Malmin lentokenttä http://jyrkikaarttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/137853/all Thu, 29 Nov 2018 08:59:21 +0200 fi Kansanäänestys Malmin lentokentästä kaatui http://toniahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264896-kansanaanestys-malmin-lentokentasta-kaatui <p>Helsingin kaupunginvaltuusto keskusteli eilen Sampo Terhon valtuustoaloitteesta, jonka tavoitteena oli kansanäänestyksen järjestäminen Malmin lentokentästä. Aloite kaatui kuitenkin äänin 53-28.</p><p>Kun höyrypäinen idealismi yhdistyy rahanahneeseen tuhoamisvimmaan, on vanhojen puolueiden tilinpäätös valmis. On surkeaa, että Helsingin valtuusto ei halua antaa helsinkiläisille mahdollisuutta äänestää Malmin lentokentän säilyttämisestä.</p><p>On siihen syynsä. Kansanäänestyksen tyly torppaaminen johtuu siitä, että Malmin lentokentällä on helsinkiläisten vahva tuki. Pelkona on, että kansa äänestäisi väärin. Esimerkiksi TNS Gallupin vuonna 2017 tekemässä tutkimuksessa Malmin lentokentän haluaisi säilyttää ilmailukäytössä 62 prosenttia helsinkiläisistä. Malmin lentokentän jatkoa puoltanut kansalaisaloite Lex Malmi puolestaan sai kahdessa kuukaudessa kerättyä vaaditut 50 000 allekirjoittajaa. Kansalaisaloitteeseen kerätty huima nimien määrä olisi ollut painava peruste kaupungille harkita kantaansa kenttään uudelleen.</p><p>Tämä oli todennäköisesti viimeinen mahdollisuus pelastaa Malmin lentokenttä. Pettymys Helsingin valtuustoon on suuri, mutta nyt on ainakin kaikki keinot yritetty.</p><p>Lopuksi vielä lista perusteluista sille, miksi lentokenttää ei olisi kannattanut lakkauttaa:</p><ol><li>Malmi on liikennemääriltään ylivoimaisesti&nbsp;<strong>Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä</strong>. Sille tehdään vuosittain noin 40&nbsp;000 laskeutumista, siis keskimäärin 110 laskua päivässä.</li><li>Lentokenttä tuottaa suoraan ja välillisesti noin&nbsp;<strong>600 työpaikkaa</strong>. Lentokentän välittömässä läheisyydessä toimii lukuisia yrityksiä ja viranomaisia, joille lentokentän säilyminen on elintärkeää. &nbsp;</li><li>Malmin lentokenttä tarjoaa&nbsp;<strong>suoran pienkoneiden lentoyhteyden pienemmille lentopaikoille</strong>Suomessa, Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä.</li><li>Malmin lentoaseman säilyttäminen on tärkeää&nbsp;<strong>turvallisuus- ja pelastussyistä</strong>. Rajavartiolaitos, Pelastuslaitos ja Poliisi käyttävät kenttää lentotukikohtanaan. Malmilta lähtee vuosittain merkittävä määrä meripelastus-, etsintä- ja sairaankuljetuslentoja.</li><li>Malmin lentoasema on tärkeä myös&nbsp;<strong>kriisinsietokyvyn</strong>&nbsp;näkökulmasta. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan varakenttä kriisinaikaisen huoltovarmuuden turvaamiseksi.</li><li>Malmin lentoasema on ainutlaatuinen ja uhanalainen&nbsp;<strong>kulttuurihistoriallinen kohde</strong>. Malmin lentoasema on yksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta Europa Nostra &ndash;järjestön mukaan. Lisäksi lentokenttä kuuluu World Monuments Fundin sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle.</li><li>Malmin lentoasema on&nbsp;<strong>monipuolinen ilmailun koulutuskeskus</strong>&nbsp;ja Suomen suurin&nbsp;<strong>nuorisoilmailukeskus.&nbsp;</strong>Lentokenttä mahdollistaa ilmailukoulutuksen ja -harrastuksen pääkaupunkiseudulla. Vastaavanlaista mahdollisuutta ei ole missään lähialueella.</li><li>Liikennemuotona lentoliikenne kasvaa ja&nbsp;<strong>lentoteknologia kehittyy</strong>&nbsp;jatkuvasti. Juuri Malmin kaltaiset pienlentokentät ovat optimaalisia nopeiden, uuden teknologian matkustusmuotojen hyödyntämiseen.</li><li>Lentoaseman arvo ilmailukäytössä on moninkertainen kaavailtuihin asuntorakennushankkeisiin verrattuna (informaatioyritys Newsbrokersin raportin mukaan). Raportin mukaan parhaillaan on kansainvälisesti käynnissä&nbsp;<strong>kakkoskenttien renessanssi</strong>, jonka taustalla on metropolien välinen kilpailu matkustajista, investoinneista ja työpaikoista.</li><li>Helsinkiläisten&nbsp;<strong>selvä enemmistö kannattaa kentän säilyttämistä</strong>&nbsp;ilmailukäytössä. Keväällä tehdyn mielipidetutkimuksen mukaan vain 13 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista haluaa Malmin lentoaseman tilalle asuntoja.</li><li>Lentokenttäalueella on laajat&nbsp;<strong>harrastus- ja virkistysmahdollisuudet&nbsp;</strong>ja sen ympäristö on lukuisien luonnonsuojelujärjestöjen mukaan&nbsp;<strong>luontoarvoiltaan ainutlaatuista</strong>.</li><li>Lentokentällä on suuri merkitys Malmin alueen ja koko Helsingin&nbsp;<strong>kilpailukyvylle ja vetovoimalle</strong>.</li></ol><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginvaltuusto keskusteli eilen Sampo Terhon valtuustoaloitteesta, jonka tavoitteena oli kansanäänestyksen järjestäminen Malmin lentokentästä. Aloite kaatui kuitenkin äänin 53-28.

Kun höyrypäinen idealismi yhdistyy rahanahneeseen tuhoamisvimmaan, on vanhojen puolueiden tilinpäätös valmis. On surkeaa, että Helsingin valtuusto ei halua antaa helsinkiläisille mahdollisuutta äänestää Malmin lentokentän säilyttämisestä.

On siihen syynsä. Kansanäänestyksen tyly torppaaminen johtuu siitä, että Malmin lentokentällä on helsinkiläisten vahva tuki. Pelkona on, että kansa äänestäisi väärin. Esimerkiksi TNS Gallupin vuonna 2017 tekemässä tutkimuksessa Malmin lentokentän haluaisi säilyttää ilmailukäytössä 62 prosenttia helsinkiläisistä. Malmin lentokentän jatkoa puoltanut kansalaisaloite Lex Malmi puolestaan sai kahdessa kuukaudessa kerättyä vaaditut 50 000 allekirjoittajaa. Kansalaisaloitteeseen kerätty huima nimien määrä olisi ollut painava peruste kaupungille harkita kantaansa kenttään uudelleen.

Tämä oli todennäköisesti viimeinen mahdollisuus pelastaa Malmin lentokenttä. Pettymys Helsingin valtuustoon on suuri, mutta nyt on ainakin kaikki keinot yritetty.

Lopuksi vielä lista perusteluista sille, miksi lentokenttää ei olisi kannattanut lakkauttaa:

  1. Malmi on liikennemääriltään ylivoimaisesti Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä. Sille tehdään vuosittain noin 40 000 laskeutumista, siis keskimäärin 110 laskua päivässä.
  2. Lentokenttä tuottaa suoraan ja välillisesti noin 600 työpaikkaa. Lentokentän välittömässä läheisyydessä toimii lukuisia yrityksiä ja viranomaisia, joille lentokentän säilyminen on elintärkeää.  
  3. Malmin lentokenttä tarjoaa suoran pienkoneiden lentoyhteyden pienemmille lentopaikoilleSuomessa, Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä.
  4. Malmin lentoaseman säilyttäminen on tärkeää turvallisuus- ja pelastussyistä. Rajavartiolaitos, Pelastuslaitos ja Poliisi käyttävät kenttää lentotukikohtanaan. Malmilta lähtee vuosittain merkittävä määrä meripelastus-, etsintä- ja sairaankuljetuslentoja.
  5. Malmin lentoasema on tärkeä myös kriisinsietokyvyn näkökulmasta. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan varakenttä kriisinaikaisen huoltovarmuuden turvaamiseksi.
  6. Malmin lentoasema on ainutlaatuinen ja uhanalainen kulttuurihistoriallinen kohde. Malmin lentoasema on yksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta Europa Nostra –järjestön mukaan. Lisäksi lentokenttä kuuluu World Monuments Fundin sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle.
  7. Malmin lentoasema on monipuolinen ilmailun koulutuskeskus ja Suomen suurin nuorisoilmailukeskus. Lentokenttä mahdollistaa ilmailukoulutuksen ja -harrastuksen pääkaupunkiseudulla. Vastaavanlaista mahdollisuutta ei ole missään lähialueella.
  8. Liikennemuotona lentoliikenne kasvaa ja lentoteknologia kehittyy jatkuvasti. Juuri Malmin kaltaiset pienlentokentät ovat optimaalisia nopeiden, uuden teknologian matkustusmuotojen hyödyntämiseen.
  9. Lentoaseman arvo ilmailukäytössä on moninkertainen kaavailtuihin asuntorakennushankkeisiin verrattuna (informaatioyritys Newsbrokersin raportin mukaan). Raportin mukaan parhaillaan on kansainvälisesti käynnissä kakkoskenttien renessanssi, jonka taustalla on metropolien välinen kilpailu matkustajista, investoinneista ja työpaikoista.
  10. Helsinkiläisten selvä enemmistö kannattaa kentän säilyttämistä ilmailukäytössä. Keväällä tehdyn mielipidetutkimuksen mukaan vain 13 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista haluaa Malmin lentoaseman tilalle asuntoja.
  11. Lentokenttäalueella on laajat harrastus- ja virkistysmahdollisuudet ja sen ympäristö on lukuisien luonnonsuojelujärjestöjen mukaan luontoarvoiltaan ainutlaatuista.
  12. Lentokentällä on suuri merkitys Malmin alueen ja koko Helsingin kilpailukyvylle ja vetovoimalle.

 

]]>
8 http://toniahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264896-kansanaanestys-malmin-lentokentasta-kaatui#comments Malmin lentokenttä Thu, 29 Nov 2018 06:59:21 +0000 Toni Ahva http://toniahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264896-kansanaanestys-malmin-lentokentasta-kaatui
Tarvitaanko kansanäänestyksiä lainkaan? http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264613-tarvitaanko-kansanaanestyksia-lainkaan <p>Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee 28.11. Sampo Terhon (sin) ja 15 valtuutetun ehdotus neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä koskien Malmin lentokenttäalueen käyttöä. Helsingin kaupunginhallitus esittää valtuustolle että aloite hylätään. Perustelu on, että &rdquo;asiasta on jo useaan kertaan päätetty edustuksellisen demokratian mukaisessa menettelyssä &rdquo;. Äänestys päättynee 50-35, vaikka pääasia ei ole Malmin lentokenttä vaan kansanäänestyksen järjestäminen.</p><p>Kansalaiset ovat yrittäneet huutaa ääntänsä kuuluviin. Helsingin yleiskaavaprosessin aikana 9 ehdotusta Malmin lentokentän ilmailukäytön ja asuntorakentamisen hybridimalleista jätettiin projektipäällikön mukaan huomiotta, koska &rdquo;Toimintojen yhdistäminen ei vastaa valmisteilla olevan yleiskaavan tavoitteita&rdquo;. Suomen suurimman kuntalaisaloitteen yhteydessä maaliskuussa 2016 ehdotettiin neuvoa-antavaa kansanäänestystä asiasta. Aloite hylättiin. Valtuutettu Laaksosen ja 19 muun valtuutetun lokakuussa 2015 tekemä aloite mielipidetutkimuksesta asiassa hylättiin 8.6.2016, koska &rdquo;ei ole tapana tehdä laajoja helsinkiläisten mielipiteitä kartoittavia selvityksiä&rdquo;. Ja niin edelleen.</p><p>Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet estetään kategorisesti. Neuvoa-antava kansanäänestys on ajatuksena hieno mutta nykyisellään kansalaisten turhaa kiusaamista, koska sitä ei ole tarkoituskaan käyttää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee 28.11. Sampo Terhon (sin) ja 15 valtuutetun ehdotus neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä koskien Malmin lentokenttäalueen käyttöä. Helsingin kaupunginhallitus esittää valtuustolle että aloite hylätään. Perustelu on, että ”asiasta on jo useaan kertaan päätetty edustuksellisen demokratian mukaisessa menettelyssä ”. Äänestys päättynee 50-35, vaikka pääasia ei ole Malmin lentokenttä vaan kansanäänestyksen järjestäminen.

Kansalaiset ovat yrittäneet huutaa ääntänsä kuuluviin. Helsingin yleiskaavaprosessin aikana 9 ehdotusta Malmin lentokentän ilmailukäytön ja asuntorakentamisen hybridimalleista jätettiin projektipäällikön mukaan huomiotta, koska ”Toimintojen yhdistäminen ei vastaa valmisteilla olevan yleiskaavan tavoitteita”. Suomen suurimman kuntalaisaloitteen yhteydessä maaliskuussa 2016 ehdotettiin neuvoa-antavaa kansanäänestystä asiasta. Aloite hylättiin. Valtuutettu Laaksosen ja 19 muun valtuutetun lokakuussa 2015 tekemä aloite mielipidetutkimuksesta asiassa hylättiin 8.6.2016, koska ”ei ole tapana tehdä laajoja helsinkiläisten mielipiteitä kartoittavia selvityksiä”. Ja niin edelleen.

Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet estetään kategorisesti. Neuvoa-antava kansanäänestys on ajatuksena hieno mutta nykyisellään kansalaisten turhaa kiusaamista, koska sitä ei ole tarkoituskaan käyttää.

