u>Комплекс 3К-14 / С-14 Калибр, ракеты 3М-54 / 3М-14</u></a>) pohjalta, jonka kantosäde on kahden ja puolen tuhannen kilometrin luokkaa.</p><p>Kalibr-ohjuksissa puolestaan 3M14E-ohjus (3М-14Э) on 3M14-ohjuksen rajoitettu versio, jossa kantomatka on rajoitettu 500 kilometriin. Kyse on ns. Club-sarjan ohjuksista, joiden kantomatkaa on rajoitettu vientiin sekä sopimuksenmukaisuuteen. Vientiversiota kuvastaa E-tunnus (Э).</p><p>Venäjän vientiin modifioidut ohjukset on siis merkitty yleisemmin kyrillisillä aakkosilla Э-kirjaimella ja latinalaisella aakkosilla E-kirjaimella (Экспорт, Export). Modifiointi, jolla on varmistettu esim. INF-sopimuksenmukaisuus, on kuitenkin yleensä suoritettu tavalla, mikä mahdollistaa helposti ohjusten takaisinmodifioinnin pitempikantoiseksi. Yksi keino ohjuskantaman säätelyyn kantoraketin polttoainemäärän sääntely.</p><p>Edellä mainitut ohjukset ovat siis samakaltaisia ja samaa perhettä. Maalta laukaistava 9M729-tyypin risteilyohjus Iskander-ohjusjärjestelmissä on siis luotu mereltä laukaistavan 3M14 Kalibr -tyypin pohjalta. Ohjustuotannossa pyritään käyttämää samoja ohjuksia maalla, merellä ja ilmassa.</p><p>Venäjällä on siis nyt kaksi Iskander-ohjuksiin käypää risteilyohjustyyppiä: 9М728 (<a href="https://www.globalsecurity.org/wmd/world/russia/iskander-k.htm"><u>SSC-7</u></a>) &nbsp;ja 9М729 (<a href="https://www.globalsecurity.org/wmd/world/russia/ssc-8.htm"><u>SSC-8</u></a>) sekä 3M14 Kalibr (esim. <a href="https://www.globalsecurity.org/military/world/russia/kalibr.htm"><u>SS-N-30A</u></a>).</p><p>Länsimaissa käytetty SSC-8-ohjuskoodi oli ennen SSC-X-8, mutta nyttemmin Yhdysvallat on poistanut koodista X-kirjaimen, koska se katsoo 9M729-tyypin ohjuksen olevan jo toiminnallisen eikä enää kehitteillä oleva järjestelmä. Nettiaineistossa käytetään edelleen paljon X-kirjainta.</p><p>Tuolla SSC-8- tai SSC-X-8-ohjuskoodilla tarkoitetaan siis 9М729-tyypin ohjuksia. Yhdysvaltaiset sotilaslähteet ovat arvioineet kyseisen ohjuksen kantomatkaksi jopa 2&nbsp;000-5&nbsp;000 kilometriä.</p><p>Yhdysvalloilla on merialuksista laukaistavat aina 2&nbsp;500 kilometrin kantamaan yltävät Tomahawk-risteilyohjukset, joille Venäjällä on vastaavat merialuksista laukaistavat Kalibr-ohjukset. Yhdysvallat ei ole lähtenyt myymään Tomahawk-ohjuksia ulkomaille Iso-Britanniaa lukuun ottamatta. INF-sopimuksessa Yhdysvallat suostui tuhoamaan maalta laukaistavat BGM-109G Gryphon -risteilyohjukset, jotka olivat käytännössä Tomahawk-ohjuksien maalaukaisuversioita. Nyt Venäjän on kehittänyt merialuksista laukaistavien Kalibr-ohjusten maaversiot operatiiviseen käyttöön.</p><p>Hieman yksinkertaistettuna ja kulmia oikaisten kyse on siitä, että Venäjä on alkanut modifioida mereltä laukaistavia risteilyohjuksia maalta laukaistavaksi yli 500 kilometrin kantamalla. Toinen asia on ohjusten varustaminen pienen räjäytysvoiman ydinkärjillä taktiseen käyttöön ja tehokkaaksi uhkailuvälineeksi.</p><p>Venäjä jatkoi ohjuskehittelyään ja varusteluaan, aloitti salaa Iskander-M-ohjusjärjestelmien käyttöönotolla varustetun 9M729-ohjuksen kanssa. Venäjä on ottanut käyttöön kaksi 9M729-ohjuksilla varustettua sotilasyksikköä prikaateina, joilla siis olisi INF-sopimuksen vastaisia maalta laukaistavia risteilyohjuksia. Kummallakin prikaatilla on käytössään neljä laukaisualustaa. Prikaatit voivat laukaista siis kahdeksan ohjusta putkeen ennen uutta latausta.</p><p>Toinen prikaati on Kapustin Jarin ohjusten koe- ja laukaisupaikassa, mutta toisen sijaintia ei ole kerrottu virallisesti. On arvioitu, että se oli 119. ohjusprikaatin (119-я отдельная ракетная бригада) käytössä keskisessä sotilaspiirissä Sverdlovskin alueella (<a href="https://bmpd.livejournal.com/2552231.html"><u>Livejournal 15.4.2017</u></a>).&nbsp; Kyseistä linkistä on nähtävissä, millaiseen varastoon laukaisujärjestelmän kulkuneuvot varastoidaan. Noiden kahden prikaatin olemassaolo uutisoitiin Venäjän lisäksi myös Yhdysvalloissa (<a href="https://www.vedomosti.ru/politics/articles/2017/02/14/677664-ssha-rossiya"><u>Ведомости 14.2.2017</u></a> ja <a href="https://www.nytimes.com/2017/02/14/world/europe/russia-cruise-missile-arms-control-treaty.html?smid=tw-nytimesworld&amp;smtyp=cur"><u>The New York Times 14.2.2017</u></a>). Prikaatit ovat siis samoja, joista puolustusministeri Šoigu informoi duumaa 22.2.2017.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjällä ydinaseiden suunnitellusta vastaa Venäjän federaation ydin[ase]keskus (Российский Федеральный ядерный центр), lyhenteenä VNIIEF (<a href="http://www.vniief.ru/"><u>ВНИИЭФ</u></a>). Joidenkin venäläislähteiden mukaan VNIIEF:n oli määrä suunnitella ydinkärjet Iskander-ohjuksiin jo vuoteen 2010 mennessä.</p><p>Onko Venäjällä tosiallisesti jo operatiivisessa valmiudessa Iskander- ja Kalibr-ohjuksiin asennettavia ydinkärkiä?</p><p>Tuota me emme tiedä, mutta Yhdysvallat varmasti tietää. Tähän viittaa mm. edellä kerrottu The Washington Free Beacon -sivuston uutinen päivämäärällä 28.9.2015.</p><p>Venäjä tulee joka tapauksessa ottamaan käyttöönsä lyhyen ja keskimatkan ohjuksiin ydinkärjet, mikäli pysyy ohjelmassaan. Iskander-ohjuksiin asettavien ydinkärkien räjähdystehoksi on ilmoitettu 5-50 kilotonnia. Vertailuna Hirošiman ja Nagasakin ydinpommien räjähdysteho oli 20 kilotonnia. Ydinkärkien käyttöä risteilyohjuksissa rajoittaa myös SALT II -sopimus (<a href="https://www.state.gov/t/isn/5195.htm"><u>SALT II Treaty 18.6.1979</u></a>).</p><p>Ohjusvalmistaja Rosteh ja Venäjän puolustushallinto ilmoittivat vuonna 2017, että uudet päivitetyt Iskander-ohjukset tulevat käyttöön vuonna 2020 (<a href="https://rostec.ru/news/4520175/"><u>Ростех 11.4.2017</u></a>). On mahdollista, että ydinkärjet todellisessa operatiivisessa valmiudessa tulevat viimeistään tuohon päivityssarjaan.</p><p>Joka tapauksessa Venäjällä nyt meneillään olevassa sotilaallisessa infrastruktuurirakentamisessa, josta tässä kirjoituksessa esittelin Kaliningradin alueen, on asia huomioitu. Itse ohjusvarastot ja ydinasevarastot ovat lähekkäin ja logistisesti koordinoituja sekä Murmanskin alueella että Kaliningradin alueella huomioiden ydinpommittajien sotilaslentokentät, sotilassatamat ja ohjuslaukaisualueet.</p><p>Venäjä säilyttää ydinkärkiä erillään itse ohjuksista varastointialueilla. Varastosijainteja ei tehdä kallioperän perusteella vaan ensisijaisesti logistiikan perustella (lentokenttien ja satamien sijainnit suhteessa varastoihin jne.), mutta ydinkärjet sijoitetaan kallioluoliin, jos vain mahdollista. Murmanskin alueella kaikki pommittajissa, sukellusveneissä ja mahdollisesti pinta-aluksissa käytettävät ydinaseet on varastoitu kallioon. Noita varastoinnin ja kulkuyhteyksien muodostamisen periaatteita - siis logistiikkaa - olen käsitellyt tämän kirjoituksen lisäksi aikaisemmassa blogikirjoituksessa (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262390-venajan-rakensi-uudet-ydinasevarastot-kiinni-suomen-ja-norjan-rajaan"><u>US-blogi 11.10.2018</u></a>)</p><p>Murmanskin alueella uudisrakentaminen on tapahtunut useimmiten niin, että laajalla aidatulla varastoalueella itse ohjukset ovat yleensä betonirakenteisissa bunkkereissa hajasijoitettuna onnettomuusturvallisuus huomioiden ja varastoalueen sisällä on erillinen aidattu ja vartiotornein tai -mastoin varustettu aidattu alue, josta on sisäänkäynti kallioluoliin.</p><p>Ydinaseiden operatiivinen käyttö lyhyen ja keskimatkan maalta laukaistavissa risteilyohjuksissa tai ballistisissa ohjuksissa on siis vain Venäjän poliittisen päätöksen takana. Asialle ei liene suurempaa estettä nyt INF-sopimuksen kariuduttua.&nbsp; Suomessakin joudumme varautumaan Venäjän pienen tuhovoiman ydinaseisiin, jotka saavuttavat alueemme minuuteissa.</p><p>Ydinaseiden suhteen huolenamme ovat siis Iskander- ja Kalibr-ohjukset, joita Venäjä on jo säilönyt ja tulee säilömään maantieteellisen Baltian kilven alueelle. Kolme kriittistä aluetta Baltian kilven alueella ovat koko Murmanskin alue, koko Kaliningradin alue ja osa Leningradin alueesta Ylä-Laukaaseen liittyen.</p><p>Iskander-ohjuksien sijoittamisessa Murmanskiin ei ole järkeä, koska niillä ei olisi tyhjillä syrjäseuduilla erityistä tuhottavaa. Sen sijaan Kalibr-ohjusten sijoittamisessa Pohjoisen laivaston merialuksiin on järkeä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjän ohjusvarustautumisessa INF-sopimuksen vastaisesti kysymys on pitkälti Yhdysvaltain ja Naton ohjuspuolustusjärjestelmästä ja Venäjän vastauksesta siihen. Tilanne muistuttaa hieman 1980-luvun alkupuolta, jolloin kyse oli Eurooppaan sijoitetuista keskimatkan ballistisista ydinohjuksista. Kyseisistä ydinaseista päästiin sopimukseen INF-sopimuksella vuoden 1987 lopulla, jonka nyt Yhdysvallat on oikeista syistä irtisanonut. Sopimukseen tuskin olisi tuolloin päästy, ellei Neuvostoliitto ei olisi ollut luhistumisen partaalla.</p><p>INF-sopimus on taustalla tämän päivän tilannetta analysoidessa. Putin otti ydinaseet esille tavatessaan Trumpin Helsingissä (<a href="https://www.politico.com/story/2018/08/07/putin-trump-arms-control-russia-724718"><u>Politico 7.8.2018</u></a>). Putin esitti Helsinki-tapaamisessa uuteen START-sopimukseen johtavien neuvottelujen aloittamista sekä INF-sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä ratkaistavaksi (&rdquo;<em>the implementation issues with the INF treaty</em>&rdquo;). SALT:n osalta Putinin huolena olivat avaruusvarustelu.</p><p>Venäjän INF-sopimusrikkomukset ja maalta laukaistavien ohjusten kantomatkojen kasvattaminen on huolestuttavaa Euroopan kannalta, mistä kertoo hyvin kuva 8. Kuvaan on piirretty 500 ja 2 000 kilometrin ohjuskantamarajat Venäjän maa-alueilta.</p><p>Kun katsoo Neuvostoliiton ja Venäjän käyttäytymistä toisen maailmansodan jälkeen, on havaittavissa tiettyä samankaltaisuuksia aikajaksoissa. Kyse on toisaalta Neuvostoliiton ja Venäjän ydinaseiden lukumäärästä ja tuhovoimasta suhteessa Yhdysvaltain ydinaseiden lukumäärään ja tuhovoimaan, toisaalta Neuvostoliiton ja Venäjän taloudellisesta voimasta. Tilanteessa on nyt hyvin paljon samankaltaisuutta 1980-luvun alkupuolen tilanteeseen.</p><p>Kun Neuvostoliitto tai Venäjä eivät ole kyenneet uudistaman talouttaan ja ovat jääneet yhä kauemmaksi länsimaista, on ratkaisuja haettu puolustuksen puolella ydinaseista. Maailmanpoliittinen vaikutusvalta on pyritty turvaamaan ydinaseilla.</p><p>Tulevat sodat ja aseelliset konfliktit ovat ohjussotia, joissa voi olla mukana myös pienen räjähdysvoiman ydinlatauksia ainakin uhkana. Suomi ei ole varautunut tällaisiin sotiin ja aseellisiin konflikteihin ollenkaan millään muotoa. Suomi vain kasvattelee sodan ajan joukkojen reservejään ja uskoo olevansa turvassa.</p><p>Heh-heh tuo Suomen turvassa olo suurilla miehistöreserveillä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Käsittelin Venäjän maanalaisten asevarastojen ja ydinasevarastojen rakentamista Muurmanskin alueella ja Leningradin alueella Ylä-Laukaassa kirjoituksessa otsikolla ”Venäjä rakensi uudet ydinasevarastot kiinni Suomen ja Norjan rajaan” (US-blogi 11.10.2018)

Tässä kirjoituksessa käsittelen Venäjän vastaavia uusia rakennustoimia Kaliningradin alueella. Selvittelen myös Venäjän uusia ydinkärjillä varustettavissa olevia Iskander- ja Kalibr-ohjuksia, jotka ovat nyt osaltaan romuttamassa INF-sopimusta.

Vastauksia vaille olevia kysymyksiä tällä hetkellä on, missä vaiheessa ydinkärkien sijoittaminen kyseisiin ohjuksiin on Venäjällä menossa? Miten Venäjän meneillään olevat maanalaisten asevarastojen mittavat rakennustyöt lähialueillamme liittyvät ohjuksiin ja ydinaseisiin?

Sain edellisestä kirjoituksesta palautetta sähköpostilla Tukholman kansainvälisestä rauhantutkimusinstituutista (Sipri) sekä Federation of American Scientists -järjestön (FAS) The Nuclear Information -osastolta (The Nuclear Information Project)  Washingtonista. Järjestöillä on yhteistyötä keskenään. Oli suuri yllätys, että blogi oli luettu myös maailmalla, ilmeisemmin konekäännöksellä ja valokuvien perusteella. Kirjoituksissani on paljon englannin- ja venäjänkielisiä lainauksia, minkä johdosta Google-haku listaa kirjoituksiani myös ulkomailla.

FAS:n edustajan mukaan esitykseni ja johtopäätökseni Venäjän ydinasesijoituksista Murmanskin alueella ovat oikeita, sen sijaan Leningradin alueella Ylä-Laukaassa hänen mukaan ei olisi ydinaseita toistaiseksi sijoitettuna niin kuin epäilin.

                                                                                            ****

Venäjä on rakentanut uusia maanalaisia asevarastobunkkereita myös Kaliningradin alueelle vastaavasti kuin Murmanskin alueelle ja Leningradin alueella Ylä-Laukaassa.

Rakennustyöt näillä alueilla ovat pääosin alkaneet vaiheittain vuoden 2013 jälkeen ja jatkuvat edelleen Muurmanskin ja Kaliningradin alueella.

Rakennustyöt ovat sinänsä olleet tiedossa ja pääteltävissä Venäjän puolustusta käsittelevien asiakirjojen perusteella, joista laaja-alaisin on ehkä Venäjän vuosia 2011-2020 käsittelevä GPV-2020-puolustustyöohjelma (Государственная программа вооружения, ГПВ-2020).

GPV-2020:ssä kyse on varusteluohjelmasta. Jos tuo ohjelma kiinnostaa enemmän, voi käydä lukemassa englanninkielisiä referaatteja esimerkiksi täältä tai täältä. Venäjällä on ollut toisaalta toimitusaikatauluongelmia ja toisaalta rahoitusongelmia, joiden johdosta ohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutusaikaa on pidennetty 2020-luvun puoliväliin (ГПВ 2018-2025).

Kaliningradin viimeaikaisia rakennustoimia uutisoi viime viikolla CNN kirjoituksessa otsikolla ”New satellite images suggest military buildup in Russia's strategic Baltic enclave”, vapaasti suomennettuna ”Uudet satelliittikuvat viittaavat sotilasrakentamiseen Venäjän strategisessa etuvartiossa Itämerellä” (CNN 17.10.2018).

CNN:n juttua referoivat Suomessa mm. Yle (Yle 18.10.2018), Helsingin Sanomat (HS 18.10.2018) ja MTV3 (MTV3 19.10.2018).

Federation of American Scientistsin Nuclear Information Project -työryhmän mukaan sekä myös CNN:n mukaan Venäjä on suorittanut Kaliningradin alueella rakennustöitä jo kylmän sodan aikaan rakennettuihin ydinasevarastoihin liittyen sekä nyt uusiin ohjusvarastoihin liittyen:

  • Ydinasevarasto Kaliningradin (Калининград) Tškalovskin (Чкаловск, Google-map-01) sotilaslentokentän vierellä noin 8 kilometrin päässä Kulikovossa (Куликово) 54°50'13.6"N 20°21'14.2"E (54.837098, 20.353937) -karttapisteessä (Google-map-02, kuva 1). Alueella ovat vastaavat maanlaiset ja raskaasti aidatut varastoalueet myös 54°49'48.1"N 20°27'10.0"E (54.830036, 20.452764) -karttapiteessä (Google-map-03, kuva 2) ja 54°49'55.9"N 20°29'15.4"E (54.832198, 20.487618) -karttapisteessä (Google-map-04, kuva 3).

Venäjän on rakentanut myös P-800 Oniks -ohjuksiin (Комплекс П-800 / 3К55 Оникс / Яхонт) ja Bastion-rannikko-ohjuspuolustusjärjestelmään (К-300 Бастион) perustuvan rannikkopuolustusjärjestelmän lähelle Donskojetta (Донское) 54°56'32.3"N 19°58'19.9"E (54.942300, 19.972200) -karttapisteeseen (Jandeks-map-05, kuva 4).

Venäjän Kaliningradin alueella olevat Iskander-ohjukset, joita hallinnoi 152. kaartiohjusprikaati Tšernjahovskissa (Черняховск) sotilasyksikkötunnuksella 54229 (152-я гвардейская ракетная бригада tai 152-я гвардейская ракетная Брестско-Варшавская орд. Ленина, в/ч 54229), löytyvät 54°38'16.8"N 21°49'35.8"E (54.638000, 21.826600) -karttapisteestä (Google-map-06) ja 54°38'57.2"N 21°49'25.2"E (54.649207, 21.823658) -karttapisteestä (Google-map-07). Uudet juuri valmistuneet varastorakennukset ovat °38'57.2"N 21°49'25.2"E (54.649207, 21.823658) -karttapisteessä.

Kaliningradin sotilassatama, jota käyttävät sekä ne sukellusveneet että ne pinta-alukset, jotka ovat varustettavissa myös ydinlatauksilla aseistettavilla ohjuksilla, sijaitsee Baltijskissa (Балтийск) 54°38'18.4"N 19°55'20.0"E (54.638442, 19.922231) -karttapisteessä Google-map-08).

Venäjän Itämeren laivastolla (Балтийский флот ВМФ России ja Сводная таблица по ВМФ России 2018) on tällä hetkellä kolme sota-alusta, jotka kykenevät kuljettamaan sellaisia Kalibr-ohjuksia, jotka olisivat varustettavissa myös ydinkärjin: B-227 Viborg -sukellusvene (Б-227 Выборг, пр. 877) sekä Bujan M -luokan ohjusristeilijät Zelenij  Dol ja Serpuhov (Зелёный Дол ja Серпухов, пр.21631). Ydinkärkeä kuljettamaan kykenevä Kalibr-ohjustyyppi on 3M14 (3М-14), josta enemmän myöhemmin.

Lisäksi Venäjällä on pienellä Kaliningradin alueella peräti noin puolentusinaa eri paikkoihin hajasijaittuina S-300- ja S-400-ilmatorjuntohjusjärjestelmiä.

Venäjä on siis uudistanut Kaliningradin alueella ydinaseiden maanalaisen säilytysluolan Kulikovossa (Куликово) 54°50'13.6"N 20°21'14.2"E (54.837098, 20.353937) -karttapisteessä (Google-map-02). Kuva 5 on otettu rakennusaikana päivämäärällä 1.10.2016, kuvalähde FAS 18.6.2018. Tuota kahden vuoden takaista kuvaa vastaa nyt kuva 1 ja Google-map-02-karttapiste.

Vastaavasti kuin Murmanskin alueella, Venäjä on rakentanut ja rakentaa edelleen myös Kaliningradiin laajat bunkkerialueet. Murmanskin alueella Gadžijevossa (Гаджиево, Google-map-09) bunkkerialue käsittää kymmenen bunkkeria ja Štšukozerossa (Шукозеро, Google-map-10) noin 40 vastaavalla periaatteella rakennettua bunkkeria. Kaliningradissa bunkkerialue käsittää 41 maanlaista bunkkeria Prohladnojen (Прохладное) vierellä (Google-map-11). Niin Gadžijevon kuin myös Prohladnojen ja Štšukozeron bunkkerit ovat vielä rakennustyön alla satelliittikuvien ottohetkellä.

Kun katsoo venäläisbunkkerien rakennustyyliä lastaustaskuineen ja kun vertaa bunkkereita länsimaissa vastaavalla tavalla rakennettuihin (kuva 6), kyse lienee ohjusten kantorakettien ja myös konventionaalisten taistelukärkien varastoista. Kuvassa 6 on esitetty Iso-Britanniassa maalta laukaistavien BGM-109G Gryphon -risteilyohjuksien tukikohta Molesworthissa vuodelta 1989. Kyseiset ohjukset tuhottiin INF-sopimuksen edellyttämänä.

Kaliningradin Prohladnojen alueelta Venäjä on parantanut kulkuyhteyttä vajaan 20 kilometrin päässä olevalle Tškalovskin (Чкаловск, Google-map-12) Itämeren laivaston sotilaslentokentälle mm. uudella liittymällä. Tškalovsk on Tupolev Tu-22 -pommittajien kotikenttä ja Google-map-13-kuvassa on näkyvissä kolme Tupolev Tu-22 -pommittajaa. Tškalovskin lentotukikohdan vierelle on rakennettu myös uusi junaradan raidepisto ja maantieliikenneyhteys kiinni lentokenttään (Google-map-14). Tupolev Tu-22 -pommittaja on myös ydinasepommittaja.

Tškalovsk on siis sotilaslentokenttä, ei siviililentokenttä. Junaraidepistoakaan ei siis ole rakennettu siviilikäyttöön.

Prohladnojen alueen läheisyydessä on myös kaksi muuta jo kylmän sodan aikaan rakennettua ja vahvasti aidattua sotilasaluetta maanlaisine rakenteineen, mutta kyseisten alueiden käyttötarkoitus ei ole tarkasti tiedossa (Google-map-15 ja Google-map-16).

                                                                                            ****

Mistä Venäjän bunkkerirakentamisesta ja ohjusvarustelusta on kysymys? Onko meidän syytä olla huolestunut ennen kaikkea Venäjän ydinasevarustautumista lähialueillamme? Uhkaako Venäjä meitä suomalaisiakin ydinaseilla?

Kahteen viimeiseen kysymykseen on helppo antaa vastaus: meidän on syytä olla huolestuneita Venäjän ydinasevarustautumista lähialueillamme. Meidän on syytä olla huolestuneita myös Venäjän ohjusvarustautumista lähialueillamme.

Venäjä rakentaa nyt länsirajalleen sotilaallista infrastruktuuria ohjuksia varten. Rakennustoimet saadaan valmiiksi ainakin pääosiltaan tällä puolustustyöohjelman toteutuskaudella vuoteen 2020 mennessä.

Mutta minkälaisia ohjuksia varten Venäjä rakentaa uutta infrastruktuuria Nato-maiden sekä Suomen ja Ruotsin rajoihin kiinni? Nykyisiä ohjuksia varten vai jotain uutta varten?

Venäjä rakentaa uutta sotilaallista infrastruktuuria huomioiden uudet ohjukset, joita se on jo testannut.

U.S. Says Russia Tested Cruise Missile, Violating Treaty” oli uutisotsikko The New York Times -lehden sivuilla pian sen jälkeen, kun Venäjä oli valloittanut Ukrainalta Krimin (The New York Times 28.7.2014). Vapaasti suomennettuna: ”Yhdysvallat sanoo Venäjän testanneen risteilyohjusta rikkoen INF-sopimusta”.

INF-sopimus (INF Treaty 8.12.1987) kieltää 500-2 500 kilometriä (300-3 400 mailia) kantavat maalta laukaistavat sekä ydinkärjillä että konventionaalisilla kärjillä varustetut risteilyohjukset. Sopimus kieltää ohjusten testaamisen, tuottamisen ja hallussapidon. Yhdysvallat syytti tiettävästi tuolloin vuonna 2014 ensi kertaa julkisesti Venäjää julkisesti INF-sopimuksen rikkomisesta. Venäjälle asia oli tehty diplomaattiteitä pitkin tiettäväksi jo aikaisemmin.

Russia first began testing the cruise missiles as early as 2008, according to American officials, and the Obama administration concluded by the end of 2011 that they were a compliance concern. In May 2013, Rose Gottemoeller, the State Department’s senior arms control official, first raised the possibility of a violation with Russian officials.

Vapaasti suomennettuna:

Yhdysvaltalaisvirkamiesten mukaan Venäjä aloitti risteilyohjustestaukset jo vuonna 2008, ja Obaman hallinto päätti vuoden 2011 lopulla, että testaukset koskivat [INF:n] sopimuksenmukaisuutta. Toukokuussa 2013 ulkoministeriön vanhempi asevalvonnan virkamies Rose Gottemoeller otti ensikertaa esille mahdollisen sopimusrikkomuksen esille Venäjän viranomaisten kanssa.”

Venäjä oli tehnyt ensimmäiset INF-sopimusta rikkovat ohjustestit siis jo vuonna 2008, mutta Yhdysvallat oli tietoinen noista sopimuksenmukaisuutta loukkaavista testeistä ja muusta ohjuskehittelystä sotilastiedustelun kautta vasta vuoden 2011 lopulla. Saman tien Obaman hallinnossa oli tehty vuonna 2011 johtopäätös, että Venäjä rikkoo INF-sopimusta. Nato-maita asiassa oli informoitu tammikuussa 2014 (The New York Times 20.1.2014)  ja siis jo ennen Venäjän Krimin valloitusta.

Muun muassa Yhdysvaltain puolustusministeri Robert M. Gates on julkisuudessa kertonut, että presidentti Putin oli jo vuonna 2007 esittänyt Yhdysvalloille INF-sopimuksesta luopumista (The Guardian 12.10.2007). Venäjä aloitti siis INF-sopimuksen vastaiset ohjustestaukset jo seuraavana vuonna.

Käsittelen seuraavissa luvuissa hieman tarkemmin, mitä Venäjä on tehnyt rikkoen samalla IMF-sopimusta. Venäjän muodostama ohjusuhka sopimusrikkomuksella on todellinen koskien myös Suomea. Uhka koskee maita, jotka ovat kiinni Venäjän länsirajassa lyhimmillään muutaman minuutin ohjuslentoajan päässä. Maiden on syytä esittää paheksunta Venäjän sopimusrikkomukselle ja sen seurauksille.

                                                                                            ****

Ракеты нацелят на Берлин и Варшаву” oli uutiotsikko Ramblerin sivuilla 2015 (Рамблер 24.9.2015). Vapaasti suomennettuna: ”[Iskander-]ohjukset on suunnattu Berliiniin ja Varsovaan”.

Kirjoituksessa olivat mielenkiintoisia tuolloin Venäjän puolustushallinnossa melko korkeassa asemassa olleen kenraalimajuri Sergei Kantšukovin (Сергей Канчуков) kannanotot. Hänen kannanotot kuvastavat hyvin Venäjän puolustushallinnon yleisiä ohjus- ja ydinasekantoja.

Во-первых, мы ответим размещением на своей территории в Калининградской области систем ’Искандер’, и не только с обычными ракетами, но и с ядерными боевыми частями. Второе - возможность размещения в Крыму наших самолетов Ту-22М3, которые способны нести ядерные боеголовки до цели.

Vapaasti suomennettuna:

Ensinnäkin, vastatkaamme Iskander-järjestelmillä meidän Kaliningradin alueella, eikä vain konventionaalisilla ohjuksilla, vaan myös ydinkärjillä. Toinen mahdollisuus on ottaa käyttöön Krimillä Tu-22M3 -pommittajia, jotka kykenevät kuljettamaan ydinpommeja kohteisiinsa.

Ydinaseet tuotiin siis hyvin suorasukaisesti esiin.

Kantšukov vastasi noin, kun toimittaja kysyi, kuinka Venäjä vastaa Naton laajenemiseen ja Naton ohjusten käyttöönottoon. Kolmantena kohtana Kantšukov mainitse lisäksi sotilastukikohdat, joita Venäjän tulee perustaa myös Venäjän ulkopuolelle. Esimerkkinä hän mainitsi Syyrian Latakian.

The Washington Free Beacon -sivuston uutinen samalta ajankohdalta kuvaa hyvin Yhdysvaltain huolta ydinaseiden tuomista INF-sopimuksen kieltäviin ohjuksiin.

The SSC-X-8 test also involved what officials called a ‘nuclear profile’, meaning that the weapon is part of Russia’s strategic nuclear forces.” (The Washington Free Beacon 28.9.2015).

Vapaasti suomennettuna:

SSC-X-8-[ohjus]testi on myös sitä, jota viranomiaset kutsuvat ’ydinaseprofiiliksi’ tarkoittaen, että tämä ase on osa Venäjän strategisia ydinasevoimia.

SSC-X-8-ohjuksista enemmän myöhemmin. Venäjä oli toistamiseen testannut INF-sopimuksen kieltävällä ohjuksella tarkalla päivämäärällä 2.9.2015.

                                                                                            ****

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu puhui 22. helmikuuta 2017 Venäjän duumassa ja ilmoitti, että Venäjä aikoo perustaa kaksi uutta Iskander-M-ohjuksilla varustettua ohjusprikaatia. Uudet Iskander-M-ohjusjärjestelmät Venäjän armeijalle toimittuna ei sinänsä ole erityinen uutinen, mutta tähän Šoigun ilmoitukseen liittyi poikkeavaa. Kyse on ohjusprikaateista, joilla olisi uudet risteilyohjukset.