]]>
1 http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264613-tarvitaanko-kansanaanestyksia-lainkaan#comments Ilmailu Kaavoitus Kansanäänestys Malmin lentokenttä Fri, 23 Nov 2018 09:53:56 +0000 Timo Hyvönen http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264613-tarvitaanko-kansanaanestyksia-lainkaan
Malmin lentokentän käyttötarkoitusta ei voi suojella rakennusperintölailla (ELY) http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257846-kuntatekniikka-malmin-lentoasemaa-ei-voi-suojella-rakennusperintolailla-ely <p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Malmin lentoaseman kokonaisvaltainen suojelu rakennusperintölailla ei ole mahdollista, katsoo Uudenmaan ELY-keskus. Malmin lentoasemaa puolustava järjestö Malmin lentoaseman ystävät ry on pitänyt lentoasematoiminnan jatkumista tärkeänä suojeltavana arvona ja esittänyt, että lentoasemakokonaisuus suojeltaisiin rakennusperintölain perusteella. </strong></p><p><strong>ELYn mukaan kyseinen laki ei mahdollista käyttötarkoituksen suojelemista ja lakia sovelletaan vain, jos suojelua ei voi turvata maankäyttö- ja rakennuslailla. </strong></p><p>ELYn mukaan Malmin lentoaseman kokonaisvaltainen suojelu on mahdollista vain asemakaavoituksen avulla.</p><p>&rdquo;Malmin lentoasema on kiistatta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä kulttuuriperintökohde sekä maailman mittakaavassa ainutlaatuinen kokonaisuus. ELY-keskuksen mukaan lentoaseman suojeluarviot voidaan tutkia ja turvata maankäyttö- ja rakennuslain säännöksin ja asemakaavoituksella&rdquo;, ELY-keskuksen tiedotteessa sanotaan.</p><p>Valtio luopui Malmin lentokentästä vuonna 2016, ja Helsingin kaupunki suunnittelee alueelle asuntojen rakentamista yli 20 000 ihmiselle. Malmin lentokenttä oli yksi alueista, jonka maankäyttöön kohdistuneet valitukset Helsingin uudesta yleiskaavasta menevät korkeimman hallinto-oikeuden syyniin.</p><p>Uudessa yleiskaavassa alue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi ja asemakaavoitus on käynnistynyt. Asemakaavan muutoksella lentoterminaali, lentokonehalli ja autotalli osoitetaan toimistokäyttöön ja suojellaan. Malmin lentokenttä valmistui 1936. Sinne odotettiin vieraita vuoden 1940 olympialaisiin, jotka siirtyivät sodan takia. Ilmailutoiminta on jatkunut Finavian lähtemisen jälkeenkin. Terminaali on mm. toimisto- ja ravintolakäytössä. (Kuva: Ville Miettinen)&nbsp;</p><p>ELY-keskus muistuttaa, että kaavoituksen lähtökohtana on, että valtakunnallisen rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja tiivisiin kaupunkirakenne pystytään sovittamaan yhteen. Tämä on ELY-keskuksen mukaan mahdollista Malmin lentoaseman kohdalla.</p><p>Malmin lentoasemat ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen arvioi tiedotteessa, että Helsingin kaupungin julkisuudessa tähän asti esittämissä sunnitelmissa Malmin lentokentän suojelu ei toteudu ELYn lausunnon vaatimalla tavalla.</p><p><strong>Lentokenttää aletaan puolustaa seuraavaksi alueelta löytyneisiin liito-oraviin vedoten, Hyvönen kertoo. </strong></p><p>&ndash; Kaupungin pitää rauhoittaa tilanne näiden tutkimusten ajaksi ja varmistaa kentän lentotoiminta aluksi 5-10 vuodeksi. Eri esitysten ja valitusten käsittely tulee kestämään vuosia, jopa vuosikymmeniä, Hyvönen arvioi.&quot;</p><p><strong>Miettinen Ville </strong></p><p><a href="mailto:ville.miettinen@kuntalehti.fi">ville.miettinen@kuntalehti.fi</a></p><p><strong>Lähde:</strong></p><p><a href="https://kuntatekniikka.fi/2018/06/20/ely-keskus-malmin-lentoasemaa-ei-voi-suojella-rakennusperintolailla/" title="https://kuntatekniikka.fi/2018/06/20/ely-keskus-malmin-lentoasemaa-ei-voi-suojella-rakennusperintolailla/">https://kuntatekniikka.fi/2018/06/20/ely-keskus-malmin-lentoasemaa-ei-vo...</a></p><p>---</p><p>&nbsp;</p><p><strong>MalmiAirport:</strong></p><p><strong>ELY-keskus ei määrää Malmin lentokenttäaluetta suojeltavaksi</strong></p><p><strong>20.6.2018</strong></p><p><a href="http://www.malmiairport.fi/ely-keskus-ei-maaraa-malmin-lentokenttaaluetta-suojeltavaksi/" title="http://www.malmiairport.fi/ely-keskus-ei-maaraa-malmin-lentokenttaaluetta-suojeltavaksi/">http://www.malmiairport.fi/ely-keskus-ei-maaraa-malmin-lentokenttaaluett...</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lisää suojeluesityksiä on tulossa</strong></p><p>&rdquo;Helsingin kaupungin tutkimuksissa on ilmennyt, että lentokentän alueella on liito-oravien lisäksi useita tiukemmin suojeltuja lajeja. Teemme nyt suojeluesitystä näiden pohjalta&rdquo;, toteaa Hyvönen.</p><p>&rdquo;Kaupungin pitää rauhoittaa tilanne näiden tutkimusten ajaksi ja varmistaa kentän lentotoiminta aluksi 5-10 vuodeksi. Malmi-asia pitää ilmailun sähköistyksessä ja liikkumisen murroksessa harkita huolella. Joka tapauksessa eri esitysten ja valitusten käsittely tulee kestämään vuosia, jopa vuosikymmeniä.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Linkki</strong>: <a href="http://www.malmiairport.fi/wp-content/uploads/2018/06/6622_2015_Malmin_lentoasema_Päätös.pdf">ELY-keskuksen päätös</a></p><p><strong>Linkki</strong>: <a href="http://www.malmiairport.fi/tiedote-15-10-2015-malmin-lentoasemakokonaisuus-esitetty-suojeltavaksi/">Alkuperäinen suojeluesitys</a><br /><br /><strong>Linkki:</strong> <a href="http://www.uuttahelsinkia.fi/sites/default/files/osion_artikkelisivun_osa/liitetiedostot/160823_malmi_yhs_kevyt.pdf" rel="noopener" target="_blank">Helsinki-Malmin lentoaseman ympäristöhistoriaselvitys (Helsingin kaupunki)</a></p><p><strong>Kuva</strong>: <a href="http://www.malmiairport.fi/wp-content/uploads/2018/06/Malmi_ilmakuvasovitus_01_2.jpg">Kaupungin alustava suunnitelma lentokenttäalueelle</a></p><p><strong>Kuva:</strong> <a href="https://cdn.knightlab.com/libs/juxtapose/latest/embed/index.html?uid=8b1abb98-29c5-11e8-b263-0edaf8f81e27">Havainnekuva samasta alueesta</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lisätietoja</strong>:</p><p>Timo Hyvönen, puheenjohtaja<br />Malmin lentoaseman ystävät ry<br /><a href="mailto:puheenjohtaja@malmiairport.fi">puheenjohtaja@malmiairport.fi</a>,<br />puh. 050 3748371</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

"Malmin lentoaseman kokonaisvaltainen suojelu rakennusperintölailla ei ole mahdollista, katsoo Uudenmaan ELY-keskus. Malmin lentoasemaa puolustava järjestö Malmin lentoaseman ystävät ry on pitänyt lentoasematoiminnan jatkumista tärkeänä suojeltavana arvona ja esittänyt, että lentoasemakokonaisuus suojeltaisiin rakennusperintölain perusteella.

ELYn mukaan kyseinen laki ei mahdollista käyttötarkoituksen suojelemista ja lakia sovelletaan vain, jos suojelua ei voi turvata maankäyttö- ja rakennuslailla.

ELYn mukaan Malmin lentoaseman kokonaisvaltainen suojelu on mahdollista vain asemakaavoituksen avulla.

”Malmin lentoasema on kiistatta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä kulttuuriperintökohde sekä maailman mittakaavassa ainutlaatuinen kokonaisuus. ELY-keskuksen mukaan lentoaseman suojeluarviot voidaan tutkia ja turvata maankäyttö- ja rakennuslain säännöksin ja asemakaavoituksella”, ELY-keskuksen tiedotteessa sanotaan.

Valtio luopui Malmin lentokentästä vuonna 2016, ja Helsingin kaupunki suunnittelee alueelle asuntojen rakentamista yli 20 000 ihmiselle. Malmin lentokenttä oli yksi alueista, jonka maankäyttöön kohdistuneet valitukset Helsingin uudesta yleiskaavasta menevät korkeimman hallinto-oikeuden syyniin.

Uudessa yleiskaavassa alue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi ja asemakaavoitus on käynnistynyt. Asemakaavan muutoksella lentoterminaali, lentokonehalli ja autotalli osoitetaan toimistokäyttöön ja suojellaan. Malmin lentokenttä valmistui 1936. Sinne odotettiin vieraita vuoden 1940 olympialaisiin, jotka siirtyivät sodan takia. Ilmailutoiminta on jatkunut Finavian lähtemisen jälkeenkin. Terminaali on mm. toimisto- ja ravintolakäytössä. (Kuva: Ville Miettinen) 

ELY-keskus muistuttaa, että kaavoituksen lähtökohtana on, että valtakunnallisen rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja tiivisiin kaupunkirakenne pystytään sovittamaan yhteen. Tämä on ELY-keskuksen mukaan mahdollista Malmin lentoaseman kohdalla.

Malmin lentoasemat ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen arvioi tiedotteessa, että Helsingin kaupungin julkisuudessa tähän asti esittämissä sunnitelmissa Malmin lentokentän suojelu ei toteudu ELYn lausunnon vaatimalla tavalla.

Lentokenttää aletaan puolustaa seuraavaksi alueelta löytyneisiin liito-oraviin vedoten, Hyvönen kertoo.

– Kaupungin pitää rauhoittaa tilanne näiden tutkimusten ajaksi ja varmistaa kentän lentotoiminta aluksi 5-10 vuodeksi. Eri esitysten ja valitusten käsittely tulee kestämään vuosia, jopa vuosikymmeniä, Hyvönen arvioi."

Miettinen Ville

ville.miettinen@kuntalehti.fi

Lähde:

https://kuntatekniikka.fi/2018/06/20/ely-keskus-malmin-lentoasemaa-ei-voi-suojella-rakennusperintolailla/

---

 

MalmiAirport:

ELY-keskus ei määrää Malmin lentokenttäaluetta suojeltavaksi

20.6.2018

http://www.malmiairport.fi/ely-keskus-ei-maaraa-malmin-lentokenttaaluetta-suojeltavaksi/

 

Lisää suojeluesityksiä on tulossa

”Helsingin kaupungin tutkimuksissa on ilmennyt, että lentokentän alueella on liito-oravien lisäksi useita tiukemmin suojeltuja lajeja. Teemme nyt suojeluesitystä näiden pohjalta”, toteaa Hyvönen.

”Kaupungin pitää rauhoittaa tilanne näiden tutkimusten ajaksi ja varmistaa kentän lentotoiminta aluksi 5-10 vuodeksi. Malmi-asia pitää ilmailun sähköistyksessä ja liikkumisen murroksessa harkita huolella. Joka tapauksessa eri esitysten ja valitusten käsittely tulee kestämään vuosia, jopa vuosikymmeniä.”

 

Linkki: ELY-keskuksen päätös

Linkki: Alkuperäinen suojeluesitys

Linkki: Helsinki-Malmin lentoaseman ympäristöhistoriaselvitys (Helsingin kaupunki)

Kuva: Kaupungin alustava suunnitelma lentokenttäalueelle

Kuva: Havainnekuva samasta alueesta

 

Lisätietoja:

Timo Hyvönen, puheenjohtaja
Malmin lentoaseman ystävät ry
puheenjohtaja@malmiairport.fi,
puh. 050 3748371

 

 

 

 

 

]]>
21 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257846-kuntatekniikka-malmin-lentoasemaa-ei-voi-suojella-rakennusperintolailla-ely#comments Kulttuurin suojelu Malmin lentokenttä Rakennusperintö SEA-direktiivi Wed, 04 Jul 2018 14:24:15 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257846-kuntatekniikka-malmin-lentoasemaa-ei-voi-suojella-rakennusperintolailla-ely
Helsinkiin kansanäänestys Malmin lentokentästä http://toniahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252341-helsinkiin-kansanaanestys-malmin-lentokentasta <p>Malmin lentokenttä on ainutlaatuinen. Sen lakkauttamispyrkimykset ovat lyhytnäköistä ja peruuttamatonta politiikkaa, jota me enemmistö helsinkiläisistä emme voi tukea.</p><p>Ilmailun merkitys kasvaa jatkuvasti Euroopassa, joten monipuolisten lentomahdollisuuksien turvaaminen on perusteltua. Malmin lentokenttä on yksi merkittävä tekijä ilmailuelinkeinon kehittämiseksi ja koulutustoiminnan mahdollistamiseksi pääkaupunkiseudulla. Ei pidä myöskään unohtaa, että pääkaupunkiseudulla on tärkeää olla varalentokenttä kriisiajan huoltovarmuuden turvaamiseksi.</p><p>Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta katsoi aiemmin tällä viikolla yksimielisessä mietinnössään, ettei se voi puuttua kunnalliseen päätöksentekoon. Lex Malmiin kerätty huima nimien määrä on kuitenkin painava peruste kaupungille harkita kantansa kenttään uudelleen.</p><p>Helsingin kaupungin tulisi järjestää kansanäänestys, jossa helsinkiläiset saavat ottaa kantaa Malmin lentokentän jatkoon. Sinisten valtuustoryhmä jättikin eilisessä valtuuston kokouksessa asiasta valtuustoaloitteen. Aloite sai tarvittavan määrän allekirjoituksia peräti seitsemästä eri valtuustoryhmästä! Aloitteessa vaaditaan, että kansanäänestys tulisi järjestää viimeistään maakuntavaalien yhteydessä.</p><p>Malmin kentän kohtaloa on pohdittu jo pitkään, mutta missään vaiheessa ei ole haluttu kuunnella kaupunkilaisten ääntä. Esimerkiksi TNS Gallupin vuonna 2017 tekemässä tutkimuksessa lentokentän haluaisi säilyttää selvästi yli puolet helsinkiläisistä. Pitkään jatkunut epävarmuus kentän tulevaisuudesta on hyvä päättää kansanäänestyksellä.</p><p>Olen aiemmin kirjoittanut blogin perusteluista Malmin lentokentän säilyttämisen perusteluista: <a href="http://toniahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221265-12-perustelua-lex-malmin-puolesta" title="http://toniahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221265-12-perustelua-lex-malmin-puolesta">http://toniahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221265-12-perustelua-lex-malmin...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Malmin lentokenttä on ainutlaatuinen. Sen lakkauttamispyrkimykset ovat lyhytnäköistä ja peruuttamatonta politiikkaa, jota me enemmistö helsinkiläisistä emme voi tukea.

Ilmailun merkitys kasvaa jatkuvasti Euroopassa, joten monipuolisten lentomahdollisuuksien turvaaminen on perusteltua. Malmin lentokenttä on yksi merkittävä tekijä ilmailuelinkeinon kehittämiseksi ja koulutustoiminnan mahdollistamiseksi pääkaupunkiseudulla. Ei pidä myöskään unohtaa, että pääkaupunkiseudulla on tärkeää olla varalentokenttä kriisiajan huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta katsoi aiemmin tällä viikolla yksimielisessä mietinnössään, ettei se voi puuttua kunnalliseen päätöksentekoon. Lex Malmiin kerätty huima nimien määrä on kuitenkin painava peruste kaupungille harkita kantansa kenttään uudelleen.

Helsingin kaupungin tulisi järjestää kansanäänestys, jossa helsinkiläiset saavat ottaa kantaa Malmin lentokentän jatkoon. Sinisten valtuustoryhmä jättikin eilisessä valtuuston kokouksessa asiasta valtuustoaloitteen. Aloite sai tarvittavan määrän allekirjoituksia peräti seitsemästä eri valtuustoryhmästä! Aloitteessa vaaditaan, että kansanäänestys tulisi järjestää viimeistään maakuntavaalien yhteydessä.

Malmin kentän kohtaloa on pohdittu jo pitkään, mutta missään vaiheessa ei ole haluttu kuunnella kaupunkilaisten ääntä. Esimerkiksi TNS Gallupin vuonna 2017 tekemässä tutkimuksessa lentokentän haluaisi säilyttää selvästi yli puolet helsinkiläisistä. Pitkään jatkunut epävarmuus kentän tulevaisuudesta on hyvä päättää kansanäänestyksellä.

Olen aiemmin kirjoittanut blogin perusteluista Malmin lentokentän säilyttämisen perusteluista: http://toniahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221265-12-perustelua-lex-malmin-puolesta

]]>
7 http://toniahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252341-helsinkiin-kansanaanestys-malmin-lentokentasta#comments LEXMALMI Malmin lentokenttä Thu, 15 Mar 2018 16:19:12 +0000 Toni Ahva http://toniahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252341-helsinkiin-kansanaanestys-malmin-lentokentasta
Helsingin yleiskaava palautuu http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251113-helsingin-yleiskaava-palautuu <p>Helsingin hallinto-oikeus totesi Helsingin uuden yleiskaavan lainvastaiseksi. Käsittely jatkuu korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jossa todennäköisesti myös useita muita osia yleiskaavasta hylätään. Hallinto-oikeuden päätös näyttää jaetun usean asiantuntijan kesken, sillä bulevardien, Vartiosaaren ja Malmin lentoaseman kohdalta samoja perusteita on käytetty ristiin.</p><p>Yleiskaavan lähtökohta on erikoinen. Kaupunkisuunnitteluviraston johdosta Mikko Aho ja Rikhard Manninen kertoivat aikanaan, että kaupunkisuunnitteluvirasto on kirjoittanut yleiskaavan &quot;perustuen käsitykseensä siitä, mitä kaupunki haluaa&quot; (<a href="http://www.malmiairport.fi/02-04-2015-kaupunginsuunnitteluviraston-vastauksia-kysymyksiin/">http://www.malmiairport.fi/02-04-2015-kaupunginsuunnitteluviraston-vastauksia-kysymyksiin/</a>).</p><p>Käytännössä siis kaupunkisuunnitteluviraston muutama virkamies on päättänyt, mihin tähdätään. Yleiskaavan Visio 2050&nbsp;<a href="http://www.yleiskaava.fi/2013/lautakunta-hyvaksyi-yleiskaavan-vision/">esitettiin kaupunkisuunnittelulautakunnan</a> maallikkojäsenille 2013 paksuna <a href="https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013-23.pdf">84 sivun koosteena</a>, joka nuijittiin lautakunnassa läpi käytännössä muutoksitta. Valtuustossa asiaa ihmeteltiin enemmän ja<a href="https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/b2/b2cfed11dc34776bef61adcf6f3fc1d640385786.pdf"> edellytettiin visiosta lähetekeskustelua</a>, jota ei sitten koskaan järjestetty -<a href="http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-004984/khs-2015-17/"> valmis kaava tuotiin valtuustolle </a>evästettynä sekä virkamiesten että tiettyjen poliitikkojen uhkakuvilla, että mikäli <a href="http://hannuoskala.fi/2016/10/yleiskaava-ja-keskuspuisto/">YKSIKIN alue kaavasta poistuu</a>, koko kaava kaatuu.&nbsp;</p><p>Koska <a href="https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-012598/">yleiskaava oli jo käytännössä päätetty</a>, oli asukkaiden kuuleminen suoranainen farssi. Tuomarinkylää ja Malmin lentokenttää koskevussa tilaisuudessa ei säilyttäviä vaihtoehtoja otettu huomioon, annettiinpahan kansalaisten piirrellä kivoja vaihtoehtokuvia arkistoitavaksi.&nbsp;</p><p>No, nyt yleiskaava on todettu suurelta osin laittomaksi. Malmin lentokentän alueen osalta Vartiosaaren ja bulevardialueiden perusteet toteutuvat myös, ja asiaa käsitellään aikanaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Suomessa on vielä lakeja, jotka säätelevät maankäytön ja rakennuksen, maakuntakaavan, yleiskaavojen ja asemakaavojen vaikutusjärjestyksestä. Useat suunnittelualueet eivät lainvastaisina tule toteutumaan joten yleiskaava täytyy tehdä uusiksi - tällä kertaa mielellään myös helsinkiläisiä kuunnellen.&nbsp;</p><p>Valtuusto vaihtuu jo kolmen vuoden päästä, kaupunkisuunnittelun johto vaihtuu myös eläköitymisten ja organisaation mukana. Tehtäisiinkö tällä kertaa asia helsinkiläisten kanssa?</p><p>&nbsp;</p><p><em>Lue lisäksi Yrjö Hakasen analyysi vastuista ja vallasta -&nbsp;</em><a href="https://www.yrjohakanen.fi/kuka-paattaa-valittaako-helsinki-yleiskaavatuomiosta/">https://www.yrjohakanen.fi/kuka-paattaa-valittaako-helsinki-yleiskaavatuomiosta/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin hallinto-oikeus totesi Helsingin uuden yleiskaavan lainvastaiseksi. Käsittely jatkuu korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jossa todennäköisesti myös useita muita osia yleiskaavasta hylätään. Hallinto-oikeuden päätös näyttää jaetun usean asiantuntijan kesken, sillä bulevardien, Vartiosaaren ja Malmin lentoaseman kohdalta samoja perusteita on käytetty ristiin.

Yleiskaavan lähtökohta on erikoinen. Kaupunkisuunnitteluviraston johdosta Mikko Aho ja Rikhard Manninen kertoivat aikanaan, että kaupunkisuunnitteluvirasto on kirjoittanut yleiskaavan "perustuen käsitykseensä siitä, mitä kaupunki haluaa" (http://www.malmiairport.fi/02-04-2015-kaupunginsuunnitteluviraston-vastauksia-kysymyksiin/).

Käytännössä siis kaupunkisuunnitteluviraston muutama virkamies on päättänyt, mihin tähdätään. Yleiskaavan Visio 2050 esitettiin kaupunkisuunnittelulautakunnan maallikkojäsenille 2013 paksuna 84 sivun koosteena, joka nuijittiin lautakunnassa läpi käytännössä muutoksitta. Valtuustossa asiaa ihmeteltiin enemmän ja edellytettiin visiosta lähetekeskustelua, jota ei sitten koskaan järjestetty - valmis kaava tuotiin valtuustolle evästettynä sekä virkamiesten että tiettyjen poliitikkojen uhkakuvilla, että mikäli YKSIKIN alue kaavasta poistuu, koko kaava kaatuu. 

Koska yleiskaava oli jo käytännössä päätetty, oli asukkaiden kuuleminen suoranainen farssi. Tuomarinkylää ja Malmin lentokenttää koskevussa tilaisuudessa ei säilyttäviä vaihtoehtoja otettu huomioon, annettiinpahan kansalaisten piirrellä kivoja vaihtoehtokuvia arkistoitavaksi. 

No, nyt yleiskaava on todettu suurelta osin laittomaksi. Malmin lentokentän alueen osalta Vartiosaaren ja bulevardialueiden perusteet toteutuvat myös, ja asiaa käsitellään aikanaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Suomessa on vielä lakeja, jotka säätelevät maankäytön ja rakennuksen, maakuntakaavan, yleiskaavojen ja asemakaavojen vaikutusjärjestyksestä. Useat suunnittelualueet eivät lainvastaisina tule toteutumaan joten yleiskaava täytyy tehdä uusiksi - tällä kertaa mielellään myös helsinkiläisiä kuunnellen. 

Valtuusto vaihtuu jo kolmen vuoden päästä, kaupunkisuunnittelun johto vaihtuu myös eläköitymisten ja organisaation mukana. Tehtäisiinkö tällä kertaa asia helsinkiläisten kanssa?

 

Lue lisäksi Yrjö Hakasen analyysi vastuista ja vallasta - https://www.yrjohakanen.fi/kuka-paattaa-valittaako-helsinki-yleiskaavatuomiosta/

]]>
0 http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251113-helsingin-yleiskaava-palautuu#comments Helsingin yleiskaava 2050 Helsinki Malmin lentoasema Malmin lentokenttä Sun, 18 Feb 2018 18:44:49 +0000 Timo Hyvönen http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251113-helsingin-yleiskaava-palautuu
Vihreät, minne te olette menossa? http://marttirannikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236904-vihreat-minne-te-olette-menossa <p>Muistelen vihreän liikkeen alkuaikoja, Koijärven puolustamista, kettingeillä itsensä kaivinkoneisiin kytkeneitä aktivisteja. Tuolloin tunsin kunnioitusta asialleen omistautuneita kohtaan. Ajattelin, että vihreässä liikkeessä on toivo ja tulevaisuus. Jostain syystä ajatukseni eivät koskaan kiteytyneet niin pitkälle, että olisin esimerkiksi liittynyt sittemmin perustettuun puolueeseen, Vihreät &ndash; De Gröna. Pysyttäydyin perinteisemmässä puoluekannassa.<br />Olen kautta vuosien kuitenkin mieltänyt Vihreät puolueena, joka suojelee luontoarvojen lisäksi myös kulttuuria ja ympäristöä. Nyt näille ajatuksille on tullut loppu, ehdoton loppu. Luonnonsuojelun osalta se loppui jo siinä vaiheessa, kun ns. kettutytöt alkoivat tehdä tuhojaan kettu- ja minkkitarhoilla, vapauttaen avuttomia tuotantoeläimiä luontoon, jossa ne aikansa tuhojaan tehtyään olivat tuomittuja hitaaseen nälkäkuolemaan.&nbsp;<br />Helsingissä, Malmin lentokentän tiimoilla on käyty arvoton taistelu lentoaseman ympäristön luonnon ja itse kentän ja siihen liittyvien rakennusten tuhoamiseksi. Päävastuullisena tähän järjettömyyteen ovat Vihreät-De Gröna. Puolue, joka esittäytyy luonnonsuojelun kannattajana ja kulttuurin sekä arvokkaan rakennetun ympäristön suojelijana, tätä en olisi teistä ikinä uskonut!&nbsp;<br />Malmin lentokentän kohtalo on noussut kansalliseksi arvokysymykseksi, kentän puolustajia on nyt kautta Suomen. Kulttuuri- ja luontoarvoja puolustava Europa Nostra-järjestö pitää nyt kokoustaan Turussa. Kokouksen päätöspäivänä 15.5. eli ensi maanantaina osanottajia lentää DC-kolmosella Turusta Malmin lentokentälle. Tässä yhteydessä järjestetään avoin lehdistötilaisuus, jossa myös kaikkien Helsingissä vaikuttavien puolueiden olisi syytä esitellä kantojaan Malmin lentokentän asiassa. Kiinnostuksella odotan, mitkä puolueet, päättäjät ja tiedotusvälineet osallistuvat tiedotustilaisuuteen. Osallistumattomuus viestisi jotain ikävää, välinpitämättömyyttä luonnosta, kulttuuriarvoista ja rakennetusta ympäristöstä.<br />Onnekseni asun maaseutupaikkakunnalla, jonka kunnallispolitiikassa Vihreillä ei ole minkäänlaista asemaa tai vaikutusvaltaa. Ja jos minusta riippuu, ei tule koskaan olemankaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Muistelen vihreän liikkeen alkuaikoja, Koijärven puolustamista, kettingeillä itsensä kaivinkoneisiin kytkeneitä aktivisteja. Tuolloin tunsin kunnioitusta asialleen omistautuneita kohtaan. Ajattelin, että vihreässä liikkeessä on toivo ja tulevaisuus. Jostain syystä ajatukseni eivät koskaan kiteytyneet niin pitkälle, että olisin esimerkiksi liittynyt sittemmin perustettuun puolueeseen, Vihreät – De Gröna. Pysyttäydyin perinteisemmässä puoluekannassa.
Olen kautta vuosien kuitenkin mieltänyt Vihreät puolueena, joka suojelee luontoarvojen lisäksi myös kulttuuria ja ympäristöä. Nyt näille ajatuksille on tullut loppu, ehdoton loppu. Luonnonsuojelun osalta se loppui jo siinä vaiheessa, kun ns. kettutytöt alkoivat tehdä tuhojaan kettu- ja minkkitarhoilla, vapauttaen avuttomia tuotantoeläimiä luontoon, jossa ne aikansa tuhojaan tehtyään olivat tuomittuja hitaaseen nälkäkuolemaan. 
Helsingissä, Malmin lentokentän tiimoilla on käyty arvoton taistelu lentoaseman ympäristön luonnon ja itse kentän ja siihen liittyvien rakennusten tuhoamiseksi. Päävastuullisena tähän järjettömyyteen ovat Vihreät-De Gröna. Puolue, joka esittäytyy luonnonsuojelun kannattajana ja kulttuurin sekä arvokkaan rakennetun ympäristön suojelijana, tätä en olisi teistä ikinä uskonut! 
Malmin lentokentän kohtalo on noussut kansalliseksi arvokysymykseksi, kentän puolustajia on nyt kautta Suomen. Kulttuuri- ja luontoarvoja puolustava Europa Nostra-järjestö pitää nyt kokoustaan Turussa. Kokouksen päätöspäivänä 15.5. eli ensi maanantaina osanottajia lentää DC-kolmosella Turusta Malmin lentokentälle. Tässä yhteydessä järjestetään avoin lehdistötilaisuus, jossa myös kaikkien Helsingissä vaikuttavien puolueiden olisi syytä esitellä kantojaan Malmin lentokentän asiassa. Kiinnostuksella odotan, mitkä puolueet, päättäjät ja tiedotusvälineet osallistuvat tiedotustilaisuuteen. Osallistumattomuus viestisi jotain ikävää, välinpitämättömyyttä luonnosta, kulttuuriarvoista ja rakennetusta ympäristöstä.
Onnekseni asun maaseutupaikkakunnalla, jonka kunnallispolitiikassa Vihreillä ei ole minkäänlaista asemaa tai vaikutusvaltaa. Ja jos minusta riippuu, ei tule koskaan olemankaan.

]]>
0 http://marttirannikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236904-vihreat-minne-te-olette-menossa#comments Helsinki Kunnallispolitiikka Malmin lentokenttä Fri, 12 May 2017 08:56:21 +0000 Martti Rannikko http://marttirannikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236904-vihreat-minne-te-olette-menossa
Malmin lentokenttäkysymys on murtamassa uskoni julkiseen päätöksentekoon http://villejmattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235968-malmin-lentokenttakysymys-on-murtamassa-uskoni-julkiseen-paatoksentekoon <p>Myönnän heti kärkeen muutaman faktan: minulla ei ole lentolupakirjaa, asun Kaarinassa (Turun naapurikunnassa), eikä minulla ole muuta kytköstä Malmi-kysymykseen kuin kiinnostus ilmailuun ja yhteiskunnan päätöksenteon toimintaan. Kirjoitin vuosi sitten siitä, <a href="http://villejmattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214733-miksi-meita-ulkopaikkakuntalaisia-pitaisi-kiinnostaa-malmin-lentoaseman-tuho">miksi meitä ulkopaikkakuntalaisiakin pitäisi kiinnostaa Malmin lentokentän tuho</a>.</p><p>Lähtökohtaisesti ymmärrän ja allekirjoitan Helsingin kaupungin palavan asuntotarpeen, mikä on ollut julkisuudessa Malmin lentokenttätoiminnan alasajon peruste. Malmin lentoaseman ystävät ry on sivuillaan esittänyt perustelut siihen, että <a href="http://www.malmiairport.fi/ukk/#8">Helsinki ei tarvitse Malmin aluetta asuntorakentamiseen</a>. Sosiaalisessa mediassa on pyörinyt lisäksi kompromissiehdotuksia asuntorakentamisen ja ilmailutoiminnan yhdistämiseksi, toiset varteenotettavia, toiset huonompia. Helsingin kaupunki ei tietääkseni ole antanut mihinkään tarjottuun vaihtoehtoon vastausta, miksi nämä esillä olleet vaihtoehtoiset mallit eivät toimi. Mikä niissä on vikana? Miksi ei? Miksi Helsingin kaupungilla on vain on/off -kytkin Malmi-kysymykseen?</p><p>Julkisuuteen pulpahtelee jatkuvasti hämäriä tietoja Malmin lentokentän alasajon etenemisestä. Kiitotie on vielä ilmailukäytössä, mutta historiallisen lentokonehallin eli hangaarin käyttäjien vuokrasopimukset kaupunki on päättänyt toukokuun loppuun ja käskenyt tyhjentää hallin lentokoneista. Perusteena se, että halli on vuokrattu muille toimijoille erilaisia tapahtumia varten.</p><p>Miksi kaupunki ei ole suostunut vuokraamaan hallia niiden nykyisille käyttäjille? Tietojeni mukaan hallin nykyiset käyttäjät ovat olleet suostuvaisia joustamaan siten, että hallia on voinut tarvittaessa käyttää myös muissa kuin ilmailutapahtumissa ja koneet olisi siirretty sieltä pois tapahtuman ajaksi. Miksi tämä käytäntö ei ole sopinut kaupungille?</p><p>Eräs tapahtumanjärjestäjistä, <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/autoharrastajat-emme-ole-haatamassa-lentokoneita-malmin-hallista/">Finnish Hot Rod Association FHRA kertoi Suomen Kuvalehdessä että hallia on tarjottu tapahtumanjärjestäjille vuokralle selvästi halvemmalla</a> kuin nykyisille vuokralaisille eli ilmailijoille. Ilmailijat olisivat voineet vuokrata hallin pidemmäksikin aikaa kuin vain tapahtumien ajaksi, jolloin logiikkani mukaan kaupunki olisi saanut myös enemmän vuokratuloja.</p><p>Kuvio näyttää siis vahvasti siltä, että kentän alasajoa toteutetaan jo siten, että ilmailutoiminta käytännössä tukahdutetaan kentältä. Jos koneille ei ole säilytyspaikkaa tai asematasoa, ei pelkästä kiitotiestä ole iloa. Junaraiteet on, asemaa ei.</p><p>Lex Malmi oli tapetilla sen tullessa eduskuntakäsittelyyn. Siinä yhteydessä yhtenä argumenttina oli se, että kunnan itsemääräämis- ja kaavoitusoikeuteen ei voida puuttua. Mikäli joku kotikuntani Kaarinan asia saisi aikaan valtakunnallisen kansalaisaloitteen ja saisi tarpeellisen kannatuksen, mielestäni se todellakin pitäisi ottaa kaupungin päätöksenteossa vakavasti. Tämän lisäksi Helsinki on koko Suomen pääkaupunki, jolloin Helsingillä on erityisasema ja sen vuoksi mielestäni velvollisuus katsoa ja perustella asioita koko valtakunnan näkökantilta.</p><p>Mielestäni erityisesti Helsingin kaupungin ei tulisi jättää huomiotta sitä <a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/01042017/art-2000005151026.html">faktaa, että suurin osa helsinkiläisistä haluaisi säilyttää</a> Malmin kentän ilmailukäytössä. Ketä Helsinki palvelee jyrätessään kaupunkilaisten enemmistön?</p><p>Totta puhuen Helsingin kaupungin ja valtiokonsernin johdonmukainen Malmin lentokentän alasajo on signaali jostain muustakin, kuin Helsingin kaupungin palavasta asuntotarpeesta. Se kielii minusta siitä, että julkinen päätöksenteko ei toimi avoimesti, ketterästi, sovittelevasti ja kompromisseja hakien. Käytännön päätöksenteko on karannut niin monen kabinetin, hallintoportaan, virkamiehen, ryhmäpäätöksen ja lobbarin toiveen taakse, että koneisto ei vastaa mielestäni nykyaikaa.</p><p>Julkinen keskustelu ei voi olla leikkikeskustelua siten, että jostain asiasta kysytään, mutta vastausta ei huomioida. Keskustelusta ei voi vetäytyä, jos kysymykseen saatu vastaus ei miellytä. Silloin kun joku yhteiskunnan jäsen, oli se yksityinen tai yhdistys, asiallisesti ja perustellen osallistuu julkiseen keskusteluun, se on julkisen vallan puolelta huomioitava ja asiaan on perustellen reagoitava.</p><p>Odotan edelleen julkiselta sektorilta&nbsp;avoimuutta ja rehellisyyttä Malmi-kysymyksessä, niin Helsingin kaupungin kuin valtion osalta. Nyt kun valtio menee asiassa Helsingin kaupungin selän taakse ja Helsingin kaupunki valtion selän taakse, ei peruspulliainen saa mitään käsitystä miten päätöksentekoprosessi on edennyt.</p><p>Haluaisin nimittäin vielä uskoa, luottaakseni julkisen sektorin päätöksentekoon, että Malmin lentokentän jo pitkälle menneelle alasajoprosessille olisi tosiasiallisesti hyvät perusteet. En ole sellaisia nähnyt.</p><hr /><p><strong>Muokattu 21.4.2017 klo 23:26</strong>: Korjattu 2. kappaleessa yhdistyksen nimi Malmin lentoaseman ystävät ry:ksi. Aiemmin mainittu <a href="https://www.efhf.fi/">Malmin lentokenttäyhdistys ry</a>&nbsp;on kentän lentotoiminnan tämänhetkinen operaattori.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Myönnän heti kärkeen muutaman faktan: minulla ei ole lentolupakirjaa, asun Kaarinassa (Turun naapurikunnassa), eikä minulla ole muuta kytköstä Malmi-kysymykseen kuin kiinnostus ilmailuun ja yhteiskunnan päätöksenteon toimintaan. Kirjoitin vuosi sitten siitä, miksi meitä ulkopaikkakuntalaisiakin pitäisi kiinnostaa Malmin lentokentän tuho.