Šoigun duuman puheessa ilmoitettu asia oli sinänsä saatettu julkisuuteen jo vuoden 2016 puolella (Statement at the Extended Board Session of the Russian Defence Ministry 22.12.2016) ja samat asiat on kirjattu yleisemmällä taholla varusteluohjelmiin.

Tuo Šoigun julkilausuma englannin kielelle käännettynä kannattaa käydä lukemassa, jotta ymmärtää, mistä kaikesta Venäjän varustelussa on kysymys. Julkilausumassa on hyvin luetteloitu ne asiat, mitä Venäjä oli saanut aikaan vuoteen 2017 mennessä kuluvalla varustelukaudella. Siinä käsitellään myös mm. ydinaseita kuljettavia pommittajia, joita varten on sekä Murmanskin alueella että Kaliningradin alueelle tehty uutta infrastruktuuria: ”Strategic nuclear air force have received 4 modernized aircraft: 2 Tu-160 and 2 Tu-95MS”. 

При необходимости "Искандер" может стрелять высокоточной крылатой ракетой Р-500 ’Калибр’. Это семейство боеприпасов позволяет бороться не только с наземными объектами противника, но и с боевыми кораблями.” on lainaus RIA Novostin tuoreesta uutisjutusta tämän vuoden elokuulta (РИА Новости 2.8.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Tarvittaessa Iskander-ohjusjärjestelmä voi laukaista korkean tarkkuuden R-500 Kalibir -risteilyohjuksen. Tämän ohjusperheen avulla voit hyökätä paitsi maastokohteisiin myös merisota-aluksiin.

Jutun otsikko oli ”’Искандер’ против морской угрозы. Новое оружие для борьбы с кораблями НАТО”, vapaasti suomennettuna: ”Iskander[-ohjukset] meriuhkaa vastaan. Uudet aseet taistelemaan Nato-aluksia vastaan”.

Kyse on nimenomaan maalta laukaistavista risteilyohjuksista. Sinänsä tuossa ei olisi mitään, jos ohjusten kantomatka on alle 500 kilometriä INF-sopimuksen mukaisesti, mutta eipä taida olla.

Tuo on toinen pohjimmainen peruskysymys, mikä hiertää syystäkin Yhdysvaltoja. Venäjä voi käyttää erilaisissa laukaisujärjestelmissään ohjuksia, joilla on paljon pitempi kantama kuin mitä INF-sopimus sallii. Toinen pohjimmainen peruskysymys on ohjusten varustaminen ydinkärjillä.

Iskander-risteilyohjukset ja Kalibr-risteilyohjukset ovat samaa perhettä R-500 (9М728) -ohjustuotteella (Комплекс 3К-14 / С-14 Калибр, ракеты 3М-54 / 3М-14). Ohjukset on suunnitellut sama taho, valtiollinen ohjussuunnitteluyhtiö Novator (Новатор). Yrityksen nettisivut ovat varsin vaatimattomat.

Sekä Iskander-ohjukset että Kalibr-ohjukset valmistaa vuonna 2000 perustetun valtionyhtiö Rostehin (Ростех) tytäryhtiö Rosoboroneksport (Рособоронэкспорт).

                                                                                            ****

Iskander-ohjukset ovat modulaarisia, mikä tarkoittaa, että ohjuksen kärki voidaan vaihtaa ohjukseen tarpeen mukaan nopeasti. Kuvassa 7 on esitetty Iskanderin irrallisen taistelukärjen asennus kantorakettiin. Milloin kyseessä konventionaalinen taistelukärki vai milloin ydinkärki, ei ole maallikon selvitettävissä ainakaan kuvien perusteella.

Ohjusjärjestelmän modulaarisuuden perusteella tällaiset järjestelmät voidaan varustaa eri kärjillä milloinka tahansa, melkeinpä missä tahansa ja kuinka nopeasti tahansa. Kärkien vaihto ohjukseen on siis modulaarisuuden suomana nopeaa. Ohjuskoonti tapahtuu kuin Lego-palikoilla kuunaan.

Iskander-ohjuksissa on tällä hetkellä vaihtoehtona viidestä kahdeksaan erilaista taistelukärkeä, joista yksi olisi ydinkärki. Eri lähteissä erilaisten kärkien enimmäislukumäärä on ilmoitettu eri tavoin, mutta viisi kärkeä lienee varmaa. Yksi ohjustyypeistä on risteilyohjus, muut ballistisia.

Risteilyohjuksessa kyse on ensisijaisesti Iskander-K-järjestelmästä (Ракета Р-500 / 9М728 (комплекс Искандер-К)) 9M729- tai 9M728-ohjuksella. Iskanderin risteilyohjuksen erottaa maallikkokin ballistisesta ohjuksesta. Kyse on ohjuksen kantomatkasta, joka on 9M729-ohjuksella suurempi kuin INF-sopimuksen 500 kilometriä, sen sijaan 9M728-ohjuksessa kantomatka on rajattu alle 500 kilometrin.

Ohjus- ja ohjusjärjestelmä lyhenteissä venäjän kielessä kyrillisin aakkosin А (авиационный) tarkoittaa ilmailua (A), М (мобильный) tarkoittaa liikuteltavaa (M), НК (надводные корабли) tarkoittaa pinta-alusta (NK), ПЛ (подводные лодки) tarkoittaa sukellusvenettä (PL), К (крылатые ракеты) tarkoittaa risteilyohjusta (K) ja Э (экспортный) tarkoittaa vientiversiota (E). Iskander-M on siis liikuteltava ohjusyksikkö ja Iskander-K on risteilyohjusyksikkö.

Tammikuussa 2013 Rosteh ilmoitti, että se on luovuttanut kaksi Iskander-M-ohjusjärjestelmää puolustusministeriölle, joita toinen on ballistinen järjestelmä ja toinen risteilyohjusjärjestelmä: ”В составе бригады поставлены два новых типа высокоточных ракет: крылатая и аэробаллистическая. Впервые поставка комплекса осуществлена комплектно.” (Rosteh 1.7.2013). Ohjusjärjestelmien toimittaja oli Rostehiin kuuluva KBM (КБМ). Tuo on ensimmäinen löytämäni maininta risteilyohjuksista Iskander-M-ohjusjärjestelmään liittyen armeijalle toimitettuna.

Venäjä käytti em. risteilyohjusta Iskander-M-ohjusjärjestelmässä vuonna 2014 Vostok-2014-sotaharjoituksessa (Восток-2014) (Livejournal 22.9.2014). Risteilyohjukset käyvät siis myös M-järjestelmään.

                                                                                            ****

Venäjä ehkäpä vahingossa ilmoitti ne uudet ohjustyypit, jotka herättivät Yhdysvaltain lisämielenkiintoa INF-sopimuksen rikkomisessa todistettuna. Kyse oli Venäjän puolustusministeriön sivuilla olevasta onnittelutervehdyksestä, jossa Novatorin pääjohtaja ja Venäjän ydinaseiden yleissuunnittelija (генеральный конструктор) Pavel Kamnev (Павел Камнев) onnitteli vuonna 2016 70-vuotiasta Kapustin Jarin ohjusten koe- ja laukaisupaikkaa ja sen sotilasyksikköä (4 ГЦМП МО РФ, в/ч 15644) (Министерство обороны Российской Федерации).

Kamnev listasi nettisivuoilla niitä ohjustyyppejä, joita Kapustin Jarissa on viime aikoina testattu: 9М82, 9М82МД, 9М83, 9М728, 9М729, 77Н6-Н, МН-300, 53Т6.

Oliko tuo harkitsematonta, että Venäjä ilmoitti sellaisten maalta laukaistavien ohjusten testauksesta, joilla on jopa 5 000 kilometrin kantama ja jotka ovat INF-sopimuksen vastaisia. Arvioisin, että julkaisu oli pikemminkin vahinko kuin tarkoin harkittu poliittinen toimenpide.

Näistä ohjustyypeistä eniten mielenkiintoa herättävä on 9М729 (Ракета 9М729), jota nyt käyttää sekä Iskander-М- ja Iskander-K-ohjusjärjestelmä (Комплекс 9К720 Искандер), aikaisemmin vain Iskander-K-järjestelmä. 9М729-ohjustyypin suhteen arvuutellaan, tuleeko sille muita laukaisujärjestelmiä kuin Iskander. 9М728-ohjus (Ракета Р-500 / 9М728) on tosiasiallisesti 9М729-ohjuksen rajoitettu versio, jossa kantomatka on rajoitettu alle 500 kilometrin INF-sopimuksen mukaisesti.

9M729 on muodostettu merellä käytettävän 3M14 Kalibr -risteilyohjuksen (Комплекс 3К-14 / С-14 Калибр, ракеты 3М-54 / 3М-14) pohjalta, jonka kantosäde on kahden ja puolen tuhannen kilometrin luokkaa.

Kalibr-ohjuksissa puolestaan 3M14E-ohjus (3М-14Э) on 3M14-ohjuksen rajoitettu versio, jossa kantomatka on rajoitettu 500 kilometriin. Kyse on ns. Club-sarjan ohjuksista, joiden kantomatkaa on rajoitettu vientiin sekä sopimuksenmukaisuuteen. Vientiversiota kuvastaa E-tunnus (Э).

Venäjän vientiin modifioidut ohjukset on siis merkitty yleisemmin kyrillisillä aakkosilla Э-kirjaimella ja latinalaisella aakkosilla E-kirjaimella (Экспорт, Export). Modifiointi, jolla on varmistettu esim. INF-sopimuksenmukaisuus, on kuitenkin yleensä suoritettu tavalla, mikä mahdollistaa helposti ohjusten takaisinmodifioinnin pitempikantoiseksi. Yksi keino ohjuskantaman säätelyyn kantoraketin polttoainemäärän sääntely.

Edellä mainitut ohjukset ovat siis samakaltaisia ja samaa perhettä. Maalta laukaistava 9M729-tyypin risteilyohjus Iskander-ohjusjärjestelmissä on siis luotu mereltä laukaistavan 3M14 Kalibr -tyypin pohjalta. Ohjustuotannossa pyritään käyttämää samoja ohjuksia maalla, merellä ja ilmassa.

Venäjällä on siis nyt kaksi Iskander-ohjuksiin käypää risteilyohjustyyppiä: 9М728 (SSC-7)  ja 9М729 (SSC-8) sekä 3M14 Kalibr (esim. SS-N-30A).

Länsimaissa käytetty SSC-8-ohjuskoodi oli ennen SSC-X-8, mutta nyttemmin Yhdysvallat on poistanut koodista X-kirjaimen, koska se katsoo 9M729-tyypin ohjuksen olevan jo toiminnallisen eikä enää kehitteillä oleva järjestelmä. Nettiaineistossa käytetään edelleen paljon X-kirjainta.

Tuolla SSC-8- tai SSC-X-8-ohjuskoodilla tarkoitetaan siis 9М729-tyypin ohjuksia. Yhdysvaltaiset sotilaslähteet ovat arvioineet kyseisen ohjuksen kantomatkaksi jopa 2 000-5 000 kilometriä.

Yhdysvalloilla on merialuksista laukaistavat aina 2 500 kilometrin kantamaan yltävät Tomahawk-risteilyohjukset, joille Venäjällä on vastaavat merialuksista laukaistavat Kalibr-ohjukset. Yhdysvallat ei ole lähtenyt myymään Tomahawk-ohjuksia ulkomaille Iso-Britanniaa lukuun ottamatta. INF-sopimuksessa Yhdysvallat suostui tuhoamaan maalta laukaistavat BGM-109G Gryphon -risteilyohjukset, jotka olivat käytännössä Tomahawk-ohjuksien maalaukaisuversioita. Nyt Venäjän on kehittänyt merialuksista laukaistavien Kalibr-ohjusten maaversiot operatiiviseen käyttöön.

Hieman yksinkertaistettuna ja kulmia oikaisten kyse on siitä, että Venäjä on alkanut modifioida mereltä laukaistavia risteilyohjuksia maalta laukaistavaksi yli 500 kilometrin kantamalla. Toinen asia on ohjusten varustaminen pienen räjäytysvoiman ydinkärjillä taktiseen käyttöön ja tehokkaaksi uhkailuvälineeksi.

Venäjä jatkoi ohjuskehittelyään ja varusteluaan, aloitti salaa Iskander-M-ohjusjärjestelmien käyttöönotolla varustetun 9M729-ohjuksen kanssa. Venäjä on ottanut käyttöön kaksi 9M729-ohjuksilla varustettua sotilasyksikköä prikaateina, joilla siis olisi INF-sopimuksen vastaisia maalta laukaistavia risteilyohjuksia. Kummallakin prikaatilla on käytössään neljä laukaisualustaa. Prikaatit voivat laukaista siis kahdeksan ohjusta putkeen ennen uutta latausta.

Toinen prikaati on Kapustin Jarin ohjusten koe- ja laukaisupaikassa, mutta toisen sijaintia ei ole kerrottu virallisesti. On arvioitu, että se oli 119. ohjusprikaatin (119-я отдельная ракетная бригада) käytössä keskisessä sotilaspiirissä Sverdlovskin alueella (Livejournal 15.4.2017).  Kyseistä linkistä on nähtävissä, millaiseen varastoon laukaisujärjestelmän kulkuneuvot varastoidaan. Noiden kahden prikaatin olemassaolo uutisoitiin Venäjän lisäksi myös Yhdysvalloissa (Ведомости 14.2.2017 ja The New York Times 14.2.2017). Prikaatit ovat siis samoja, joista puolustusministeri Šoigu informoi duumaa 22.2.2017.

                                                                                            ****

Venäjällä ydinaseiden suunnitellusta vastaa Venäjän federaation ydin[ase]keskus (Российский Федеральный ядерный центр), lyhenteenä VNIIEF (ВНИИЭФ). Joidenkin venäläislähteiden mukaan VNIIEF:n oli määrä suunnitella ydinkärjet Iskander-ohjuksiin jo vuoteen 2010 mennessä.

Onko Venäjällä tosiallisesti jo operatiivisessa valmiudessa Iskander- ja Kalibr-ohjuksiin asennettavia ydinkärkiä?

Tuota me emme tiedä, mutta Yhdysvallat varmasti tietää. Tähän viittaa mm. edellä kerrottu The Washington Free Beacon -sivuston uutinen päivämäärällä 28.9.2015.

Venäjä tulee joka tapauksessa ottamaan käyttöönsä lyhyen ja keskimatkan ohjuksiin ydinkärjet, mikäli pysyy ohjelmassaan. Iskander-ohjuksiin asettavien ydinkärkien räjähdystehoksi on ilmoitettu 5-50 kilotonnia. Vertailuna Hirošiman ja Nagasakin ydinpommien räjähdysteho oli 20 kilotonnia. Ydinkärkien käyttöä risteilyohjuksissa rajoittaa myös SALT II -sopimus (SALT II Treaty 18.6.1979).

Ohjusvalmistaja Rosteh ja Venäjän puolustushallinto ilmoittivat vuonna 2017, että uudet päivitetyt Iskander-ohjukset tulevat käyttöön vuonna 2020 (Ростех 11.4.2017). On mahdollista, että ydinkärjet todellisessa operatiivisessa valmiudessa tulevat viimeistään tuohon päivityssarjaan.

Joka tapauksessa Venäjällä nyt meneillään olevassa sotilaallisessa infrastruktuurirakentamisessa, josta tässä kirjoituksessa esittelin Kaliningradin alueen, on asia huomioitu. Itse ohjusvarastot ja ydinasevarastot ovat lähekkäin ja logistisesti koordinoituja sekä Murmanskin alueella että Kaliningradin alueella huomioiden ydinpommittajien sotilaslentokentät, sotilassatamat ja ohjuslaukaisualueet.

Venäjä säilyttää ydinkärkiä erillään itse ohjuksista varastointialueilla. Varastosijainteja ei tehdä kallioperän perusteella vaan ensisijaisesti logistiikan perustella (lentokenttien ja satamien sijainnit suhteessa varastoihin jne.), mutta ydinkärjet sijoitetaan kallioluoliin, jos vain mahdollista. Murmanskin alueella kaikki pommittajissa, sukellusveneissä ja mahdollisesti pinta-aluksissa käytettävät ydinaseet on varastoitu kallioon. Noita varastoinnin ja kulkuyhteyksien muodostamisen periaatteita - siis logistiikkaa - olen käsitellyt tämän kirjoituksen lisäksi aikaisemmassa blogikirjoituksessa (US-blogi 11.10.2018)

Murmanskin alueella uudisrakentaminen on tapahtunut useimmiten niin, että laajalla aidatulla varastoalueella itse ohjukset ovat yleensä betonirakenteisissa bunkkereissa hajasijoitettuna onnettomuusturvallisuus huomioiden ja varastoalueen sisällä on erillinen aidattu ja vartiotornein tai -mastoin varustettu aidattu alue, josta on sisäänkäynti kallioluoliin.

Ydinaseiden operatiivinen käyttö lyhyen ja keskimatkan maalta laukaistavissa risteilyohjuksissa tai ballistisissa ohjuksissa on siis vain Venäjän poliittisen päätöksen takana. Asialle ei liene suurempaa estettä nyt INF-sopimuksen kariuduttua.  Suomessakin joudumme varautumaan Venäjän pienen tuhovoiman ydinaseisiin, jotka saavuttavat alueemme minuuteissa.

Ydinaseiden suhteen huolenamme ovat siis Iskander- ja Kalibr-ohjukset, joita Venäjä on jo säilönyt ja tulee säilömään maantieteellisen Baltian kilven alueelle. Kolme kriittistä aluetta Baltian kilven alueella ovat koko Murmanskin alue, koko Kaliningradin alue ja osa Leningradin alueesta Ylä-Laukaaseen liittyen.

Iskander-ohjuksien sijoittamisessa Murmanskiin ei ole järkeä, koska niillä ei olisi tyhjillä syrjäseuduilla erityistä tuhottavaa. Sen sijaan Kalibr-ohjusten sijoittamisessa Pohjoisen laivaston merialuksiin on järkeä.

                                                                                            ****

Venäjän ohjusvarustautumisessa INF-sopimuksen vastaisesti kysymys on pitkälti Yhdysvaltain ja Naton ohjuspuolustusjärjestelmästä ja Venäjän vastauksesta siihen. Tilanne muistuttaa hieman 1980-luvun alkupuolta, jolloin kyse oli Eurooppaan sijoitetuista keskimatkan ballistisista ydinohjuksista. Kyseisistä ydinaseista päästiin sopimukseen INF-sopimuksella vuoden 1987 lopulla, jonka nyt Yhdysvallat on oikeista syistä irtisanonut. Sopimukseen tuskin olisi tuolloin päästy, ellei Neuvostoliitto ei olisi ollut luhistumisen partaalla.

INF-sopimus on taustalla tämän päivän tilannetta analysoidessa. Putin otti ydinaseet esille tavatessaan Trumpin Helsingissä (Politico 7.8.2018). Putin esitti Helsinki-tapaamisessa uuteen START-sopimukseen johtavien neuvottelujen aloittamista sekä INF-sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä ratkaistavaksi (”the implementation issues with the INF treaty”). SALT:n osalta Putinin huolena olivat avaruusvarustelu.

Venäjän INF-sopimusrikkomukset ja maalta laukaistavien ohjusten kantomatkojen kasvattaminen on huolestuttavaa Euroopan kannalta, mistä kertoo hyvin kuva 8. Kuvaan on piirretty 500 ja 2 000 kilometrin ohjuskantamarajat Venäjän maa-alueilta.

Kun katsoo Neuvostoliiton ja Venäjän käyttäytymistä toisen maailmansodan jälkeen, on havaittavissa tiettyä samankaltaisuuksia aikajaksoissa. Kyse on toisaalta Neuvostoliiton ja Venäjän ydinaseiden lukumäärästä ja tuhovoimasta suhteessa Yhdysvaltain ydinaseiden lukumäärään ja tuhovoimaan, toisaalta Neuvostoliiton ja Venäjän taloudellisesta voimasta. Tilanteessa on nyt hyvin paljon samankaltaisuutta 1980-luvun alkupuolen tilanteeseen.

Kun Neuvostoliitto tai Venäjä eivät ole kyenneet uudistaman talouttaan ja ovat jääneet yhä kauemmaksi länsimaista, on ratkaisuja haettu puolustuksen puolella ydinaseista. Maailmanpoliittinen vaikutusvalta on pyritty turvaamaan ydinaseilla.

Tulevat sodat ja aseelliset konfliktit ovat ohjussotia, joissa voi olla mukana myös pienen räjähdysvoiman ydinlatauksia ainakin uhkana. Suomi ei ole varautunut tällaisiin sotiin ja aseellisiin konflikteihin ollenkaan millään muotoa. Suomi vain kasvattelee sodan ajan joukkojen reservejään ja uskoo olevansa turvassa.

Heh-heh tuo Suomen turvassa olo suurilla miehistöreserveillä.

]]>
19 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262982-inf-sopimus-venajan-ydinkarki-iskanderien-on-syyta-huolettaa-myos-suomea#comments INF-sopimus Nato Turpo Venäjän uhka Ydinaseet Mon, 22 Oct 2018 17:15:58 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262982-inf-sopimus-venajan-ydinkarki-iskanderien-on-syyta-huolettaa-myos-suomea
Yhdysvallat uhkailee ydinaseilla? http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262977-yhdysvallat-uhkailee-ydinaseilla <p>US-presidentti <strong>Donald Trump</strong> on diilimäisesti omaksunut presidenttiyteen kiristyksen ja uhkaamisen &ndash; keskinäisneuvottelujen keinovalikoimaan. Hyvä vai huono, mutta sillä testataan nyt kuka tai mikä taipuu [1 ja mikä ei. Se lienee jo varmaa, että Trumpin US-metodi lähentää Venäjää (maailman suurin raaka-aineaitta) ja Kiinaa (maailman suurin talous ja voimakkain tuotantokone) [2.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Trumpin kauhistus olisi Kiinan ja Venäjän kaupallinen ja pahimmillaan sotilaallinen lähentyminen sellaiseksi yhteistyöksi, että nämä kaksi päättävät, että US-maailmanpoliisirooli laitetaan historiaan. Nyt pelilaudalle on tuotu ydinaseiden käyttökynnyksen alentaminen </strong>[3<strong>, uuden <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/08/06/pommitettu-nagasaki-vuonna-1988">Nagasaki</a>-kokoluokan taktinen ydinasekehitys ja US-kiristys <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/INF-sopimus">INF-sopimuksesta</a> irtautuminen</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt Atlantin takaa &ndash; sotineimman valtion </strong>[4<strong> taholta pelataan vaarallista peliä &ndash; ikään kuin venäläistä rulettia</strong> ---</p><p>US edustaa maapallon ihmispopulaatiota suhdeluvulla 0,32/7,8, kun Kiina asettuu 1,39/7,8 suhdeluvulla samalle tasolle kuin Intia &ndash; BRICS-maat edustavat kokonaisuudesta jo reilusti yli puolta ja lännenmies noin 1,1/7,8 suhdelukua. Entä sitten? Tällä on suurikin merkitys &ndash; nimittäin nyt mitataan kaikin osin &ndash; niin sotilaallisena voimana, kaupallisena väkevyytenä kuin ympäristömuuttujana &ndash; <em>per capita -ajattelua</em> &ndash; ja nyt se kokonaistilanne muuttuu &ndash; ratkaisevasti!</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin Sanomat kirjoittaa ydinaseilla pelaamisesta seuraavasti:</p><p><strong>A|</strong> <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005871640.html">Trump ilmoitti Yhdysvaltojen vetäytyvän keskimatkan ydinohjukset kieltävästä sopimuksesta Venäjän kanssa</a></p><p>Ilkka Luoma -kommentti 21.10.2018 - 9:41</p><p>Todisteiden puutteessa USA&#39; n on vain uskottava. Presidentti Trumpin valitsema linja on uuden asevarustelun avaus. Mikä USA&#39; lle pahinta, on näin trumppistisen kiristysuhka-asettelun voimistaminen, mikä ajaa Kiinaa ja Venäjää yhä läheisempään taloudelliseen ja jopa sotilaalliseen yhteistyöhön. Näin lähestymme entisestään kiihtyen idän ja lännen väliseen vastakkainasetteluun [5.<br /><br />Entä EU [6, joka on kohta valinnankauhassa - itään vai länteen, ellei peräti kiikkulaudalle? Mikäli itä (Kiina, BRICS ja Venäjä) ja länsi ottavat yhteen - voittajaa ei ole, mutta länsi häviää noin 20 prosentin maailmapopulaation osaltaan varmasti. US nykysotaisimpana valtiona pelaa vaarallista kiristyspolitiikkaa.</p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005871640.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005871640.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>B|</strong> <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005871754.html">Trump perustelee vetäytymistä ohjuskiellosta Venäjän sopimusrikkeillä, mutta yhtä keskeistä on Kiinan sotilaallinen vahvistuminen</a></p><p>Ilkka Luoma -kommentti 21.10.2018 - 17:21</p><p>Erinomaisen tyypillinen <em>West trolling manipulation</em> -tyyppinen mediapoljento [7, joka osaa luetella Krimin [8, mutta sujuvasti unohtaa Afganistanin (2001-), Irakin (2003-), Jemenin, Somalian, Malin, Libyan (2011-) ja Syyrian (2013-) - kaikki näitä yhdistää US ja amerikkalaisten taisteluhyökkäykset, joka luvalla tai ilman.<br /><br />Kiinan osalta saadaan syntymään jo sotilaallinen uhkakin, vaikka rajua uhkailua aivan Kiinan naapurissa lietsoo juuri US, Korean niemimaalla, pitäen siellä suuria taistelu- ja sotavoimia, jotka ovat niitä todellisia uhkia Kiinan naapureille. Korean niemimaan uhkakerroin on pienemmässä - kiitos jo 2017 keväällä luonnostellun <em>Pekingin tiekartan</em> [9. [<a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/78295/yhdysvallat-uhkailee-ydinaseilla?changed=1540220652">T</a>]<br /><br /><strong>US pelaa kovaa kiristyspolitiikkaa</strong> ja ajaa näin Kiinaa ja Venäjää yhä lähemmäksi, niin kaupan kuin sotilaallisenkin yhteistyön osalta. Idän ja lännen välinen vastakkainasettelu kiihtyy ja nyt juuri tässä US&#39; n johdolla.</p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005871754.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005871754.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Yle osaa luetella ydinaseiden lukumäärien kehityskulun sen alkutilanteesta lähtien</strong>, jolloin Yhdysvallat pudotti jo vuonna 1945 maailman ensimmäiset ja toistaiseksi viimeiset atomipommit Japaniin &ndash; lähinnä <em>siviilien</em> sekaan ---</p><p>~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9660482">https://yle.fi/uutiset/3-9660482</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><em>Viitteet</em>:</p><p>[1 ~ <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005872484.html">Trumpin edustaja keskustelee ydinohjussopimuksesta tänään Moskovassa &ndash; Päätös vetäytyä sopimuksesta herättää huolta Euroopassa</a> -</p><p>Ilkka Luoma -kommentti 22.10.2018 &ndash; 14:20:</p><p>Samoihin aikoihin Yhdysvalloista on väläytelty ydinaseiden käyttökynnyksen alentamista ja kevytydinpommin ns. Nagasaki-kokoluokan tuotekehitystä turvaamaan US-etuja maailmalla. Pr. Donald Trump puhuu ~1000 mrd USD kehityshankkeesta - uusien ydinaseiden arsenaalin.</p><p>[2 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163220-kiina-venaja-usa-eu">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163220-kiina-venaja-usa-eu</a> -</p><p>[3 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/02/usa-alentaa-ydinaseiden-kayttokynnysta.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/02/usa-alentaa-ydinaseiden-kayttokynnysta.html</a> -</p><p>[3 ~ <a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3832513-trump-aikoo-madaltaa-ydinaseiden-kayttokynnysta">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3832513-trump-aikoo-madaltaa-ydinaseiden-kayttokynnysta</a> -</p><p>[4 ~ <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_wars_involving_the_United_States">https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_wars_involving_the_United_States</a> -</p><p>[5</p><p>[6 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262891-euroopan-unioni-eu-maho-jattilainen-suurten-varjosta">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262891-euroopan-unioni-eu-maho-jattilainen-suurten-varjosta</a> - [81]</p><p>[7</p><p>[8</p><p>[9 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/06/kim-jong-un-in-opastava-pekingin.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/06/kim-jong-un-in-opastava-pekingin.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15440931/yhdysvallat-uhkailee-ydinaseilla">24</a> <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/78295/yhdysvallat-uhkailee-ydinaseilla?changed=1540220652">T</a> BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/1060204714161682/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/1012449935631600/">FB</a> BLOG 181657</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> ydinaseet_22102018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 22102018</p><p>&nbsp;</p><p>551_4965 &ndash; 17:14_18:05 <strong>YS5</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> US-presidentti Donald Trump on diilimäisesti omaksunut presidenttiyteen kiristyksen ja uhkaamisen – keskinäisneuvottelujen keinovalikoimaan. Hyvä vai huono, mutta sillä testataan nyt kuka tai mikä taipuu [1 ja mikä ei. Se lienee jo varmaa, että Trumpin US-metodi lähentää Venäjää (maailman suurin raaka-aineaitta) ja Kiinaa (maailman suurin talous ja voimakkain tuotantokone) [2.

 

Trumpin kauhistus olisi Kiinan ja Venäjän kaupallinen ja pahimmillaan sotilaallinen lähentyminen sellaiseksi yhteistyöksi, että nämä kaksi päättävät, että US-maailmanpoliisirooli laitetaan historiaan. Nyt pelilaudalle on tuotu ydinaseiden käyttökynnyksen alentaminen [3, uuden Nagasaki-kokoluokan taktinen ydinasekehitys ja US-kiristys INF-sopimuksesta irtautuminen

 

Nyt Atlantin takaa – sotineimman valtion [4 taholta pelataan vaarallista peliä – ikään kuin venäläistä rulettia ---

US edustaa maapallon ihmispopulaatiota suhdeluvulla 0,32/7,8, kun Kiina asettuu 1,39/7,8 suhdeluvulla samalle tasolle kuin Intia – BRICS-maat edustavat kokonaisuudesta jo reilusti yli puolta ja lännenmies noin 1,1/7,8 suhdelukua. Entä sitten? Tällä on suurikin merkitys – nimittäin nyt mitataan kaikin osin – niin sotilaallisena voimana, kaupallisena väkevyytenä kuin ympäristömuuttujana – per capita -ajattelua – ja nyt se kokonaistilanne muuttuu – ratkaisevasti!

 

Helsingin Sanomat kirjoittaa ydinaseilla pelaamisesta seuraavasti:

A| Trump ilmoitti Yhdysvaltojen vetäytyvän keskimatkan ydinohjukset kieltävästä sopimuksesta Venäjän kanssa

Ilkka Luoma -kommentti 21.10.2018 - 9:41

Todisteiden puutteessa USA' n on vain uskottava. Presidentti Trumpin valitsema linja on uuden asevarustelun avaus. Mikä USA' lle pahinta, on näin trumppistisen kiristysuhka-asettelun voimistaminen, mikä ajaa Kiinaa ja Venäjää yhä läheisempään taloudelliseen ja jopa sotilaalliseen yhteistyöhön. Näin lähestymme entisestään kiihtyen idän ja lännen väliseen vastakkainasetteluun [5.