Lähtökohtaisesti ymmärrän ja allekirjoitan Helsingin kaupungin palavan asuntotarpeen, mikä on ollut julkisuudessa Malmin lentokenttätoiminnan alasajon peruste. Malmin lentoaseman ystävät ry on sivuillaan esittänyt perustelut siihen, että Helsinki ei tarvitse Malmin aluetta asuntorakentamiseen. Sosiaalisessa mediassa on pyörinyt lisäksi kompromissiehdotuksia asuntorakentamisen ja ilmailutoiminnan yhdistämiseksi, toiset varteenotettavia, toiset huonompia. Helsingin kaupunki ei tietääkseni ole antanut mihinkään tarjottuun vaihtoehtoon vastausta, miksi nämä esillä olleet vaihtoehtoiset mallit eivät toimi. Mikä niissä on vikana? Miksi ei? Miksi Helsingin kaupungilla on vain on/off -kytkin Malmi-kysymykseen?

Julkisuuteen pulpahtelee jatkuvasti hämäriä tietoja Malmin lentokentän alasajon etenemisestä. Kiitotie on vielä ilmailukäytössä, mutta historiallisen lentokonehallin eli hangaarin käyttäjien vuokrasopimukset kaupunki on päättänyt toukokuun loppuun ja käskenyt tyhjentää hallin lentokoneista. Perusteena se, että halli on vuokrattu muille toimijoille erilaisia tapahtumia varten.

Miksi kaupunki ei ole suostunut vuokraamaan hallia niiden nykyisille käyttäjille? Tietojeni mukaan hallin nykyiset käyttäjät ovat olleet suostuvaisia joustamaan siten, että hallia on voinut tarvittaessa käyttää myös muissa kuin ilmailutapahtumissa ja koneet olisi siirretty sieltä pois tapahtuman ajaksi. Miksi tämä käytäntö ei ole sopinut kaupungille?

Eräs tapahtumanjärjestäjistä, Finnish Hot Rod Association FHRA kertoi Suomen Kuvalehdessä että hallia on tarjottu tapahtumanjärjestäjille vuokralle selvästi halvemmalla kuin nykyisille vuokralaisille eli ilmailijoille. Ilmailijat olisivat voineet vuokrata hallin pidemmäksikin aikaa kuin vain tapahtumien ajaksi, jolloin logiikkani mukaan kaupunki olisi saanut myös enemmän vuokratuloja.

Kuvio näyttää siis vahvasti siltä, että kentän alasajoa toteutetaan jo siten, että ilmailutoiminta käytännössä tukahdutetaan kentältä. Jos koneille ei ole säilytyspaikkaa tai asematasoa, ei pelkästä kiitotiestä ole iloa. Junaraiteet on, asemaa ei.

Lex Malmi oli tapetilla sen tullessa eduskuntakäsittelyyn. Siinä yhteydessä yhtenä argumenttina oli se, että kunnan itsemääräämis- ja kaavoitusoikeuteen ei voida puuttua. Mikäli joku kotikuntani Kaarinan asia saisi aikaan valtakunnallisen kansalaisaloitteen ja saisi tarpeellisen kannatuksen, mielestäni se todellakin pitäisi ottaa kaupungin päätöksenteossa vakavasti. Tämän lisäksi Helsinki on koko Suomen pääkaupunki, jolloin Helsingillä on erityisasema ja sen vuoksi mielestäni velvollisuus katsoa ja perustella asioita koko valtakunnan näkökantilta.

Mielestäni erityisesti Helsingin kaupungin ei tulisi jättää huomiotta sitä faktaa, että suurin osa helsinkiläisistä haluaisi säilyttää Malmin kentän ilmailukäytössä. Ketä Helsinki palvelee jyrätessään kaupunkilaisten enemmistön?

Totta puhuen Helsingin kaupungin ja valtiokonsernin johdonmukainen Malmin lentokentän alasajo on signaali jostain muustakin, kuin Helsingin kaupungin palavasta asuntotarpeesta. Se kielii minusta siitä, että julkinen päätöksenteko ei toimi avoimesti, ketterästi, sovittelevasti ja kompromisseja hakien. Käytännön päätöksenteko on karannut niin monen kabinetin, hallintoportaan, virkamiehen, ryhmäpäätöksen ja lobbarin toiveen taakse, että koneisto ei vastaa mielestäni nykyaikaa.

Julkinen keskustelu ei voi olla leikkikeskustelua siten, että jostain asiasta kysytään, mutta vastausta ei huomioida. Keskustelusta ei voi vetäytyä, jos kysymykseen saatu vastaus ei miellytä. Silloin kun joku yhteiskunnan jäsen, oli se yksityinen tai yhdistys, asiallisesti ja perustellen osallistuu julkiseen keskusteluun, se on julkisen vallan puolelta huomioitava ja asiaan on perustellen reagoitava.

Odotan edelleen julkiselta sektorilta avoimuutta ja rehellisyyttä Malmi-kysymyksessä, niin Helsingin kaupungin kuin valtion osalta. Nyt kun valtio menee asiassa Helsingin kaupungin selän taakse ja Helsingin kaupunki valtion selän taakse, ei peruspulliainen saa mitään käsitystä miten päätöksentekoprosessi on edennyt.

Haluaisin nimittäin vielä uskoa, luottaakseni julkisen sektorin päätöksentekoon, että Malmin lentokentän jo pitkälle menneelle alasajoprosessille olisi tosiasiallisesti hyvät perusteet. En ole sellaisia nähnyt.


Muokattu 21.4.2017 klo 23:26: Korjattu 2. kappaleessa yhdistyksen nimi Malmin lentoaseman ystävät ry:ksi. Aiemmin mainittu Malmin lentokenttäyhdistys ry on kentän lentotoiminnan tämänhetkinen operaattori.

]]>
25 http://villejmattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235968-malmin-lentokenttakysymys-on-murtamassa-uskoni-julkiseen-paatoksentekoon#comments Helsingin kaupunki Lex Malmi Malmin lentokenttä Päätöksenteko Poliittinen vaikuttaminen Fri, 21 Apr 2017 18:36:35 +0000 Ville Mattila http://villejmattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235968-malmin-lentokenttakysymys-on-murtamassa-uskoni-julkiseen-paatoksentekoon
Keskustan mielenosoitusleirit eivät ole toimivaa kotouttamista http://dennispasterstein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235299-keskustan-mielenosoitusleirit-eivat-ole-toimivaa-kotouttamista <p>Kuntavaalit ratkaistaan sunnuntaina. Olen nostanut keskusteluun useita helsinkiläisten arkeen vaikuttavia asioita vaalikampanjani aikana. Edistän niitä myös valituksi tullessani.</p> <ol><li><a href="http://dennispasterstein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234160-koulukiusaamiseen-tarvitaan-oma-112-sovellus">Koulukiusaamiseen</a> pitää puuttua heti ja matalalla kynnyksellä. Kiusaamista ei välttämättä huomata ajoissa tai ollenkaan. Apua tähän löytyisi jokaisen koululaisen älypuhelimeen ladattavasta sovelluksesta, jolla kiusaamisesta voisi ilmoittaa kuraattorille parilla napin painalluksella.</li><li><a href="http://dennispasterstein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233644-helsinkiin-tarvitaan-50-uutta-kameratolppaa-vartioimaan-koulutieta">Kouluteiden turvallisuuteen</a> tulee panostaa huomattavasti lisää. Helsingissä on noin 35 000 peruskoululaista, jotka taivaltavat joka arkipäivä johonkin kaupungin 90 peruskoulusta. Liikenteen uhriksi joutuu Helsingissä vuosittain noin 50 lasta. Lasten riski joutua liikenneonnettomuuksien uhriksi on suurempi kuin aikuisilla.</li><li><a href="http://dennispasterstein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234801-malmin-lentokentalle-10-vuoden-aikalisa-kivinokka-tyon-alle">Malmin lentokentästä</a> luopumisessa on otettava aikalisä, vaikka alueen yleiskaava onkin jo edennyt maaliin saakka. Jos kenttä nyt lakkautetaan ja tilalle rakennetaan asuntoja, toimenpide on lopullinen ja saattaa kaduttaa jälkikäteen. On olemassa järkisyitä jarruttaa ja katsoa tilannetta rauhassa.&nbsp;</li><li><a href="http://dennispasterstein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233317-helsinkiin-ei-enempaa-pakolaisia-kuin-pystytaan-vastuullisesti-hoitamaan">Pakolaisten kotouttaminen</a> tulee olla vastuullista, eikä heitä tule vastaanottaa enempää kuin pystytään hoitamaan. Jos kotouttaminen laiminlyödään, seuraukset voivat olla hyvin kauaskantoiset ja ne vaikuttavat koko yhteiskunnan turvallisuuteen - Euroopasta löytyy hyviä esimerkkejä epäonnistumisista.</li><li>Kaikki liikennemuodot mahtuvat sujuvasti Helsinkiin niin jalankulkijat, pyöräilijät kuin autoilijatkin.&nbsp;Osalla vihreistä on selkeä tavoite vähentää asukaspysäköintipaikkoja, joita varsinkin Helsingin kivikaupungin alueella on vain rajattu määrä. <a href="http://dennispasterstein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232693-miksi-autoilija-pysakoi-vaarin-siksi-ettei-sallituja-paikkoja-ole-tarjolla">Asukaspysäköintipaikkoja</a> ei voi vähentää ennen kuin autojen määrä oikeasti vähenee. Päinvastoin: Yö- ja iltaparkkipaikkoja pitää etsiä lisää vaikkapa kaupungin laitosten pihoilta.&nbsp;</li><li><a href="http://dennispasterstein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235023-vihreiden-ylimman-johdon-flirtti-aanestajien-kanssa-on-vastuutonta">Puistojen ja torien tulee</a> olla kaikkien vapaassa käytössä ilman, että niissä kulkemista tai olemista&nbsp;joutuisi välttelemään pitkäaikaisten mielenosoitusleirien vuoksi. Kaupungin pitää asettaa alueidensa käytölle selkeät raamit, joilla mielenosoituksista aiheutuvia haittoja voidaan kohtuullistaa reippaasti. Alueiden käyttöä mielenosoituksiin voi rajata ajallisesti ja mielenosoitusvälineistö, kuten teltat pitää poistattaa yön ajaksi.&nbsp;</li></ol> <p>Kirjoitan blogini Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunnan jäsenenä ja kunnallisvaaliehdokkaana, en poliisina. Kaikki tiedot mihin kirjoituksessani viittaan, on saatavilla julkisista lähteistä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuntavaalit ratkaistaan sunnuntaina. Olen nostanut keskusteluun useita helsinkiläisten arkeen vaikuttavia asioita vaalikampanjani aikana. Edistän niitä myös valituksi tullessani.

  1. Koulukiusaamiseen pitää puuttua heti ja matalalla kynnyksellä. Kiusaamista ei välttämättä huomata ajoissa tai ollenkaan. Apua tähän löytyisi jokaisen koululaisen älypuhelimeen ladattavasta sovelluksesta, jolla kiusaamisesta voisi ilmoittaa kuraattorille parilla napin painalluksella.
  2. Kouluteiden turvallisuuteen tulee panostaa huomattavasti lisää. Helsingissä on noin 35 000 peruskoululaista, jotka taivaltavat joka arkipäivä johonkin kaupungin 90 peruskoulusta. Liikenteen uhriksi joutuu Helsingissä vuosittain noin 50 lasta. Lasten riski joutua liikenneonnettomuuksien uhriksi on suurempi kuin aikuisilla.
  3. Malmin lentokentästä luopumisessa on otettava aikalisä, vaikka alueen yleiskaava onkin jo edennyt maaliin saakka. Jos kenttä nyt lakkautetaan ja tilalle rakennetaan asuntoja, toimenpide on lopullinen ja saattaa kaduttaa jälkikäteen. On olemassa järkisyitä jarruttaa ja katsoa tilannetta rauhassa. 
  4. Pakolaisten kotouttaminen tulee olla vastuullista, eikä heitä tule vastaanottaa enempää kuin pystytään hoitamaan. Jos kotouttaminen laiminlyödään, seuraukset voivat olla hyvin kauaskantoiset ja ne vaikuttavat koko yhteiskunnan turvallisuuteen - Euroopasta löytyy hyviä esimerkkejä epäonnistumisista.
  5. Kaikki liikennemuodot mahtuvat sujuvasti Helsinkiin niin jalankulkijat, pyöräilijät kuin autoilijatkin. Osalla vihreistä on selkeä tavoite vähentää asukaspysäköintipaikkoja, joita varsinkin Helsingin kivikaupungin alueella on vain rajattu määrä. Asukaspysäköintipaikkoja ei voi vähentää ennen kuin autojen määrä oikeasti vähenee. Päinvastoin: Yö- ja iltaparkkipaikkoja pitää etsiä lisää vaikkapa kaupungin laitosten pihoilta. 
  6. Puistojen ja torien tulee olla kaikkien vapaassa käytössä ilman, että niissä kulkemista tai olemista joutuisi välttelemään pitkäaikaisten mielenosoitusleirien vuoksi. Kaupungin pitää asettaa alueidensa käytölle selkeät raamit, joilla mielenosoituksista aiheutuvia haittoja voidaan kohtuullistaa reippaasti. Alueiden käyttöä mielenosoituksiin voi rajata ajallisesti ja mielenosoitusvälineistö, kuten teltat pitää poistattaa yön ajaksi. 

Kirjoitan blogini Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunnan jäsenenä ja kunnallisvaaliehdokkaana, en poliisina. Kaikki tiedot mihin kirjoituksessani viittaan, on saatavilla julkisista lähteistä.