Entä EU [6, joka on kohta valinnankauhassa - itään vai länteen, ellei peräti kiikkulaudalle? Mikäli itä (Kiina, BRICS ja Venäjä) ja länsi ottavat yhteen - voittajaa ei ole, mutta länsi häviää noin 20 prosentin maailmapopulaation osaltaan varmasti. US nykysotaisimpana valtiona pelaa vaarallista kiristyspolitiikkaa.

~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005871640.html -

 

...

B| Trump perustelee vetäytymistä ohjuskiellosta Venäjän sopimusrikkeillä, mutta yhtä keskeistä on Kiinan sotilaallinen vahvistuminen

Ilkka Luoma -kommentti 21.10.2018 - 17:21

Erinomaisen tyypillinen West trolling manipulation -tyyppinen mediapoljento [7, joka osaa luetella Krimin [8, mutta sujuvasti unohtaa Afganistanin (2001-), Irakin (2003-), Jemenin, Somalian, Malin, Libyan (2011-) ja Syyrian (2013-) - kaikki näitä yhdistää US ja amerikkalaisten taisteluhyökkäykset, joka luvalla tai ilman.

Kiinan osalta saadaan syntymään jo sotilaallinen uhkakin, vaikka rajua uhkailua aivan Kiinan naapurissa lietsoo juuri US, Korean niemimaalla, pitäen siellä suuria taistelu- ja sotavoimia, jotka ovat niitä todellisia uhkia Kiinan naapureille. Korean niemimaan uhkakerroin on pienemmässä - kiitos jo 2017 keväällä luonnostellun Pekingin tiekartan [9. [T]

US pelaa kovaa kiristyspolitiikkaa ja ajaa näin Kiinaa ja Venäjää yhä lähemmäksi, niin kaupan kuin sotilaallisenkin yhteistyön osalta. Idän ja lännen välinen vastakkainasettelu kiihtyy ja nyt juuri tässä US' n johdolla.

~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005871754.html -

 

Yle osaa luetella ydinaseiden lukumäärien kehityskulun sen alkutilanteesta lähtien, jolloin Yhdysvallat pudotti jo vuonna 1945 maailman ensimmäiset ja toistaiseksi viimeiset atomipommit Japaniin – lähinnä siviilien sekaan ---

~ https://yle.fi/uutiset/3-9660482 -

 

Viitteet:

[1 ~ Trumpin edustaja keskustelee ydinohjussopimuksesta tänään Moskovassa – Päätös vetäytyä sopimuksesta herättää huolta Euroopassa -

Ilkka Luoma -kommentti 22.10.2018 – 14:20:

Samoihin aikoihin Yhdysvalloista on väläytelty ydinaseiden käyttökynnyksen alentamista ja kevytydinpommin ns. Nagasaki-kokoluokan tuotekehitystä turvaamaan US-etuja maailmalla. Pr. Donald Trump puhuu ~1000 mrd USD kehityshankkeesta - uusien ydinaseiden arsenaalin.

[2 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163220-kiina-venaja-usa-eu -

[3 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/02/usa-alentaa-ydinaseiden-kayttokynnysta.html -

[3 ~ https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3832513-trump-aikoo-madaltaa-ydinaseiden-kayttokynnysta -

[4 ~ https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_wars_involving_the_United_States -

[5

[6 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262891-euroopan-unioni-eu-maho-jattilainen-suurten-varjosta - [81]

[7

[8

[9 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/06/kim-jong-un-in-opastava-pekingin.html -

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 181657

 

DOC ydinaseet_22102018.doc – OpenOffice Writer

PVM 22102018

 

551_4965 – 17:14_18:05 YS5

]]>
96 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262977-yhdysvallat-uhkailee-ydinaseilla#comments Kiinalaisten vuosisata Suurvallat Vastakkainasettelu Ydinaseet Yhdysvallat maailmanpoliisina Mon, 22 Oct 2018 15:18:30 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262977-yhdysvallat-uhkailee-ydinaseilla
Venäjä rakensi uudet ydinasevarastot kiinni Suomen ja Norjan rajaan http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262390-venajan-rakensi-uudet-ydinasevarastot-kiinni-suomen-ja-norjan-rajaan <p>Suomessa monet ajattelevat, etteivät ydinaseet kosketa meitä. Ne ovat suurvalta-aseita, jotka koskevat vain suurvaltoja emmekä voi niihin juurikaan vaikuttaa.</p><p>Suomessa ei ole ydinaseita, joten tuskinpa tänne Venäjäkään ydinasein hyökkää, on monen mielipide. Ydinaseiden muodostama sotilaallinen pelote on Suomessa asia, josta ei parane keskustella. Sama poliittinen kulttuuri on myös Ruotsissa, muttei esimerkiksi Nato-maa Norjassa.</p><p>Tuo ydinaseisiin liittyvä edellä kuvattu ajatusmaailma on Suomen ja Ruotsin kohdalla väärä. Väitän, että se on täysin väärä kylmän sodan jälkeisessä nykymaailmassa. Suomi ja Ruotsi eivät ole eivätkä elä ydinaseettomassa lintukodossa.</p><p>Sotilasstrategissa Venäjä erottelee laajuuden suhteen kolme eri konfliktiryhmää. Nämä ryhmät ovat paikallinen konflikti, alueellinen konflikti ja laajamittainen konflikti. Venäjän sotilasstrategia jakautuu siis laajuuskäsityksessä kolmeen osaan.</p><p>Ydinaseet kuuluvat Venäjän jokaiseen kolmeen konfliktiryhmään, siis jo paikalliseen konfliktiin. Suomessa johtavana ajatusmallina on vielä vallalla Neuvostoliiton ja Naton harjoittama kylmänsodan aikainen konfliktimalli, jossa ydinaseet kuuluivat vain laajamittaiseen konfliktiin, maailmanlaajuiseen ydinsotaan, jota torjuttiin ydinaseiden kauhun tasapainolla.</p><p>Kauhun tasapainoa ei enää ole olemassa. Sitä ei ole haluttu enää olevan olemassa. Ennen kaikkea Venäjä ei ole sitä enää halunnut olevan olemassa.</p><p>Tuo vanhentuneesta ydinsota-ajatusmallista pitäisi Suomessa päästä eroon. Ajatusmalli vääristää Suomen sotilaallista varautumista. Myös Nato-maiden piirissä on maita, jotka katselevat ydinaseiden nykyaikaa vielä kylmän sodan aikaisin silmin.</p><p>Venäjän sotilasstrategissa ydinaseet kuuluvat siis todellakin kaikkeen kolmeen konfliktiryhmään: paikalliseen konfliktiin, alueelliseen konfliktiin ja laajamittaiseen konfliktiin.</p><p>Esimerkki paikallisesta konfliktista on Itä-Ukrainan sota ja Krimin niemimaan valloitus. En määrittele noita tapahtumia alueelliseksi sodaksi vaan paikalliseksi. Sen sijaan Syyrian sota on alueellinen sota. Venäjä luokittelee kyseiset konfliktit vastaavasti.</p><p>Kuinka sitten Venäjä käytti ydinaseitaan hyväkseen Itä-Ukrainan sodassa ja Krimin niemimaan valloituksessa? Eihän niitä ole käytetty!</p><p>Ydinaseiden päätehtävä sotilasstrategiassa on estää ja voittaa potentiaaliset viholliset käyttämättä ydinaseita. Ydinaseiden tehtävä on siis muodostaa uhkaa.</p><p>Krimin niemimaan valloituksessa Venäjä tiesi, että konventionaalisissa aseissa se ei pärjäisi Nato-maille eikä etenkään Yhdysvalloille.</p><p>Venäjä teki Natolle ja Nato-maille selväksi heti maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna 2014 Krimin valloituksen ollessa käynnissä, että Venäjä on tarvittaessa valmis käyttämään ydinaseita, jos Nato puuttuu asiaan.</p><p>Naton ulkoministerit kokoustivat sunnuntaina 2.3.2014 hammasta purren puoli päivää todetakseen, ettei Nato voi puuttua sotilaallisesti Krimin tilanteeseen. Venäjän A2/AD-strategia (anti-access and area denial) toimi täydellisesti teorian mukaan. Venään kykeni ydinaseuhkalla pitämään Naton konfliktin ulkopuolella.&nbsp; Sotilaallisten toimien sijaan länsi iski Venäjää vastaan taloudellisilla toimilla, talouspakotteilla siis.</p><p>Venäjän ydinasestrategiassa ydinaseilla on myös rooli estää konfliktin laajeneminen sen alkuvaiheessa. Venäjä on valmis käyttämään ydinaseita tai valmis uhkaamaan niiden käytöllä jo konfliktin alkuvaiheessa. On olemassa englanninkielinen termi &ldquo;<em>the escalate to de-escalate</em>&rdquo;.&nbsp;</p><p>Kylmän sodan aikaan verrattuna Venäjä on laskenut ydinaseiden käytön mahdollisuuden konfliktissa alhaiselle tasolle. Tällä Venäjän harjoittamalla ydinasepolitiikalla on erityistä merkitystä maille, jotka eivät kuulu Euroopassa Natoon ja sitä kautta ydinasesuojan piiriin. Näitä maita ovat mm. Ukraina, Suomi ja Ruotsi.</p><p>Suomessa ja Ruotsissa on synnytetty harhakuvitelmaa, että tiivis yhteistyö konventionaalisissa aseissa Naton kanssa lisäisi maiden turvallisuutta. Lisää kyllä, mutta ei ratkaisevassa merkityksessä suhteessa Venäjän päätöskykyyn tehdä interventio ja ottaa vaikkapa Ahvenanmaa haltuun strategisena haitantekona.</p><p>Venäjän logiikka on siis: &rdquo;<em>Otimme tämän pienen kaistaleen teiltä haltuumme ja jos yritätte vastarintaa tai vallata takaisin aluetta, olemme valmiit käyttämään ydinaseita teitä vastaan. Piste.</em>&rdquo;</p><p>Venäjä vastustaa Suomen, Ruotsin ja Ukrainan Nato-jäsenyyttä henkeen ja vereen juuri sen takia, että maat pääsisivät Nato-jäsenyydellä ydinaseasesuojan alle. Tuo on se pohjimmainen peruskysymys Venäjälle maiden Nato-jäsenyyksissä. Toinen pohjimmainen peruskysymys Venäjälle Suomen Nato-jäsenyydessä on kuuluminen Yhdysvaltain johtamaan liittoutumaan ja yhteiseen sotilasjohtoon kollektiivisesti muiden Nato-maiden kanssa.</p><p>Ydinaseasesuojan alla olevalle maalle ei voi tehdä sitä, mitä suojan ulkopuolella olevalle maalle voi tehdä. Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat käytännössä Nato-maita ja voidaan puhua jo 29+2-Natosta, Venäjä voi tehdä edelleen sekä Suomelle että Ruotsille &rdquo;Ukrainat&rdquo;: Venäjä voi tehdä aseellisen konfliktin jommankumman tai molempien maiden alueelle ja viestittää Nato-maille selväksi, että jos Nato tulee väliin, Venäjä on valmis käyttämään ydinaseita. Tuon tyyppisen Venäjän ilmoituksen jälkeen sotilaallinen auttamishalukkuus Suomea tai Ruotsia kohtaan olisi vähäistä. EU-puolustuksen perään haikailijoiden on syytä myös&nbsp;muistaa,&nbsp;ettei EU ole&nbsp;mikään ydinasevoima.</p><p>Ydinaseiden käytöllä presidentti Putin on pelotellut Suomen ja presidentti Niinistön henkihieveriin niin, ettei Suomi Niinistön johdolla edes harkitse Nato-jäsenyyttä tällä hetkellä. Ydinaseet ovat siis tehokkaita uhkausvälineitä.</p><p>Olen lukuisissa kirjoituksissa esittänyt, että Euroopan harmaan alueen maat ovat turvallisuusriskejä. Kolme keskeisintä turvallisuusriskimaata ovat Suomi, Ruotsi ja Ukraina, jotka ovat kiinni Venäjässä. Nämä maat eivät kykene vaikka kuinka suurella konventionaalisella aseiden määrällä estämään Venäjää luomaan paikallista konfliktia Itä-Ukrainan sotaa vastaavasti, jolloin Venäjä pääsisi uhkaamaan Naton auttavaa väliintuloa ydinaseilla.</p><p>Itä-Ukrainan sota toimii niin kuin Venäjä on sen suunnitellut toimivan: Nato ei puutu sotilaallisesti, kun Venäjä on tehnyt Natolle selväksi ydinaseiden käytön mahdollisuuden. Suomi ja Ruotsi eivät ole tosiasiallisesti Ukrainaa kummemmassa asemassa niin kauan kun ne eivät Naton ydinasesuojan alla. Tämän takia Venäjälle Naton täysjäsenyys on ratkaiseva tekijä, eivät Suomen ja Ruotsin solmimat poliittista tahtotilaa osoittavat puolustusyhteistyösopimukset Nato-maiden kanssa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Tässä blogikirjotuksessa jatko on tarkoitettu niille, joita sotilasasiat ja ennen kaikkea Venäjän sotilaalliset varustelutoimet kiinnostavat ammattinsa tai harrastuksensa puolesta.</p><p>Jatkokirjoitus liittyy ydinaseisiin ja Venäjän sotilaallisiin toimiin Pohjois-Atlantilla sekä arktisella alueella. Venäjä on nyt 2010-luvulla laajentanut voimakkaasti sotilaallisia toimia Pohjois-Atlantilla uudelleen kylmän sodan jälkeen. Venäjä on nyt 2010-luvulla aloittanut sotilaallisen varustautumisen myös arktisella alueella. Venäjä on kiihdyttänyt ydinasevarusteluaan.</p><p>Noilla Venäjän toimilla Pohjois-Atlantilla ja arktisella alueella on suuri merkitys myös Suomen turvallisuuteen. Paljon suurempi kuin Ukrainan tapahtumilla. Tämä pitäisi Suomessa ymmärtää. Ei olla vielä alkuunkaan ymmärretty. Uhkakuvia ei osata asettaa oikeaan tärkeysjärjestykseen. Höpötellään tosimielellä venäläisten kiinteistöostoista Turun saaristossa suurimpana mahdollisena uhkakuvana.</p><p>Norjassa, koko Skandinaviassa ja myös Suomen alueella 25.10.-23.11.2018 pidettävä Naton Trident Juncture 2018 (<a href="https://www.act.nato.int/tj18"><u>TRJE18</u></a>) -suursotaharjoitus on osaltaan Naton vastaus Venäjälle sen pohjoisen varustelutoimissa, mutta vain osaltaan. Suomessa ja Ruotsissa ei ehkä ole osattu ajatella laajempaa kuviota, mihin harjoitus liittyy, ja hyvä niin. Jos Suomessa olisi kyetty hahmottamaan laajempi kuvio, tuskin olisimme lähteneet mukaan harjoitukseen.</p><p>Tämän blogikirjoituksen jatko on uuvuttavan pitkä ja melko yksityiskohtainen. Lukeminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, jotka eivät synny ilman todellisesta mielenkiintoa kirjoituksen käsittelemään asiaan. Näitä henkilöitä ei ole montakaan kymmentä Suomessa.</p><p>Jatkokirjoituksen yksi avainmäärite on <em>bastion defense concept</em>. Määritteelle ei ole suomenkielistä vastinetta. Kyse on merivoimien strategiasta. Kyse on Venäjän merivoimien strategiasta. Bastion-sanaa ei pidä sotkea Venäjän Bastion-rannikko-ohjuspuolustusjärjestelmään, joita Venäjä parhaillaan rakentaa rannikoilleen. Bastion-rannikko-ohjuspuolustusjärjestelmä voi olla osa ja yleensä onkin osa em. Venäjän merivoimien strategiaa.</p><p>Bastion-rannikko-ohjuspuolustusjärjestelmiä (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-692.html"><u>К-300 Бастион</u></a>) Venäjällä on kahta eri tyyppiä, joista K-300P Bastion-P (К-300П &quot;Бастион-П&quot;) on liikuttelevia pyöräalustoja käyttävä ohjusjärjestelmä ja K-300S Bastion-S (К-300С &quot;Бастион-С&quot;) ohjussiiloja käyttävä ohjusjärjestelmä.</p><p>Käytän jatkossa bastion defense concept -merivoimastrategiasta lyhennettä BDC-strategia, joka on täysin vain minun oma keksimä suomenkielinen määrite. Bastion on puolestaan alue, jolla valtio BDC-strategiaansa harjoittaa. Bastion-alue ei suinkaan koostu vain valtion - tässä tapauksessa Venäjän - aluevesistä vaan myös kansainvälisistä vesistä.</p><p>BDC-strategiassa kyse on alueella toimivan merivoiman pyrkimys hallita merialuetta täysin tai vähintään osittain. Hallintaan pyritään sotilaallisin keinoin pinta-aluksilla, sukellusveneillä, lentoaluksilla, sensoreilla, rannikkopuolustusjärjestelmillä jne.</p><p>Ulkopuolisten sotavoimien pääsy Bastion-alueelle pyritään estämään tarpeen vaatiessa ja niin päätettäessä kaikin mahdollisin &rdquo;laillisin&rdquo; keinon tekemällä vastapuolen olo mahdollisemman hankalaksi häirinnällä ja muutoin. Kyse on siis siitä, kenellä on avaimet ja voimavarat merialueen hallintaan. Häirinnästä hyvä esimerkki on venäishävittäjien uhittelut Yhdysvaltojen sota-aluksia kohtaan Itämerellä ja Mustallamerellä.</p><p>Bastion-alue ja BDC-strategia merivoimiin liittyen sai alkunsa jo 1960-luvulla Neuvostoliiton toimista, joista enemmän seuraavassa luvussa.</p><p>Nyt 2010-luvulla Venäjän Pohjois-Atlantin ja Jäämeren Bastion-alueet on esitetty kuvassa 1 (lähde Norjan hallitus, <a href="https://www.regjeringen.no/globalassets/departementene/fd/dokumenter/unified-effort.pdf"><u>Unified Effort, Norvegian security and defence policy 16.7.2015</u></a>).</p><p>Kuvassa tummemmalla harmaalla alueella Venäjä pyrkii alueen täydelliseen sotilaalliseen kontrolliin (<em>ambition to control</em>) ja vaaleammalla harmaalla alueella Venäjällä on pyrkimys estää sotilaallinen pääsy alueelle tai alueella olo (<em>ambition to denial</em>). Vaaleampi harmaa alue on aluetta, jolla Venäjä pyrkisi tämän kirjoituksen ensimmäisessä luvussa jaotellusti laajassa alueellisessa konfliktissa tai laajamittaisessa konfliktissa estämään esimerkiksi yhteydet Pohjois-Amerikasta Skandinaviaan ja pohjoisen Eurooppaan.</p><p>Venäjä pyrkii aina - siis myös rauhan aikana - varmistamaan, että sen Muurmanskin alueelle sijoitut sukellusveneet pääsevät kulkemaan maailman merille vapaasti. Venäjä pyrkii pitämään merivoimillensa ja ilmavoimillensa Norjanmeren ja Pohjanmeren kautta kulkuyhteyden aina Hollannin rannikolle saakka.</p><p>Tummempaan harmaan Bastion-alueeseen kuuluvat Norjan ja Suomen pohjoisimmat osat. Alueet, jotka tällä hetkellä ovat sotilaallisia tyhjiöitä. Norjalla ja Suomella ei ole alueella sotavoimaa käytännössä ollenkaan.</p><p>On huomattava, että esimerkiksi Skandinaviaa koskevan konfliktin Venäjä laskee alueelliseksi, ei laajamittaiseksi.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Palataan historiassa lyhyesti ja pintapuolisesti 50 vuoden taakse 1960-luvun jälkipuolelle. Neuvostoliiton BDC-strategia ja Bastion-alue pohjoiseen syntyivät tuolloin.</p><p>Neuvostoliitto oli tehnyt poliittisen päätöksen, että Neuvostoliitosta pitää tulla merien suurvalta. Haaveena oli merivoimien ylivalta, joka käyttää laivastoa ja ennen kaikkea sukellusveneitä Neuvostoliiton maailmanlaajuisen strategian keskeisenä elementtinä.</p><p>Neuvostoliitto kehitti ja rakensi 1960-luvun jälkipuolella Naton koodaamana Yankee-luokan (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%BE%D0%B4%D0%B2%D0%BE%D0%B4%D0%BD%D1%8B%D0%B5_%D0%BB%D0%BE%D0%B4%D0%BA%D0%B8_%D0%BF%D1%80%D0%BE%D0%B5%D0%BA%D1%82%D0%B0_667%D0%90_%C2%AB%D0%9D%D0%B0%D0%B2%D0%B0%D0%B3%D0%B0%C2%BB"><u>Налим</u></a>, <a href="http://www.deepstorm.ru/DeepStorm.files/45-92/nbrs/667A/list.htm"><u>проект 667A</u></a> ja <a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%BE%D0%B4%D0%B2%D0%BE%D0%B4%D0%BD%D1%8B%D0%B5_%D0%BB%D0%BE%D0%B4%D0%BA%D0%B8_%D0%BF%D1%80%D0%BE%D0%B5%D0%BA%D1%82%D0%B0_667%D0%90_%C2%AB%D0%9D%D0%B0%D0%B2%D0%B0%D0%B3%D0%B0%C2%BB"><u>Навага</u></a>,<a href="http://www.deepstorm.ru/DeepStorm.files/45-92/nbrs/667A/list.htm"><u> проект 667АУ</u></a>) ja ensimmäiset Delta-luokan (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%BE%D0%B4%D0%B2%D0%BE%D0%B4%D0%BD%D1%8B%D0%B5_%D0%BB%D0%BE%D0%B4%D0%BA%D0%B8_%D0%BF%D1%80%D0%BE%D0%B5%D0%BA%D1%82%D0%B0_667%D0%91_%C2%AB%D0%9C%D1%83%D1%80%D0%B5%D0%BD%D0%B0%C2%BB"><u>Мурена</u></a>, <a href="http://www.deepstorm.ru/DeepStorm.files/45-92/nbrs/667B/list.htm"><u>проект 667Б</u></a>) strategiset ballistisilla ohjuksilla varustetut ohjussukellusveneet vastauksena Yhdysvaltain George Washington -luokan (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/USS_George_Washington_(SSBN-598)"><u>SSBN-598</u></a>) Polaris-ohjuksilla (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/UGM-27_Polaris"><u>UGM-27 Polaris</u></a>) varustetuille sukellusveneille.</p><p>Kyseessä oli ensimmäisistä todellista Neuvostoliiton ydinkärjellisistä ballistista <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Submarine-launched_ballistic_missile"><u>SLBM</u></a>-ohjuksista ydinpelotteena. Yhdysvallat oli Polaris-ohjuksilla ollut muutaman vuoden Neuvostoliittoa edellä. Ensimmäinen Polaris otettiin käyttöön vuonna 1961.</p><p>Sotilaallisesti ratkaiseva sysäys Neuvostoliiton toiminnalle Delta-luokan 667B-sukellusveneprojektissa oli Polaris-ohjusten lisäksi Yhdysvaltojen rakentama <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/SOSUS"><u>SOSUS</u></a>-sensorilinja (Sound Surveillance System) Grönlannin, Islannin Iso-Britannian välille (ns. <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/GIUK_gap"><u>GIUK-käytävä</u></a>). Neuvostoliitto oli pitkään tietämätön hyvin salassa pidetystä sensorilinjasta, jonka alkuversion Yhdysvallat rakensi jo 1950-luvun alkupuolella.</p><p>Sensorilinjan avulla Yhdysvallat siis tiesi, milloin neuvostoliittolaissukellusveneet ylittivät GIUK-käytävän Atlantille. Neuvostoliiton uuden ballistisen R29-ydinohjuksen (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A0-29"><u>Р-29</u></a>) 7 700 kilometrin kantomatkan ansiosta sukellusveneet voivat jäädä Neuvostoliiton rannikkovesille Barentsin- ja Norjanmerille, joita Neuvostoliitto alkoi kehittää Bastion-alueiksi uudella merivoimien strategialla.</p><p>Murmanskin alueesta tuli Neuvostoliiton sotilaallisen meristrategian keskuspaikka. Murmanskin etuja olivat sukellusveneliikenteen mahdollistavat riittävän syvät kalliovuonot, joiden ansiosta sukellusvenesatamat voitiin rakentaa mantereen suojiin.</p><p>Yhdysvallat on nyt kylmän sodan jälkeen uudistamassa rapistuneita vedenalaisia sensoriverkkoja ja muuta vedenalaista sukellusveneiden havainnointikykyä huomioiden Venäjän uudelleen alkanut ja kasvava sotilaallinen aktiivisuus merten syvyyksissä (<a href="https://thediplomat.com/2016/11/us-navy-upgrading-undersea-sub-detecting-sensor-network/"><u>The Diplomat 4.11.2016</u></a>). Ensimmäiset Natoa huolestuttaneet &rdquo;kaapeliyhteenotot&rdquo; merten syvyyksissä ovat jo tapahtuneet (<a href="https://www.independent.co.uk/news/world/europe/nato-fears-heighten-russian-submarines-activity-undersea-data-cables-north-atlantic-a8126681.html"><u>Independent 23.11.2017</u></a> ja <a href="https://nordic.businessinsider.com/russia-increased-naval-activity-threatening-undersea-cables-2017-12"><u>Business Insider 24.12.2017</u></a>).</p><p>Nato ei aluksi 1960-luvulla reagoinut Neuvostoliiton uuteen BDC-strategiaan. Asiaa ei otettu vakavasti. Naton eurooppalaisten jäsenvaltioiden poliittiset päättäjät eivät noteeranneet Neuvostoliiton luoman uuden uhkan merkittävyyttä Naton ammattisotilaiden huomautuksista huolimatta. Neuvostoliitto sai melko vapaasti varustaa Kuolan niemimaan ympäristön merialueita Bastion-alueeksi niin, että uudet strategiset ballistisilla ohjuksilla varustetut ohjussukellusveneet saivat varsin vapaan oleskelun hyvillä laukaisupaikoilla.</p><p>Skandinavian niemimaalla oli suuri merkitys läpi koko kylmän sodan vuosien ja etenkin kylmän sodan alkuaikoina, koska Yhdysvaltain ydinasein varustetut pommittajat kulkivat ja oli suunniteltu kulkemaan Skandinavian niemimaan pohjoisosien yli Neuvostoliiton keskiosiin. Itse asiassa koneet saattoivat lentää - ja lensivätkin - myös Suomen Lapin yli.</p><p>Yhdysvallat oli sijoittanut lentotukialuksia Norjanmerelle ja Pohjanmerelle suojelemaan näitä ydinpommittajia. Skandinavian niemimaan suuri sotilaallinen merkitys Yhdysvalloille aina 1960-luvun alkupuolelle selviää hyvin myös jonkin aikaa sitten avautuneen CIA-arkiston monesta Skandinaviaa koskevasta dokumentista (<a href="https://www.cia.gov/library/readingroom/"><u>CIA Library</u></a>). Olen käsitellyt joitain Ruotsia ja Suomea koskevia CIA-dokumentteja kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>CIA-asiakirja: Yhdysvallat pelkäsi Suomen luisuvan itäblokin satelliitiksi</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237362-cia-asiakirja-yhdysvallat-pelkasi-suomen-luisuvan-itablokin-satelliitiksi"><u>US-blogi 23.5.2017</u></a>).</p><p>Ajan myötä pitkäkantoiset ballistiset ydinohjukset korvasivat ydinpommittajalennot ja Skandinavian merkitys väheni, mutta oli edelleen vahvana läpi koko kylmän sodan. Ruotsi oli liitetty Yhdysvaltain johtamaan Nato-rintamaan turvamaan Norjan ja Tanskan selustaa. Kautta koko kylmän sodan ajan Yhdysvaltain keskeinen huoli Pohjolassa oli Neuvostoliiton maainterventio Suomen ja Ruotsin Lapin läpi aina Skandinavian niemimaan eteläkärkeen saakka.</p><p>Eurooppalainen Nato heräsi hitaasti Neuvostoliiton muodostamaan uuteen mereltä puhaltavaan uhkaan. Mielessä ensisijaisena uhkana oli Neuvostoliiton panssarivyörytys läpi Keski-Euroopan. 1960-luvun puolivälissä Naton neuvoa antavissa ryhmässä (Atlantic Policy Advisory Group, <a href="http://archives.nato.int/atlantic-policy-advisory-group-2"><u>APAG</u></a>) määriteltiin Naton pohjoiselle sivustalle (the northern flank) - siis Skandinavialle - kolme sotilaallista tarkoitusta:</p><ul><li><p>ehkäistä ja kontrolloida Neuvostoliiton laivaston pääsyä pohjoisesta lauhkeille vesille</p></li><li><p>toimia perustana vastatoimille ja vastahyökkäykselle mukaan lukien sukellusvenetorjunta</p></li><li><p>toimia sijaintinsa puolesta havaitsijana ja varoittajana Neuvostoliiton mahdollisista hyökkäystoimista</p></li></ul><p>Nato ei kuitenkaan reagoinut poliittisella tasolla vielä vuosiin Neuvostoliiton ballistisilla ohjuksilla varustettuihin ohjussukellusveneisiin. Muutos Natossa tapahtui vasta vuonna 1967, kun Neuvostoliitolla oli jo ensimmäiset Yankee-luokan sukellusveneet valmistumassa (<a href="http://www.deepstorm.ru/DeepStorm.files/45-92/nbrs/667A/k137/k137.htm"><u>К-137 &quot;Ленинец&quot;</u></a> 6.11.1967). &nbsp;No, noistakin ajoista Nato pääsi ryvettymättä yli.</p><p>Edellä kirjoitettu on huomioitava myös, kun Neuvostoliitto alkoi puhua 1960-luvulla Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä. Neuvostoliitto sai taitavasti Suomen ja Kekkosen ydinaseriisunnan agitaattoriksi, vaikka Suomessa oli tuolloin myös käsityksiä, että tuolla tavoin toimiessaan Suomi kykeni välttämään YYA-sopimuksen konsultaatiot. Nuo käsitykset olivat vääriä eivätkä kestä yksityiskohtaisempaa tarkastelua.</p><p>Murmanskin alueen sotilaallisen merkityksen kasvaessa, Neuvostoliiton mielenkiinto myös Suomen Lappia kohtaan vahvistui 1960-luvun jälkipuolella: &rdquo;<em>Kekkonen tarjosi suuria osia Lapista Neuvostoliitolle</em>&rdquo; (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-5802133"><u>Yle 13.9.2017</u></a>).</p><p>Lapin menetys olisi ollut Suomen sotilaalliselle turvallisuudelle katastrofaalinen.</p><p>Puhuttaessa Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä, kyse Neuvostoliitolle oli osaltaan - ja suurelta osaltaan - Murmanskin alueesta, joka oli saanut uusien sukellusveneiden ja ballististen ydinohjusten myötä uuden merkityksen.</p><p>Osaltaan kyse oli myös Norjasta, jonka kalliouumeniin varastoitiin runsaasti asevarustusta mukaan lukien ohjuksia. Kyseiset ohjukset olivat varustettavassa myös ydinkärjillä. Neuvostoliittoa ärsytti 1960-luvulla Bodøn kallioluoliin varastoidut yhdysvaltalaiset lyhyen kantaman <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/MGR-1_Honest_John"><u>MGR-1 Honest John</u></a> -ohjukset, jotka olivat varustettavissa pienillä ydinlatauksilla (<a href="https://www.nrk.no/dokumentar/xl/anlegg-96-1.11799591"><u>NRK, Anlegg 96, 15.2.2015</u></a>). Neuvostoliito ei kokenut Murmanskin aluetta turvatuksi ja ydinaseeton Pohjola oli yksi toimintaväline.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&ldquo;<em>NATO will need to respond effectively to Russia&#39;s return to the North</em> A<em>tlantic</em>&rdquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Naton on reagoitava tehokkaasti Venäjän paluuseen Pohjois-Atlantille</em>&rdquo;</p><p>Oheinen oli otsikko The Royal United Services Institute (<a href="https://rusi.org/"><u>RUSI</u></a>) -tutkimuslaitoksen sivuilla maaliskuussa 2017 (<a href="https://rusi.org/publication/whitehall-papers/nato-and-north-atlantic-revitalising-collective-defence"><u>RUSI 6.3.2017</u></a>). Kirjoitus hyvä ja kannattaa käydä lukemassa (kirjoitus ei kuitenkaan ole vapaasti luettavissa).</p><p>Nato on nyt vähän samassa tilanteessa kuin 1960-luvulla pohjoisen sivustan suhteen. Venäjän toimet pohjoisessa ja arktisella alueella ovat huolestuttavia kuten 1960-luvulla.</p><p>Mittavien varustelutoimien lisäksi Venäjä on tehnyt provokatiivisia sotilaallisia toimia erityisesti Norjaa vastaan, jotka ovat saaneet myös Yhdysvalat huolestumaan.</p><p>&ldquo;<em>Russian submarines are prowling the Atlantic, testing our defences, confronting our command of the seas, and preparing the complex underwater battlespace to give them an edge in any future conflict.</em>&rdquo; (<a href="https://www.usni.org/magazines/proceedings/2016-06/fourth-battle-atlantic#footnotes"><u>U.S. Naval Institute 6-2016</u></a>).</p><p>Noin varoitti Venäjästä Yhdysvaltain laivaston Välimerellä olevan 6. laivaston entinen komentaja James G. Foggo III. Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Venäjän sukellusveneet hiiviskelevät Atlantilla, testaavat puolustustamme, uhmaavat merten määräysvaltaa ja valmistelevat monimutkaista vedenalaista taistelutilaa antamaan heille selkänojaa tulevissa konflikteissa.</em>&quot;</p><p>Kirjoitus kannattaa käydä lukemassa, jotta saa käsitystä Venäjän sukellusvenetoiminnalla kasvattamasta uhkasta.</p><p>&ldquo;<em>Russia has quietly but significantly increased its submarine presence throughout the North Atlantic, leading to a return of Cold War levels of tension.</em>&rdquo; (<a href="https://www.businessinsider.com/russian-submarine-activity-in-atlantic-highest-since-cold-war-2016-2?r=US&amp;IR=T&amp;IR=T"><u>Business Insider 3.2.2016</u></a>).</p><p>Noin varoitti Venäjästä Naton vara-amiraali Clive Johnstone. Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Venäjä on hiljaisesti, mutta merkittävästi lisännyt sukellusvenetoimintaa koko Pohjois-Atlantin alueella, minkä seurauksena sotilaallinen jännitys on noussut kylmän sodan tasolle.</em>&rdquo;</p><p>&ldquo;<em>There is now more reported activity from Russian submarines than we&#39;ve seen since the days of the Cold War</em>&rdquo; (<a href="https://www.businessinsider.com/us-to-reopen-submarine-hunting-base-in-iceland-2016-2?r=US&amp;IR=T&amp;IR=T"><u>Business Insider 11.2.2016</u></a>).</p><p>Noin varoitti Venäjästä puolestaan Naton amiraali Jeremy Bender. Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Venäjän sukellusveneiden toimista on raportoitu enemmän kuin kylmän sodan aikaan.</em>&rdquo;</p><p>Muutama esimerkki lehtiotsikkoina Venäjän Bastion-alueella tai Norjaa vastaan tekemistä sotilaallisista toimista viime aikoina pohjoisilla merillä:</p><p>&rdquo;<em>Russian forces exercised attack on Svalbard</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Venäläiset sotavoimat harjoittelivat hyökkäystä Huippuvuorille</em>&rdquo;) (<a href="https://www.aldrimer.no/russian-forces-exercised-attack-on-svalbard/"><u>AldriMer.no 18.10.2017</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Russland: Svalbard kan utløse krig</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Venäjä: Huippuvuoret voi laukaista sodan</em>&rdquo;) (<a href="https://www.aldrimer.no/russisk-fd-svalbard-kan-utlose-krig/"><u>AldriMer.no 4.10.2017</u></a>).</p><p>&ldquo;<em>Norway says Russia&#39;s mock attack on Vardø radar troubles stability in the north</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Norja sanoo, että Venäjän hyökkäysharjoitus Vardøn tutkaa vastaan järkyttää pohjoisen alueen vakautta</em>&rdquo;) (<a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2018/03/oslo-such-behavior-does-not-promote-good-neighborly-relations"><u>The Barents Observer 13.3.2018</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Russian submarines are prowling around vital undersea cables. </em><em>It&rsquo;s making NATO nervous.</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &ldquo;<em>Venäläiset sukellusveneet hiiviskelevät tärkeiden merenalaisten kaapeleiden ympärillä. Se tekee Naton hermostuneeksi.</em>&rdquo;) (<a href="https://www.washingtonpost.com/gdpr-consent/?destination=%2Fworld%2Feurope%2Frussian-submarines-are-prowling-around-vital-undersea-cables-its-making-nato-nervous%2F2017%2F12%2F22%2Fd4c1f3da-e5d0-11e7-927a-e72eac1e73b6_story.html%3Fhpid%3Dhp_hp-top-table-main_russiasubs712pm%253Ahomepage%252Fstory%26utm_term%3D.5bd9a524b338&amp;utm_term=.41cd3e9cbe7c#_blank"><u>The Washington Post 2.12.2017</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>RAF jets scramble to intercept Russian bombers over North Sea as Nato reports dozens of planes in European airspace</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>RAF-hävittäjät kiirehtivät pysäyttämään Venäjän pommikoneita Pohjanmeren yllä, kun Nato raportoi kymmeniä [venäläisiä] lentokoneita Euroopan ilmatilassa</em>&rdquo;) (<a href="https://www.dailymail.co.uk/news/article-2814350/RAF-jets-scramble-intercept-Russian-bombers-North-Sea.html#_blank"><u>Daily Mail 30.10.2014</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Russian military instructors plan to&nbsp;land on Svalbard</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Venäjän sotilaskouluttajat suunnittelivat maihinlaskeutumista Huippuvuorille</em>&rdquo;)<u> (</u><a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2016/04/russian-military-instructors-plan-land-svalbard#_blank"><u>The Barents Observer 7.4.2016</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Former defense chief sees a serious Russian threat against Norway&rsquo;s Finnmark region</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Entinen puolustusjohtaja näkee Venäjän vakavan uhkan Norjan Finnmarkin alueelle</em>&rdquo;) (<a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2018/09/former-norwegian-defense-chief-sees-serious-russian-threat-against-norways-finnmark"><u>The Barents Observer 19.9.2018</u></a>).&nbsp;</p><p>Vastaavia otsikkoja löytyy viime vuosilta pilvin pimein.</p><p>Kuvassa 2 on esitetty venäläisen Tupolev Tu-16 strategisen yliäänipommittajan tavanomainen lento Norjanmeren ja Pohjanmeren kautta Norjan rannikkoa myötäillen Venäjän Bastion-alueelta aina Hollannin rannikolle saakka. Kyseinen kuvassa 2 esitetty lento tapahtui 15.1.2018.</p><p>Tupolev Tu-16 -pommittajien nimetty kotilentokenttä on Murmanskin Olenogorskissa <strong>68&deg;09&#39;08.8&quot;N 33&deg;27&#39;35.6&quot;E</strong> (<strong>68.152440, 33.459882</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/68%C2%B009&#039;08.8%22N+33%C2%B027&#039;35.6%22E/@68.1528279,33.4529901,4636m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNjnCsDAxJzUyLjEiTiAzM8KwMjUnMTguNiJF!3b1!8m2!3d69.031134!4d33.421832!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d68.1524396!4d33.4598823?hl=fi"><u>Google-map-1</u></a>, &nbsp;joka on myös mm Kuolan niemimaalle sijoitettujen Tupolev Tu-22 -pommittajien kotikenttä. Olenogorskin sotilaslentokentän ydinasevarasto noin 20 kilometrin päässä oleva Bolšoe Ramozeron ydinasevarasto, josta enemmän seuraavissa luvuissa. Merivoimien hallussa oleva Olenogorskin lentokenttä on nimenomaan tarkoitettu raskaille pommittajille jo kylmän sodan ajoista lähtien, koska sen kiitorata on edelleen Kuolan niemimaan lentokentistä pisin, 3,5 kilometriä.</p><p>Jos pommittajat varustetaan ydinasein, uusien varastojen valmistuttua lastaus voi tapahtua myös Severomorsk-1-lentotukikohdasta (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%B5%D0%B2%D0%B5%D1%80%D0%BE%D0%BC%D0%BE%D1%80%D1%81%D0%BA-1_(%D0%B0%D1%8D%D1%80%D0%BE%D0%B4%D1%80%D0%BE%D0%BC)"><u>Североморск-1</u></a>), <strong>69&deg;01&#39;52.1&quot;N 33&deg;25&#39;18.6&quot;E</strong> (<strong>69.031134, 33.421832</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B001&#039;52.1%22N+33%C2%B025&#039;18.6%22E/@69.0324571,33.4271754,4471m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d69.031134!4d33.421832?hl=fi"><u>Google-map-2</u></a>.&nbsp; Kyseiseen kenttään liittyvä Okolnaja Guban uusi ydinasevarasto on muutaman kilometrin päässä. Okolnaja Guba on puolestaan kiinni Štšukozeron asevarastoalueessa.</p><p>Merivoimien hallinnoimaan Severomorsk-1-lentotukikohtaan liittyvät ydinasevarastot ovat samoja kuin sukellusveneille ja niistä enemmän seuraavissa luvuissa. Kuvaan 2 merkityn pommittajalennon lähtökenttä oli tällä kertaa Severomorsk-1. Severomorskissa on yhteensä kolme sotilaslentokenttää (Severomorsk-1, Severomorsk-2 ja Severomorsk-3).</p><p>Vuoden 2017 syksyllä Venäjän Zapad-sotaharjoituksen yhteydessä Venäjän suorittama hyökkäysharjoitus demilitarisoidulle Huippuvuorille oli kylmää suihkua Norjalle. Se oli kylmää suihkua myös koko arktisen alueen sotilaalliselle vakaudelle.</p><p>Yhdysvallat ja Norja ovat jo osaltaan reagoineet Venäjän kasvavaan sotilaalliseen uhkaan Pohjois-Atlantilla. Osa toimista on saatettu julkisuuteen, muttei kaikkea:</p><p>&rdquo;<em>Hundreds of U.S. Marines land in Norway, irking Russia</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &ldquo;<em>Sadat Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaat laskeutuivat Norjaan harmittaen Venäjää</em>&rdquo;) (<a href="https://www.reuters.com/article/us-norway-usa-military/hundreds-of-u-s-marines-land-in-norway-irking-russia-idUSKBN1501CD#_blank"><u>Reuters 16.1.2017</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>U.S. military returns to Iceland</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &ldquo;<em>Yhdysvaltain sotavoima palaa Islantiin</em>&rdquo;) (<a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2016/02/us-military-returns-iceland#_blank"><u>The Barents Observer 10.2.2016</u></a>).</p><p>&ldquo;<em>Norway has ordered five Boeing P-8A Poseidon</em>&rdquo; (vapaasti suomennettuna: &ldquo;<em>Norja tilasi viisi Boeing P-8A Poseidon -tiedustelukonetta</em>) (<a href="https://www.regjeringen.no/en/aktuelt/norge-har-inngatt-kontrakt-om-kjop-av-fem-nye-p-8a-poseidon-maritime-patruljefly/id2546045/#_blank"><u>Regjeringen 4.4.2017</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Norjalle uusi huippututka vahtimaan Venäjän liikkeitä</em>&rdquo; (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-8776770"><u>Yle 31.3.2016</u></a>). Norja ja Nato saivat tutkauusinnan päätökseen Vardøssa tämän vuoden alkupuolella (<a href="https://www.nrk.no/finnmark/lokalbefolkningen-raser-mot-feilinformasjon-om-ny-topphemmelig-radar-1.13901790"><u>NRK Finnmark 13.2.2018</u></a>) ja Venäjä simuloi hyökkäystä tuliterää tutkaa vastaan tutkan tuhoamiseksi heti sen valmistumisen jälkeen (<a href="https://thebarentsobserver.com/en/security/2018/03/oslo-such-behavior-does-not-promote-good-neighborly-relations"><u>The Barents Observer 13.3.2018</u></a>). Venäjä lienee maalittanut myös Suomen puolella Lapissa olevat kiinteät kaukovalvontatutkat.</p><p>Kun arvioidaan Venäjän muodostamaa kasvavaa uhkaa pohjoisessa ja arktisella alueella, kyse on ensiksi ydinaseista, toiseksi ydinaseista ja kolmanneksi ydinaseista.</p><p>Venäjä kasvattaa ydinasearsenaalia voimalla. Uuden START-sopimuksen mukaan sekä Yhdysvaltojen että Venäjän olisi pitänyt rajoittaa käyttöön otettujen strategisten ydinkärkien määrää 1550:een 5.2.2018 mennessä. Vuodesta 2015 Venäjä on lisännyt käyttöönotettujen ydinkärkien lukumäärää. Keväällä 2017 lukumäärä oli jo 215 ydinkärkeä START-sopimuksen enimmäisrajan yläpuolella. Venäjä on kasvattanut ja kasvattaa edelleen ydinaseistustaan erityisesti Kuolan niemimaalla.</p><p>Venäjän muuttuneen ydinasekäyttäytymisen seurauksena myös Yhdysvallat on muuttanut ydinasestrategiaansa. Uusi strategia satasivuisena asiakirjana julkaistiin viime helmikuussa (<a href="https://media.defense.gov/2018/Feb/02/2001872886/-1/-1/1/2018-NUCLEAR-POSTURE-REVIEW-FINAL-REPORT.PDF"><u>Nuclear Posture Review 2018</u></a>). Strategiassa erityisesti pienellä latauksella varustettujen taktisten ydinaseiden käyttö on määritelty uudelleen ja käyttökynnystä on alennettu.</p><p>Kohtalokasta ovat Venäjän täysin hallinnassa olevat merialueet Bastion-alueena, jotka on esitetty kuvassa 1 tummempana harmaana sekä myös Venäjän osittain hallinnassa olevat alueet, jotka on merkitty kuvassa 1 vaaleampana harmaana. Näillä alueilla Venäjän sukellusveneillä on melko vapaa oleskelu lyhyellä iskuetäisyydellä Keski-Euroopan kaupungeista.</p><p>Seuraavissa luvuissa käsittelen melko yksityiskohtaisesti Venäjän Murmanskin alueella olevat kaikki Pohjoisen laivaston ydinasevarastot mukaan lukien uudet ja vielä rakenteilla olevat varastot.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjän Pohjoisen laivaston käytössä on kaksi kolmasosaa Venäjän merialueen ydinaseista, loput ovat Tyynenmeren laivastossa.</p><p>Venäjän pohjoinen laivasto kokonaisuudessaan vuoden 2018 alun tilanteen mukaan sisältäen pinta-alukset ja sukellusveneet sekä myös joukko-osastot on luetteloitu blogikirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Venäjän sotilaallinen varustautuminen arktisella alueella on uhka myös Suomelle</em>&rdquo;. Yksityiskohtaiset luettelot ovat kirjoituksen lopun &rdquo;<em>Blogikirjoitukseen liitetyt teknisluonteiset luettelot</em>&rdquo; -väliotsikon alla (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249191-venajan-sotilaallinen-varustautuminen-arktisella-alueella-on-uhka-myos-suomelle"><u>US-blogi 15.1.2018</u></a>).</p><p>Läntisten tietolähteiden mukaan Venäjällä on Kuolan niemimaalla viisi paikkaa, jonne se on varastoinut ydinohjuksia Pohjoisen laivaston (Северного Флота, <a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%B5%D0%B2%D0%B5%D1%80%D0%BD%D1%8B%D0%B9_%D1%84%D0%BB%D0%BE%D1%82_%D0%92%D0%9C%D0%A4_%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8#_blank"><u>Сф ВМФ России</u></a>) käyttöön. Monelle alueelle on varastoitu myös mm. konventionaalisia ohjuksia.</p><p>Joissakin lähteisissä on nimetty vain neljä paikkaa, mutta tällöin vierekkäiset Okolnaja Guba ja Štšukozero on käsitelty yhtenä varastointipaikkana, joka on sinänsä oikein, koska vain toiseen paikkaan liittyy kallioon louhittu ydinaseluola.</p><p>Vanha kylmän sodan aikaan suljettuna sotilaskaupunkina tunnettu Zaozjorsk (Заозёрск, Zaozyorsk) on ollut myös vanha ydinaseiden säilytyspaikka 1960-luvulta lähtien, mutta ei tiettävästi enää muutoin kuin alueella sijaitsevan Zapadnaja Litsan suhteen. Zaozjorsk tunnetaan historiassa myös nimellä Severomorsk-7 (Североморск-7) ja Murmansk-150 (Мурманск-150). Monet Kuolan niemimaan ydinasesäilytyspaikat tunnetaan myös muilla nimillä, joten karttakoordinaatit ovat ratkaisevia.</p><p>Nuo viisi paikkaa ovat:</p><ul><li><p>Gadžijevo (Гаджиево, Gadzhiyevo), <strong>69&deg;15&#39;02.5&quot;N 33&deg;21&#39;26.5&quot;E</strong> (<strong>69.250688, 33.357366</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B015&#039;02.5%22N+33%C2%B021&#039;26.5%22E/@69.2509778,33.3562294,784m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x4434391ef9b0b5e5:0xcd6f7177fab3a791!2zR2Fkxb5pamV2bywgTXVybWFuc2thamEsIFZlbsOkasOk!3b1!8m2!3d69.2510157!4d33.3200906!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.2506881!4d33.3573664?hl=fi"><u>Google-map-3</u></a></p></li><li><p>Okolnaja Guba (Окольанья Губа, Okolnaya Bay), <strong>69&deg;05&#39;29.5&quot;N 33&deg;29&#39;44.7&quot;E</strong> (<strong>69.091535, 33.495739</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B005&#039;29.5%22N+33%C2%B029&#039;44.7%22E/@69.0930845,33.494303,889m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.0915351!4d33.4957389?hl=fi"><u>Google-map-4</u></a></p></li><li>Štšukozero (Шукозеро, Shcukozero), <strong>69&deg;06&#39;58.8&quot;N 33&deg;31&#39;29.0&quot;E</strong> (<strong>69.116342, 33.524709</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B006&#039;58.8%22N+33%C2%B031&#039;29.0%22E/@69.1155823,33.5078788,2245m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x44342279f02ad63b:0x30f9e6e5dc08deec!2sOzero+Shukozero!3b1!8m2!3d69.0775!4d33.5983333!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.1163421!4d33.5247091?hl=fi"><u>Google-map-5</u></a></li><li>Bolšoe Ramozero (Большое Рамозеро, Bolshoya Ramozero), <strong>68&deg;14&#39;34.8&quot;N 33&deg;52&#39;01.6&quot;E</strong> (<strong>68.243008, 33.867102</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/68%C2%B014&#039;34.8%22N+33%C2%B052&#039;01.6%22E/@68.2448591,33.8619484,2272m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d68.2430083!4d33.8671018?hl=fi"><u>Google-map-6A</u></a> sekä <strong>68&deg;15&#39;30.1&quot;N 33&deg;50&#39;36.6&quot;E</strong> (<strong>68.258363, 33.843499</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/68%C2%B015&#039;30.1%22N+33%C2%B050&#039;36.6%22E/@68.2586312,33.8416458,448m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d68.258363!4d33.8434985?hl=fi"><u>Google-map-6B</u></a></li><li><p>Zapadnaja Litsa (Западная Лица, Nerpicha), <strong>69&deg;25&#39;25.6&quot;N 32&deg;21&#39;30.1&quot;E </strong>(<strong>69.423781, 32.35835</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B025&#039;25.6%22N+32%C2%B021&#039;30.1%22E/@69.4256388,32.3542887,893m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNjnCsDI2JzQ1LjAiTiAzMsKwMjEnNDUuMCJF!3b1!8m2!3d69.445833!4d32.3625!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.4237813!4d32.3583515?hl=fi"><u>Google-map-7</u></a></p></li></ul><p>Oheisten paikkojen sijainnit on esitetty kuvassa 3.</p><p>Tarkasti ottaen englanninkielinen nimi Nerpicha (Западная Лица Zapadnaja Litsa, <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B025&#039;25.6%22N+32%C2%B021&#039;30.1%22E/@69.4256388,32.3542887,893m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNjnCsDI2JzQ1LjAiTiAzMsKwMjEnNDUuMCJF!3b1!8m2!3d69.445833!4d32.3625!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.4237813!4d32.3583515?hl=fi"><u>Google-map-7</u></a>), käsitti itse asiassa kaikkiaan viisi&nbsp; eri meritukikohtaa, jotka ovat varsinainen Zapadnaja Litsa (Западная Лица, Zapadnaya Litsa, <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B025&#039;25.6%22N+32%C2%B021&#039;30.1%22E/@69.4256388,32.3542887,893m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNjnCsDI2JzQ1LjAiTiAzMsKwMjEnNDUuMCJF!3b1!8m2!3d69.445833!4d32.3625!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.4237813!4d32.3583515?hl=fi"><u>Google-map-7A</u></a>), Vidjajevo (Видяево, Vidyayevo, <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B019&#039;04.9%22N+32%C2%B047&#039;49.7%22E/@69.3249381,32.7992809,2141m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x4434436ea2a63149:0xada24e710140b84e!2sVidjajevo,+Murmanskaja,+Ven%C3%A4j%C3%A4,+184372!3b1!8m2!3d69.3181658!4d32.7998549!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.3180174!4d32.7971498?hl=fi"><u>Google-map-7B</u></a>), Gadžijevo (Гаджиево, Gadzhievo, <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B015&#039;07.9%22N+33%C2%B018&#039;57.0%22E/@69.2533786,33.2807494,4184m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x4434391ef9b0b5e5:0xcd6f7177fab3a791!2zR2Fkxb5pamV2bywgTXVybWFuc2thamEsIFZlbsOkasOk!3b1!8m2!3d69.2510157!4d33.3200907!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.2521848!4d33.3158391?hl=fi"><u>Google-map-7C</u></a>), Severomorsk (Североморск, Severomorsk, <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B004&#039;17.4%22N+33%C2%B025&#039;22.7%22E/@69.0735319,33.4106887,4017m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x4436f7300f737f57:0x7af5b1e43f5c7b03!2sSeveromorsk,+Murmanskaja,+Ven%C3%A4j%C3%A4!3b1!8m2!3d69.0655058!4d33.4092689!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.0715082!4d33.4229624?hl=fi"><u>Google-map-7D</u></a>) ja Gremiha (Гремиха, Gremikha, entinen Йоканьга, Jokanga, <a href="https://www.google.fi/maps/place/68%C2%B004&#039;00.0%22N+39%C2%B028&#039;00.0%22E/@68.0687825,39.4540537,2675m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d68.066667!4d39.466667?hl=fi"><u>Google-map-7E</u></a>).</p><p>Nimet ovat hankalia, koska ne ovat muuttuneet historian saatossa ja samoilla paikoilla voi olla monta eri nimeä. Kylmän sodan aikaan suljetuilla sotilaskaupungeilla oli vielä omat nimensä.&nbsp; Kaupunkipiirikunnan ja kaupungin samannimisyys osaltaan voi aiheuttaa myös sekaannusta.</p><p>Nerpicha on tässä yhteydessä yhtä kuin suomenkielinen Zapadnaja Litsa (Западная Лица), koska ydinohjusvarasto on siellä 69&deg;25&#39;25.6&quot;N 32&deg;21&#39;30.1&quot;E -karttapisteessä ja koska tukikohta on Venäjän Pohjoisen laivaston tärkein sukellusvenetukikohta Zaozjerskin (Заозёрск, 69&deg;24&#39;15.5&quot;N 32&deg;26&#39;59.6&quot;E, 69.4043, 32.4499, <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B024&#039;15.5%22N+32%C2%B026&#039;59.6%22E/@69.4065486,32.4273945,2252m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d69.4043!4d32.4499?hl=fi"><u>Google-map-8</u></a>) vanhan suljettuna sotilasalueena tunnetun kaupunkipiirikunnan alueella. Западная Лица -tukihohdan sukelluvenesatamien kooodinaatit ovat <strong>69&deg;26&#39;14.6&quot;N 32&deg;25&#39;17.0&quot;E</strong> (<strong>69.437386, 32.421389</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B026&#039;14.6%22N+32%C2%B025&#039;17.0%22E/@69.4380114,32.4193159,714m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x0:0x0!2zNjnCsDI0JzE1LjUiTiAzMsKwMjYnNTkuNiJF!3b1!8m2!3d69.4043!4d32.4499!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.4373864!4d32.4213889?hl=fi"><u>Google-map-9</u></a> &nbsp;ja <strong>69&deg;26&#39;02.1&quot;N 32&deg;21&#39;36.1&quot;E</strong> (<strong>69.433927, 32.360019</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B026&#039;02.1%22N+32%C2%B021&#039;36.1%22E/@69.4343931,32.3630086,1271m/data=!3m1!1e3!4m6!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.4339265!4d32.3600193?hl=fi"><u>Google-map-10</u></a>. Zapadnaja Litsan ydinasevarasto oli olemassa kylmän sodan aikaan Bolšoe Ramozeroa vastaavasti. Vanhan sotilaskaupunki Zaozjorskin alueella ydinaseet ovat siis tällä hetkellä Zapadnaja Litsassa.</p><p>Bolšoe Ramozero on puolestaan ainoa sisämaan ydinasevarastopaikka ja oli olemassa jo kylmän sodan aikaan. Paikka koostuu kahdesta erillisestä alueesta 6A- ja 6B-karttalinkkien mukaisesti, joissa toisessa (<strong>68&deg;15&#39;30.1&quot;N 33&deg;50&#39;36.6&quot;E</strong>) on kaksi erillistä sisäänkäyntiä maan alle ympäristöstä eristetyn alueen päissä. Kallion sisällä Bolšoe Ramozero lienee yhtenäinen ydinaseiden säilytyspaikka.</p><p>Bolšoe Ramozero palvelee lähinnä Olenogorskin sotilaslentokenttää ja siellä olevia Tupolev-pommittajia, jotka kiertelevät Norjanmeren ja Pohjanmeren kautta aina Keski-Euroopan porteilla. Lentävästä pommittajasta ei voi päätellä, onko sen risteilyohjukset varustettu konventionaalisilla kärjillä vai ydinkärjillä. Sotilastiedustelun on tehtävä analyysi mahdollista pommittajan ydinaseista satelliittitietojen pohjalta jo lähtökentällä, kun pommittajaa lastataan.</p><p>Gadžijevo on noin 180 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 100 kilometrin päässä Norjan rajasta. Okolnaja Guba on noin 175 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 105 kilometrin päässä Norjan rajasta. Štšukozero on noin 180 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 110 kilometrin päässä Norjan rajasta. Bolšoe Ramozero on noin 180 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 170 kilometrin päässä Norjan rajasta. Zapadnaja Litsa on noin 115 kilometrin päässä Suomen rajasta ja vain noin 55 kilometrin päässä Norjan rajasta.</p><p>Venäjän myös uudet sukellusveneiden ydinasevarastot ovat kiinni Suomen ja Norjan rajoissa. Kun puhutaan ydinaseista, reilu sata kilometriä on lyhyt matka. Suomen ja Norjan sekä myös Ruotsin on syytä olla huolissaan huomioiden Venäjän uudet linjaukset ydinaseiden käytössä. Valtiorajaan liittyvät ydinasevarastot ovat aina sotilaallinen turvallisuusriski naapurivaltioille. Ihan aina.</p><p>Varastoja Kuolan niemimaalla on aina ollut kylmän sodan ajoista alkaen, mutta nyt Venäjä lisää merellä käytettäviä ydinaseita varastoiden niitä yhä enemmän Kuolan niemimaalle. Varastoalueilla on satelliittikuvien perustella säilötty runsaasti myös konventionaalista ohjusvarustusta. Laajat varastoalueet ovat monikäyttöisiä, mihin viittaavat monet valitut rakenneratkaisut sekä kulkuyhteysratkaisut.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjällä on meneillään vuonna 2010 alkanut asejärjestelmien kehittämisohjelma. Ohjelma on latinallisin kirjaimin lyhenteenä GPV-2020 (Государственная программа вооружений, ГПВ-2020).</p><p>Laivastossa ohjelman kärkihanke on ballistisilla ydinohjuksilla varustettujen Borei-luokan (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%BE%D0%B4%D0%B2%D0%BE%D0%B4%D0%BD%D1%8B%D0%B5_%D0%BB%D0%BE%D0%B4%D0%BA%D0%B8_%D0%BF%D1%80%D0%BE%D0%B5%D0%BA%D1%82%D0%B0_955_%C2%AB%D0%91%D0%BE%D1%80%D0%B5%D0%B9%C2%BB"><u>Борей</u></a>, <a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-338.html"><u>проект 955</u></a>) ydinsukellusveneiden kehittäminen. Kyse on neljännen sukupolven ballististen ohjussukellusveneiden luokasta. Kahdeksasta suunnitellusta uudesta Borei-luokan veneestä on valmiina kolme ja viisi rakenteilla. Kahdeksasta ydinsukellusveneestä viisi tulee Tyynenmeren laivastolle ja kolme Pohjoiselle laivastolle.</p><p>Kolmen uuden Borei-luokan ydinsukellusveneen kotisatama on Gadžijevo. Joissakin lähteissä Okolnaja Guba nimettynä kotisatamaksi on väärä tieto, mutta ydinsukellusveneet voivat käyttää myös Okolnaja Gubaa satamanaan. Gadžijevossa tulevat olemaan kaikki kolme vuosina 2012-14 valmistuneet alukset: К-535 Юрий Долгорукий (aikaisempi nimi К-535 Санкт-Петербург), К-550 Александр Невский ja К-551 Владимир Мономах (<a href="http://russianships.info/podlodki/955.htm"><u>Russian ships.info</u></a>). Alusten tämän hetken todellisesta operatiivisesta käytöstä ei ole varmuutta, mutta luotettavana pidetyn Russian ships -sivuston mukaan Aleksander Nevskin (К-550 Александр Невский) ja Vladimir Monomahin (К-551 Владимир Мономах) käyttöönotto olisi tapahtunut jo 23.12.2013 ja 10.12.2014.</p><p>Borei-luokan ydinsukellusveneen tärkein ydinase on Bulava-ohjukset (<a href="http://militaryrussia.ru/blog/index-416.html"><u>Д-30 / Р-30 / 3М-30 Булава</u></a>). Ohjus on järeä 16 tonnia painava ja 11,5 metriä pitkä ballistinen ydinohjus 9&nbsp;500 kilometrin kantomatkalla. Izvestijan mukaan Kuolan niemimaalle tullaan varastoimaan yhteensä 200 Bulava-ohjusta (<a href="https://iz.ru/news/562210"><u>Известия 11.12.2013</u></a>). Jo valmistuneet kolme sukellusvenettä voivat kantaa kerrallaan 16 ohjusta, uudet sukellusveneet 20 ohjusta. Ydinkärkiä 16 ohjuksessa on yhteensä 96 kappaletta. 200 ohjuksessa on siis yhteensä 1200 ydinkärkeä. Tuhovoimaa löytyy.</p><p>Raskaiden ja pitkien ohjusten siirto sukellusveneisiin edellyttävät sukellusvenesatamissa kunnon nostureita, joita Venäjä on nyt rakentanut tai uudistanut. Uusia tai uusittuja raskaalla nosturilla varustettuja satamalaitureita on Severomorskin vierellä Zapadnaja Litsan ydinasekallioluolaan liittyen koordinaattipisteessä <strong>69&deg;05&#39;32.1&quot;N 33&deg;27&#39;17.2&quot;E</strong> (<strong>69.092262, 33.454783</strong>), <a href="https://www.google.com/maps/place/Severomorsk,+Murmanskaja,+Ven%C3%A4j%C3%A4/@69.0921815,33.4544127,355m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x4436f7300f737f57:0x7af5b1e43f5c7b03!8m2!3d69.0655058!4d33.4092689"><u>Google-map-11</u></a> ja Gadžijevon ydinasekallioluolaan liittyen koordinaattipisteessä <strong>69&deg;15&#39;39.3&quot;N 33&deg;20&#39;32.6&quot;E</strong> (<strong>69.260916, 33.342386</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B015&#039;02.5%22N+33%C2%B021&#039;26.5%22E/@69.2610022,33.3414261,238m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x4434391ef9b0b5e5:0xcd6f7177fab3a791!2zR2Fkxb5pamV2bywgTXVybWFuc2thamEsIFZlbsOkasOk!3b1!8m2!3d69.2510157!4d33.3200906!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.2506881!4d33.3573664?hl=fi"><u>Google-map-12</u></a>.&nbsp; Google-map-12:ssa on juuri sukellusvene nosturin alla satelliittikuvan ottohetkellä. Sukellusveneen ohjuslaukaisusolujen (&rdquo;cell&rdquo;) 16 säiliötä (&rdquo;canister&rdquo;) ovat nähtävissä. Kuvan sukellusveneessä on siis 16 ohjuslaukaisuputkea.</p><p>Toinen ballistisilla ydinohjuksilla varustettu ydinsukellusvenetyyppi, jonka kotisatamana on niin ikään Gadžijevo, on Tula tai Delta-IV Naton koodaamana (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D1%83%D0%BB%D0%B0_(%D0%BF%D0%BE%D0%B4%D0%B2%D0%BE%D0%B4%D0%BD%D0%B0%D1%8F_%D0%BB%D0%BE%D0%B4%D0%BA%D0%B0)"><u>К-114 Тула</u></a>, <a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-703.html"><u>проект 667БДРМ</u></a>). Tula-luokan sukellusveneet ovat vanhoja, malli on kehitetty jo 1970-luvulla. Pohjoisella laivastolla on yhteensä kahdeksan Tula-luokan sukellusvenettä.</p><p>Gadžijevossa toimii 31. sukellusvenedivisioona (31-я дивизия подводных лодок), jonka edellä mainitut alukset on tarkemmin luetteloitu kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Venäjän sotilaallinen varustautuminen arktisella alueella on uhka myös Suomelle</em>&rdquo;, kirjoituksen lopun &rdquo;<em>Blogikirjoitukseen liitetyt teknisluonteiset luettelot</em>&rdquo; -väliotsikon alla (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249191-venajan-sotilaallinen-varustautuminen-arktisella-alueella-on-uhka-myos-suomelle"><u>US-blogi 15.1.2018</u></a>).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Pohjoisen laivaston viisi ydinasevarastoa ovat siis Gadžijevossa, Okolnaja Gubassa, Štšukozerossa, Bolšoe Ramozerossa ja Zapadnaja Litsassa. Tai oikeastaan neljä, jos Okolnaja Guba ja Štšukozero käsitetään yhdeksi varastopaikaksi.</p><p>Tarkastellaan aluksi vanhempia Bolšoe Ramozeron ja Zapadnaja Litsan varastoja sen jälkeen tarkemmin kahta tai kolmea uusinta juuri valmistunutta tai valmistumassa olevaa varastoaluetta, jotka ovat Gadžijevo sekä Okolnaja Guba ja Štšukozero.</p><p>Bolšoe Ramozerossa oleva vanhempi ydinasevarasto on esitetty kuvassa 4. Itseasiassa ydinasevarasto - tai paremminkin sen maanpäälliset osat - on kahdella erillisellä alueella ja suurempi alue on pitkulainen päissä olevilla käynneillä. Kuvassa 5 on esitetty yksi maanpäällinen osa kolmesta sekä rakennelmat, miten alue on erotettu ympäristöstä. Laajempi alue on erotettu maamuotoilulla ja kahdella korkealla aidalla, itse yhteys ydinaseluolaan maan alle on myös erottu muusta alueesta aitauksella.</p><p>On muistettava, että koko alue on avonaista sotilasaluetta. Jos ei erikseen tiedä, että maan alla on ydinasevarasto, ei sitä voi pelkästään satelliittikuvista päätellä ilman ennakkotietoa.</p><p>Olenogorskin sotilaslentokenttä on noin 20 kilometrin päässä ydinasevarastosta ja tuolle kentälle on sijoitettu mm. Kuolan Tupolev Tu-22 -pommittajat, jotka voidaan ladata ydinasein. Noita Tupolev-pommittajiin liitettäviä ydinaseita on käsitelty tarkemmin blogikirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Yhdysvaltojen ydinaseet luovat turvaa myös Suomelle</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250709-yhdysvaltojen-ydinaseet-luovat-turvaa-myos-suomelle"><u>US-Blogi 9.2.2017</u></a>). Pommittajien ydinaseita lienee varastoitu juuri tuonne Bolšoe Ramozeron varastoon.</p><p>Zapadnaja Litsan ydinasevarasto on esitetty kuvassa 6. Varasto on louhittu kallioon ja maanpäälliset osat ovat varsin huomaamattomia. Jos ei tiedä, että maan alla kallioon louhittuna on ydinasevarasto, ei sitä voi pelkästään satelliittikuvista päätellä ilman ennakkotietoa. Zapadnaja Litsan ydinasevarasto palvelee alussatamia, jotka on esitetty kuvassa 7. Kuvanottohetkellä satamalaitureissa on neljä sukellusvenettä, joista yksi on tunnistettava ja on Oscar II -luokan sukellusvene (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%BE%D0%B4%D0%B2%D0%BE%D0%B4%D0%BD%D1%8B%D0%B5_%D0%BB%D0%BE%D0%B4%D0%BA%D0%B8_%D0%BF%D1%80%D0%BE%D0%B5%D0%BA%D1%82%D0%B0_949%D0%90_%C2%AB%D0%90%D0%BD%D1%82%D0%B5%D0%B9%C2%BB"><u>Антей</u></a>,&nbsp; <a href="http://militaryrussia.ru/blog/topic-608.html"><u>проект 949А</u></a>).</p><p>Štšukozero ja Okolnaja Guba ovat vierekkäisiä varastoalueita Severomorskin vierellä. Kahden erillisen varastoalueet - etenkin Štšukozero - ovat laajoja ja ne on esitetty kuvassa 8 ja 9. Štšukozeron ja Okolnaja Guban keskinäinen välimatka on vain pari kilometriä ja ovat käytännössä liitettyjä. Štšukozero varastoalue on laajin rakenteilla olevista.</p><p>Štšukozeron ja Okolnaja Guban varastoalueet palvelevat Severomorskin satamalaiturien sukellusveneitä ja pinta-aluksia kuvan 10 mukaisesti. Kuvanottohetkellä satamassa on vain yksi sukellusvene. Kuvassa 11 on esitetty Okolnaja Guban varastoalueella taivasalla olevia ohjuksia - ilmatorjuntaohjuksia sekä muita konventionaalisia ohjuksia -, joita Venäjällä on tapana pinota kuin halkoja taivasalle.</p><p>Itse ydinohjukset ovat kallion sisällä luolissa, joiden kaksi suuaukkoa on kuvan 8 oikeassa alakulmassa (punaiset nuolet). Kallioon johtavia suuaukkoja on useita. Kalliovarastoaukoista ohjusten uuteen tai uudistettuun lastauslaituriin on alle kilometrin matka (<a href="https://www.google.com/maps/place/Severomorsk,+Murmanskaja,+Ven%C3%A4j%C3%A4/@69.0921815,33.4544127,355m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x4436f7300f737f57:0x7af5b1e43f5c7b03!8m2!3d69.0655058!4d33.4092689"><u>Google-map-11</u></a>). Todennäköisesti 11-12 metriä pitkät ja raskaat Bulava-ohjukset nostetaan kallioluolista kuvassa 8 esitettyjen lastaustaskujen kautta, mihin viittaa alueen aitajärjestelmät vartiotorneineen tai -mastoineen.</p><p>Gadžijevon ydinasevarastoja on esitetty kuvassa 12. Kuvassa osa asevarastoista on valmiita, osa rakennustyön alla. Kuvassa on 13 on esitetty yksittäinen kaksi valmistunutta varastoa. The Barants Observer -sivuston mukaan betoniseinien paksuus on suuruusluokaltaan noin yhden metrin luokkaa, varaston kattopintaan ulottuva maavalli suojaa maanpäällisiä osia. Rakentamistapa viittaa konventionaalisinten aseiden ammus- ja ohjusvarastoissa maavalleineen. Alue on aidattu kuten edellä mainitut muut alueet.</p><p>Kuvassa 14 on esitetty sisäänkäynnit kallioluoliin, joissa ydinaseet säilytetään. Sisäänkäynnit kallioluoliin aidataan aina erikseen. Kuvassa 15 on esitetty Gadžijevon alussatamat, joita varastoalue palvelee. Kuvanottohetkellä satamalaitureissa on seitsemän sukellusvenettä.&nbsp; Varastoista satamalaitureihin ja ohjusten lastauslaituriin on noin kilometrin matka (<a href="https://www.google.fi/maps/place/69%C2%B015&#039;02.5%22N+33%C2%B021&#039;26.5%22E/@69.2610022,33.3414261,238m/data=!3m1!1e3!4m14!1m7!3m6!1s0x4434391ef9b0b5e5:0xcd6f7177fab3a791!2zR2Fkxb5pamV2bywgTXVybWFuc2thamEsIFZlbsOkasOk!3b1!8m2!3d69.2510157!4d33.3200906!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d69.2506881!4d33.3573664?hl=fi"><u>Google-map-12</u></a>).</p><p>Kuvassa 16 on esitetty, miten ydinaseita sisältävät alueet on aidattu nyt uusilla rakenteilla olevilla alueilla. Aitaus ei vaikuta meistä kummoiselta, mutta on muistettava, mistä sotilasalueesta on kokonaisuudessaan kysymys. Uusissa alueissa aitaus käsittää 2-3 erillistä aitaa välialueineen ja lisäksi aitavyöhykkeeseen liittyvän maastomuotoilun. Ydinasevarastojen suuaukot on erotettu muusta varastoalueesta erillisellä aitarakennelmalla. Vartiotorneja tai -mastoja on käytetty siellä, missä on sisäänmenot ydinaseita sisältäviin varastoihin. Kuvan 17 vartiotornit tai -mastot ovat Okolnaja Guban varastoalueelta.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjällä ohjusmuotoiset sukellusveneisiin, pinta-aluksiin, pommittajien risteilyohjuksiin tai maavoimien pyörällä liikkuviin ohjausjärjestelmien ohjuksiin modifioidut ydinaseet eivät ole varastoituna niin kuin me lännessä uskomme tai näemme ydinaseita säilytettävän. Varastot voivat sijaita hyvinkin lähellä asutusta. Useimmat varastot ovat laajoja ja niiden alueille on varastoitu myös konventionaalista aseistusta, etenkin ohjuksia. Itse ydinaseet on aina kuitenkin sijoitettu louhittuihin kallioluoliin.</p><p>Nyt uusissa vuonna 2013 aloitetussa rakentamisessa varastoalueet on erotettu ympäristöstä kahdella tai kolmella erillisellä aitarakennelmalla ja siihen liittyvällä maastomuokkauksella, mutta käynti ydinaseiden kallioluolaan on vielä eristetty erikseen vastaavalla aitarakennelmalla. Kallioluolan suuaukon aitarakennelmaan on liitetty vartiotorneja tai -mastoja.</p><p>Lähtökohta: uusien ydinaseita sisältävien maanalaisten varastojen aitarakennelmat on Venäjällä varustettu vartiotorneilla tai -mastoilla, konventionaalisia aseita sisältävien varastojen ei.</p><p>Kuolan niemimaa on yksi tapaus Suomen ja Norjan rajassa kiinni olevana ydinasevarastona, mutta Suomelle ja Baltian maille toinen tapaus on Laukaa tai Ylä-Laukaa, venäläisittäin Луга. Laukaan tapaus on mielenkiintoinen.</p><p>Kirjoitin Venäjän Laukaaseen rakentamista uusista maanalaista asevarastoita blogikirjoituksen keväällä otsikolla &rdquo;<em>Venäjän lähialueittemme Iskander-ohjustukikohdat esittelyssä</em>&rdquo; (<a href="http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253274-venajan-lahialueittemme-iskander-ohjustukikohdat-esittelyssa"><u>US-blogi 3.4.2018</u></a>).</p><p>Kirjoituksessa käsiteltiin massiivisia maanalaisia varastorakennelmia, jotka Venäjä rakensi Laukaaseen samaan aikaan kuin Kuolan uusia ydinasevarastoja aloitettiin rakentaa muutama vuosi sitten. Varastot liittyvät osaltaan Iskander-ohjuksiin, mutta kysymys kuuluu, onko 20 hehtaarin varastoissa myös Iskander-ohjusten ydinkärkiä? Alueen koordinaattipiste on <strong>58&deg;44&#39;40.8&quot;N 29&deg;47&#39;35.8&quot;E</strong> (<strong>58.744663, 29.793264</strong>), <a href="https://www.google.fi/maps/place/58%C2%B044&#039;40.8%22N+29%C2%B047&#039;35.8%22E/@58.7446658,29.7910753,604m/data=!3m2!1e3!4b1!4m14!1m7!3m6!1s0x46be372b4e93debb:0xd62f08a1e98411ac!2zWWzDpC1MYXVrYWEsIExlbmluZ3JhZGluIGFsdWUsIFZlbsOkasOk!3b1!8m2!3d58.740819!4d29.8505903!3m5!1s0x0:0x0!7e2!8m2!3d58.7446626!4d29.793264?hl=fi"><u>Google-map-13</u></a>.</p><p>Kysymykseen ei ole vielä varmaa ja varmennettua vastausta kuten Kuolan osalta, mutta vahvistamattomien tietojen perusteella Venäjä säilöö ydinkärkiä myös Laukaassa. Väitän siis, että Laukaaseen on sijoitettu Iskander-ohjusten ydinkärkiä. 58&deg;44&#39;40.8&quot;N 29&deg;47&#39;35.8&quot;E-karttapisteessä rakentamisen periaatteet ovat samat kuin Kuolan uusissa ydinasevarastoissa. Venäjä ei aseta vartiotorneja tai -mastoja kuin ydinaseita sisältäviin varastoalueisiin.</p><p>Iskander-ohjusten ydinkärjet ovat sellaisia, joilla Venäjä voisi vakavasti uhata Suomea, joka ei ole ydinasesuojan alla vastaavasti kuin Baltian maat. Suomi ei tällä hetkellä pysty vastamaan tuollaiseen uhkaan.</p><p>Laukaasta Iskander-ohjuspeitto yltää pitkälle Suomeen. Etäisyys Suomen rajalle on lyhimmillään hieman päälle 200 kilometriä ja lentoaika voidaan laskea vielä minuuteissa.</p><p>Venäjä ei tarvitse Suomen Nato-jäsenyyttä uhatakseen Suomea ydinaseilla. Venäjä uhkaa jo nyt, vaikka Suomi ei ole Naton jäsen. Arvioisin kuitenkin, että taktisesti ovela presidentti Vladimir Putin viestittänyt selvästi presidentti Sauli Niinistölle, että jos Suomi liittyy Natoon, Laukaan Iskander-ohjukset mahdollisine ydinkärkineen suunnataan myös Suomeen ikään kuin niitä ei jo olisi suunnattu. Tuo on saanut Niinistön pelokkaaksi, mikä on usein näkynyt hänen kasvoiltaan.</p><p>Jos joku ajattelee, ettei Venäjä voi uhata Suomea ydinaseilla vain Suomen ollessa Naton jäsenmaa, hän on täysin väärässä. Asia on juuri päinvastoin. Ydinasevalta käyttäytyy ydinasevaltaa vastaan toisin kuin ei-ydinasevaltaa vastaan. Nato-maat ovat siis Yhdysvaltain, Ranskan ja Iso-Britannian hallussa olevien ydinaseiden ydinasesuojan alla, Suomi ei ole.</p><p>Laukaan raskaasti eristetty varastoalue on esitetty kuvassa 18. Alueen perusteelliset rakennelmat ja suojaukset on esitetty kuvassa 19. Aitaus, maavallitus ja vartiotornit. Perusteellisemmat kuin Kuolan niemimaalla ymmärrettävistä syistä. Alue on nimittäin kiinni Laukaan siviiliasutuksessa.</p><p>Kun Suomessa monet vannoutuneet pasifistit - kuten vaikkapa Erkki Tuomioja - puhuvat ydinaseista ja YK:n ydinasekieltosopimuksesta, miksi he eivät ole ollenkaan huolissaan Venäjän Suomen rajassa kiinni olevissa ydinaseista?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa monet ajattelevat, etteivät ydinaseet kosketa meitä. Ne ovat suurvalta-aseita, jotka koskevat vain suurvaltoja emmekä voi niihin juurikaan vaikuttaa.