]]>
0 http://dennispasterstein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235299-keskustan-mielenosoitusleirit-eivat-ole-toimivaa-kotouttamista#comments #kunnallisvaalit2017 Kokoomus Koulutie Malmin lentokenttä Mielenosoitukset Sat, 08 Apr 2017 06:00:00 +0000 Dennis Pasterstein http://dennispasterstein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235299-keskustan-mielenosoitusleirit-eivat-ole-toimivaa-kotouttamista
Mustavalkoinen on muotia politiikassa http://leilakaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234793-mustavalkoinen-on-muotia-politiikassa <p>Ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa ehdolla olevana olen seurannut entistä suuremmalla mielenkiinnolla vaalitaistoa. On ollut hämmentävää seurata poliittisen debatin tasoa Suomessa. Olemme vielä kaukana antoisasta brittidebatista, jossa asiat riitelevät, eivät ihmiset. Täällä meillä koto-Suomessa on muodikasta mustavalkoistaa asioita ja ilmiöitä ja pysyä visusti omassa nurkassa muita kyräillen. Puoluejohtajia myöten kuulemme rakkikoiramaista räksytystä oppositiosta. Tuntuu siltä, että noudatetaan periaatetta &quot;hyökkäys on paras puolustus&quot;, vaikka politiikassa ensisijaisen tärkeätä pitäisi olla yhteistyön tekeminen ja parhaiden ratkaisujen löytäminen meille kaikille eikä totalitaristisen agendan ajaminen. Myös somemaailman luomat ilmiöt ja trendit määrittävät asioiden tärkeyttä enemmän kuin itse asia. Tämä ei ole mielestäni terve ilmiö. Päätöksenteon tulee perustua faktoihin, ei mutu-mielipiteisiin.</p><p>Someaikakaudella keskittyminen on typistynyt 140 merkin mittaiseksi, joten koulutuksessa korostuu lukemisen taidon merkitys. Lukeminen ei ole vain sanojen ja lauseiden ymmärtämistä vaan se on myös lähdekritiikkiä, kontekstin ymmärtämistä ja analyyttistä arviota tekstin sanomasta. Kouluissa nämä taidot joko opitaan tai sitten ei. Pätevistä ja ammattitaitoisista opettajista se ei ainakaan jää kiinni. Tärkeintä on kiinnostuksen herättäminen medialukutaidon tärkeyteen ja älyllinen stimulointi. Koulutus on yhteiskuntamme kivijalka ja siitä tulee pitää kiinni.</p><p>Ja sitten lopuksi muutamia esimerkkejä minun jyrkkien mielipiteiden listaltani. Ei siksi, että se on muotia, vaan siksi, että olen oikeasti ja perustellusti sitä mieltä. Ja näistä asioista on tullut keskusteltua vaalikentällä, sillä ne kiinnostavat ihmisiä tällä hetkellä.</p><ul><li>Malmin lentokenttä tulee säilyttää ilmailukäytössä. Pääkaupungissa tulee olla kenttä myös pienemmille koneille ja meidän kannattaa varautua tulevaisuuden uusiin liikennemuotoihin ja logistisiin ratkaisuihin. Malmi on osa pääkaupungin ilmailuekosysteemiä&nbsp; ja osaamispääomaa ei tule hävittää.&nbsp; Kyse ei ole vain harrasteilmailusta.</li><li>Ei kaupunkibulevardeille. Kehitetään joukkoliikennettä ja säilytetään valinnanvapaus liikkumisessa. Myös yksityisautolla tulee voida liikkua.</li><li>Kyllä korkeille rakennuksille. Asumisen hinta on Helsingissä liian korkea ja meidän tulee löytää ratkaisuja tähän ongelmaan. Riittävän kaavoituksen lisäksi kannattaa rakentaa myös korkeammalle.</li><li>Kyllä huolenpidolle. Myös julkiset palvelut voivat olla laadukkaita ja tehokkaita. Hyvällä johtamisella saa paljon hyvää aikaan.</li><li>Laittomasti maassa oleskelevat ulos maasta. Meidän tulee kantaa vastuuta ihmisistä, kuten Syyrian sodan uhreista, oman määrämme verran. Inhimillistä hätää ei tule sivuuttaa. Kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden ei kuitenkaan pitäisi jäädä maahan. Emme saa antaa paperittomien joukon kasvaa Suomessa.</li></ul><p>Politiikka on mustaa, valkoista &ndash; ja harmaata. Ja toisinaan pirskahtelevan värikästä! Antoisaa vaalikampanjoinnin loppukiriä kaikille kansalaisille!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa ehdolla olevana olen seurannut entistä suuremmalla mielenkiinnolla vaalitaistoa. On ollut hämmentävää seurata poliittisen debatin tasoa Suomessa. Olemme vielä kaukana antoisasta brittidebatista, jossa asiat riitelevät, eivät ihmiset. Täällä meillä koto-Suomessa on muodikasta mustavalkoistaa asioita ja ilmiöitä ja pysyä visusti omassa nurkassa muita kyräillen. Puoluejohtajia myöten kuulemme rakkikoiramaista räksytystä oppositiosta. Tuntuu siltä, että noudatetaan periaatetta "hyökkäys on paras puolustus", vaikka politiikassa ensisijaisen tärkeätä pitäisi olla yhteistyön tekeminen ja parhaiden ratkaisujen löytäminen meille kaikille eikä totalitaristisen agendan ajaminen. Myös somemaailman luomat ilmiöt ja trendit määrittävät asioiden tärkeyttä enemmän kuin itse asia. Tämä ei ole mielestäni terve ilmiö. Päätöksenteon tulee perustua faktoihin, ei mutu-mielipiteisiin.

Someaikakaudella keskittyminen on typistynyt 140 merkin mittaiseksi, joten koulutuksessa korostuu lukemisen taidon merkitys. Lukeminen ei ole vain sanojen ja lauseiden ymmärtämistä vaan se on myös lähdekritiikkiä, kontekstin ymmärtämistä ja analyyttistä arviota tekstin sanomasta. Kouluissa nämä taidot joko opitaan tai sitten ei. Pätevistä ja ammattitaitoisista opettajista se ei ainakaan jää kiinni. Tärkeintä on kiinnostuksen herättäminen medialukutaidon tärkeyteen ja älyllinen stimulointi. Koulutus on yhteiskuntamme kivijalka ja siitä tulee pitää kiinni.

Ja sitten lopuksi muutamia esimerkkejä minun jyrkkien mielipiteiden listaltani. Ei siksi, että se on muotia, vaan siksi, että olen oikeasti ja perustellusti sitä mieltä. Ja näistä asioista on tullut keskusteltua vaalikentällä, sillä ne kiinnostavat ihmisiä tällä hetkellä.

  • Malmin lentokenttä tulee säilyttää ilmailukäytössä. Pääkaupungissa tulee olla kenttä myös pienemmille koneille ja meidän kannattaa varautua tulevaisuuden uusiin liikennemuotoihin ja logistisiin ratkaisuihin. Malmi on osa pääkaupungin ilmailuekosysteemiä  ja osaamispääomaa ei tule hävittää.  Kyse ei ole vain harrasteilmailusta.
  • Ei kaupunkibulevardeille. Kehitetään joukkoliikennettä ja säilytetään valinnanvapaus liikkumisessa. Myös yksityisautolla tulee voida liikkua.
  • Kyllä korkeille rakennuksille. Asumisen hinta on Helsingissä liian korkea ja meidän tulee löytää ratkaisuja tähän ongelmaan. Riittävän kaavoituksen lisäksi kannattaa rakentaa myös korkeammalle.
  • Kyllä huolenpidolle. Myös julkiset palvelut voivat olla laadukkaita ja tehokkaita. Hyvällä johtamisella saa paljon hyvää aikaan.
  • Laittomasti maassa oleskelevat ulos maasta. Meidän tulee kantaa vastuuta ihmisistä, kuten Syyrian sodan uhreista, oman määrämme verran. Inhimillistä hätää ei tule sivuuttaa. Kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden ei kuitenkaan pitäisi jäädä maahan. Emme saa antaa paperittomien joukon kasvaa Suomessa.

Politiikka on mustaa, valkoista – ja harmaata. Ja toisinaan pirskahtelevan värikästä! Antoisaa vaalikampanjoinnin loppukiriä kaikille kansalaisille!

]]>
2 http://leilakaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234793-mustavalkoinen-on-muotia-politiikassa#comments Helsinki Kuntavaalit Malmin lentokenttä Medialukutaito Sun, 02 Apr 2017 07:17:07 +0000 Leila Kaleva http://leilakaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234793-mustavalkoinen-on-muotia-politiikassa
Sähköinen ilmailu tulee. Malmin lentokenttä pitää siis säilyttää. http://sirpaaskoseljavaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234770-sahkoinen-ilmailu-tulee-malmin-lentokentta-pitaa-siis-sailyttaa <p>Lentäminen on lähitulevaisuudessa ekologisin ja halvin liikkumismuoto! Sähköinen ilmailu on äänetön ja ympäristöystävällinen. Liikkuminen muuttuu pian yhtä paljon kuin kommunikaatio&nbsp;kännykällä on muuttanut maailmaa. Sähkölentokoneen&nbsp;käytön kustannukset putoavat 1/10 osaan nykyisestä, koska sähkömoottorin käyttö&nbsp;on halvempi kuin polttomoottorin, eikä se tarvitse huoltoa. 9-19 matkustajan lentokoneita tulee. Ne tarvitsevat vain yhden pilotin. Pienkoneiden ei-aikataulutettua toimintaa ei voi harjoittaa Helsinki-Vantaalta, koska se ei mahdu sinne ja kenttä kasvaa jo nyt 5% vuodessa. Lennonjohtoa on ostettavissa markkinoilta, joten City kenttä ei ole riippuvainen Finaviasta.</p><p>Jokainen metropoli tarvitsee city-kentän. Helsingillä on jo sellainen! Malmilta operoidaan helposti Tukholmaan, Pietariin, Ouluun, Baltiaan, Pohjois-Saksaan. Lentotoiminta tarvitsee kaksi 1,5 kilometrin kiitorataa, jotka ovat jo Malmilla ja 20 vuoden takuun siitä, että alue pysyy liikennekäytössä. Silloin löytyy sijoittajia ja yrittäjiä, jotka alkavat liikelentotoiminnan Malmilta.</p><p>Malmin kenttä on 138 ha upottavaa suota, jonka rakentaminen vaatii massojen puhdistamisen ja&nbsp;satoja miljoonia maksavan paalutuksen, ennenkuin sinne voidaan rakentaa kerrostaloja. Maakuntakaavassa se on liikennealue, mutta Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi viime vuoden lopulla yleiskaavan, jossa kenttä rakennetaan asuintaloja. Valtuutetut ovat kuitenkin kääntymässä kentän säilyttämisen puolelle, sillä viimeisessä äänestyksessä kentän kohtalosta 23.2.2017&nbsp;sen säilyttämisen puolesta oli jo 32 valtuutettua ja 42 vastaan. Miten on uusi valtuusto?</p><p>Lex Malmi on kansalaisaloite kentän säilyttämiseksi ilmailun käytössä. Se keräsi Helsingissä nopeasti yli 60 000 nimeä .Aloite&nbsp;on käsittelyssä eduskunnassa Toivottavasti se johtaa positiiviseen tulokseen, sillä ilmailun tulevaisuus on niin oleellisesti muuttunut, ettei kukaan enää halua tuhota toimivaa kenttää.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lentäminen on lähitulevaisuudessa ekologisin ja halvin liikkumismuoto! Sähköinen ilmailu on äänetön ja ympäristöystävällinen. Liikkuminen muuttuu pian yhtä paljon kuin kommunikaatio kännykällä on muuttanut maailmaa. Sähkölentokoneen käytön kustannukset putoavat 1/10 osaan nykyisestä, koska sähkömoottorin käyttö on halvempi kuin polttomoottorin, eikä se tarvitse huoltoa. 9-19 matkustajan lentokoneita tulee. Ne tarvitsevat vain yhden pilotin. Pienkoneiden ei-aikataulutettua toimintaa ei voi harjoittaa Helsinki-Vantaalta, koska se ei mahdu sinne ja kenttä kasvaa jo nyt 5% vuodessa. Lennonjohtoa on ostettavissa markkinoilta, joten City kenttä ei ole riippuvainen Finaviasta.

Jokainen metropoli tarvitsee city-kentän. Helsingillä on jo sellainen! Malmilta operoidaan helposti Tukholmaan, Pietariin, Ouluun, Baltiaan, Pohjois-Saksaan. Lentotoiminta tarvitsee kaksi 1,5 kilometrin kiitorataa, jotka ovat jo Malmilla ja 20 vuoden takuun siitä, että alue pysyy liikennekäytössä. Silloin löytyy sijoittajia ja yrittäjiä, jotka alkavat liikelentotoiminnan Malmilta.

Malmin kenttä on 138 ha upottavaa suota, jonka rakentaminen vaatii massojen puhdistamisen ja satoja miljoonia maksavan paalutuksen, ennenkuin sinne voidaan rakentaa kerrostaloja. Maakuntakaavassa se on liikennealue, mutta Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi viime vuoden lopulla yleiskaavan, jossa kenttä rakennetaan asuintaloja. Valtuutetut ovat kuitenkin kääntymässä kentän säilyttämisen puolelle, sillä viimeisessä äänestyksessä kentän kohtalosta 23.2.2017 sen säilyttämisen puolesta oli jo 32 valtuutettua ja 42 vastaan. Miten on uusi valtuusto?

Lex Malmi on kansalaisaloite kentän säilyttämiseksi ilmailun käytössä. Se keräsi Helsingissä nopeasti yli 60 000 nimeä .Aloite on käsittelyssä eduskunnassa Toivottavasti se johtaa positiiviseen tulokseen, sillä ilmailun tulevaisuus on niin oleellisesti muuttunut, ettei kukaan enää halua tuhota toimivaa kenttää.

 

]]>
17 http://sirpaaskoseljavaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234770-sahkoinen-ilmailu-tulee-malmin-lentokentta-pitaa-siis-sailyttaa#comments Malmin lentokenttä Sähköinen ilmailu Sat, 01 Apr 2017 20:59:07 +0000 Sirpa Asko-Seljavaara http://sirpaaskoseljavaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234770-sahkoinen-ilmailu-tulee-malmin-lentokentta-pitaa-siis-sailyttaa
Helsingin valtuuston valtapuolueet Malmin lentokentän asuinrakentamisen kannalla http://timosotikoff.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234092-helsingin-valtuuston-valtapuolueet-malmin-lentokentan-asuinrakentamisen-puolella <p>Helsingin uuden yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä lokakuussa 2016 Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti myös Malmin lentokentän kaavoituksesta asuinalueeksi. Yksimielisesti asuinrakentamisen puolesta äänestivät SDP ja vasemmistoliitto. Vihreiden 19 kaupunginvaltuutetusta vain yksi äänesti rakentamista vastaan. Kokoomusvaltuutetuista myöskin selkeä (n.80%) enemmistö oli asuinrakentamisen puolella. Pormesteriehdokkaista ainakin Jan Vapaavuori (Kok), Anni Sinnemäki (vihr), Tuula Haatanen (SDP) sekä Paavo Arhinmäki (vas) kannattavat myös Helsingin veronmaksajille jättikalliiksi käyvää asuinrakentamista.</p><p>On tehty laskelmia, että pelkästään rakennettavalle alueelle tarvittavien teräspaalujen hinta yksistään olisi n.2 000 000 000 euroa (2 miljardia)! Ja tässä laskelmassa ei siis ole mitään muita operatiivisia ja toiminnallisia kuluja, ainoastaan paalujen hinta. Toisekseen, poiskuskattavaa ongelmamaata syntyisi äärettömän suuri määrä, ja sille ei olisi mitään tiedossa olevaa loppusijoituspaikkaa. Kolmanneksi, uusi pienlentokenttä olisi rakennettava jonnekin lähistölle, mistä syntyisi merkittävät lisäkustannukset. Tämän kaiken Helsinki hoitaisi jonka jälkeen rakennuttajagrynderit pääsisivät valmiille rahastusapajille. Myös alueen monilukuiset ja työllistävät yritykset kärsisivät Malmin lentokentän lopettamisesta.</p><p>Tämä tilanne äänestäjän on syytä ottaa laajasti huomioon kuntavaalien yhteydessä- eli haluatko antaa mandaatin näille puolueille Kokoomus, SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto, jotka laajasti ajavat Malmin lentokentän asuinrakentamista kuntalaisten vastaaman tuhokalliin miljardirahoituksen kautta. Itsenäisyyspuolueen kuntavaaliehdokkaiden kanta päinvastoin on vahvasti Malmin lentokentän asuinrakentamista vastaan. Rakennuskelpoista maata kaavoitettavaksi löytyy kyllä muualta asuinrakentamisen tarkoitukseen käytettäväksi, kun poliittista tahtoa on. Rakentamistarkoitukseen on syytä perustaa voittoatavoittelematonta ja kunnallisesti omistettua, laatuvalvottua asuntotuotantoa.</p><p>Eli äänestäjä, mieti kaksi kertaa kenelle kuntavaaleissa äänesi annat- nykyisille valtapuolueille jotka tulevallakin kunnanvaltuustokaudella tulevat ajamaan lentokenttäalueen ylikallista asuinrakentamista, vaiko Itsenäisyyspuolueelle, joka kuntavaaliohjelmassaan kannoittuu asumiseen kuntalaisen perusoikeutena: Asuntojen tuottajien ja pankkien ehdoilla toteutettavasta asunto- ja tonttipolitiikasta on siirryttävä asunnontarvitsijoiden, siis maksajien, ehdoilla tapahtuvaan asuntojen rakentamiseen. Asuntopolitiikka on muutettava sellaiseksi, ettei se automaattisesti johda rakenteelliseen korruptioon, eikä kohoaviin tonttien taikka asuntojen hintoihin.&nbsp;</p><p>Kaupunginvaltuuston puolueiden äänestyskäyttäytyminen Malmin lentokenttää koskien on nähtävissä täältä:</p><p><a href="http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/448818-nain-valtuusto-aanesti-malmin-lentokentasta-katso-oman-poliitikkosi-kanta" title="http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/448818-nain-valtuusto-aanesti-malmin-lentokentasta-katso-oman-poliitikkosi-kanta">http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/448818-nain-valtuusto-aanesti-m...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin uuden yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä lokakuussa 2016 Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti myös Malmin lentokentän kaavoituksesta asuinalueeksi. Yksimielisesti asuinrakentamisen puolesta äänestivät SDP ja vasemmistoliitto. Vihreiden 19 kaupunginvaltuutetusta vain yksi äänesti rakentamista vastaan. Kokoomusvaltuutetuista myöskin selkeä (n.80%) enemmistö oli asuinrakentamisen puolella. Pormesteriehdokkaista ainakin Jan Vapaavuori (Kok), Anni Sinnemäki (vihr), Tuula Haatanen (SDP) sekä Paavo Arhinmäki (vas) kannattavat myös Helsingin veronmaksajille jättikalliiksi käyvää asuinrakentamista.