Suomessa ei ole ydinaseita, joten tuskinpa tänne Venäjäkään ydinasein hyökkää, on monen mielipide. Ydinaseiden muodostama sotilaallinen pelote on Suomessa asia, josta ei parane keskustella. Sama poliittinen kulttuuri on myös Ruotsissa, muttei esimerkiksi Nato-maa Norjassa.

Tuo ydinaseisiin liittyvä edellä kuvattu ajatusmaailma on Suomen ja Ruotsin kohdalla väärä. Väitän, että se on täysin väärä kylmän sodan jälkeisessä nykymaailmassa. Suomi ja Ruotsi eivät ole eivätkä elä ydinaseettomassa lintukodossa.

Sotilasstrategissa Venäjä erottelee laajuuden suhteen kolme eri konfliktiryhmää. Nämä ryhmät ovat paikallinen konflikti, alueellinen konflikti ja laajamittainen konflikti. Venäjän sotilasstrategia jakautuu siis laajuuskäsityksessä kolmeen osaan.

Ydinaseet kuuluvat Venäjän jokaiseen kolmeen konfliktiryhmään, siis jo paikalliseen konfliktiin. Suomessa johtavana ajatusmallina on vielä vallalla Neuvostoliiton ja Naton harjoittama kylmänsodan aikainen konfliktimalli, jossa ydinaseet kuuluivat vain laajamittaiseen konfliktiin, maailmanlaajuiseen ydinsotaan, jota torjuttiin ydinaseiden kauhun tasapainolla.

Kauhun tasapainoa ei enää ole olemassa. Sitä ei ole haluttu enää olevan olemassa. Ennen kaikkea Venäjä ei ole sitä enää halunnut olevan olemassa.

Tuo vanhentuneesta ydinsota-ajatusmallista pitäisi Suomessa päästä eroon. Ajatusmalli vääristää Suomen sotilaallista varautumista. Myös Nato-maiden piirissä on maita, jotka katselevat ydinaseiden nykyaikaa vielä kylmän sodan aikaisin silmin.

Venäjän sotilasstrategissa ydinaseet kuuluvat siis todellakin kaikkeen kolmeen konfliktiryhmään: paikalliseen konfliktiin, alueelliseen konfliktiin ja laajamittaiseen konfliktiin.

Esimerkki paikallisesta konfliktista on Itä-Ukrainan sota ja Krimin niemimaan valloitus. En määrittele noita tapahtumia alueelliseksi sodaksi vaan paikalliseksi. Sen sijaan Syyrian sota on alueellinen sota. Venäjä luokittelee kyseiset konfliktit vastaavasti.

Kuinka sitten Venäjä käytti ydinaseitaan hyväkseen Itä-Ukrainan sodassa ja Krimin niemimaan valloituksessa? Eihän niitä ole käytetty!

Ydinaseiden päätehtävä sotilasstrategiassa on estää ja voittaa potentiaaliset viholliset käyttämättä ydinaseita. Ydinaseiden tehtävä on siis muodostaa uhkaa.

Krimin niemimaan valloituksessa Venäjä tiesi, että konventionaalisissa aseissa se ei pärjäisi Nato-maille eikä etenkään Yhdysvalloille.

Venäjä teki Natolle ja Nato-maille selväksi heti maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna 2014 Krimin valloituksen ollessa käynnissä, että Venäjä on tarvittaessa valmis käyttämään ydinaseita, jos Nato puuttuu asiaan.

Naton ulkoministerit kokoustivat sunnuntaina 2.3.2014 hammasta purren puoli päivää todetakseen, ettei Nato voi puuttua sotilaallisesti Krimin tilanteeseen. Venäjän A2/AD-strategia (anti-access and area denial) toimi täydellisesti teorian mukaan. Venään kykeni ydinaseuhkalla pitämään Naton konfliktin ulkopuolella.  Sotilaallisten toimien sijaan länsi iski Venäjää vastaan taloudellisilla toimilla, talouspakotteilla siis.

Venäjän ydinasestrategiassa ydinaseilla on myös rooli estää konfliktin laajeneminen sen alkuvaiheessa. Venäjä on valmis käyttämään ydinaseita tai valmis uhkaamaan niiden käytöllä jo konfliktin alkuvaiheessa. On olemassa englanninkielinen termi “the escalate to de-escalate”. 

Kylmän sodan aikaan verrattuna Venäjä on laskenut ydinaseiden käytön mahdollisuuden konfliktissa alhaiselle tasolle. Tällä Venäjän harjoittamalla ydinasepolitiikalla on erityistä merkitystä maille, jotka eivät kuulu Euroopassa Natoon ja sitä kautta ydinasesuojan piiriin. Näitä maita ovat mm. Ukraina, Suomi ja Ruotsi.

Suomessa ja Ruotsissa on synnytetty harhakuvitelmaa, että tiivis yhteistyö konventionaalisissa aseissa Naton kanssa lisäisi maiden turvallisuutta. Lisää kyllä, mutta ei ratkaisevassa merkityksessä suhteessa Venäjän päätöskykyyn tehdä interventio ja ottaa vaikkapa Ahvenanmaa haltuun strategisena haitantekona.

Venäjän logiikka on siis: ”Otimme tämän pienen kaistaleen teiltä haltuumme ja jos yritätte vastarintaa tai vallata takaisin aluetta, olemme valmiit käyttämään ydinaseita teitä vastaan. Piste.

Venäjä vastustaa Suomen, Ruotsin ja Ukrainan Nato-jäsenyyttä henkeen ja vereen juuri sen takia, että maat pääsisivät Nato-jäsenyydellä ydinaseasesuojan alle. Tuo on se pohjimmainen peruskysymys Venäjälle maiden Nato-jäsenyyksissä. Toinen pohjimmainen peruskysymys Venäjälle Suomen Nato-jäsenyydessä on kuuluminen Yhdysvaltain johtamaan liittoutumaan ja yhteiseen sotilasjohtoon kollektiivisesti muiden Nato-maiden kanssa.

Ydinaseasesuojan alla olevalle maalle ei voi tehdä sitä, mitä suojan ulkopuolella olevalle maalle voi tehdä. Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat käytännössä Nato-maita ja voidaan puhua jo 29+2-Natosta, Venäjä voi tehdä edelleen sekä Suomelle että Ruotsille ”Ukrainat”: Venäjä voi tehdä aseellisen konfliktin jommankumman tai molempien maiden alueelle ja viestittää Nato-maille selväksi, että jos Nato tulee väliin, Venäjä on valmis käyttämään ydinaseita. Tuon tyyppisen Venäjän ilmoituksen jälkeen sotilaallinen auttamishalukkuus Suomea tai Ruotsia kohtaan olisi vähäistä. EU-puolustuksen perään haikailijoiden on syytä myös muistaa, ettei EU ole mikään ydinasevoima.

Ydinaseiden käytöllä presidentti Putin on pelotellut Suomen ja presidentti Niinistön henkihieveriin niin, ettei Suomi Niinistön johdolla edes harkitse Nato-jäsenyyttä tällä hetkellä. Ydinaseet ovat siis tehokkaita uhkausvälineitä.

Olen lukuisissa kirjoituksissa esittänyt, että Euroopan harmaan alueen maat ovat turvallisuusriskejä. Kolme keskeisintä turvallisuusriskimaata ovat Suomi, Ruotsi ja Ukraina, jotka ovat kiinni Venäjässä. Nämä maat eivät kykene vaikka kuinka suurella konventionaalisella aseiden määrällä estämään Venäjää luomaan paikallista konfliktia Itä-Ukrainan sotaa vastaavasti, jolloin Venäjä pääsisi uhkaamaan Naton auttavaa väliintuloa ydinaseilla.

Itä-Ukrainan sota toimii niin kuin Venäjä on sen suunnitellut toimivan: Nato ei puutu sotilaallisesti, kun Venäjä on tehnyt Natolle selväksi ydinaseiden käytön mahdollisuuden. Suomi ja Ruotsi eivät ole tosiasiallisesti Ukrainaa kummemmassa asemassa niin kauan kun ne eivät Naton ydinasesuojan alla. Tämän takia Venäjälle Naton täysjäsenyys on ratkaiseva tekijä, eivät Suomen ja Ruotsin solmimat poliittista tahtotilaa osoittavat puolustusyhteistyösopimukset Nato-maiden kanssa.

                                                                                 ****

Tässä blogikirjotuksessa jatko on tarkoitettu niille, joita sotilasasiat ja ennen kaikkea Venäjän sotilaalliset varustelutoimet kiinnostavat ammattinsa tai harrastuksensa puolesta.

Jatkokirjoitus liittyy ydinaseisiin ja Venäjän sotilaallisiin toimiin Pohjois-Atlantilla sekä arktisella alueella. Venäjä on nyt 2010-luvulla laajentanut voimakkaasti sotilaallisia toimia Pohjois-Atlantilla uudelleen kylmän sodan jälkeen. Venäjä on nyt 2010-luvulla aloittanut sotilaallisen varustautumisen myös arktisella alueella. Venäjä on kiihdyttänyt ydinasevarusteluaan.

Noilla Venäjän toimilla Pohjois-Atlantilla ja arktisella alueella on suuri merkitys myös Suomen turvallisuuteen. Paljon suurempi kuin Ukrainan tapahtumilla. Tämä pitäisi Suomessa ymmärtää. Ei olla vielä alkuunkaan ymmärretty. Uhkakuvia ei osata asettaa oikeaan tärkeysjärjestykseen. Höpötellään tosimielellä venäläisten kiinteistöostoista Turun saaristossa suurimpana mahdollisena uhkakuvana.

Norjassa, koko Skandinaviassa ja myös Suomen alueella 25.10.-23.11.2018 pidettävä Naton Trident Juncture 2018 (TRJE18) -suursotaharjoitus on osaltaan Naton vastaus Venäjälle sen pohjoisen varustelutoimissa, mutta vain osaltaan. Suomessa ja Ruotsissa ei ehkä ole osattu ajatella laajempaa kuviota, mihin harjoitus liittyy, ja hyvä niin. Jos Suomessa olisi kyetty hahmottamaan laajempi kuvio, tuskin olisimme lähteneet mukaan harjoitukseen.

Tämän blogikirjoituksen jatko on uuvuttavan pitkä ja melko yksityiskohtainen. Lukeminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, jotka eivät synny ilman todellisesta mielenkiintoa kirjoituksen käsittelemään asiaan. Näitä henkilöitä ei ole montakaan kymmentä Suomessa.

Jatkokirjoituksen yksi avainmäärite on bastion defense concept. Määritteelle ei ole suomenkielistä vastinetta. Kyse on merivoimien strategiasta. Kyse on Venäjän merivoimien strategiasta. Bastion-sanaa ei pidä sotkea Venäjän Bastion-rannikko-ohjuspuolustusjärjestelmään, joita Venäjä parhaillaan rakentaa rannikoilleen. Bastion-rannikko-ohjuspuolustusjärjestelmä voi olla osa ja yleensä onkin osa em. Venäjän merivoimien strategiaa.

Bastion-rannikko-ohjuspuolustusjärjestelmiä (К-300 Бастион) Venäjällä on kahta eri tyyppiä, joista K-300P Bastion-P (К-300П "Бастион-П") on liikuttelevia pyöräalustoja käyttävä ohjusjärjestelmä ja K-300S Bastion-S (К-300С "Бастион-С") ohjussiiloja käyttävä ohjusjärjestelmä.

Käytän jatkossa bastion defense concept -merivoimastrategiasta lyhennettä BDC-strategia, joka on täysin vain minun oma keksimä suomenkielinen määrite. Bastion on puolestaan alue, jolla valtio BDC-strategiaansa harjoittaa. Bastion-alue ei suinkaan koostu vain valtion - tässä tapauksessa Venäjän - aluevesistä vaan myös kansainvälisistä vesistä.

BDC-strategiassa kyse on alueella toimivan merivoiman pyrkimys hallita merialuetta täysin tai vähintään osittain. Hallintaan pyritään sotilaallisin keinoin pinta-aluksilla, sukellusveneillä, lentoaluksilla, sensoreilla, rannikkopuolustusjärjestelmillä jne.

Ulkopuolisten sotavoimien pääsy Bastion-alueelle pyritään estämään tarpeen vaatiessa ja niin päätettäessä kaikin mahdollisin ”laillisin” keinon tekemällä vastapuolen olo mahdollisemman hankalaksi häirinnällä ja muutoin. Kyse on siis siitä, kenellä on avaimet ja voimavarat merialueen hallintaan. Häirinnästä hyvä esimerkki on venäishävittäjien uhittelut Yhdysvaltojen sota-aluksia kohtaan Itämerellä ja Mustallamerellä.

Bastion-alue ja BDC-strategia merivoimiin liittyen sai alkunsa jo 1960-luvulla Neuvostoliiton toimista, joista enemmän seuraavassa luvussa.

Nyt 2010-luvulla Venäjän Pohjois-Atlantin ja Jäämeren Bastion-alueet on esitetty kuvassa 1 (lähde Norjan hallitus, Unified Effort, Norvegian security and defence policy 16.7.2015).

Kuvassa tummemmalla harmaalla alueella Venäjä pyrkii alueen täydelliseen sotilaalliseen kontrolliin (ambition to control) ja vaaleammalla harmaalla alueella Venäjällä on pyrkimys estää sotilaallinen pääsy alueelle tai alueella olo (ambition to denial). Vaaleampi harmaa alue on aluetta, jolla Venäjä pyrkisi tämän kirjoituksen ensimmäisessä luvussa jaotellusti laajassa alueellisessa konfliktissa tai laajamittaisessa konfliktissa estämään esimerkiksi yhteydet Pohjois-Amerikasta Skandinaviaan ja pohjoisen Eurooppaan.