On tehty laskelmia, että pelkästään rakennettavalle alueelle tarvittavien teräspaalujen hinta yksistään olisi n.2 000 000 000 euroa (2 miljardia)! Ja tässä laskelmassa ei siis ole mitään muita operatiivisia ja toiminnallisia kuluja, ainoastaan paalujen hinta. Toisekseen, poiskuskattavaa ongelmamaata syntyisi äärettömän suuri määrä, ja sille ei olisi mitään tiedossa olevaa loppusijoituspaikkaa. Kolmanneksi, uusi pienlentokenttä olisi rakennettava jonnekin lähistölle, mistä syntyisi merkittävät lisäkustannukset. Tämän kaiken Helsinki hoitaisi jonka jälkeen rakennuttajagrynderit pääsisivät valmiille rahastusapajille. Myös alueen monilukuiset ja työllistävät yritykset kärsisivät Malmin lentokentän lopettamisesta.

Tämä tilanne äänestäjän on syytä ottaa laajasti huomioon kuntavaalien yhteydessä- eli haluatko antaa mandaatin näille puolueille Kokoomus, SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto, jotka laajasti ajavat Malmin lentokentän asuinrakentamista kuntalaisten vastaaman tuhokalliin miljardirahoituksen kautta. Itsenäisyyspuolueen kuntavaaliehdokkaiden kanta päinvastoin on vahvasti Malmin lentokentän asuinrakentamista vastaan. Rakennuskelpoista maata kaavoitettavaksi löytyy kyllä muualta asuinrakentamisen tarkoitukseen käytettäväksi, kun poliittista tahtoa on. Rakentamistarkoitukseen on syytä perustaa voittoatavoittelematonta ja kunnallisesti omistettua, laatuvalvottua asuntotuotantoa.

Eli äänestäjä, mieti kaksi kertaa kenelle kuntavaaleissa äänesi annat- nykyisille valtapuolueille jotka tulevallakin kunnanvaltuustokaudella tulevat ajamaan lentokenttäalueen ylikallista asuinrakentamista, vaiko Itsenäisyyspuolueelle, joka kuntavaaliohjelmassaan kannoittuu asumiseen kuntalaisen perusoikeutena: Asuntojen tuottajien ja pankkien ehdoilla toteutettavasta asunto- ja tonttipolitiikasta on siirryttävä asunnontarvitsijoiden, siis maksajien, ehdoilla tapahtuvaan asuntojen rakentamiseen. Asuntopolitiikka on muutettava sellaiseksi, ettei se automaattisesti johda rakenteelliseen korruptioon, eikä kohoaviin tonttien taikka asuntojen hintoihin. 

Kaupunginvaltuuston puolueiden äänestyskäyttäytyminen Malmin lentokenttää koskien on nähtävissä täältä:

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/448818-nain-valtuusto-aanesti-malmin-lentokentasta-katso-oman-poliitikkosi-kanta

]]>
9 http://timosotikoff.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234092-helsingin-valtuuston-valtapuolueet-malmin-lentokentan-asuinrakentamisen-puolella#comments Äänestys Helsingin kaupunginvaltuusto Malmin lentokenttä Valtapuolueet Fri, 24 Mar 2017 10:15:51 +0000 Timo Sotikoff http://timosotikoff.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234092-helsingin-valtuuston-valtapuolueet-malmin-lentokentan-asuinrakentamisen-puolella
Tuleeko suurmoskeija Malmin lentokentän tilalle? http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233634-tuleeko-suurmoskeija-malmin-lentokentan-tilalle <p>Vastaus heti kärkeen &ndash; Ei tule, jos se on suuresta joukosta helsinkiläisiä kiinni, kuten arvaan olevan. Silti molemmille on kannattajansa, mutta millaisin perusteluin? Miksi otsikko koplaa kaksi kaukaista asiaa yhteen?</p><p><strong>Suurmoskeija on osa islamistista uskontoa ja on hyvin perusteltua tämän kokoisia moskeijoita rakentaa islamistisiin maihin, joissa uskon kannattajia on paljon &ndash; enemmistönä. Meillä on yksi uskonto virallisena &ndash; luterilaisuus, koska länsi voitti aikanaan idän, kauan sitten. Toinen vaihtoehto olisi ollut ortodoksisuus (itäisempi muoto kristillisyydestä). Molemmat ovat kuitenkin kristillisen perusopin jälkeläisiä.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Moskeijoita rakennetaan tarpeen mukaan ja Suomessa on tilanne, jossa uskonnonvapaus sallii uskovaisten rakentaa omia pyhättöjään. Viimeisin erikoisen hieno rakennus ja kokoontumispaikka rakennettiin Espooseen &ndash; mormoneille. Nyt Helsingissä on jo muhamettilaisille pieniä &rdquo;kaupunginosakohtaisia kokoontumispaikkoja&rdquo;, jotka ovat siunattu moskeijoiksi (?)*</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Malmin lentokentän tilalle suurmoskeija &ndash; ei, eikä asuntojakaan</strong></p><p>Otsikko on raflaava, mutta tarkoitushakuinen &ndash; ei loukkaamaan ketään, vaan tuomaan esille kaksi hiertävää asiakohtaa kuntavaaleihin, joilla voi joko saada ääniä tai sitten ei. Nyt pitäisi tarpeen, kohtuullisuuden ja realismin ratkaista asia. Islamisteilla on <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116908-miksi-me-tokimme-muhammedin-uskoisia">oikeutensa</a>, kuten kaikilla uskovaisilla &ndash; emme halvenna yhtäkään uskonsuuntaan, vaan kunnioitamme veljien ja siskojen uskoa omiinsa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Meillä on totuttu olemaan tyrkyttämättä &ndash; emme siis tyrkytä tässäkään mitään uskonvastaista</strong></p><p>Nyt katsomme realismilla. Asuntoja tarvitaan, mutta asia ei ratkea huonolla maapohjalla &ndash; Malmin kentän lopettamisella ja sinne rakentamalla. Joidenkin tietojen mukaan Malmin lentokentän asuttamisessa olisi joitain sidoksia yksityisiin tonttiomistuksiin. Mene ja tiedä.</p><p>Asuntoja voidaan tehdä kaavoitusta priorisoimalla ja muuttamalla tyhjiä toimistotiloja &ndash; Kehä I&rsquo; n sisältäkin &ndash; asunnoiksi ja rakentamalla soveltuviin paikkoihin lisäkerroksia kerrostaloihin. Suuria tontteja voidaan myös pilkkoa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suurmoskeija ei sinällään vie paljon rakennustilaa, </strong></p><p>&nbsp;&hellip; mutta on oletettavaa, että sitä varten halutaan hyvin näyttävä ja keskeinen paikka. Keskeiset paikat pitää varata kaupunkilaisten hyväksi &ndash; demokratian nimissä enemmistötarpeiden mukaisesti - loukkaamatta ketään tai kävelemällä minkään vähemmistöryhmän yli.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mormonien pyhättö on sopusointuinen ja Espoossa sijaintiinsa nähden istuva</strong></p><p>Moskeijoidenkin tulee olla sopivia, kuitenkin kunnioittaen rakentajiensa ajatuksia ja päämääriä. Joissain maissa minareetit ovat ymmärtääkseni kiellettyjä &ndash; ehkei meillä ole siihen tarpeen mennä.&nbsp; Mikäli Islam olisi meillä kansalaistemme keskuudessa valtauskonto, olisi meillä jo suurmoskeija.</p><p>Tilanne on kuitenkin toinen &ndash; olemme kristitty kansakunta &ndash; valitsimme tai meille valittiin välimaaston uskonnollinen sijainti &ndash; katolilaisuuden ja ortodoksisuuden välistä, luterilaisuuden.</p><p>On toki hyvä muistaa, että niin muhamettilaisuus kuin kristinusko laajemmin perustuvat juutalaisuuteen, sen ollessa kantaisä molemmille &ndash; tämän vuoksi Jerusalem on polttopiste monille &ndash; <em>maailmankaupunkina</em>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Eli emme kaavoita tonttia suurmoskeijalle &ndash; emmekä Malmin kenttää asunnoille</strong></p><p>Keskitymme rakentamaan <em>yhteistä ymmärrystä</em> miten Suomessa tulisi rakentavasti asua ja elää &ndash; ilman ristiriitoja minkään uskonto- tai aatesuunnan kanssa. Olemme omanlainen enemmistöyhteisö, joka on luonut omaa identiteettiä 1800 &ndash; luvun alusta alkaen. &nbsp;</p><p>Meille suotiin autonomian aikana tie kohti itsenäisyyttä, jonka tosin luovutimme monin osin EU &ndash; Brysseliin kansanäänestyksen tahdosta. Nyt pidämme kiinni siitä vähästä omasta mikä meillä on jäljellä, ja alamme vahvistamaan kansallista identiteettiämme, uskoa itseemme ja tahtoa saada takaisin sellaista, mikä muualle luovutettiin.</p><p>Kunnioitamme uskonvapautta, arvostamme asiaansa aidosti <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/04/uskonto-on-valistunut.html">uskovia</a>, mutta emme halua jäädä toisten jalkoihinkaan.</p><p>&hellip;</p><p>|* Asioista tarkemmin tietävä voi kertoa mikä on erilaisten kokoontumispaikkojen vihkiminen, siunaaminen ja muu uskonnon tapoihin liittyvä käytäntö.</p><p>&hellip;</p><p>Poikkeavasti liitän vain yhden linkin, joka selvittää suvaitsevaisuutta ja suvaitsemattomuutta</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/nujertaako-suvaitsemattomuus.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/nujertaako-suvaitsemattomuus.html</a> -</p><p>...</p><p><strong>EKSTRA</strong></p><p><strong>PS</strong> Kokoomuksen pormestariehdokas Jan Vapaavuori pitää Malmia jo niin pitkälle menneenä projektina, ettei siitä ole perääntyminen ~ <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/216667-jan-vapaavuori-julkaisi-avoimen-kirjeen-malmin-lentokentasta-asuntotuotanto-kuuluu">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/216667-jan-vapaavuori-julkaisi-avoimen-kirjeen-malmin-lentokentasta-asuntotuotanto-kuuluu</a> - Mikään asia ei ole lopullisesti ohi kuin vasta sitten kun se tehty. Malmin lentokentän kohtaloa ei ole vielä sinetöity.</p><p><strong>PS2</strong> Vapaavuorella näyttää olevan mielipide myös suurmoskeijasta &ndash; sen arvellaan olevan este suvaitsevaisuuden kehitykselle ~ <a href="http://janvapaavuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233095-suurmoskeija-vaikeuttaisi-suvaitsevaisuuden-edistamista">http://janvapaavuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233095-suurmoskeija-vaikeuttaisi-suvaitsevaisuuden-edistamista</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>Kansalaiskirjoittaja Ilkka Luoma</p><p><a href="https://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>...</p><p>AL | US | VU | BL | BL | FB | FB | T | BLOG 130236</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> Tuleeko suurmoskeija Malmin lentokentän tilalle_17032017 &ndash; Microsoft Word Starter</p><p><strong>PVM</strong> 17032017</p><p>|582| -<strong> <a href="http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/03/huolehtiva-helsinki-tyytyvaisempi-mieli.html">872</a></strong> -&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vastaus heti kärkeen – Ei tule, jos se on suuresta joukosta helsinkiläisiä kiinni, kuten arvaan olevan. Silti molemmille on kannattajansa, mutta millaisin perusteluin? Miksi otsikko koplaa kaksi kaukaista asiaa yhteen?

Suurmoskeija on osa islamistista uskontoa ja on hyvin perusteltua tämän kokoisia moskeijoita rakentaa islamistisiin maihin, joissa uskon kannattajia on paljon – enemmistönä. Meillä on yksi uskonto virallisena – luterilaisuus, koska länsi voitti aikanaan idän, kauan sitten. Toinen vaihtoehto olisi ollut ortodoksisuus (itäisempi muoto kristillisyydestä). Molemmat ovat kuitenkin kristillisen perusopin jälkeläisiä.

 

Moskeijoita rakennetaan tarpeen mukaan ja Suomessa on tilanne, jossa uskonnonvapaus sallii uskovaisten rakentaa omia pyhättöjään. Viimeisin erikoisen hieno rakennus ja kokoontumispaikka rakennettiin Espooseen – mormoneille. Nyt Helsingissä on jo muhamettilaisille pieniä ”kaupunginosakohtaisia kokoontumispaikkoja”, jotka ovat siunattu moskeijoiksi (?)*

 

Malmin lentokentän tilalle suurmoskeija – ei, eikä asuntojakaan

Otsikko on raflaava, mutta tarkoitushakuinen – ei loukkaamaan ketään, vaan tuomaan esille kaksi hiertävää asiakohtaa kuntavaaleihin, joilla voi joko saada ääniä tai sitten ei. Nyt pitäisi tarpeen, kohtuullisuuden ja realismin ratkaista asia. Islamisteilla on oikeutensa, kuten kaikilla uskovaisilla – emme halvenna yhtäkään uskonsuuntaan, vaan kunnioitamme veljien ja siskojen uskoa omiinsa.

 

Meillä on totuttu olemaan tyrkyttämättä – emme siis tyrkytä tässäkään mitään uskonvastaista

Nyt katsomme realismilla. Asuntoja tarvitaan, mutta asia ei ratkea huonolla maapohjalla – Malmin kentän lopettamisella ja sinne rakentamalla. Joidenkin tietojen mukaan Malmin lentokentän asuttamisessa olisi joitain sidoksia yksityisiin tonttiomistuksiin. Mene ja tiedä.

Asuntoja voidaan tehdä kaavoitusta priorisoimalla ja muuttamalla tyhjiä toimistotiloja – Kehä I’ n sisältäkin – asunnoiksi ja rakentamalla soveltuviin paikkoihin lisäkerroksia kerrostaloihin. Suuria tontteja voidaan myös pilkkoa.

 

Suurmoskeija ei sinällään vie paljon rakennustilaa,

 … mutta on oletettavaa, että sitä varten halutaan hyvin näyttävä ja keskeinen paikka. Keskeiset paikat pitää varata kaupunkilaisten hyväksi – demokratian nimissä enemmistötarpeiden mukaisesti - loukkaamatta ketään tai kävelemällä minkään vähemmistöryhmän yli.

 

Mormonien pyhättö on sopusointuinen ja Espoossa sijaintiinsa nähden istuva

Moskeijoidenkin tulee olla sopivia, kuitenkin kunnioittaen rakentajiensa ajatuksia ja päämääriä. Joissain maissa minareetit ovat ymmärtääkseni kiellettyjä – ehkei meillä ole siihen tarpeen mennä.  Mikäli Islam olisi meillä kansalaistemme keskuudessa valtauskonto, olisi meillä jo suurmoskeija.

Tilanne on kuitenkin toinen – olemme kristitty kansakunta – valitsimme tai meille valittiin välimaaston uskonnollinen sijainti – katolilaisuuden ja ortodoksisuuden välistä, luterilaisuuden.

On toki hyvä muistaa, että niin muhamettilaisuus kuin kristinusko laajemmin perustuvat juutalaisuuteen, sen ollessa kantaisä molemmille – tämän vuoksi Jerusalem on polttopiste monille – maailmankaupunkina.

 

Eli emme kaavoita tonttia suurmoskeijalle – emmekä Malmin kenttää asunnoille

Keskitymme rakentamaan yhteistä ymmärrystä miten Suomessa tulisi rakentavasti asua ja elää – ilman ristiriitoja minkään uskonto- tai aatesuunnan kanssa. Olemme omanlainen enemmistöyhteisö, joka on luonut omaa identiteettiä 1800 – luvun alusta alkaen.  

Meille suotiin autonomian aikana tie kohti itsenäisyyttä, jonka tosin luovutimme monin osin EU – Brysseliin kansanäänestyksen tahdosta. Nyt pidämme kiinni siitä vähästä omasta mikä meillä on jäljellä, ja alamme vahvistamaan kansallista identiteettiämme, uskoa itseemme ja tahtoa saada takaisin sellaista, mikä muualle luovutettiin.

Kunnioitamme uskonvapautta, arvostamme asiaansa aidosti uskovia, mutta emme halua jäädä toisten jalkoihinkaan.

|* Asioista tarkemmin tietävä voi kertoa mikä on erilaisten kokoontumispaikkojen vihkiminen, siunaaminen ja muu uskonnon tapoihin liittyvä käytäntö.

Poikkeavasti liitän vain yhden linkin, joka selvittää suvaitsevaisuutta ja suvaitsemattomuutta

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/nujertaako-suvaitsemattomuus.html -

...

EKSTRA

PS Kokoomuksen pormestariehdokas Jan Vapaavuori pitää Malmia jo niin pitkälle menneenä projektina, ettei siitä ole perääntyminen ~ https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/216667-jan-vapaavuori-julkaisi-avoimen-kirjeen-malmin-lentokentasta-asuntotuotanto-kuuluu - Mikään asia ei ole lopullisesti ohi kuin vasta sitten kun se tehty. Malmin lentokentän kohtaloa ei ole vielä sinetöity.

PS2 Vapaavuorella näyttää olevan mielipide myös suurmoskeijasta – sen arvellaan olevan este suvaitsevaisuuden kehitykselle ~ http://janvapaavuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233095-suurmoskeija-vaikeuttaisi-suvaitsevaisuuden-edistamista -

 

Kansalaiskirjoittaja Ilkka Luoma

https://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

...

AL | US | VU | BL | BL | FB | FB | T | BLOG 130236

 

DOC Tuleeko suurmoskeija Malmin lentokentän tilalle_17032017 – Microsoft Word Starter

PVM 17032017

|582| - 872

]]>
17 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233634-tuleeko-suurmoskeija-malmin-lentokentan-tilalle#comments Helsingin suurmoskeija Helsinki Malmin lentokenttä Muslimit Uskonnonvapaus Fri, 17 Mar 2017 11:24:06 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233634-tuleeko-suurmoskeija-malmin-lentokentan-tilalle
Avoin kirje Malmin lentokentän ystäville http://janvapaavuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233596-avoin-kirje-malmin-lentokentan-ystaville <p>Hyvät Malmin lentokentän ystävät,</p><p>Olette sinnikästä väkeä. Olette jaksaneet taistella teille tärkeän asian puolesta jo vuosikymmeniä. Olette tehneet sen kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Olette tehneet sen siitä huolimatta, että niin maan hallitus kuin Helsingin kaupunginvaltuusto on useaan kertaan päättänyt kantanne vastaisesti. Ette ole periksiantavaa sorttia. Vaikka osa teistäkin on lobbauksessaan syyllistynyt erilaisiin ylilyönteihin, kuten aina tällaisissa hankkeissa, olette pääosin ajaneet asiaanne ammattimaisesti ja asiantuntevasti. Nostan teille hattua!</p><p>Olen Pohjois-Helsingin poikana ja ilmailun kasvuun uskovana suhtautunut Malmin kenttään suurella sympatialla. Minulle olisi aikanaan hyvin sopinut, että se säilyy ilmailutoiminnassa. Jossakin vaiheessa asiat etenevät kuitenkin pisteeseen, josta on vaikea enää ottaa taka-askelia.</p><p>Tiedän, että alueeseen liittyy monia arvoja ilmailullisista ulottuvuuksista kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin kysymyksiin ja luontoarvoihin. Keskeisin näistä lienee kuitenkin kysymys ns. kakkos- ja/tai siviili-ilmailukentän tarpeellisuudesta Helsingin seudulla.</p><p>Malmin kenttäkiistan moderni historia alkaa viimeistään vuodesta 2000. Silloin maan hallitus sitoutui luopumaan kentästä nopeutetusti, ennen vuonna 2035 päättyvää maanvuokrasopimusta. Valtio, joka on maassa ainoa ilmailuviranomainen, katsoi että kasvavan pk-seudun asuntotuotantointressi on valtion ilmailuintressiä suurempi. Helsinki on aina lojaali valtion merkittäville intresseille. Jos valtiovalta olisi nähnyt asian toisin, kaupunki olisi hyvin todennäköisesti sen hyväksynyt, vaikka olisi saattanut eri mieltä ollakin.</p><p>Helsingillä oli kaikki syy luottaa tähän valtion arvioon ja se ryhtyikin pikku hiljaa kaavoittamaan aluetta. Nurmijärvi-ilmiön ollessa vahvimmillaan tarve laajempaan pientalorakentamiseen sopivalle alueelle kasvoi, mutta Sipoon länsiosien liitoksen ja vähenevän kehyskuntainnostuksen myötä Malmin strateginen merkitys taas hieman laski. Sipoolta saatujen maiden Natura-haasteet ja jatkuva kaupungistuminen ovat sitä taas lisänneet.</p><p>Kaupunki kasvaa koko ajan. Kaavoitus vie aikansa. Kaupungilla tulisi olla koko ajan &rdquo;varastossa&rdquo; iso määrä kaavareserviä, jotta se edes jotenkin voisi omin toimin vaikuttaa seudun asuntotilanteen helpottamiseen. Asuntotuotanto kuuluu kaupungin perustehtäviin, ilmailutoiminta ei, oikein tai väärin.</p><p>Alueen asuntopoliittinen merkitys ei ole vähäinen. Malmin lentokenttä on uuden valtuustossa laajalla enemmistöllä hyväksytyn yleiskaavan merkittävin uusi rakentamisalue. Aluetta suunnitellaan noin 25.000 asukkaalle. Kerrosalatavoite on 1,2 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta 100.000 on toimitilarakentamiselle ja palveluille. Alue tulee asukasluvultaan olemaan suurempi kuin koko Heinola tai Mäntsälä.</p><p>Valtion kiinnostus Malmin kenttään hiipui asteittain. Finavia lopetti kentän kehittämisen jo aikaa sitten. Asteittain Malmilla operoineet alkoivat siirtää toimintojaan pois. Hallitukset &nbsp;tulivat ja menivät. Kaupunki jatkoi kaavoitustyötään. Asiaa on käsitelty kaupunginvaltuustossa lukuisia kertoja.</p><p>Vuonna 2014 koettiin yksi merkkipaalu, kun valtion kehyspäätöksessä linjattiin, että &rdquo;asuntorakentamisen &nbsp;edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa.&rdquo; &nbsp;Kaupunki on sen jälkeen ostanut lentokenttäalueen loput kiinteistöt Finavialta ja Finavia on luopunut käyttöoikeudestaan maa-alueisiin. Valtiolla ei ole enää alueella toimintoja.</p><p>On monelle taholle häpeäksi, ettei metropolialueelta ole löytynyt korvaavaa kenttäaluetta kohta 20 vuoden prosessista huolimatta. Lienee niin, ettei kukaan ole tosissaan ajanut sen etsimistä, ei myöskään valtion ilmailuviranomainen, jolle asia lähinnä kuuluu. Toiseksi osa Malmia puolustavista tahoistakin on vastustanut näitä pyrkimyksiä. Jos tavoitteena on turvata toiminta juuri Malmilla, tämä on loogista. Jos pyrkimyksenä on itse ilmailutoiminnan jatkumisen mahdollistaminen, lobbaajat ovat tehneet asialleen karhunpalveluksen.</p><p>En voi väittää olevani sataprosenttisen varma siitä, että aikanaan tehdyt ja nyt toteutukseen etenevät päätökset ovat oikeita. Olen nyt kuitenkin pyrkimässä tehtävään, jossa pään pensaaseen pistämisen sijasta kaivataan johtajuutta. Pormestarin tulee puolustaa Helsinkiä aina ja kaikkialla ja edistää sen valtuuston tekemiä linjauksia riippumatta siitä, mitä mieltä niistä mahdollisesti itse alun perin on ollut. Pormestarin tehtävä on nousta puoluepolitiikan yläpuolelle, olla kaikkien helsinkiläisten palveluksessa. On myös selvää, että kaikkien tulee kunnioittaa tehtyjä oikeudellisia sopimuksia.</p><p>On hyvin vaikea nähdä, että Malmi voisi enää, kaiken jo päätetyn jälkeen, säilyä ilmailukäytössä. Jotta tämä olisi edes teoriassa mahdollista, monen vaikeasti toteutuvan ehdon tulisi täyttyä. Ensinnäkin valtion pitää löytää samanarvoinen maa-alue, johon se Malmin vaihtaisi. Maa-alueen pitää luonnollisesti olla Helsingin alueella ja merkittävään asuntotuotantoon sovelias, jotta siitä olisi kaupungille hyötyä. Vaihtoehtoja ei juuri ole ja harvat mieleen tulevat alueet, kuten Santahamina, ovat monesta syystä valtionkin kannalta mahdottomia vaihtokohteita. Toiseksi pitäisi löytää uskottava taho, jolla olisi riittävästi osaamista ja taloudellisia rahkeita, ja joka sitoutuisi kentän pitkäaikaiseen kehittämiseen. Finavia ei tähän selvästikään ole halukas ja riittävän uskottavaa yksityistä vaihtoehtoa on vaikea nähdä löytyvän.</p><p>Mahdotonta ei olekaan, sanovat pohjalaiset, toki omalla murteellaan hieman toisin ääntäen. Vaikeuskerrointa on kuitenkin todella paljon, eikä katteettomien odotusarvojen luominen ole vastuullista. On realismia todeta, että asiassa tullaan etenemään sitä polkua, jota kohta 20 vuotta on johdonmukaisesti kuljettu. Jos joku riittävän korkea valtiovallan edustaja riittävän vakavissaan asiasta haluaa keskustella, olen kuitenkin siihen mahdollisena tulevana pormestarina tietenkin aina valmis.</p><p>Artikkeli <a href="http://vapaavuori.net/avoin-kirje-malmin-lentokentan-ystaville/" rel="nofollow">Avoin kirje Malmin lentokentän ystäville</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="http://vapaavuori.net" rel="nofollow">Pormestariehdokas Jan Vapaavuori</a>.</p> Hyvät Malmin lentokentän ystävät,

Olette sinnikästä väkeä. Olette jaksaneet taistella teille tärkeän asian puolesta jo vuosikymmeniä. Olette tehneet sen kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Olette tehneet sen siitä huolimatta, että niin maan hallitus kuin Helsingin kaupunginvaltuusto on useaan kertaan päättänyt kantanne vastaisesti. Ette ole periksiantavaa sorttia. Vaikka osa teistäkin on lobbauksessaan syyllistynyt erilaisiin ylilyönteihin, kuten aina tällaisissa hankkeissa, olette pääosin ajaneet asiaanne ammattimaisesti ja asiantuntevasti. Nostan teille hattua!

Olen Pohjois-Helsingin poikana ja ilmailun kasvuun uskovana suhtautunut Malmin kenttään suurella sympatialla. Minulle olisi aikanaan hyvin sopinut, että se säilyy ilmailutoiminnassa. Jossakin vaiheessa asiat etenevät kuitenkin pisteeseen, josta on vaikea enää ottaa taka-askelia.

Tiedän, että alueeseen liittyy monia arvoja ilmailullisista ulottuvuuksista kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin kysymyksiin ja luontoarvoihin. Keskeisin näistä lienee kuitenkin kysymys ns. kakkos- ja/tai siviili-ilmailukentän tarpeellisuudesta Helsingin seudulla.

Malmin kenttäkiistan moderni historia alkaa viimeistään vuodesta 2000. Silloin maan hallitus sitoutui luopumaan kentästä nopeutetusti, ennen vuonna 2035 päättyvää maanvuokrasopimusta. Valtio, joka on maassa ainoa ilmailuviranomainen, katsoi että kasvavan pk-seudun asuntotuotantointressi on valtion ilmailuintressiä suurempi. Helsinki on aina lojaali valtion merkittäville intresseille. Jos valtiovalta olisi nähnyt asian toisin, kaupunki olisi hyvin todennäköisesti sen hyväksynyt, vaikka olisi saattanut eri mieltä ollakin.

Helsingillä oli kaikki syy luottaa tähän valtion arvioon ja se ryhtyikin pikku hiljaa kaavoittamaan aluetta. Nurmijärvi-ilmiön ollessa vahvimmillaan tarve laajempaan pientalorakentamiseen sopivalle alueelle kasvoi, mutta Sipoon länsiosien liitoksen ja vähenevän kehyskuntainnostuksen myötä Malmin strateginen merkitys taas hieman laski. Sipoolta saatujen maiden Natura-haasteet ja jatkuva kaupungistuminen ovat sitä taas lisänneet.

Kaupunki kasvaa koko ajan. Kaavoitus vie aikansa. Kaupungilla tulisi olla koko ajan ”varastossa” iso määrä kaavareserviä, jotta se edes jotenkin voisi omin toimin vaikuttaa seudun asuntotilanteen helpottamiseen. Asuntotuotanto kuuluu kaupungin perustehtäviin, ilmailutoiminta ei, oikein tai väärin.

Alueen asuntopoliittinen merkitys ei ole vähäinen. Malmin lentokenttä on uuden valtuustossa laajalla enemmistöllä hyväksytyn yleiskaavan merkittävin uusi rakentamisalue. Aluetta suunnitellaan noin 25.000 asukkaalle. Kerrosalatavoite on 1,2 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta 100.000 on toimitilarakentamiselle ja palveluille. Alue tulee asukasluvultaan olemaan suurempi kuin koko Heinola tai Mäntsälä.

Valtion kiinnostus Malmin kenttään hiipui asteittain. Finavia lopetti kentän kehittämisen jo aikaa sitten. Asteittain Malmilla operoineet alkoivat siirtää toimintojaan pois. Hallitukset  tulivat ja menivät. Kaupunki jatkoi kaavoitustyötään. Asiaa on käsitelty kaupunginvaltuustossa lukuisia kertoja.

Vuonna 2014 koettiin yksi merkkipaalu, kun valtion kehyspäätöksessä linjattiin, että ”asuntorakentamisen  edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa.”  Kaupunki on sen jälkeen ostanut lentokenttäalueen loput kiinteistöt Finavialta ja Finavia on luopunut käyttöoikeudestaan maa-alueisiin. Valtiolla ei ole enää alueella toimintoja.

On monelle taholle häpeäksi, ettei metropolialueelta ole löytynyt korvaavaa kenttäaluetta kohta 20 vuoden prosessista huolimatta. Lienee niin, ettei kukaan ole tosissaan ajanut sen etsimistä, ei myöskään valtion ilmailuviranomainen, jolle asia lähinnä kuuluu. Toiseksi osa Malmia puolustavista tahoistakin on vastustanut näitä pyrkimyksiä. Jos tavoitteena on turvata toiminta juuri Malmilla, tämä on loogista. Jos pyrkimyksenä on itse ilmailutoiminnan jatkumisen mahdollistaminen, lobbaajat ovat tehneet asialleen karhunpalveluksen.

En voi väittää olevani sataprosenttisen varma siitä, että aikanaan tehdyt ja nyt toteutukseen etenevät päätökset ovat oikeita. Olen nyt kuitenkin pyrkimässä tehtävään, jossa pään pensaaseen pistämisen sijasta kaivataan johtajuutta. Pormestarin tulee puolustaa Helsinkiä aina ja kaikkialla ja edistää sen valtuuston tekemiä linjauksia riippumatta siitä, mitä mieltä niistä mahdollisesti itse alun perin on ollut. Pormestarin tehtävä on nousta puoluepolitiikan yläpuolelle, olla kaikkien helsinkiläisten palveluksessa. On myös selvää, että kaikkien tulee kunnioittaa tehtyjä oikeudellisia sopimuksia.

On hyvin vaikea nähdä, että Malmi voisi enää, kaiken jo päätetyn jälkeen, säilyä ilmailukäytössä. Jotta tämä olisi edes teoriassa mahdollista, monen vaikeasti toteutuvan ehdon tulisi täyttyä. Ensinnäkin valtion pitää löytää samanarvoinen maa-alue, johon se Malmin vaihtaisi. Maa-alueen pitää luonnollisesti olla Helsingin alueella ja merkittävään asuntotuotantoon sovelias, jotta siitä olisi kaupungille hyötyä. Vaihtoehtoja ei juuri ole ja harvat mieleen tulevat alueet, kuten Santahamina, ovat monesta syystä valtionkin kannalta mahdottomia vaihtokohteita. Toiseksi pitäisi löytää uskottava taho, jolla olisi riittävästi osaamista ja taloudellisia rahkeita, ja joka sitoutuisi kentän pitkäaikaiseen kehittämiseen. Finavia ei tähän selvästikään ole halukas ja riittävän uskottavaa yksityistä vaihtoehtoa on vaikea nähdä löytyvän.

Mahdotonta ei olekaan, sanovat pohjalaiset, toki omalla murteellaan hieman toisin ääntäen. Vaikeuskerrointa on kuitenkin todella paljon, eikä katteettomien odotusarvojen luominen ole vastuullista. On realismia todeta, että asiassa tullaan etenemään sitä polkua, jota kohta 20 vuotta on johdonmukaisesti kuljettu. Jos joku riittävän korkea valtiovallan edustaja riittävän vakavissaan asiasta haluaa keskustella, olen kuitenkin siihen mahdollisena tulevana pormestarina tietenkin aina valmis.