Venäjä pyrkii aina - siis myös rauhan aikana - varmistamaan, että sen Muurmanskin alueelle sijoitut sukellusveneet pääsevät kulkemaan maailman merille vapaasti. Venäjä pyrkii pitämään merivoimillensa ja ilmavoimillensa Norjanmeren ja Pohjanmeren kautta kulkuyhteyden aina Hollannin rannikolle saakka.

Tummempaan harmaan Bastion-alueeseen kuuluvat Norjan ja Suomen pohjoisimmat osat. Alueet, jotka tällä hetkellä ovat sotilaallisia tyhjiöitä. Norjalla ja Suomella ei ole alueella sotavoimaa käytännössä ollenkaan.

On huomattava, että esimerkiksi Skandinaviaa koskevan konfliktin Venäjä laskee alueelliseksi, ei laajamittaiseksi.

                                                                                 ****

Palataan historiassa lyhyesti ja pintapuolisesti 50 vuoden taakse 1960-luvun jälkipuolelle. Neuvostoliiton BDC-strategia ja Bastion-alue pohjoiseen syntyivät tuolloin.

Neuvostoliitto oli tehnyt poliittisen päätöksen, että Neuvostoliitosta pitää tulla merien suurvalta. Haaveena oli merivoimien ylivalta, joka käyttää laivastoa ja ennen kaikkea sukellusveneitä Neuvostoliiton maailmanlaajuisen strategian keskeisenä elementtinä.

Neuvostoliitto kehitti ja rakensi 1960-luvun jälkipuolella Naton koodaamana Yankee-luokan (Налим, проект 667A ja Навага, проект 667АУ) ja ensimmäiset Delta-luokan (Мурена, проект 667Б) strategiset ballistisilla ohjuksilla varustetut ohjussukellusveneet vastauksena Yhdysvaltain George Washington -luokan (SSBN-598) Polaris-ohjuksilla (UGM-27 Polaris) varustetuille sukellusveneille.

Kyseessä oli ensimmäisistä todellista Neuvostoliiton ydinkärjellisistä ballistista SLBM-ohjuksista ydinpelotteena. Yhdysvallat oli Polaris-ohjuksilla ollut muutaman vuoden Neuvostoliittoa edellä. Ensimmäinen Polaris otettiin käyttöön vuonna 1961.

Sotilaallisesti ratkaiseva sysäys Neuvostoliiton toiminnalle Delta-luokan 667B-sukellusveneprojektissa oli Polaris-ohjusten lisäksi Yhdysvaltojen rakentama SOSUS-sensorilinja (Sound Surveillance System) Grönlannin, Islannin Iso-Britannian välille (ns. GIUK-käytävä). Neuvostoliitto oli pitkään tietämätön hyvin salassa pidetystä sensorilinjasta, jonka alkuversion Yhdysvallat rakensi jo 1950-luvun alkupuolella.

Sensorilinjan avulla Yhdysvallat siis tiesi, milloin neuvostoliittolaissukellusveneet ylittivät GIUK-käytävän Atlantille. Neuvostoliiton uuden ballistisen R29-ydinohjuksen (Р-29) 7 700 kilometrin kantomatkan ansiosta sukellusveneet voivat jäädä Neuvostoliiton rannikkovesille Barentsin- ja Norjanmerille, joita Neuvostoliitto alkoi kehittää Bastion-alueiksi uudella merivoimien strategialla.

Murmanskin alueesta tuli Neuvostoliiton sotilaallisen meristrategian keskuspaikka. Murmanskin etuja olivat sukellusveneliikenteen mahdollistavat riittävän syvät kalliovuonot, joiden ansiosta sukellusvenesatamat voitiin rakentaa mantereen suojiin.

Yhdysvallat on nyt kylmän sodan jälkeen uudistamassa rapistuneita vedenalaisia sensoriverkkoja ja muuta vedenalaista sukellusveneiden havainnointikykyä huomioiden Venäjän uudelleen alkanut ja kasvava sotilaallinen aktiivisuus merten syvyyksissä (The Diplomat 4.11.2016). Ensimmäiset Natoa huolestuttaneet ”kaapeliyhteenotot” merten syvyyksissä ovat jo tapahtuneet (Independent 23.11.2017 ja Business Insider 24.12.2017).

Nato ei aluksi 1960-luvulla reagoinut Neuvostoliiton uuteen BDC-strategiaan. Asiaa ei otettu vakavasti. Naton eurooppalaisten jäsenvaltioiden poliittiset päättäjät eivät noteeranneet Neuvostoliiton luoman uuden uhkan merkittävyyttä Naton ammattisotilaiden huomautuksista huolimatta. Neuvostoliitto sai melko vapaasti varustaa Kuolan niemimaan ympäristön merialueita Bastion-alueeksi niin, että uudet strategiset ballistisilla ohjuksilla varustetut ohjussukellusveneet saivat varsin vapaan oleskelun hyvillä laukaisupaikoilla.

Skandinavian niemimaalla oli suuri merkitys läpi koko kylmän sodan vuosien ja etenkin kylmän sodan alkuaikoina, koska Yhdysvaltain ydinasein varustetut pommittajat kulkivat ja oli suunniteltu kulkemaan Skandinavian niemimaan pohjoisosien yli Neuvostoliiton keskiosiin. Itse asiassa koneet saattoivat lentää - ja lensivätkin - myös Suomen Lapin yli.

Yhdysvallat oli sijoittanut lentotukialuksia Norjanmerelle ja Pohjanmerelle suojelemaan näitä ydinpommittajia. Skandinavian niemimaan suuri sotilaallinen merkitys Yhdysvalloille aina 1960-luvun alkupuolelle selviää hyvin myös jonkin aikaa sitten avautuneen CIA-arkiston monesta Skandinaviaa koskevasta dokumentista (CIA Library). Olen käsitellyt joitain Ruotsia ja Suomea koskevia CIA-dokumentteja kirjoituksessa otsikolla ”CIA-asiakirja: Yhdysvallat pelkäsi Suomen luisuvan itäblokin satelliitiksi” (US-blogi 23.5.2017).

Ajan myötä pitkäkantoiset ballistiset ydinohjukset korvasivat ydinpommittajalennot ja Skandinavian merkitys väheni, mutta oli edelleen vahvana läpi koko kylmän sodan. Ruotsi oli liitetty Yhdysvaltain johtamaan Nato-rintamaan turvamaan Norjan ja Tanskan selustaa. Kautta koko kylmän sodan ajan Yhdysvaltain keskeinen huoli Pohjolassa oli Neuvostoliiton maainterventio Suomen ja Ruotsin Lapin läpi aina Skandinavian niemimaan eteläkärkeen saakka.

Eurooppalainen Nato heräsi hitaasti Neuvostoliiton muodostamaan uuteen mereltä puhaltavaan uhkaan. Mielessä ensisijaisena uhkana oli Neuvostoliiton panssarivyörytys läpi Keski-Euroopan. 1960-luvun puolivälissä Naton neuvoa antavissa ryhmässä (Atlantic Policy Advisory Group, APAG) määriteltiin Naton pohjoiselle sivustalle (the northern flank) - siis Skandinavialle - kolme sotilaallista tarkoitusta:

  • ehkäistä ja kontrolloida Neuvostoliiton laivaston pääsyä pohjoisesta lauhkeille vesille

  • toimia perustana vastatoimille ja vastahyökkäykselle mukaan lukien sukellusvenetorjunta

  • toimia sijaintinsa puolesta havaitsijana ja varoittajana Neuvostoliiton mahdollisista hyökkäystoimista

Nato ei kuitenkaan reagoinut poliittisella tasolla vielä vuosiin Neuvostoliiton ballistisilla ohjuksilla varustettuihin ohjussukellusveneisiin. Muutos Natossa tapahtui vasta vuonna 1967, kun Neuvostoliitolla oli jo ensimmäiset Yankee-luokan sukellusveneet valmistumassa (К-137 "Ленинец" 6.11.1967).  No, noistakin ajoista Nato pääsi ryvettymättä yli.

Edellä kirjoitettu on huomioitava myös, kun Neuvostoliitto alkoi puhua 1960-luvulla Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä. Neuvostoliitto sai taitavasti Suomen ja Kekkosen ydinaseriisunnan agitaattoriksi, vaikka Suomessa oli tuolloin myös käsityksiä, että tuolla tavoin toimiessaan Suomi kykeni välttämään YYA-sopimuksen konsultaatiot. Nuo käsitykset olivat vääriä eivätkä kestä yksityiskohtaisempaa tarkastelua.

Murmanskin alueen sotilaallisen merkityksen kasvaessa, Neuvostoliiton mielenkiinto myös Suomen Lappia kohtaan vahvistui 1960-luvun jälkipuolella: ”Kekkonen tarjosi suuria osia Lapista Neuvostoliitolle” (Yle 13.9.2017).

Lapin menetys olisi ollut Suomen sotilaalliselle turvallisuudelle katastrofaalinen.

Puhuttaessa Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä, kyse Neuvostoliitolle oli osaltaan - ja suurelta osaltaan - Murmanskin alueesta, joka oli saanut uusien sukellusveneiden ja ballististen ydinohjusten myötä uuden merkityksen.

Osaltaan kyse oli myös Norjasta, jonka kalliouumeniin varastoitiin runsaasti asevarustusta mukaan lukien ohjuksia. Kyseiset ohjukset olivat varustettavassa myös ydinkärjillä. Neuvostoliittoa ärsytti 1960-luvulla Bodøn kallioluoliin varastoidut yhdysvaltalaiset lyhyen kantaman MGR-1 Honest John -ohjukset, jotka olivat varustettavissa pienillä ydinlatauksilla (NRK, Anlegg 96, 15.2.2015). Neuvostoliito ei kokenut Murmanskin aluetta turvatuksi ja ydinaseeton Pohjola oli yksi toimintaväline.

                                                                                 ****

NATO will need to respond effectively to Russia's return to the North Atlantic

Vapaasti suomennettuna:

Naton on reagoitava tehokkaasti Venäjän paluuseen Pohjois-Atlantille

Oheinen oli otsikko The Royal United Services Institute (RUSI) -tutkimuslaitoksen sivuilla maaliskuussa 2017 (RUSI 6.3.2017). Kirjoitus hyvä ja kannattaa käydä lukemassa (kirjoitus ei kuitenkaan ole vapaasti luettavissa).

Nato on nyt vähän samassa tilanteessa kuin 1960-luvulla pohjoisen sivustan suhteen. Venäjän toimet pohjoisessa ja arktisella alueella ovat huolestuttavia kuten 1960-luvulla.

Mittavien varustelutoimien lisäksi Venäjä on tehnyt provokatiivisia sotilaallisia toimia erityisesti Norjaa vastaan, jotka ovat saaneet myös Yhdysvalat huolestumaan.

Russian submarines are prowling the Atlantic, testing our defences, confronting our command of the seas, and preparing the complex underwater battlespace to give them an edge in any future conflict.” (U.S. Naval Institute 6-2016).

Noin varoitti Venäjästä Yhdysvaltain laivaston Välimerellä olevan 6. laivaston entinen komentaja James G. Foggo III. Vapaasti suomennettuna: ”Venäjän sukellusveneet hiiviskelevät Atlantilla, testaavat puolustustamme, uhmaavat merten määräysvaltaa ja valmistelevat monimutkaista vedenalaista taistelutilaa antamaan heille selkänojaa tulevissa konflikteissa."

Kirjoitus kannattaa käydä lukemassa, jotta saa käsitystä Venäjän sukellusvenetoiminnalla kasvattamasta uhkasta.

Russia has quietly but significantly increased its submarine presence throughout the North Atlantic, leading to a return of Cold War levels of tension.” (Business Insider 3.2.2016).

Noin varoitti Venäjästä Naton vara-amiraali Clive Johnstone. Vapaasti suomennettuna: ”Venäjä on hiljaisesti, mutta merkittävästi lisännyt sukellusvenetoimintaa koko Pohjois-Atlantin alueella, minkä seurauksena sotilaallinen jännitys on noussut kylmän sodan tasolle.

There is now more reported activity from Russian submarines than we've seen since the days of the Cold War” (Business Insider 11.2.2016).

Noin varoitti Venäjästä puolestaan Naton amiraali Jeremy Bender. Vapaasti suomennettuna: ”Venäjän sukellusveneiden toimista on raportoitu enemmän kuin kylmän sodan aikaan.

Muutama esimerkki lehtiotsikkoina Venäjän Bastion-alueella tai Norjaa vastaan tekemistä sotilaallisista toimista viime aikoina pohjoisilla merillä:

Russian forces exercised attack on Svalbard” (vapaasti suomennettuna: ”Venäläiset sotavoimat harjoittelivat hyökkäystä Huippuvuorille”) (AldriMer.no 18.10.2017).

Russland: Svalbard kan utløse krig” (vapaasti suomennettuna: ”Venäjä: Huippuvuoret voi laukaista sodan”) (AldriMer.no 4.10.2017).

Norway says Russia's mock attack on Vardø radar troubles stability in the north” (vapaasti suomennettuna: ”Norja sanoo, että Venäjän hyökkäysharjoitus Vardøn tutkaa vastaan järkyttää pohjoisen alueen vakautta”) (The Barents Observer 13.3.2018).

Russian submarines are prowling around vital undersea cables. It’s making NATO nervous.” (vapaasti suomennettuna: “Venäläiset sukellusveneet hiiviskelevät tärkeiden merenalaisten kaapeleiden ympärillä. Se tekee Naton hermostuneeksi.”) (The Washington Post 2.12.2017).

RAF jets scramble to intercept Russian bombers over North Sea as Nato reports dozens of planes in European airspace” (vapaasti suomennettuna: ”RAF-hävittäjät kiirehtivät pysäyttämään Venäjän pommikoneita Pohjanmeren yllä, kun Nato raportoi kymmeniä [venäläisiä] lentokoneita Euroopan ilmatilassa”) (Daily Mail 30.10.2014).

Russian military instructors plan to land on Svalbard” (vapaasti suomennettuna: ”Venäjän sotilaskouluttajat suunnittelivat maihinlaskeutumista Huippuvuorille”) (The Barents Observer 7.4.2016).

Former defense chief sees a serious Russian threat against Norway’s Finnmark region” (vapaasti suomennettuna: ”Entinen puolustusjohtaja näkee Venäjän vakavan uhkan Norjan Finnmarkin alueelle”) (The Barents Observer 19.9.2018). 

Vastaavia otsikkoja löytyy viime vuosilta pilvin pimein.

Kuvassa 2 on esitetty venäläisen Tupolev Tu-16 strategisen yliäänipommittajan tavanomainen lento Norjanmeren ja Pohjanmeren kautta Norjan rannikkoa myötäillen Venäjän Bastion-alueelta aina Hollannin rannikolle saakka. Kyseinen kuvassa 2 esitetty lento tapahtui 15.1.2018.

Tupolev Tu-16 -pommittajien nimetty kotilentokenttä on Murmanskin Olenogorskissa 68°09'08.8"N 33°27'35.6"E (68.152440, 33.459882), Google-map-1,  joka on myös mm Kuolan niemimaalle sijoitettujen Tupolev Tu-22 -pommittajien kotikenttä. Olenogorskin sotilaslentokentän ydinasevarasto noin 20 kilometrin päässä oleva Bolšoe Ramozeron ydinasevarasto, josta enemmän seuraavissa luvuissa. Merivoimien hallussa oleva Olenogorskin lentokenttä on nimenomaan tarkoitettu raskaille pommittajille jo kylmän sodan ajoista lähtien, koska sen kiitorata on edelleen Kuolan niemimaan lentokentistä pisin, 3,5 kilometriä.

Jos pommittajat varustetaan ydinasein, uusien varastojen valmistuttua lastaus voi tapahtua myös Severomorsk-1-lentotukikohdasta (Североморск-1), 69°01'52.1"N 33°25'18.6"E (69.031134, 33.421832), Google-map-2.  Kyseiseen kenttään liittyvä Okolnaja Guban uusi ydinasevarasto on muutaman kilometrin päässä. Okolnaja Guba on puolestaan kiinni Štšukozeron asevarastoalueessa.

Merivoimien hallinnoimaan Severomorsk-1-lentotukikohtaan liittyvät ydinasevarastot ovat samoja kuin sukellusveneille ja niistä enemmän seuraavissa luvuissa. Kuvaan 2 merkityn pommittajalennon lähtökenttä oli tällä kertaa Severomorsk-1. Severomorskissa on yhteensä kolme sotilaslentokenttää (Severomorsk-1, Severomorsk-2 ja Severomorsk-3).

Vuoden 2017 syksyllä Venäjän Zapad-sotaharjoituksen yhteydessä Venäjän suorittama hyökkäysharjoitus demilitarisoidulle Huippuvuorille oli kylmää suihkua Norjalle. Se oli kylmää suihkua myös koko arktisen alueen sotilaalliselle vakaudelle.

Yhdysvallat ja Norja ovat jo osaltaan reagoineet Venäjän kasvavaan sotilaalliseen uhkaan Pohjois-Atlantilla. Osa toimista on saatettu julkisuuteen, muttei kaikkea:

Hundreds of U.S. Marines land in Norway, irking Russia” (vapaasti suomennettuna: “Sadat Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaat laskeutuivat Norjaan harmittaen Venäjää”) (Reuters 16.1.2017).

U.S. military returns to Iceland” (vapaasti suomennettuna: “Yhdysvaltain sotavoima palaa Islantiin”) (The Barents Observer 10.2.2016).

Norway has ordered five Boeing P-8A Poseidon” (vapaasti suomennettuna: “Norja tilasi viisi Boeing P-8A Poseidon -tiedustelukonetta) (Regjeringen 4.4.2017).

Norjalle uusi huippututka vahtimaan Venäjän liikkeitä” (Yle 31.3.2016). Norja ja Nato saivat tutkauusinnan päätökseen Vardøssa tämän vuoden alkupuolella (NRK Finnmark 13.2.2018) ja Venäjä simuloi hyökkäystä tuliterää tutkaa vastaan tutkan tuhoamiseksi heti sen valmistumisen jälkeen (The Barents Observer 13.3.2018). Venäjä lienee maalittanut myös Suomen puolella Lapissa olevat kiinteät kaukovalvontatutkat.

Kun arvioidaan Venäjän muodostamaa kasvavaa uhkaa pohjoisessa ja arktisella alueella, kyse on ensiksi ydinaseista, toiseksi ydinaseista ja kolmanneksi ydinaseista.

Venäjä kasvattaa ydinasearsenaalia voimalla. Uuden START-sopimuksen mukaan sekä Yhdysvaltojen että Venäjän olisi pitänyt rajoittaa käyttöön otettujen strategisten ydinkärkien määrää 1550:een 5.2.2018 mennessä. Vuodesta 2015 Venäjä on lisännyt käyttöönotettujen ydinkärkien lukumäärää. Keväällä 2017 lukumäärä oli jo 215 ydinkärkeä START-sopimuksen enimmäisrajan yläpuolella. Venäjä on kasvattanut ja kasvattaa edelleen ydinaseistustaan erityisesti Kuolan niemimaalla.

Venäjän muuttuneen ydinasekäyttäytymisen seurauksena myös Yhdysvallat on muuttanut ydinasestrategiaansa. Uusi strategia satasivuisena asiakirjana julkaistiin viime helmikuussa (Nuclear Posture Review 2018). Strategiassa erityisesti pienellä latauksella varustettujen taktisten ydinaseiden käyttö on määritelty uudelleen ja käyttökynnystä on alennettu.

Kohtalokasta ovat Venäjän täysin hallinnassa olevat merialueet Bastion-alueena, jotka on esitetty kuvassa 1 tummempana harmaana sekä myös Venäjän osittain hallinnassa olevat alueet, jotka on merkitty kuvassa 1 vaaleampana harmaana. Näillä alueilla Venäjän sukellusveneillä on melko vapaa oleskelu lyhyellä iskuetäisyydellä Keski-Euroopan kaupungeista.

Seuraavissa luvuissa käsittelen melko yksityiskohtaisesti Venäjän Murmanskin alueella olevat kaikki Pohjoisen laivaston ydinasevarastot mukaan lukien uudet ja vielä rakenteilla olevat varastot.

                                                                                 ****

Venäjän Pohjoisen laivaston käytössä on kaksi kolmasosaa Venäjän merialueen ydinaseista, loput ovat Tyynenmeren laivastossa.

Venäjän pohjoinen laivasto kokonaisuudessaan vuoden 2018 alun tilanteen mukaan sisältäen pinta-alukset ja sukellusveneet sekä myös joukko-osastot on luetteloitu blogikirjoituksessa otsikolla ”Venäjän sotilaallinen varustautuminen arktisella alueella on uhka myös Suomelle”. Yksityiskohtaiset luettelot ovat kirjoituksen lopun ”Blogikirjoitukseen liitetyt teknisluonteiset luettelot” -väliotsikon alla (US-blogi 15.1.2018).

Läntisten tietolähteiden mukaan Venäjällä on Kuolan niemimaalla viisi paikkaa, jonne se on varastoinut ydinohjuksia Pohjoisen laivaston (Северного Флота, Сф ВМФ России) käyttöön. Monelle alueelle on varastoitu myös mm. konventionaalisia ohjuksia.

Joissakin lähteisissä on nimetty vain neljä paikkaa, mutta tällöin vierekkäiset Okolnaja Guba ja Štšukozero on käsitelty yhtenä varastointipaikkana, joka on sinänsä oikein, koska vain toiseen paikkaan liittyy kallioon louhittu ydinaseluola.

Vanha kylmän sodan aikaan suljettuna sotilaskaupunkina tunnettu Zaozjorsk (Заозёрск, Zaozyorsk) on ollut myös vanha ydinaseiden säilytyspaikka 1960-luvulta lähtien, mutta ei tiettävästi enää muutoin kuin alueella sijaitsevan Zapadnaja Litsan suhteen. Zaozjorsk tunnetaan historiassa myös nimellä Severomorsk-7 (Североморск-7) ja Murmansk-150 (Мурманск-150). Monet Kuolan niemimaan ydinasesäilytyspaikat tunnetaan myös muilla nimillä, joten karttakoordinaatit ovat ratkaisevia.

Nuo viisi paikkaa ovat:

  • Gadžijevo (Гаджиево, Gadzhiyevo), 69°15'02.5"N 33°21'26.5"E (69.250688, 33.357366), Google-map-3

  • Okolnaja Guba (Окольанья Губа, Okolnaya Bay), 69°05'29.5"N 33°29'44.7"E (69.091535, 33.495739), Google-map-4

  • Štšukozero (Шукозеро, Shcukozero), 69°06'58.8"N 33°31'29.0"E (69.116342, 33.524709), Google-map-5
  • Bolšoe Ramozero (Большое Рамозеро, Bolshoya Ramozero), 68°14'34.8"N 33°52'01.6"E (68.243008, 33.867102), Google-map-6A sekä 68°15'30.1"N 33°50'36.6"E (68.258363, 33.843499), Google-map-6B
  • Zapadnaja Litsa (Западная Лица, Nerpicha), 69°25'25.6"N 32°21'30.1"E (69.423781, 32.35835), Google-map-7

Oheisten paikkojen sijainnit on esitetty kuvassa 3.

Tarkasti ottaen englanninkielinen nimi Nerpicha (Западная Лица Zapadnaja Litsa, Google-map-7), käsitti itse asiassa kaikkiaan viisi  eri meritukikohtaa, jotka ovat varsinainen Zapadnaja Litsa (Западная Лица, Zapadnaya Litsa, Google-map-7A), Vidjajevo (Видяево, Vidyayevo, Google-map-7B), Gadžijevo (Гаджиево, Gadzhievo, Google-map-7C), Severomorsk (Североморск, Severomorsk, Google-map-7D) ja Gremiha (Гремиха, Gremikha, entinen Йоканьга, Jokanga, Google-map-7E).

Nimet ovat hankalia, koska ne ovat muuttuneet historian saatossa ja samoilla paikoilla voi olla monta eri nimeä. Kylmän sodan aikaan suljetuilla sotilaskaupungeilla oli vielä omat nimensä.  Kaupunkipiirikunnan ja kaupungin samannimisyys osaltaan voi aiheuttaa myös sekaannusta.

Nerpicha on tässä yhteydessä yhtä kuin suomenkielinen Zapadnaja Litsa (Западная Лица), koska ydinohjusvarasto on siellä 69°25'25.6"N 32°21'30.1"E -karttapisteessä ja koska tukikohta on Venäjän Pohjoisen laivaston tärkein sukellusvenetukikohta Zaozjerskin (Заозёрск, 69°24'15.5"N 32°26'59.6"E, 69.4043, 32.4499, Google-map-8) vanhan suljettuna sotilasalueena tunnetun kaupunkipiirikunnan alueella. Западная Лица -tukihohdan sukelluvenesatamien kooodinaatit ovat 69°26'14.6"N 32°25'17.0"E (69.437386, 32.421389), Google-map-9  ja 69°26'02.1"N 32°21'36.1"E (69.433927, 32.360019), Google-map-10. Zapadnaja Litsan ydinasevarasto oli olemassa kylmän sodan aikaan Bolšoe Ramozeroa vastaavasti. Vanhan sotilaskaupunki Zaozjorskin alueella ydinaseet ovat siis tällä hetkellä Zapadnaja Litsassa.

Bolšoe Ramozero on puolestaan ainoa sisämaan ydinasevarastopaikka ja oli olemassa jo kylmän sodan aikaan. Paikka koostuu kahdesta erillisestä alueesta 6A- ja 6B-karttalinkkien mukaisesti, joissa toisessa (68°15'30.1"N 33°50'36.6"E) on kaksi erillistä sisäänkäyntiä maan alle ympäristöstä eristetyn alueen päissä. Kallion sisällä Bolšoe Ramozero lienee yhtenäinen ydinaseiden säilytyspaikka.

Bolšoe Ramozero palvelee lähinnä Olenogorskin sotilaslentokenttää ja siellä olevia Tupolev-pommittajia, jotka kiertelevät Norjanmeren ja Pohjanmeren kautta aina Keski-Euroopan porteilla. Lentävästä pommittajasta ei voi päätellä, onko sen risteilyohjukset varustettu konventionaalisilla kärjillä vai ydinkärjillä. Sotilastiedustelun on tehtävä analyysi mahdollista pommittajan ydinaseista satelliittitietojen pohjalta jo lähtökentällä, kun pommittajaa lastataan.

Gadžijevo on noin 180 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 100 kilometrin päässä Norjan rajasta. Okolnaja Guba on noin 175 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 105 kilometrin päässä Norjan rajasta. Štšukozero on noin 180 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 110 kilometrin päässä Norjan rajasta. Bolšoe Ramozero on noin 180 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 170 kilometrin päässä Norjan rajasta. Zapadnaja Litsa on noin 115 kilometrin päässä Suomen rajasta ja vain noin 55 kilometrin päässä Norjan rajasta.

Venäjän myös uudet sukellusveneiden ydinasevarastot ovat kiinni Suomen ja Norjan rajoissa. Kun puhutaan ydinaseista, reilu sata kilometriä on lyhyt matka. Suomen ja Norjan sekä myös Ruotsin on syytä olla huolissaan huomioiden Venäjän uudet linjaukset ydinaseiden käytössä. Valtiorajaan liittyvät ydinasevarastot ovat aina sotilaallinen turvallisuusriski naapurivaltioille. Ihan aina.

Varastoja Kuolan niemimaalla on aina ollut kylmän sodan ajoista alkaen, mutta nyt Venäjä lisää merellä käytettäviä ydinaseita varastoiden niitä yhä enemmän Kuolan niemimaalle. Varastoalueilla on satelliittikuvien perustella säilötty runsaasti myös konventionaalista ohjusvarustusta. Laajat varastoalueet ovat monikäyttöisiä, mihin viittaavat monet valitut rakenneratkaisut sekä kulkuyhteysratkaisut.

                                                                                 ****

Venäjällä on meneillään vuonna 2010 alkanut asejärjestelmien kehittämisohjelma. Ohjelma on latinallisin kirjaimin lyhenteenä GPV-2020 (Государственная программа вооружений, ГПВ-2020).

Laivastossa ohjelman kärkihanke on ballistisilla ydinohjuksilla varustettujen Borei-luokan (Борей, проект 955) ydinsukellusveneiden kehittäminen. Kyse on neljännen sukupolven ballististen ohjussukellusveneiden luokasta. Kahdeksasta suunnitellusta uudesta Borei-luokan veneestä on valmiina kolme ja viisi rakenteilla. Kahdeksasta ydinsukellusveneestä viisi tulee Tyynenmeren laivastolle ja kolme Pohjoiselle laivastolle.

Kolmen uuden Borei-luokan ydinsukellusveneen kotisatama on Gadžijevo. Joissakin lähteissä Okolnaja Guba nimettynä kotisatamaksi on väärä tieto, mutta ydinsukellusveneet voivat käyttää myös Okolnaja Gubaa satamanaan. Gadžijevossa tulevat olemaan kaikki kolme vuosina 2012-14 valmistuneet alukset: К-535 Юрий Долгорукий (aikaisempi nimi К-535 Санкт-Петербург), К-550 Александр Невский ja К-551 Владимир Мономах (Russian ships.info). Alusten tämän hetken todellisesta operatiivisesta käytöstä ei ole varmuutta, mutta luotettavana pidetyn Russian ships -sivuston mukaan Aleksander Nevskin (К-550 Александр Невский) ja Vladimir Monomahin (К-551 Владимир Мономах) käyttöönotto olisi tapahtunut jo 23.12.2013 ja 10.12.2014.

Borei-luokan ydinsukellusveneen tärkein ydinase on Bulava-ohjukset (Д-30 / Р-30 / 3М-30 Булава). Ohjus on järeä 16 tonnia painava ja 11,5 metriä pitkä ballistinen ydinohjus 9 500 kilometrin kantomatkalla. Izvestijan mukaan Kuolan niemimaalle tullaan varastoimaan yhteensä 200 Bulava-ohjusta (Известия 11.12.2013). Jo valmistuneet kolme sukellusvenettä voivat kantaa kerrallaan 16 ohjusta, uudet sukellusveneet 20 ohjusta. Ydinkärkiä 16 ohjuksessa on yhteensä 96 kappaletta. 200 ohjuksessa on siis yhteensä 1200 ydinkärkeä. Tuhovoimaa löytyy.

Raskaiden ja pitkien ohjusten siirto sukellusveneisiin edellyttävät sukellusvenesatamissa kunnon nostureita, joita Venäjä on nyt rakentanut tai uudistanut. Uusia tai uusittuja raskaalla nosturilla varustettuja satamalaitureita on Severomorskin vierellä Zapadnaja Litsan ydinasekallioluolaan liittyen koordinaattipisteessä 69°05'32.1"N 33°27'17.2"E (69.092262, 33.454783), Google-map-11 ja Gadžijevon ydinasekallioluolaan liittyen koordinaattipisteessä 69°15'39.3"N 33°20'32.6"E (69.260916, 33.342386), Google-map-12.  Google-map-12:ssa on juuri sukellusvene nosturin alla satelliittikuvan ottohetkellä. Sukellusveneen ohjuslaukaisusolujen (”cell”) 16 säiliötä (”canister”) ovat nähtävissä. Kuvan sukellusveneessä on siis 16 ohjuslaukaisuputkea.

Toinen ballistisilla ydinohjuksilla varustettu ydinsukellusvenetyyppi, jonka kotisatamana on niin ikään Gadžijevo, on Tula tai Delta-IV Naton koodaamana (К-114 Тула, проект 667БДРМ). Tula-luokan sukellusveneet ovat vanhoja, malli on kehitetty jo 1970-luvulla. Pohjoisella laivastolla on yhteensä kahdeksan Tula-luokan sukellusvenettä.

Gadžijevossa toimii 31. sukellusvenedivisioona (31-я дивизия подводных лодок), jonka edellä mainitut alukset on tarkemmin luetteloitu kirjoituksessa otsikolla ”Venäjän sotilaallinen varustautuminen arktisella alueella on uhka myös Suomelle”, kirjoituksen lopun ”Blogikirjoitukseen liitetyt teknisluonteiset luettelot” -väliotsikon alla (US-blogi 15.1.2018).

                                                                                 ****

Pohjoisen laivaston viisi ydinasevarastoa ovat siis Gadžijevossa, Okolnaja Gubassa, Štšukozerossa, Bolšoe Ramozerossa ja Zapadnaja Litsassa. Tai oikeastaan neljä, jos Okolnaja Guba ja Štšukozero käsitetään yhdeksi varastopaikaksi.

Tarkastellaan aluksi vanhempia Bolšoe Ramozeron ja Zapadnaja Litsan varastoja sen jälkeen tarkemmin kahta tai kolmea uusinta juuri valmistunutta tai valmistumassa olevaa varastoaluetta, jotka ovat Gadžijevo sekä Okolnaja Guba ja Štšukozero.

Bolšoe Ramozerossa oleva vanhempi ydinasevarasto on esitetty kuvassa 4. Itseasiassa ydinasevarasto - tai paremminkin sen maanpäälliset osat - on kahdella erillisellä alueella ja suurempi alue on pitkulainen päissä olevilla käynneillä. Kuvassa 5 on esitetty yksi maanpäällinen osa kolmesta sekä rakennelmat, miten alue on erotettu ympäristöstä. Laajempi alue on erotettu maamuotoilulla ja kahdella korkealla aidalla, itse yhteys ydinaseluolaan maan alle on myös erottu muusta alueesta aitauksella.

On muistettava, että koko alue on avonaista sotilasaluetta. Jos ei erikseen tiedä, että maan alla on ydinasevarasto, ei sitä voi pelkästään satelliittikuvista päätellä ilman ennakkotietoa.

Olenogorskin sotilaslentokenttä on noin 20 kilometrin päässä ydinasevarastosta ja tuolle kentälle on sijoitettu mm. Kuolan Tupolev Tu-22 -pommittajat, jotka voidaan ladata ydinasein. Noita Tupolev-pommittajiin liitettäviä ydinaseita on käsitelty tarkemmin blogikirjoituksessa otsikolla ”Yhdysvaltojen ydinaseet luovat turvaa myös Suomelle” (US-Blogi 9.2.2017). Pommittajien ydinaseita lienee varastoitu juuri tuonne Bolšoe Ramozeron varastoon.

Zapadnaja Litsan ydinasevarasto on esitetty kuvassa 6. Varasto on louhittu kallioon ja maanpäälliset osat ovat varsin huomaamattomia. Jos ei tiedä, että maan alla kallioon louhittuna on ydinasevarasto, ei sitä voi pelkästään satelliittikuvista päätellä ilman ennakkotietoa. Zapadnaja Litsan ydinasevarasto palvelee alussatamia, jotka on esitetty kuvassa 7. Kuvanottohetkellä satamalaitureissa on neljä sukellusvenettä, joista yksi on tunnistettava ja on Oscar II -luokan sukellusvene (Антейпроект 949А).

Štšukozero ja Okolnaja Guba ovat vierekkäisiä varastoalueita Severomorskin vierellä. Kahden erillisen varastoalueet - etenkin Štšukozero - ovat laajoja ja ne on esitetty kuvassa 8 ja 9. Štšukozeron ja Okolnaja Guban keskinäinen välimatka on vain pari kilometriä ja ovat käytännössä liitettyjä. Štšukozero varastoalue on laajin rakenteilla olevista.

Štšukozeron ja Okolnaja Guban varastoalueet palvelevat Severomorskin satamalaiturien sukellusveneitä ja pinta-aluksia kuvan 10 mukaisesti. Kuvanottohetkellä satamassa on vain yksi sukellusvene. Kuvassa 11 on esitetty Okolnaja Guban varastoalueella taivasalla olevia ohjuksia - ilmatorjuntaohjuksia sekä muita konventionaalisia ohjuksia -, joita Venäjällä on tapana pinota kuin halkoja taivasalle.

Itse ydinohjukset ovat kallion sisällä luolissa, joiden kaksi suuaukkoa on kuvan 8 oikeassa alakulmassa (punaiset nuolet). Kallioon johtavia suuaukkoja on useita. Kalliovarastoaukoista ohjusten uuteen tai uudistettuun lastauslaituriin on alle kilometrin matka (Google-map-11). Todennäköisesti 11-12 metriä pitkät ja raskaat Bulava-ohjukset nostetaan kallioluolista kuvassa 8 esitettyjen lastaustaskujen kautta, mihin viittaa alueen aitajärjestelmät vartiotorneineen tai -mastoineen.

Gadžijevon ydinasevarastoja on esitetty kuvassa 12. Kuvassa osa asevarastoista on valmiita, osa rakennustyön alla. Kuvassa on 13 on esitetty yksittäinen kaksi valmistunutta varastoa. The Barants Observer -sivuston mukaan betoniseinien paksuus on suuruusluokaltaan noin yhden metrin luokkaa, varaston kattopintaan ulottuva maavalli suojaa maanpäällisiä osia. Rakentamistapa viittaa konventionaalisinten aseiden ammus- ja ohjusvarastoissa maavalleineen. Alue on aidattu kuten edellä mainitut muut alueet.

Kuvassa 14 on esitetty sisäänkäynnit kallioluoliin, joissa ydinaseet säilytetään. Sisäänkäynnit kallioluoliin aidataan aina erikseen. Kuvassa 15 on esitetty Gadžijevon alussatamat, joita varastoalue palvelee. Kuvanottohetkellä satamalaitureissa on seitsemän sukellusvenettä.  Varastoista satamalaitureihin ja ohjusten lastauslaituriin on noin kilometrin matka (Google-map-12).

Kuvassa 16 on esitetty, miten ydinaseita sisältävät alueet on aidattu nyt uusilla rakenteilla olevilla alueilla. Aitaus ei vaikuta meistä kummoiselta, mutta on muistettava, mistä sotilasalueesta on kokonaisuudessaan kysymys. Uusissa alueissa aitaus käsittää 2-3 erillistä aitaa välialueineen ja lisäksi aitavyöhykkeeseen liittyvän maastomuotoilun. Ydinasevarastojen suuaukot on erotettu muusta varastoalueesta erillisellä aitarakennelmalla. Vartiotorneja tai -mastoja on käytetty siellä, missä on sisäänmenot ydinaseita sisältäviin varastoihin. Kuvan 17 vartiotornit tai -mastot ovat Okolnaja Guban varastoalueelta.

                                                                                 ****

Venäjällä ohjusmuotoiset sukellusveneisiin, pinta-aluksiin, pommittajien risteilyohjuksiin tai maavoimien pyörällä liikkuviin ohjausjärjestelmien ohjuksiin modifioidut ydinaseet eivät ole varastoituna niin kuin me lännessä uskomme tai näemme ydinaseita säilytettävän. Varastot voivat sijaita hyvinkin lähellä asutusta. Useimmat varastot ovat laajoja ja niiden alueille on varastoitu myös konventionaalista aseistusta, etenkin ohjuksia. Itse ydinaseet on aina kuitenkin sijoitettu louhittuihin kallioluoliin.

Nyt uusissa vuonna 2013 aloitetussa rakentamisessa varastoalueet on erotettu ympäristöstä kahdella tai kolmella erillisellä aitarakennelmalla ja siihen liittyvällä maastomuokkauksella, mutta käynti ydinaseiden kallioluolaan on vielä eristetty erikseen vastaavalla aitarakennelmalla. Kallioluolan suuaukon aitarakennelmaan on liitetty vartiotorneja tai -mastoja.

Lähtökohta: uusien ydinaseita sisältävien maanalaisten varastojen aitarakennelmat on Venäjällä varustettu vartiotorneilla tai -mastoilla, konventionaalisia aseita sisältävien varastojen ei.

Kuolan niemimaa on yksi tapaus Suomen ja Norjan rajassa kiinni olevana ydinasevarastona, mutta Suomelle ja Baltian maille toinen tapaus on Laukaa tai Ylä-Laukaa, venäläisittäin Луга. Laukaan tapaus on mielenkiintoinen.

Kirjoitin Venäjän Laukaaseen rakentamista uusista maanalaista asevarastoita blogikirjoituksen keväällä otsikolla ”Venäjän lähialueittemme Iskander-ohjustukikohdat esittelyssä” (US-blogi 3.4.2018).

Kirjoituksessa käsiteltiin massiivisia maanalaisia varastorakennelmia, jotka Venäjä rakensi Laukaaseen samaan aikaan kuin Kuolan uusia ydinasevarastoja aloitettiin rakentaa muutama vuosi sitten. Varastot liittyvät osaltaan Iskander-ohjuksiin, mutta kysymys kuuluu, onko 20 hehtaarin varastoissa myös Iskander-ohjusten ydinkärkiä? Alueen koordinaattipiste on 58°44'40.8"N 29°47'35.8"E (58.744663, 29.793264), Google-map-13.

Kysymykseen ei ole vielä varmaa ja varmennettua vastausta kuten Kuolan osalta, mutta vahvistamattomien tietojen perusteella Venäjä säilöö ydinkärkiä myös Laukaassa. Väitän siis, että Laukaaseen on sijoitettu Iskander-ohjusten ydinkärkiä. 58°44'40.8"N 29°47'35.8"E-karttapisteessä rakentamisen periaatteet ovat samat kuin Kuolan uusissa ydinasevarastoissa. Venäjä ei aseta vartiotorneja tai -mastoja kuin ydinaseita sisältäviin varastoalueisiin.

Iskander-ohjusten ydinkärjet ovat sellaisia, joilla Venäjä voisi vakavasti uhata Suomea, joka ei ole ydinasesuojan alla vastaavasti kuin Baltian maat. Suomi ei tällä hetkellä pysty vastamaan tuollaiseen uhkaan.

Laukaasta Iskander-ohjuspeitto yltää pitkälle Suomeen. Etäisyys Suomen rajalle on lyhimmillään hieman päälle 200 kilometriä ja lentoaika voidaan laskea vielä minuuteissa.

Venäjä ei tarvitse Suomen Nato-jäsenyyttä uhatakseen Suomea ydinaseilla. Venäjä uhkaa jo nyt, vaikka Suomi ei ole Naton jäsen. Arvioisin kuitenkin, että taktisesti ovela presidentti Vladimir Putin viestittänyt selvästi presidentti Sauli Niinistölle, että jos Suomi liittyy Natoon, Laukaan Iskander-ohjukset mahdollisine ydinkärkineen suunnataan myös Suomeen ikään kuin niitä ei jo olisi suunnattu. Tuo on saanut Niinistön pelokkaaksi, mikä on usein näkynyt hänen kasvoiltaan.

Jos joku ajattelee, ettei Venäjä voi uhata Suomea ydinaseilla vain Suomen ollessa Naton jäsenmaa, hän on täysin väärässä. Asia on juuri päinvastoin. Ydinasevalta käyttäytyy ydinasevaltaa vastaan toisin kuin ei-ydinasevaltaa vastaan. Nato-maat ovat siis Yhdysvaltain, Ranskan ja Iso-Britannian hallussa olevien ydinaseiden ydinasesuojan alla, Suomi ei ole.

Laukaan raskaasti eristetty varastoalue on esitetty kuvassa 18. Alueen perusteelliset rakennelmat ja suojaukset on esitetty kuvassa 19. Aitaus, maavallitus ja vartiotornit. Perusteellisemmat kuin Kuolan niemimaalla ymmärrettävistä syistä. Alue on nimittäin kiinni Laukaan siviiliasutuksessa.

Kun Suomessa monet vannoutuneet pasifistit - kuten vaikkapa Erkki Tuomioja - puhuvat ydinaseista ja YK:n ydinasekieltosopimuksesta, miksi he eivät ole ollenkaan huolissaan Venäjän Suomen rajassa kiinni olevissa ydinaseista?

]]>
24 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262390-venajan-rakensi-uudet-ydinasevarastot-kiinni-suomen-ja-norjan-rajaan#comments Iskander -ohjukset Nato Turpo Venäjän uhka Ydinaseet Thu, 11 Oct 2018 12:25:48 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262390-venajan-rakensi-uudet-ydinasevarastot-kiinni-suomen-ja-norjan-rajaan
Iran – seuraava (kauppa)sotanäyttämö? http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259293-iran-seuraava-kauppasotanayttamo <p>Ellei aseellinen sota, niin ainakin kauppasota, jossa itä ja länsi ovat jälleen eri puolilla &ndash; lietsoen jälleen vastakkainasettelua. Venäjä ja Kiina vakuuttavat pysyvänsä tehdyn yhteissopimuksen takana, koska sopimusrikkoja ei ole toteen näytetty eli todisteita Iranin ydinase- ja ballististen ohjusten kehittelystä ei ole näyttöä - vedenpitävästi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EU saattaa livetä peloissaan US&#39; n puolella ja pyörtää lupauksensa olla tehdyn yhteissopimuksen takana. Kiina ei hevin lähde kauppasotaan &ndash; aloittajana, vaan on vapaakaupan kannattaja, mutta omin erilaisin kotimaaehdoin. Tässä kohtaa on huomattava, että Kiinalla on maailman suurin sisämarkkinapotentiaali, jo kuitenkin kohta myös reaalisena.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Iran ei ole arabivaltio ja sieltä käsin ollaan tukemassa sitä toista islamismin pääsuuntaa &ndash; <a href="https://yle.fi/uutiset/3-6887486">shiialaisuutta</a></strong></p><p>Onko tässä lopulta uskontojen sota kyseessä, ainakin Islamistiselta osa-alueeltaan [1, kun Iran mielellään näkee tehtäväkseen tukea <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/02/todellisuutta-syyrian-juurisyista.html">Syyrian</a> laillista hallintoa kapinallisterroristeja vastaan &ndash; sama tilanne näyttää olevan toisin päin Jemenissä, jossa Iran on perinteikkäästi Saudi-Arabiaa vastaan &ndash; oli sitten kyseessä kauppa- tai sotatilanne.</p><p>Mikä onkaan saudien rooli ja osuus Jemenin katastrofissa [2, joka on nimetty tämän hetken katastrofaalisimmaksi &ndash; siviilien näkökulmasta. Kävikö <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259223-amerikkalainen-unelma-maailman-herruudesta">US</a> pommittamassa Jemeniä? [3</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p>Helsingin Sanomat kirjoitti Iranin US-kauppapakotepolitiikasta kiintoisasti</p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005785999.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005785999.html</a> -</p><p><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005785999.html">Iran on pian suurissa vaikeuksissa, kun Trumpin määräämät pakotteet osuvat öljyyn &ndash; suomalaisasiantuntija arvioi, mitä pakotteista seuraa</a></p><p><em>Lukijakommentti</em>: Ilkka Luoma 10.8.2018 - 8:55</p><p>Aivan ensimmäiseksi palaamme historiaan, kun shaahi <strong>Reza Pahlavi</strong> [4 kaatui <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Iran">Iranissa</a> ja islamistit astuivat ajatollah <strong>Ruhollah Khomeinin</strong> johdolla valtaan - näin US&#39; n ote Iranista kirposi. Sitten käytiin Iranin ja Irakin sota, jossa US&#39; varmuuden vuoksi aseisti molempia osapuolia. Myöhemmin Israel ja US&#39; CIA kurittivat iranilaisten ydinenergialaitosta Stuxnet-iskulla [5. Herää kysymys mitä kukin saa tehdä ja mitä ei.<br /><br />Israelilla tiedetään olevan ydinase, jonka se katsoo olevan henkivakuutus &quot;arabipuristuksessaan&quot;. Pitäisikö Israelin (de facto) ydinase jotenkin sanktioita?<br /><br />Nyt EU, Venäjä ja Kiina ovat ilmoittaneet, etteivät noteeraa amerikkalaisten Iran-pakotteita. Näinkö tulevassa öljykaupassa siirrytään osittain turvallisempaan ja kiristysvapaaseen Kiinan valuuttaan &ndash; renmimbiin? [6.<br /><br />Lopuksi kysyn, miksi mediakin tämän tyyppisin kirjoituksin &quot;on taipumassa&quot; mielivaltaiseen US-kauppapakotepolitiikkaan, joka enteilee alistumista amerikkalaisten maailmanpoliisiroolin [7 edelleen hyväksymiseen. Näin luodaan syvenevää idän ja lännen vastakkainasettelua! Tämä olisi erityisen tarkkaan mietittävä täällä Suomessa - meidän ollen <em>idän ja lännen vedenjakajalla</em>.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Entä Saudi-Arabia &ndash; US&#39; n viimeinen uskollinen lukko ylläpitämään amerikkalaista hegemoniaa alueella</strong></p><p>Jälleen HS:</p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005785565.html">https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005785565.html</a> -</p><p><a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005785565.html">Kanada ansaitsee tukea kiistassa Saudi-Arabian kanssa</a></p><p><em>Lukijakommentti</em>: Ilkka Luoma 10.8.2018 - 3:32</p><p>Kirjoituksen loppuosasta: &quot; ... <em>Saa rauhallista tukea muilta länsimailta</em>&quot; - omituinen päätös kirjoitukselle; eikö muiden maiden tuki ole niin tärkeää, että olisi toivonut juuri Jemenin tapahtumien osalta inhimillisesti tukea <em>kaikilta mailta</em>, jottei Jemenin kaltaista <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/lahi-ita/liikaa-toissijaista-vahinkoa-usa-taivutteli-saudit-lopettamaan-jemenin-pommitukset/">verilöylyn</a> enää jatketa. Onko juuri Kanadan saatava tukea <em>vain</em> länsimaista, jotka edustavat maailman väestöpohjasta vain noin 20 prosenttia! Lyödäänkö näin rumpua, että idän ja lännen välinen vastakkainasettelu entisestään kasvaisi?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Missä mennään maailma &ndash; kun vastakkainasettelu idän ja lännen välillä kiihtyy kiihtymistään?</strong></p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250996-nato-voimistaa-itseaan-vastakkainasettelu-kiihtyy">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250996-nato-voimistaa-itseaan-vastakkainasettelu-kiihtyy</a> &ndash; [325]</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256147-lansi-kay-jo-asemoitumissotaa-idan-kanssa">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256147-lansi-kay-jo-asemoitumissotaa-idan-kanssa</a> &ndash; [52]</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249399-ita-ja-lansi-tormaavat-tarvitsemme-kriisin-kestavan-presidentin">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249399-ita-ja-lansi-tormaavat-tarvitsemme-kriisin-kestavan-presidentin</a> - [145]</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>EKSTRA</strong> [TIEDE]</p><p>~ <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/75696/iran-seuraava-us-sotanayttamo?changed=1533798632">https://www.tiede.fi/keskustelu/75696/iran-seuraava-us-sotanayttamo?changed=1533798632</a> -</p><p>...</p><p><em>Viitteet</em>:</p><p>[1 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/nujertaako-suvaitsemattomuus.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/nujertaako-suvaitsemattomuus.html</a> -</p><p>[2 ~ <a href="https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/YKn-pääsihteeri-peräänkuuluttaa-tutkintaa-lapsiin-kohdistuneesta-ilmaiskusta-Jemenissä/1239062">https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/YKn-p%C3%A4%C3%A4sihteeri-per%C3%A4%C3%A4nkuuluttaa-tutkintaa-lapsiin-kohdistuneesta-ilmaiskusta-Jemeniss%C3%A4/1239062</a> -</p><p>[3 ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9430278">https://yle.fi/uutiset/3-9430278</a> -</p><p>[4 ~ <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Mohammad_Reza_Pahlavi">https://fi.wikipedia.org/wiki/Mohammad_Reza_Pahlavi</a> -</p><p>[5 ~ <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Stuxnet">https://en.wikipedia.org/wiki/Stuxnet</a> -</p><p>[6 FIKTIO ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/korvaammeko-euron-kiinan-yuanilla.html">http://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/korvaammeko-euron-kiinan-yuanilla.html</a> -</p><p>[7 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/01/uusi-maailmanjarjestys-yhden.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/01/uusi-maailmanjarjestys-yhden.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15367305/iran-seuraava-(kauppa)sotanayttamo">24</a> <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/75696/iran-seuraava-us-sotanayttamo?page=1#comment-2523508">T</a> BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/1011860495662771/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/966827946860466/">FB</a> BLOG 176486</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> iran_tiella_sotaan_10082018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 10082018e</p><p>&nbsp;</p><p>514_4963 | 11:13 &ndash; 12:41</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ellei aseellinen sota, niin ainakin kauppasota, jossa itä ja länsi ovat jälleen eri puolilla – lietsoen jälleen vastakkainasettelua. Venäjä ja Kiina vakuuttavat pysyvänsä tehdyn yhteissopimuksen takana, koska sopimusrikkoja ei ole toteen näytetty eli todisteita Iranin ydinase- ja ballististen ohjusten kehittelystä ei ole näyttöä - vedenpitävästi.

 

EU saattaa livetä peloissaan US' n puolella ja pyörtää lupauksensa olla tehdyn yhteissopimuksen takana. Kiina ei hevin lähde kauppasotaan – aloittajana, vaan on vapaakaupan kannattaja, mutta omin erilaisin kotimaaehdoin. Tässä kohtaa on huomattava, että Kiinalla on maailman suurin sisämarkkinapotentiaali, jo kuitenkin kohta myös reaalisena.

 

Iran ei ole arabivaltio ja sieltä käsin ollaan tukemassa sitä toista islamismin pääsuuntaa – shiialaisuutta

Onko tässä lopulta uskontojen sota kyseessä, ainakin Islamistiselta osa-alueeltaan [1, kun Iran mielellään näkee tehtäväkseen tukea Syyrian laillista hallintoa kapinallisterroristeja vastaan – sama tilanne näyttää olevan toisin päin Jemenissä, jossa Iran on perinteikkäästi Saudi-Arabiaa vastaan – oli sitten kyseessä kauppa- tai sotatilanne.

Mikä onkaan saudien rooli ja osuus Jemenin katastrofissa [2, joka on nimetty tämän hetken katastrofaalisimmaksi – siviilien näkökulmasta. Kävikö US pommittamassa Jemeniä? [3

 

...

Helsingin Sanomat kirjoitti Iranin US-kauppapakotepolitiikasta kiintoisasti

~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005785999.html -

Iran on pian suurissa vaikeuksissa, kun Trumpin määräämät pakotteet osuvat öljyyn – suomalaisasiantuntija arvioi, mitä pakotteista seuraa

Lukijakommentti: Ilkka Luoma 10.8.2018 - 8:55

Aivan ensimmäiseksi palaamme historiaan, kun shaahi Reza Pahlavi [4 kaatui Iranissa ja islamistit astuivat ajatollah Ruhollah Khomeinin johdolla valtaan - näin US' n ote Iranista kirposi. Sitten käytiin Iranin ja Irakin sota, jossa US' varmuuden vuoksi aseisti molempia osapuolia. Myöhemmin Israel ja US' CIA kurittivat iranilaisten ydinenergialaitosta Stuxnet-iskulla [5. Herää kysymys mitä kukin saa tehdä ja mitä ei.

Israelilla tiedetään olevan ydinase, jonka se katsoo olevan henkivakuutus "arabipuristuksessaan". Pitäisikö Israelin (de facto) ydinase jotenkin sanktioita?

Nyt EU, Venäjä ja Kiina ovat ilmoittaneet, etteivät noteeraa amerikkalaisten Iran-pakotteita. Näinkö tulevassa öljykaupassa siirrytään osittain turvallisempaan ja kiristysvapaaseen Kiinan valuuttaan – renmimbiin? [6.

Lopuksi kysyn, miksi mediakin tämän tyyppisin kirjoituksin "on taipumassa" mielivaltaiseen US-kauppapakotepolitiikkaan, joka enteilee alistumista amerikkalaisten maailmanpoliisiroolin [7 edelleen hyväksymiseen. Näin luodaan syvenevää idän ja lännen vastakkainasettelua! Tämä olisi erityisen tarkkaan mietittävä täällä Suomessa - meidän ollen idän ja lännen vedenjakajalla.

 

Entä Saudi-Arabia – US' n viimeinen uskollinen lukko ylläpitämään amerikkalaista hegemoniaa alueella

Jälleen HS:

~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005785565.html -

Kanada ansaitsee tukea kiistassa Saudi-Arabian kanssa

Lukijakommentti: Ilkka Luoma 10.8.2018 - 3:32

Kirjoituksen loppuosasta: " ... Saa rauhallista tukea muilta länsimailta" - omituinen päätös kirjoitukselle; eikö muiden maiden tuki ole niin tärkeää, että olisi toivonut juuri Jemenin tapahtumien osalta inhimillisesti tukea kaikilta mailta, jottei Jemenin kaltaista verilöylyn enää jatketa. Onko juuri Kanadan saatava tukea vain länsimaista, jotka edustavat maailman väestöpohjasta vain noin 20 prosenttia! Lyödäänkö näin rumpua, että idän ja lännen välinen vastakkainasettelu entisestään kasvaisi?

 

Missä mennään maailma – kun vastakkainasettelu idän ja lännen välillä kiihtyy kiihtymistään?

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250996-nato-voimistaa-itseaan-vastakkainasettelu-kiihtyy – [325]

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256147-lansi-kay-jo-asemoitumissotaa-idan-kanssa – [52]

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249399-ita-ja-lansi-tormaavat-tarvitsemme-kriisin-kestavan-presidentin - [145]

 

...

EKSTRA [TIEDE]

~ https://www.tiede.fi/keskustelu/75696/iran-seuraava-us-sotanayttamo?changed=1533798632 -

...

Viitteet:

[1 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/nujertaako-suvaitsemattomuus.html -

[2 ~ https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/YKn-p%C3%A4%C3%A4sihteeri-per%C3%A4%C3%A4nkuuluttaa-tutkintaa-lapsiin-kohdistuneesta-ilmaiskusta-Jemeniss%C3%A4/1239062 -

[3 ~ https://yle.fi/uutiset/3-9430278 -

[4 ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Mohammad_Reza_Pahlavi -

[5 ~ https://en.wikipedia.org/wiki/Stuxnet -

[6 FIKTIO ~ http://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/korvaammeko-euron-kiinan-yuanilla.html -

[7 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/01/uusi-maailmanjarjestys-yhden.html -

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 176486

 

DOC iran_tiella_sotaan_10082018.doc – OpenOffice Writer

PVM 10082018e

 

514_4963 | 11:13 – 12:41

]]>
57 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259293-iran-seuraava-kauppasotanayttamo#comments Iran Iranin ydinsopimus Kauppapakotteet Ohjuskokeet Ydinaseet Fri, 10 Aug 2018 11:27:18 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259293-iran-seuraava-kauppasotanayttamo
Trumputin jälkikirjoitus – mitä länsimedia ei osannut huomioida http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258405-trumputin-jalkikirjoitus-mita-lansimedia-ei-osannut-huomioida <p>Suomen sotilaalliselle liittoutumattomuuspolitiikalle kiistämätön voitto, mutta perinnemedialle suurtappio &ndash; miksi? Lukijat ja lopulta perinnemedian maksumiehet välikädellisesti mainostajien kautta huomasivat oleellisia puutteita lähinnä länsimedian tavassa uutisoida erittäin merkittävää neuvotteluavausta &ndash; kahden ydinasesuurvallan välillä Helsingin hengestä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lööppimedia keskittyy nykyään saamaan lukuavauksia nettilehtiinsä, jotta voivat osoittaa mainostajille oman hyödyllisyytensä markkinatalouden rattaiden yhtenä pyörittäjänä. Osoittamisyritys aikaansaa sensaatio- , riekutus- ja arvuuttelu-uutisointia, joissa totuudellisuus on ainakin osin kadonnut ihannoidun laatumedialeiman alle.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Jutun juuren saamme</strong> tällä kertaa Helsingin sanomien sinällään hyvästä kirjoituksesta</p><p>[ ~ <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005761852.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005761852.html</a> - ]</p><p><strong><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005761852.html">HS selvitti, miten historiallinen huippukokous eteni kulisseissa &ndash; Putin järjesti kuvaustilaisuuden, Trumpin saama lahja&shy;pallo päätyi turva&shy;tarkastukseen</a></strong></p><p>Ilkka Luoma 19.7.2018 - 7:40</p><p>Maailmanrauhaa ajatellen media leikkii olematonta peliä liki mitättömillä tapahtumilla. Hyvin vähälle, liian vähälle jäi muun muassa tämä &ndash; Trump osapuilleen näin: &quot;Meillä kahdella on 90 prosenttia maailman ydinaseista, se on paha asia ... &quot;. Olisi ollut mieluumminkin viisasta median pohtia mitä Trump tällä viestitti.<br /><br />Putin otti esille ydinaseiden ja niiden torjuntajärjestelmien vaarallisuuden. Tiettävästi pressissä oli mukana toimittaja (joka poistettiin väkisin toimittajatilaisuudesta [1), joka olisi halunnut muun muassa kysyä Israelin ydinaseohjelmasta rinnasteena Pohjois-Korean todellisuudessa toimiviksi arveltuihin ydinaseisiin.<br /><br />Amerikkalainen media leikki niin sanotusti lillukan varsilla. Helsingin hengen oleellisin tapahtuma oli presidenttien <strong>Vladimir Putinin</strong> ja <strong>Donald Trumpin</strong> kahden välinen tapaaminen, joka venyi suunnitellulta keskusteluajaltaan tuplaksi. Lännenmiehen mediaa ärsyttää suuresti, kun se ei tiedä kaksituntisesta juuri mitään.<br /><br />Trump halusi puhua Putinin kanssa Kiinasta. Miksi lännenmiehen mediaa ei kiinnostanut kysyä mitään tuosta toiseksi tärkeimmästä asiasta? Tiettävästi tuosta Kiinasta puhuttiin paljon kahdenkeskisesti, mutta ei avustajien mukana olleessa tilaisuudessa. Miksi? Olisi ollut lännettyneelle medialle kihelmöittävä mahdollisuus esittää pressissä tuo kysymys kuinka kahdenvälisyydessä Kiinasta puhuttiin.<br /><br />Kiinan sijasta pikkunokkela jenkkitoimittaja kysyi oliko Putinilla jotain vahingoittavaa Trumpista tai tämän perheestä. Tässä lienee sanomattomasti viitattu huhuihin, että Trump olisi pelehtinyt ilotyttöjen kanssa aikanaan Moskovan liikemiesvierailullaan?</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Entä nyt, kun Suomi ja erityisesti presidentti Sauli Niinistö sai kiitosta?</strong></p><p>Reilut 1500 toimittajaa kirjoitti tuhansia rivejä Suomesta &ndash; jotka uutisina ja artikkeleina katoavat bittiavaruuteen nopeammin kuin pieru Saharaan &ndash; mutta kuitenkin, saimme sitä, mitä aidosti ansaitsimme tänne idän ja lännen vedenjakajalle, maahan, joka osaa luovia liittoutumattomassa hengessä jopa kahden ydinasesuurvallan välimaastossa ja erityisesti sen toisen vieressä &ndash;</p><p>Saulikin jo on oivaltanut vanhan kiinalaisen sanonnan: &rdquo;<em>Pidä ystävät lähellä ja viholliset kaukana</em> ...&rdquo; - tähän suomalainen lisäys &hellip; <em>ja tuo meidän omat sotilaat pois Afganistanista, Irakista ja Malista &ndash; emme sinne kuulu</em>. Kuinka paljon noissa luetelluissa valtioissa on eurooppalaisen valtion Sveitsin sotilaita?</p><p>Paikkamme on pöydänkattaja Helsingin hengessä &ndash; jopa välittäjänä &ndash; asioista välittävänä, joka mallinamme jatkukoot <em>Rovaniemen hengessä</em> &ndash; kun <strong>Arktinen neuvosto</strong> [2 kokoontuu yhteiskokoukseen &ndash; Suomen ollessa puheenjohtajamaa, johon jäsenmaiden [3 valtioiden päämiesten lisäksi tullee yllättäen myös maailman suurimman talouden - <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/10/kiina-ottaa-kokonsa-mukaisen-aseman.html">Kiinan</a> presidentti <strong>Xi Jinping</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><em>Viitteet</em>:</p><p>[1 <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005761351.html">HS tapasi Trumpin ja Putinin tilaisuutta hämmentäneen ja putkaan viedyn toimittajan: &rdquo;Tätäkö on Suomen mainostettu lehdistönvapaus?&rdquo;</a></p><p>Ilkka Luoma 18.7.2018 - 15:38</p><p>Tapaukseen liittyi yksityiskohta, jossa poistettu toimittaja olisi hakenut presidenteiltä mielipidettä Israelin ydinaseohjelmasta. Tietääkö HS tästä mitään?</p><p>---</p><p>[2 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/02/an-pohjoinen-ulottuvuus-miksi-kiina.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/02/an-pohjoinen-ulottuvuus-miksi-kiina.html</a> -</p><p>[3 Pohjoismaat, Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada &ndash; ulkojäseniä on muualtakin</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>EKSTRA </strong>&ndash; &rdquo;Putin &amp; Trump Helsingin hengestä&rdquo; kirjoitukset &ndash; kronologisesti [US_<a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/">P/IL</a>]:</p><p>A ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257881-trumppismi-mita-yllattavaa-maailma-saakaan">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257881-trumppismi-mita-yllattavaa-maailma-saakaan</a> &ndash; [140]</p><p>B ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258090-trumputin-helsingissa-kohta">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258090-trumputin-helsingissa-kohta</a> &ndash; [189]</p><p>C ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258252-trump-kasiraudoissa-mutta-avain-presidentin-taskussa">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258252-trump-kasiraudoissa-mutta-avain-presidentin-taskussa</a> &ndash; [107]</p><p>D ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258316-trump-avasi-kasirautansa-helsingin-hengessa">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258316-trump-avasi-kasirautansa-helsingin-hengessa</a> &ndash; [200]</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Savonlinnasta</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15346541/trumputtimesta-mita-lansimedia-ei-huomannut!">24</a> T BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/987708858077935/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/943861402490454/">FB</a> BLOG 175115</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> trumputin jalkikirjoitus_19072018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 19072018</p><p>&nbsp;</p><p>531_5080 &ndash; 10:05 | 10:20</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen sotilaalliselle liittoutumattomuuspolitiikalle kiistämätön voitto, mutta perinnemedialle suurtappio – miksi? Lukijat ja lopulta perinnemedian maksumiehet välikädellisesti mainostajien kautta huomasivat oleellisia puutteita lähinnä länsimedian tavassa uutisoida erittäin merkittävää neuvotteluavausta – kahden ydinasesuurvallan välillä Helsingin hengestä.