Artikkeli Avoin kirje Malmin lentokentän ystäville julkaistiin ensimmäisen kerran Pormestariehdokas Jan Vapaavuori.

]]>
102 http://janvapaavuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233596-avoin-kirje-malmin-lentokentan-ystaville#comments Kotimaa Helsinki Kaavoitus Kuntavaalit Malmin lentokenttä Thu, 16 Mar 2017 17:58:39 +0000 Jan Vapaavuori http://janvapaavuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233596-avoin-kirje-malmin-lentokentan-ystaville
Malmin kaivamisesta voi tulla uusi Talvivaara http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233546-malmin-kaivamisesta-voi-tulla-uusi-talvivaara <p>*Vuoden helsinkiläiseksi valittu Malmin lentokenttä taistelee olemassaolostaan ja pyrkii kuntavaalien pääteemaksi. Sitkeä sisupussi ei suostu noin vain historiasta pois pyyhittäväksi.</p> <p>Aikanaan, kun päättäjät iskivät silmänsä Malmin lentokentän alueeseen ja halusivat rakentaa paikalle asuntoja, niin puhuttiin Malmin lentokentän siirtämisestä. Korvaavaa paikkaa ei löytynyt, mutta se ei ole estänyt rakentamissuunnitelmien eteenpäin vientiä.</p> <p>Lentokentän alue on vetistä savikkoa, jopa suoperäistä tienoota, mistä johtuen rakentaminen edellyttää alueen läpikotaista paaluttamista kymmenien metrien syvyyteen. Lisäksi tiedetään, että maamassoja pitää putsata ja jopa vaihtaa. Kohtuuhintaista asumista metsästävä Helsinki on selvästi väärillä apajilla, mutta se ei vaikuta rakentamisintoon.</p> <p>Olen sitä mieltä, että Malmin lentokenttää ei saa tuhota. Se olisi kulttuurihistoriallinen katastrofi, liikennepoliittinen moka ja taloudellisesti vastuuton päätös.</p> <p>Malmi on tärkeä osa lentoliikenneverkostoa ja merkittävä optio tulevaisuuden kasvaville liikennetarpeille. Lisäksi se on kiistatta yksi maailman uhanalaisimmista kulttuuriperintökohteista. Näyttää siltä, että näiden faktojen ei anneta häiritä, kun kenttää ajetaan alas ja tilalle rakennetaan superkalliita asuntoja.</p> <p>Naapurimaissa pääkaupunkien lähikentät ovat nousseet arvoon arvaamattomaan kasvavan lentoliikenteen puskureina. Esimerkkeinä Tukholman Bromma, Oslon Moss ja Kööpenhaminan Roskilde. Malmin kenttä sopisi hyvin jatkoksi tuohon listaan.</p> <p>Helsinkiin tarvitaan lisää asuntoja, mutta on väärin väittää, että Malmin lentokentän alue on ainoa, tai edes järkevin paikka, jonne niitä voidaan rakentaa. Helsingillä on valtavat määrät rakentamattomia peltoalueita, metsiä ja joutomaita. Lisäksi mieleen tulee vallatut alueet Sipoosta. Rakennetaan ensiksi ne täyteen ja ryhdytään vasta sitten paaluttamaan Malmin vetistä suoaluetta asumiskäyttöön sopivaksi.</p> <p>Kentän lopettamispäätökseen liitettyjen hyötyjen, haittojen ja vaikutusten arviointi ei ole ollut läpinäkyvää. On luotu mielikuva, että lisäkustannuksia ei tule tai että alueelle rakennetaan halpoja asuntoja. Nämä mielikuvat eivät pidä paikkaansa. Nykyisissä laskelmissa on epätarkkuutta ja perustelematonta optimismia.</p> <p>Jos alueelle rakennetaan asuntoja, on päättäjien oikeasti varmistuttava rakentamispaikan tasosta ja turvallisuudesta. Meillä on aivan liian monta &rdquo;länsimetroa&rdquo; ja &rdquo;stadionin remonttia&rdquo;, joissa kustannuslaskelmat eivät ole pitäneet. Ei tehdä Malmista seuraavaa Talvivaaraa eli pohjatonta kaivoa, jossa kustannukset ryöstäytyvät käsistä ja ympäristövaikutukset tulevat yllätyksenä.</p> <p>Suunnitelmissa ei ole myöskään huomioitu sitä, että mikäli Malmin kenttä lopetetaan, niin Helsinki-Vantaan kentän rutiinit muuttuvat. Tuloksena on merkittävä lentomelun lisääntyminen alueella. Uskon, että asunnoille löytyy tilaa muualtakin kuin Malmin lentokentältä. Jo pelkästään paremmalla kaavoitus- ja tonttipolitiikalla saataisiin riittävästi asuntoja kaupunkiimme, jos haluttaisiin. Malmille voidaan rakentaa vain 2-6&nbsp; -kerroksisia taloja. Jos rakennettaisiinkin 10-kerroksisia taloja jonnekin muualle, niin tarvittava tonttimaa olisi vain puolet nyt suunnitellusta pinta-alasta.</p> <p>Case Malmissa on kyse enemmän tahdosta kuin tilanpuutteesta. Mielestäni meidän on paitsi pelastettava Malmin lentokenttä, niin uudistettava päätöksentekoa. Asioita on jatkossa valmisteltava paremmin ja niistä on päätettävä paremmin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>***<br />Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisenä Puoli kaupunkia -kaupunkilehdessä 16.3.2017</p> <p>#tolkunpolitiikkaa #61 #helsinki<br />www.isoaho.net<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> *Vuoden helsinkiläiseksi valittu Malmin lentokenttä taistelee olemassaolostaan ja pyrkii kuntavaalien pääteemaksi. Sitkeä sisupussi ei suostu noin vain historiasta pois pyyhittäväksi.

Aikanaan, kun päättäjät iskivät silmänsä Malmin lentokentän alueeseen ja halusivat rakentaa paikalle asuntoja, niin puhuttiin Malmin lentokentän siirtämisestä. Korvaavaa paikkaa ei löytynyt, mutta se ei ole estänyt rakentamissuunnitelmien eteenpäin vientiä.

Lentokentän alue on vetistä savikkoa, jopa suoperäistä tienoota, mistä johtuen rakentaminen edellyttää alueen läpikotaista paaluttamista kymmenien metrien syvyyteen. Lisäksi tiedetään, että maamassoja pitää putsata ja jopa vaihtaa. Kohtuuhintaista asumista metsästävä Helsinki on selvästi väärillä apajilla, mutta se ei vaikuta rakentamisintoon.

Olen sitä mieltä, että Malmin lentokenttää ei saa tuhota. Se olisi kulttuurihistoriallinen katastrofi, liikennepoliittinen moka ja taloudellisesti vastuuton päätös.

Malmi on tärkeä osa lentoliikenneverkostoa ja merkittävä optio tulevaisuuden kasvaville liikennetarpeille. Lisäksi se on kiistatta yksi maailman uhanalaisimmista kulttuuriperintökohteista. Näyttää siltä, että näiden faktojen ei anneta häiritä, kun kenttää ajetaan alas ja tilalle rakennetaan superkalliita asuntoja.

Naapurimaissa pääkaupunkien lähikentät ovat nousseet arvoon arvaamattomaan kasvavan lentoliikenteen puskureina. Esimerkkeinä Tukholman Bromma, Oslon Moss ja Kööpenhaminan Roskilde. Malmin kenttä sopisi hyvin jatkoksi tuohon listaan.

Helsinkiin tarvitaan lisää asuntoja, mutta on väärin väittää, että Malmin lentokentän alue on ainoa, tai edes järkevin paikka, jonne niitä voidaan rakentaa. Helsingillä on valtavat määrät rakentamattomia peltoalueita, metsiä ja joutomaita. Lisäksi mieleen tulee vallatut alueet Sipoosta. Rakennetaan ensiksi ne täyteen ja ryhdytään vasta sitten paaluttamaan Malmin vetistä suoaluetta asumiskäyttöön sopivaksi.

Kentän lopettamispäätökseen liitettyjen hyötyjen, haittojen ja vaikutusten arviointi ei ole ollut läpinäkyvää. On luotu mielikuva, että lisäkustannuksia ei tule tai että alueelle rakennetaan halpoja asuntoja. Nämä mielikuvat eivät pidä paikkaansa. Nykyisissä laskelmissa on epätarkkuutta ja perustelematonta optimismia.

Jos alueelle rakennetaan asuntoja, on päättäjien oikeasti varmistuttava rakentamispaikan tasosta ja turvallisuudesta. Meillä on aivan liian monta ”länsimetroa” ja ”stadionin remonttia”, joissa kustannuslaskelmat eivät ole pitäneet. Ei tehdä Malmista seuraavaa Talvivaaraa eli pohjatonta kaivoa, jossa kustannukset ryöstäytyvät käsistä ja ympäristövaikutukset tulevat yllätyksenä.

Suunnitelmissa ei ole myöskään huomioitu sitä, että mikäli Malmin kenttä lopetetaan, niin Helsinki-Vantaan kentän rutiinit muuttuvat. Tuloksena on merkittävä lentomelun lisääntyminen alueella. Uskon, että asunnoille löytyy tilaa muualtakin kuin Malmin lentokentältä. Jo pelkästään paremmalla kaavoitus- ja tonttipolitiikalla saataisiin riittävästi asuntoja kaupunkiimme, jos haluttaisiin. Malmille voidaan rakentaa vain 2-6  -kerroksisia taloja. Jos rakennettaisiinkin 10-kerroksisia taloja jonnekin muualle, niin tarvittava tonttimaa olisi vain puolet nyt suunnitellusta pinta-alasta.

Case Malmissa on kyse enemmän tahdosta kuin tilanpuutteesta. Mielestäni meidän on paitsi pelastettava Malmin lentokenttä, niin uudistettava päätöksentekoa. Asioita on jatkossa valmisteltava paremmin ja niistä on päätettävä paremmin.

 

***
Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisenä Puoli kaupunkia -kaupunkilehdessä 16.3.2017

#tolkunpolitiikkaa #61 #helsinki
www.isoaho.net
 

]]>
6 http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233546-malmin-kaivamisesta-voi-tulla-uusi-talvivaara#comments Asuminen Helsinki Kuntavaalit Malmin lentokenttä Politiikka Thu, 16 Mar 2017 06:14:45 +0000 Minna Isoaho http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233546-malmin-kaivamisesta-voi-tulla-uusi-talvivaara
Onko vihreä vihreää? Pari sanaa autoilusta ja Malmin lentokentästä http://heidiekholmtalas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233422-onko-vihrea-vihreaa-pari-sanaa-autoilusta-ja-malmin-lentokentasta <p>Eteeni osui Ilta-Sanomien uutinen Vihreiden autoiluvastaisuudesta ja seuraava kappale &quot;Suomen Kuvalehden mukaan on vaikea välttyä tulkinnalta, että Helsinkiin suunnitellut suuret ns. vihreää aatetta peilaavat liikennemuutokset kärjessään pikaraitiotie sekä ns. kaupunkibulevardit (eli moottoriteiden suunniteltu alentaminen kaduiksi), maksoivat vihreille poliittisesti sen, &rdquo;että lähes kaikille Helsingin suurille metsäalueille tuli kaavavaraus rakentamiselle&rdquo;. <a href="http://www.is.fi/autot/art-2000005044698.html" title="http://www.is.fi/autot/art-2000005044698.html">http://www.is.fi/autot/art-2000005044698.html</a></p><p>Tällaisena vihreänä kokoomuslaisena vähän ihmettelen Vihreiden meininkiä. Onko yksityisautoilu niin kamalaa että annetaan metsien mennä, kunhan autoilua saadaan vaikeutettua? Eräs tuttavani kommentoi osuvasti &quot;On vaikea käsittää miksi vihreät ovat etunenässä kaavoittamassa kaupunkibulevardeja, rakentamassa Malmin kenttää ja kaavoittamassa viimeisiäkin metsäalueita. Vihreät on Helsingissä myös korostuneesti valtapolitiikkaa tekevä puolue, jossa yksityisliikennettä vastustava politiikka ohjaa ajattelua. Tällaisena vihreitä arvoja kannattavana porvarina tätä on vaikea käsittää.&quot;</p><p>Liityin Facebookissa Lisää kaupunkia Helsinkiin ryhmään, jossa ruodittiin blogiani Oulunkylän ja Patolan kaavoituksesta. Asukkaiden huolena on mm. viheralueiden tuhoaminen. Kovasti ryhmässä kannatettiin rakentamista alueelle piittaamatta pientaloalueen viihtyisyydestä. Ryhmä on kuulemma vihervasemmiston perustama. Herää kysymys, onko vihreä vihreää oikeasti jos luonto halutaan tuhota ja metsät kaavoittaa rakentamiselle.</p><p>Itse kannatan keskustatunnelia, joka ratkaisisi keskustan autoiluasioita tehokkaasti. Luontoa rakastavana en kannata metsien laajamittaista kaavoittamista rakentamiselle. Malmin lentokenttä tulee säilyttää ilmailukäytössä. Malmin lentokentän luontoarvot ovat merkittävät. Kenttä on huomattava alueellinen lintuparatiisi juuri avoimuutensa ja aluetta ympäröivän turva-aitansa ansiosta. Muita seikkoja Malmin säilyttämiseksi voi lukea täältä <a href="http://www.pelastamalmi.org/fi/luettavaa/10syyta.html" title="http://www.pelastamalmi.org/fi/luettavaa/10syyta.html">http://www.pelastamalmi.org/fi/luettavaa/10syyta.html</a></p><p>Minkälaisen Helsingin sinä haluat? Minä haluan luontoa kunnioittavan ja samalla sujuvaa liikennettä tarjoavan monipuolisen kaupungin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eteeni osui Ilta-Sanomien uutinen Vihreiden autoiluvastaisuudesta ja seuraava kappale "Suomen Kuvalehden mukaan on vaikea välttyä tulkinnalta, että Helsinkiin suunnitellut suuret ns. vihreää aatetta peilaavat liikennemuutokset kärjessään pikaraitiotie sekä ns. kaupunkibulevardit (eli moottoriteiden suunniteltu alentaminen kaduiksi), maksoivat vihreille poliittisesti sen, ”että lähes kaikille Helsingin suurille metsäalueille tuli kaavavaraus rakentamiselle”. http://www.is.fi/autot/art-2000005044698.html

Tällaisena vihreänä kokoomuslaisena vähän ihmettelen Vihreiden meininkiä. Onko yksityisautoilu niin kamalaa että annetaan metsien mennä, kunhan autoilua saadaan vaikeutettua? Eräs tuttavani kommentoi osuvasti "On vaikea käsittää miksi vihreät ovat etunenässä kaavoittamassa kaupunkibulevardeja, rakentamassa Malmin kenttää ja kaavoittamassa viimeisiäkin metsäalueita. Vihreät on Helsingissä myös korostuneesti valtapolitiikkaa tekevä puolue, jossa yksityisliikennettä vastustava politiikka ohjaa ajattelua. Tällaisena vihreitä arvoja kannattavana porvarina tätä on vaikea käsittää."

Liityin Facebookissa Lisää kaupunkia Helsinkiin ryhmään, jossa ruodittiin blogiani Oulunkylän ja Patolan kaavoituksesta. Asukkaiden huolena on mm. viheralueiden tuhoaminen. Kovasti ryhmässä kannatettiin rakentamista alueelle piittaamatta pientaloalueen viihtyisyydestä. Ryhmä on kuulemma vihervasemmiston perustama. Herää kysymys, onko vihreä vihreää oikeasti jos luonto halutaan tuhota ja metsät kaavoittaa rakentamiselle.

Itse kannatan keskustatunnelia, joka ratkaisisi keskustan autoiluasioita tehokkaasti. Luontoa rakastavana en kannata metsien laajamittaista kaavoittamista rakentamiselle. Malmin lentokenttä tulee säilyttää ilmailukäytössä. Malmin lentokentän luontoarvot ovat merkittävät. Kenttä on huomattava alueellinen lintuparatiisi juuri avoimuutensa ja aluetta ympäröivän turva-aitansa ansiosta. Muita seikkoja Malmin säilyttämiseksi voi lukea täältä http://www.pelastamalmi.org/fi/luettavaa/10syyta.html

Minkälaisen Helsingin sinä haluat? Minä haluan luontoa kunnioittavan ja samalla sujuvaa liikennettä tarjoavan monipuolisen kaupungin.

]]>
5 http://heidiekholmtalas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233422-onko-vihrea-vihreaa-pari-sanaa-autoilusta-ja-malmin-lentokentasta#comments Kaavoitus Kokoomus Kuntavaalit2017 Malmin lentokenttä Yksityisautoilu Tue, 14 Mar 2017 16:16:16 +0000 Heidi Ekholm-Talas http://heidiekholmtalas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233422-onko-vihrea-vihreaa-pari-sanaa-autoilusta-ja-malmin-lentokentasta