 

Lööppimedia keskittyy nykyään saamaan lukuavauksia nettilehtiinsä, jotta voivat osoittaa mainostajille oman hyödyllisyytensä markkinatalouden rattaiden yhtenä pyörittäjänä. Osoittamisyritys aikaansaa sensaatio- , riekutus- ja arvuuttelu-uutisointia, joissa totuudellisuus on ainakin osin kadonnut ihannoidun laatumedialeiman alle.

 

Jutun juuren saamme tällä kertaa Helsingin sanomien sinällään hyvästä kirjoituksesta

[ ~ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005761852.html - ]

HS selvitti, miten historiallinen huippukokous eteni kulisseissa – Putin järjesti kuvaustilaisuuden, Trumpin saama lahja­pallo päätyi turva­tarkastukseen

Ilkka Luoma 19.7.2018 - 7:40

Maailmanrauhaa ajatellen media leikkii olematonta peliä liki mitättömillä tapahtumilla. Hyvin vähälle, liian vähälle jäi muun muassa tämä – Trump osapuilleen näin: "Meillä kahdella on 90 prosenttia maailman ydinaseista, se on paha asia ... ". Olisi ollut mieluumminkin viisasta median pohtia mitä Trump tällä viestitti.

Putin otti esille ydinaseiden ja niiden torjuntajärjestelmien vaarallisuuden. Tiettävästi pressissä oli mukana toimittaja (joka poistettiin väkisin toimittajatilaisuudesta [1), joka olisi halunnut muun muassa kysyä Israelin ydinaseohjelmasta rinnasteena Pohjois-Korean todellisuudessa toimiviksi arveltuihin ydinaseisiin.

Amerikkalainen media leikki niin sanotusti lillukan varsilla. Helsingin hengen oleellisin tapahtuma oli presidenttien Vladimir Putinin ja Donald Trumpin kahden välinen tapaaminen, joka venyi suunnitellulta keskusteluajaltaan tuplaksi. Lännenmiehen mediaa ärsyttää suuresti, kun se ei tiedä kaksituntisesta juuri mitään.

Trump halusi puhua Putinin kanssa Kiinasta. Miksi lännenmiehen mediaa ei kiinnostanut kysyä mitään tuosta toiseksi tärkeimmästä asiasta? Tiettävästi tuosta Kiinasta puhuttiin paljon kahdenkeskisesti, mutta ei avustajien mukana olleessa tilaisuudessa. Miksi? Olisi ollut lännettyneelle medialle kihelmöittävä mahdollisuus esittää pressissä tuo kysymys kuinka kahdenvälisyydessä Kiinasta puhuttiin.

Kiinan sijasta pikkunokkela jenkkitoimittaja kysyi oliko Putinilla jotain vahingoittavaa Trumpista tai tämän perheestä. Tässä lienee sanomattomasti viitattu huhuihin, että Trump olisi pelehtinyt ilotyttöjen kanssa aikanaan Moskovan liikemiesvierailullaan?

 

Entä nyt, kun Suomi ja erityisesti presidentti Sauli Niinistö sai kiitosta?

Reilut 1500 toimittajaa kirjoitti tuhansia rivejä Suomesta – jotka uutisina ja artikkeleina katoavat bittiavaruuteen nopeammin kuin pieru Saharaan – mutta kuitenkin, saimme sitä, mitä aidosti ansaitsimme tänne idän ja lännen vedenjakajalle, maahan, joka osaa luovia liittoutumattomassa hengessä jopa kahden ydinasesuurvallan välimaastossa ja erityisesti sen toisen vieressä –

Saulikin jo on oivaltanut vanhan kiinalaisen sanonnan: ”Pidä ystävät lähellä ja viholliset kaukana ...” - tähän suomalainen lisäys … ja tuo meidän omat sotilaat pois Afganistanista, Irakista ja Malista – emme sinne kuulu. Kuinka paljon noissa luetelluissa valtioissa on eurooppalaisen valtion Sveitsin sotilaita?

Paikkamme on pöydänkattaja Helsingin hengessä – jopa välittäjänä – asioista välittävänä, joka mallinamme jatkukoot Rovaniemen hengessä – kun Arktinen neuvosto [2 kokoontuu yhteiskokoukseen – Suomen ollessa puheenjohtajamaa, johon jäsenmaiden [3 valtioiden päämiesten lisäksi tullee yllättäen myös maailman suurimman talouden - Kiinan presidentti Xi Jinping.

 

...

Viitteet:

[1 HS tapasi Trumpin ja Putinin tilaisuutta hämmentäneen ja putkaan viedyn toimittajan: ”Tätäkö on Suomen mainostettu lehdistönvapaus?”

Ilkka Luoma 18.7.2018 - 15:38

Tapaukseen liittyi yksityiskohta, jossa poistettu toimittaja olisi hakenut presidenteiltä mielipidettä Israelin ydinaseohjelmasta. Tietääkö HS tästä mitään?

---

[2 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/02/an-pohjoinen-ulottuvuus-miksi-kiina.html -

[3 Pohjoismaat, Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada – ulkojäseniä on muualtakin

 

EKSTRA – ”Putin & Trump Helsingin hengestä” kirjoitukset – kronologisesti [US_P/IL]:

A ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257881-trumppismi-mita-yllattavaa-maailma-saakaan – [140]

B ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258090-trumputin-helsingissa-kohta – [189]

C ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258252-trump-kasiraudoissa-mutta-avain-presidentin-taskussa – [107]

D ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258316-trump-avasi-kasirautansa-helsingin-hengessa – [200]

 

 

...

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Savonlinnasta

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 175115

 

DOC trumputin jalkikirjoitus_19072018.doc – OpenOffice Writer

PVM 19072018

 

531_5080 – 10:05 | 10:20

]]>
50 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258405-trumputin-jalkikirjoitus-mita-lansimedia-ei-osannut-huomioida#comments Helsingin henki Helsinki Summit2018 Noitavaino Ydinaseet Ydinasekieltosopimus Thu, 19 Jul 2018 09:51:15 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258405-trumputin-jalkikirjoitus-mita-lansimedia-ei-osannut-huomioida
Trumpista uusi Nixon? http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256981-trumpista-uusi-nixon <p>Richard Nixon jäi historiaan presidenttinä, joka saavutti suuria voittoja ulkopolitiikassa mutta jonka virkakaudella Yhdysvaltain sisäpolitiikassa kuohui. Nixon muun muassa avasi suhteita Kiinaan ja Neuvostoliittoon sekä päätti Vietnamin sodan.</p><p>Nixonin (rep.) virkaura torpattiin sinänsä mitättömään vakoiluskandaaliin, mitä voidaan pitää merkkinä poliittisen vasemmiston vaikutusvallasta 1970-luvulla; esimerkiksi Bill Clintonin (dem.) uraa presidenttinä ei tuhottu pelkkään skandalisaatioon.</p><p>Filosofi Slavoj Žižek, joka tunnetaan politiikkaa koskevista psykoanalyyseistään, <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/slavoj-zizek-popfilosofi-joka-kaipaa-kommunismia/">kommunismin kaipailustaan</a> sekä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9463094">pakolaisten vastaanottotoiminnan kritiikistään</a>, on katsonut, että pahinta ei ole, jos Trump epäonnistuu, vaan se, jos hän onnistuu.&nbsp;</p><p>Toisaalta Žižek on <a href="https://news.vice.com/en_us/article/d3xa7q/far-left-philosopher-slavoj-zizek-explains-why-he-suppored-trump-over-clinton">antanut kannatuksensa</a> Trumpille, jotta tämä todellakin onnistuisi omissa pyrkimyksissään ja jotta vasemmisto sekä EU-eliitti sitä kautta heräisivät ja <a href="https://www.rt.com/op-ed/429479-eu-new-world-order-trump/">nousisivat</a> isähahmoaan vastaan. Eikö olekin kompleksista?</p><p>Trumpin tosiasiallisten vastustajien (jollainen Žižekin on) ei kannata kuitenkaan iloita sen enempää hänen onnistumisestaan kuin epäonnistumisestaankaan.</p><p>Nyt näyttää siltä, että Trumpin vetämä reaalipolitiikka, jossa vallan ja voiman käyttö tunnustetaan jälleen ulkopolitiikan <em>modus operandiksi</em>, <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/250994-yllatyskaanne-trump-ilmoitti-sopimuksesta-kim-jong-unin-kanssa">tuottaa</a> tuloksia. <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251407-olympialaiset-ohi-alkaako-sota" target="_blank">Kirjoitin</a> olympialaisten aikaan Pohjois-Korean uuden johdon paineista uudistaa politiikkaansa ja käyttää ydinaseilla saavuttamaansa neuvotteluasemaa hyväkseen.</p><p>Kim Jong-unin ja Donald Trumpin <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/251008-trump-kim-jong-un-antoi-lupauksen-suullisesti-pohjois-korea-tuhoaa-ohjuslaitoksen">kohdatessa</a> viime viikolla molempien osapuolten voimannäytöt vaikuttivat toimivan samalla tavoin kuin Gorbatšovin ja Reaganin kaudella. Tuolloin Neuvostoliitto saattoi peräytyä kilpavarustelusta Yhdysvaltain kehittelemän paperitiikerin, voittamattomana pidetyn Tähtien Sota -hankkeen, edessä. Molempien vetäytyminen kilpavarustelusta oli mahdollista ilman imagotappioita, sillä yhteiseksi viholliseksi voitiin tunnustaa käsistä riistäytyvä tekniikka.</p><p>Samantapaisesta lienee kyse myös Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain kaavaileman ydinaseettoman vyöhykkeen <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/250996-nyt-tuli-trumpilta-uutispommi-cnn-dokumentissa-sovitaan-ydinaseriisunnasta">luomisessa</a> Korean niemimaalle. Yhdysvaltain vetämä voimapolitiikka antaa Pohjois-Korealle mahdollisuuden vetäytyä diplomaattisesta uhittelusta kasvojaan menettämättä.</p><p>Vetäytymiseen ja Koreoiden mahdolliseen yhdistymiseen on pohjoisessa suuri paine, sillä maan elintaso on aivan kurja. Pidän täysin mahdollisena, että etelä ja pohjoinen yhdistyvät yhtä yllättäen kuin Länsi-Saksa ja Itä-Saksa, joka lakkasi olemasta, kun piikkilanka kerättiin pois.</p><p>Myöskään niiden, jotka avoimesti vastustavat Trumpia ja pyrkivät vesittämään ulkopoliittiset tulokset, ei kannata <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/251007-nobel-voittaja-tyrmaa-trumpin-paperin-ydinaseista-tylysti">iloita</a> hänen epäonnistumisestaan peittelemättömästi, sillä ulkopolitiikassa tuloksia saavutetaan usein pienin askelin.</p><p>Myös Trumpin sisäpoliittisten vastustajien kannattaa hillitä voitonriemuaan, vaikka Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005504421.html">mukaan</a> Trump onkin onnistuneesti epäonnistunut, ja Kaliforniassa &rdquo;suunnitellaan vallankumousta ja ollaan valmiita suoraan toimintaan&rdquo;!</p><p>Meidän oloissamme Trump pitäisi ottaa vakavasti mutta ei kirjaimellisesti, kun taas mediassa Trump on otettu kirjamellisesti muttei vakavasti, aivan kuten eräät ovat etevästi <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jussi-halla-ahon-vieraskolumni-ihmiset-kaipaavat-turvallisuutta-siksi-globaali-liberalismi-on-kriisissa/6951504#gs.iLqyoMc" target="_blank">huomauttaneet</a>.</p><p>Yhdysvaltain sisäpolitiikassa Trump-ilmiö kertoo omasta mielestäni lähinnä yhdestä asiasta: yhdysvaltalaisen keskiluokan päätöksestä pitää asemistaan kiinni kansainvälisen kapitalismin, globalisaation ja sosialistisen internationalismin epäpyhää allianssia ja yhteistendenssiä vastaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Richard Nixon jäi historiaan presidenttinä, joka saavutti suuria voittoja ulkopolitiikassa mutta jonka virkakaudella Yhdysvaltain sisäpolitiikassa kuohui. Nixon muun muassa avasi suhteita Kiinaan ja Neuvostoliittoon sekä päätti Vietnamin sodan.

Nixonin (rep.) virkaura torpattiin sinänsä mitättömään vakoiluskandaaliin, mitä voidaan pitää merkkinä poliittisen vasemmiston vaikutusvallasta 1970-luvulla; esimerkiksi Bill Clintonin (dem.) uraa presidenttinä ei tuhottu pelkkään skandalisaatioon.

Filosofi Slavoj Žižek, joka tunnetaan politiikkaa koskevista psykoanalyyseistään, kommunismin kaipailustaan sekä pakolaisten vastaanottotoiminnan kritiikistään, on katsonut, että pahinta ei ole, jos Trump epäonnistuu, vaan se, jos hän onnistuu. 

Toisaalta Žižek on antanut kannatuksensa Trumpille, jotta tämä todellakin onnistuisi omissa pyrkimyksissään ja jotta vasemmisto sekä EU-eliitti sitä kautta heräisivät ja nousisivat isähahmoaan vastaan. Eikö olekin kompleksista?

Trumpin tosiasiallisten vastustajien (jollainen Žižekin on) ei kannata kuitenkaan iloita sen enempää hänen onnistumisestaan kuin epäonnistumisestaankaan.

Nyt näyttää siltä, että Trumpin vetämä reaalipolitiikka, jossa vallan ja voiman käyttö tunnustetaan jälleen ulkopolitiikan modus operandiksi, tuottaa tuloksia. Kirjoitin olympialaisten aikaan Pohjois-Korean uuden johdon paineista uudistaa politiikkaansa ja käyttää ydinaseilla saavuttamaansa neuvotteluasemaa hyväkseen.

Kim Jong-unin ja Donald Trumpin kohdatessa viime viikolla molempien osapuolten voimannäytöt vaikuttivat toimivan samalla tavoin kuin Gorbatšovin ja Reaganin kaudella. Tuolloin Neuvostoliitto saattoi peräytyä kilpavarustelusta Yhdysvaltain kehittelemän paperitiikerin, voittamattomana pidetyn Tähtien Sota -hankkeen, edessä. Molempien vetäytyminen kilpavarustelusta oli mahdollista ilman imagotappioita, sillä yhteiseksi viholliseksi voitiin tunnustaa käsistä riistäytyvä tekniikka.

Samantapaisesta lienee kyse myös Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain kaavaileman ydinaseettoman vyöhykkeen luomisessa Korean niemimaalle. Yhdysvaltain vetämä voimapolitiikka antaa Pohjois-Korealle mahdollisuuden vetäytyä diplomaattisesta uhittelusta kasvojaan menettämättä.

Vetäytymiseen ja Koreoiden mahdolliseen yhdistymiseen on pohjoisessa suuri paine, sillä maan elintaso on aivan kurja. Pidän täysin mahdollisena, että etelä ja pohjoinen yhdistyvät yhtä yllättäen kuin Länsi-Saksa ja Itä-Saksa, joka lakkasi olemasta, kun piikkilanka kerättiin pois.

Myöskään niiden, jotka avoimesti vastustavat Trumpia ja pyrkivät vesittämään ulkopoliittiset tulokset, ei kannata iloita hänen epäonnistumisestaan peittelemättömästi, sillä ulkopolitiikassa tuloksia saavutetaan usein pienin askelin.

Myös Trumpin sisäpoliittisten vastustajien kannattaa hillitä voitonriemuaan, vaikka Helsingin Sanomien mukaan Trump onkin onnistuneesti epäonnistunut, ja Kaliforniassa ”suunnitellaan vallankumousta ja ollaan valmiita suoraan toimintaan”!

Meidän oloissamme Trump pitäisi ottaa vakavasti mutta ei kirjaimellisesti, kun taas mediassa Trump on otettu kirjamellisesti muttei vakavasti, aivan kuten eräät ovat etevästi huomauttaneet.

Yhdysvaltain sisäpolitiikassa Trump-ilmiö kertoo omasta mielestäni lähinnä yhdestä asiasta: yhdysvaltalaisen keskiluokan päätöksestä pitää asemistaan kiinni kansainvälisen kapitalismin, globalisaation ja sosialistisen internationalismin epäpyhää allianssia ja yhteistendenssiä vastaan.

]]>
1 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256981-trumpista-uusi-nixon#comments Pohjois-Korea Suurvaltapolitiikka Ulkopolitiikka Ydinaseet Yhdysvallat Sat, 16 Jun 2018 08:28:39 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256981-trumpista-uusi-nixon
”Pekingin pöytä on katettu Korean rauhalla” http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256816-pekingin-poyta-on-katettu-korean-rauhalla <p>Meille suomalaisille on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9582419">vihjaillen</a> tarjottu pöydän kattajan roolia, jota presidentti <strong>Sauli Niinistö</strong> on harjoituksen omaisesti jo opetellutkin [1 &ndash; ja hyvä niin, sillä se pitää meidän kansakuntamme tahdon mukaisesti sotilaspoliittisesti puolueettomina. Nato &ndash; Isäntämaa pöytäkirjakin [2 on purettavissa kuudessa kuukaudessa ja sen tekee kansan huolella valitsema seuraava eduskunta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä Pekingin pöytä oikein tarkoittaa?</strong></p><p><strong>Pitää olla vahvajalkainen pöytä, niin arvokkailla istuimilla, että niissä viihtyvät kaikki asiaan liittyvät arvovieraat, joilla on valtaa tehdä oikeita ja konkreettisia ratkaisuja.</strong></p><p>Nyt Singaporessa tehtiin historiaa [3 &ndash; Yhdysvaltain presidentti <strong>Donald Trump</strong> ja Pohjois-Korean valtiojohtaja <strong>Kim Jong-un</strong> puristivat &rdquo;hollywood-otteella&rdquo; käsiä. Trump koetti saada puolta nuoremmastaan käsiotteen &ndash; ja Kim taas kauko-idän kohteliaisuudella soi vanhemmalleen käsiohjauksen kunnian.</p><p>&hellip;</p><p>[3 ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10250295">https://yle.fi/uutiset/3-10250295</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä tapahtui suljettujen ovien takana?</strong></p><p>Asioista puhuttiin suoruudella ja sovittiin Pekingin pöydän kattauksesta. Seuraavaan Kim &amp; Trump tapaamiseen kummeiksi tulevat Kiina, jossa laadittiin reilu vuosi sitten mystinen Pekingin tiekartta [4, ja Venäjä, joka ilmoitti jo ajat sitten, että Kim on halukas tapaamaan Trumpin &ndash; <em>venäläisten avustamana</em> [5 &ndash; Näin kävi ja Trump kuin Kimkin ovat alkumatkallaan Nobelin Rauhanpalkinnon jakotilaisuuteen. Utopiaako?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Utopiaa -ko?</strong></p><p>Kauko-idässä &ndash; tuhansia vuosia vanhoissa kulttuureissa meno on vuoksiaaltomaisen vakaata (kunnes tapahtuu poikkeus, joka vahvistaa säännön), ja siellä useimmiten kiiruhdetaan hitaasti. Kimin täytyy kuitenkin oman valtionsa yleistilan vuoksi nopeuttaa hidasta kiiruhtamistaan &ndash; ja tähän Peking on ojentanut auttavan kätensä.</p><p>Kiina ei halua rajoilleen epävakautta, eikä vieraiden valtioiden - kolmansien taistelu- ja sotavoimia. US on aina tervetullut Kiinaan ja Korean niemimaalle kauppiaana, diilintekijänä &ndash; ei kuitenkaan sotilaana. Vietnam antoi merkin, mihin itä kykenee ja pystyy.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt tapahtunut ei ollut utopiaa, vaan todellisuutta!</strong></p><p>Laiha aikomuspaperi on Kauko-idässä ja erityisesti Kiinassa aina kaiken alku &ndash; ilman sitä ei ole seuraavaa vaihetta. Nyt opastettuna oli laadittu tiekartta, joka johtaa varsinaiseen neuvottelupöytään. Kiina ei puutu eikä sotkeudu muiden sisäisiin asioihin, elleivät ne koskettele aivan suoraan Kiinaa ja kiinalaisia itseään &ndash; tässä tilanteessa on siihen viitteitä. Kiina ei halua pakolaisaaltoa rajansa takaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Purkutalkoot</strong></p><p>Kiina lienee kohta valmis purkamaan pakotteet, joita korvattiin aiemmin kehitysavulla. Nyt, jos ja kun &rdquo;Pekingin pöytä&rdquo; kattautuu, syntyy siihen huomenlahja. Kiina purkaa tarvittaessa, ensin YK turvaneuvostolle ilmoittaen, omat pakotteensa Pohjois-Korean osalta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kiina tarjosi oman erikoiskoneensa Kimille</strong></p><p>Arvovallan tasapainotuksessa tapaamisjohtajien lentokoneet piti saada samalle viivalle &ndash; Peking järjesti. Kim on nyt tasa-arvoisessa asemassa neuvotteluteknisesti ja -asetelmallisesti kuin Trump &ndash; tämä oli saavutus vailla vertaa.</p><p>Taktiikkasuunnitelma oli hieno, eikä se jäänyt Trumpilta huomaamatta. Trump lienee jo soittanut Kiinan presidentti <strong>Xi Jinpingille</strong> ja on sopimassa Pekingin pöydänjalkojen kestävyydestä &ndash; Nobel kiihottaa diilimiestä, eikä Kimikään siitä pahastu &hellip; saaden jo sankarin vastaanoton omiltaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Trump yllättää ja vetää sota- ja hyökkäysvoimansa pois?</strong> [!]</p><p>Trump tuli ymmärrykseen Kimin sanoista liittyen vuoteen 1945, jolloin Yhdysvallat ja muinoinen Neuvostoliitto rynnistivät Korean niemimaalle [6 ja jakoivat yhtenäiset korealaiset kahtia &ndash; kysymättä heiltä mitään. Trump oivalsi, että he ovat yhä läsnä &ndash; vahvoin sotavoimin luomassa vastakkainasettelun [7 uhkaa &ndash; ja tämä uhka tulee poistaa &hellip;</p><p>Vastakkainasettelun uhan poisto johtaa rauhansopimukseen (ehkä jo ennenkin), joka taas johtaa <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256312-kim-jong-un-in-opastava-pekingin-tiekartta">Pekingin tiekartan</a> mukaisesti yhteiskuntakehitykseen, jossa <em>yksi valtio ja kaksi järjestelmää</em> toteutuvat &ndash;</p><p>&hellip; kunnes <em>hitaan ajan saatossa</em> toinen järjestelmä &rdquo;haihtuu pois&rdquo;. Ja jo rauhansopimuksesta he, nekin, joiden suvut ja perheet <em>revittiin kahtia</em> - saivat elää viimeiset elinvuotensa onnellisina elämänsä loppuun saakka &hellip; Näinkö tämä menee?</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>Viitteet:</strong></p><p>[1 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/08/presidentti-sauli-niinisto-idan-ja.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/08/presidentti-sauli-niinisto-idan-ja.html</a> -</p><p>[2 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2015/02/nato-isantamaa-mou-poytakirja.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2015/02/nato-isantamaa-mou-poytakirja.html</a> -</p><p>[3 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256700-korealainen-nuoralla-tanssi-miina-vai-taysosuma">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256700-korealainen-nuoralla-tanssi-miina-vai-taysosuma</a> -</p><p>[3 &rdquo; &hellip; &ndash; Näyttää siltä, että he eivät saaneet mitään, sanoi Korea-analyytikko <strong>Robert Kelly</strong> Britannian yleisradioyhtiö BBC:n lähetyksessä viitaten Yhdysvaltoihin. Kellyn mukaan sopimuksen löyhä sanamuotoilu ei anna suuria odotuksia Pohjois-Korean ydinaseriisunnasta &hellip; &rdquo;</p><p>[5 [01122017/ Iltalehti] &rdquo; &hellip; Neuvottelujen päätteeksi Venäjä ilmoitti, että Pohjois-Korea on valmis keskustelemaan Yhdysvaltojen kanssa turvallisuuskysymyksistä, mikäli Venäjä on läsnä neuvotteluissa kolmantena osapuolena &hellip; &rdquo; ~ <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201712012200573830_ul.shtml">https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201712012200573830_ul.shtml</a> -</p><p>[6 &rdquo; &hellip; USA ja Neuvostoliitto jakoivat Korean - Ennen Japanin hyökkäystä Pearl Harboriin 1941 Yhdysvallat ei juuri kyseenalaistanut Japanin miehitystä Koreassa. Hyökkäyksen jälkeen amerikkalaiset kuitenkin suunnittelivat valikoitujen poliitikkojen avulla valtaavansa kokonaan tai osittain Korean, kun Japani nyt oli kukistettu. Sodan lopulla 1945 kansallismielinen poliitikko <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Syngman_Rhee"><strong>Syngman Rhee</strong></a>, joka oli viettänyt 35 vuotta maanpaossa <em>Yhdysvalloissa</em>, lennätettiin Souliin amerikkalaiskenraali <strong>Douglas MacArthurin</strong> koneella. Samalla neuvostoarmeija marssi Pjongjangiin ja miehitti Pohjois-Korean &hellip; &rdquo; ~ <a href="https://historianet.fi/sota/sota-loi-kaksi-koreaa">https://historianet.fi/sota/sota-loi-kaksi-koreaa</a> -</p><p>[7 Vastakkainasettelun välttämistä ja sen purkamista &hellip; ~ <a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201806132201010206_ul.shtml">https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201806132201010206_ul.shtml</a> &ndash; Ote: &rdquo; &hellip; Kim Jong-un sanoo, että rauhan ja vakauden saavuttamiseksi Korean niemimaalla ja ydinaseriisunnan toteutumiseksi molempien maiden on kunnioituksesta toisiaan kohtaan sitouduttava välttämään keskinäistä <em>vastakkainasettelua</em>, KCNA tiedottaa &hellip; &rdquo; - Allekirjoittaneen kommentti: &rdquo;Kim kertoi oman uutiskanavansa kautta sen rauhaan johtavan asiaytimen - vastakkainasettelun on loputtava, ja mitä se merkitsee? Se tarkoittaa, että amerikkalaisten sota- ja taistelujoukkojen on poistuttava koko Korean niemimaalta. Parjatun aikomussopimuksen jatkokehitys voi olla myös positiivinen, sillä sen takana polkua eteenpäin määrittää mystinen Pekingin tiekartta&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>EKSTRA</strong></p><p>&rdquo;Lännen ja idän välinen informaatiosota kiihtyy. Nyt jylisee West trolling manipulaatio. Vastakkainasettelua rakennetaan. Onko lännenmies pulassa? Pitäisikö esittää väitteiden tueksi uskottavia todisteita?&rdquo; - Ilkka Luoma &hellip; ~ <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005712922.html">https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005712922.html</a> &ndash; Ote linkin alta: &rdquo; &hellip; Nimettömänä pysytelleet lähteet kertovat tietomurtojen tapahtuneen tammikuun ja helmikuun aikana. Hakkerit onnistuivat saamaan tietoja muun muassa Yhdysvaltojen suunnittelemasta, laivoja vastaan suunnitellusta yliääniohjuksesta, tietoja salausjärjestelmistä ja vedenalaisesta sodankäynnistä ja sensorien keräämää materiaalia &hellip; &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU 24 <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/76732/pekingin-poyta-katettu-korean-rauhalla?changed=1528877272">T</a> BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/1581060208836600/permalink/2234885533454061/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/910614339148494/">FB</a> BLOG 172708</p>&l