Yritystuet http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135230/all Wed, 15 May 2019 22:40:25 +0300 fi 1.4 miljoonaa työpaikkaa http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276030-14-miljoonaa-tyopaikkaa <p>&nbsp;</p><p>Viime viikolla silmiini sattui komissaari Jyrki Kataisen haastattelu (7.5 Mustread), joka sai minut ensimmäistä kertaa elämässäni epäilemään markkinatalouden oikeutusta. Katainen nimittäin kertoi, että hänen hallinnoimansa Euroopan investointiohjelma (ESIR) on saavuttanut valtavan suuria tuloksia. Liikkeelle on saatu 390 miljardin edestä investointeja ja niiden puitteissa on luotu peräti 1.4 miljoonaa työpaikkaa. 950 000 yritystä on saanut EISR rahoitusta (joista peräti 400&nbsp;000 italialaista). ESIR:n jatkon Invest-EU:n tarkoituksena on saada aikaan 650 miljardin euron investoinnit. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, työpaikkoja pitäisi syntyä yli kaksi miljoonaa. Kauppalehtikin kertoi 6.11.2018 pääkirjoituksessaan, että &rdquo;Junckerin lempilapsi on vaientanut epäilijät&rdquo;. Samaan hengenvetoon lehti kertoo, että uuden Invest-EU:n pitäisi pelkästään (tuki)järjestelmiä yksinkertaistamalla saada aikaiseksi peräti 15 prosentin kasvu investointeihin. &nbsp;</p><p>Miten tällainen on mahdollista. Kuitenkin rahaston pohjana oli vain runsaat 20 miljardia euroa EU-budjetista ja Euroopan investointipankilta (EIP) saatuja julkisia varoja. Loppusumman oli määrä tulla markkinoilta siten, että jokaisen EU-euron odotettiin houkuttelevan 15 yksityistä euroa investointeihin. Ehkä 1:15 suhteen ymmärtää sillä, että perimmiltään ESIR tarkoittaa takausjärjestelyä, jossa EU ottaa kantaakseen kaikkein riskipitoisimpien sijoituskohteiden vastuut. Mutta kun puhutaan ohjelman aikaansaannoksista; kellot alkavat soida. Luvuissa ei ole kerta kaikkiaan ole mitään järkeä. Luulisi talouslehtienkin kysyvän kahteen kertaan, mistä nämä luvut oikein tulevat.</p><p>Kuitenkin jos tarkastelee tuotannollisten investointien kehitystä EU:ssa (Italiasta nyt puhumattakaan), mistään investointibuumista ei voi puhua. Kokonaisinvestointien taso oli vuonna 2018 kaukana finanssikriisiä edeltäneestä tasosta (ollen koko EU:ssa 61 % ja Euroalueella vain 50 % vuoden 2007 arvoista, kuvio 1). Toki jonkinlaista piristymistä on tapahtunut noususuhdanteen myötä, mutta yhtä kaikki menestys on ollut todella vaatimatonta ja useassa maassa (kuten Ruotsissa) pääosin asuntorakentamisen ansiosta. Nykytilanteessa, kun rahamarkkinakorot ovat nollassa (reaalikorot negatiivisia) ja pankkienkin myöntämien yrityslainojen nimelliskorot vain parin prosentin luokkaa (kuvio 2), investointien pitäisi kaiken järjen mukaan kasvaa valtavasti. Ja tietenkään mitään tarvetta ESIR:n tapaisille tukioperaatioille ei pitäisi olla. Vai voiko joku todella väittää, että nykytilanteessa investointien suurin este on rahoituksen saaminen!</p><p>Luvut ovat mitä ovat, mutta minun mielestäni, kauhistuttavinta on se ajattelutapa, että investoinnit ja työllisyys ovat käynnistettävissä joillain julkisen vallan tukioperaatioilla. Ajatus, että joku EU:n elin voi valita hyvät ja huonot investoinnit, kuulostaa uskomattomalta (tosin EU:n mukaan &rdquo;riippumaton&rdquo; EISR -investointikomitea valitsee tiukkojen kriteerien (!) perusteella tukea saavat hankkeet). Se, että Suomen entinen pääministeri uskoo tällaisten mekanismien tehokkuuteen, kertoo, että poliitikoilla on aika kieroontunut käsitys talouden toiminnasta. Tuotannon määrään, työllisyyteen ja tuottavuuteen voidaan vaikuttaa julkisen vallan interventioilla ja julkinen valta voi jotenkin valita aloja tai jopa yrityksiä, jotka ovat muita parempia (joilla on tulevaisuutta). Sama usko varmaan siivittää kuvitelmia siitä, että esimerkiksi ilmaston muutos on näillä ja näillä politiikkatoimilla korjattavissa. &nbsp;</p><p>Tällainen ajattelu on syvään juurtunut etenkin ranskalaisessa politiikkaperinteessä, jossa taustalla on, voi sanoa, vuosisatainen epäluulo markkinoita kohtaan. Kuvaava on, että erilaisissa mielipidekyselyissä markkinatalouden suosio Ranskassa on ylivoimaisesti alhaisin teollisuusmaiden joukossa (ks. kuvio 3). Ei liene sattuma, että samainen ajattelutapa on vahvasti juurtunut myös Euroopan Unionin virkamieskuntaan.</p><p>Toki sama synti vaivaa suomalaistakin politiikkaperinnettä, mitä ehkä parhaiten kuvaa ajatus, siitä että &rdquo;asiat voidaan sopia kolmikannassa&rdquo;. Kun asiat pitävät sisällä paitsi hinnat ja palkat, myös markkinaosuudet ja tulonjaon, ollaan samalla aallonpituudella kuin aikanaan sosialistisissa talouksissa. Mutta kaikki täytyy kokeilla aina vaan uudelleen. Tuskin yllättyy, että Säätytalolla syntyy kautta aikojen interventionistisin (&rdquo;kaikki asioihin puuttuva&rdquo;) hallitusohjelma, jossa valtio korjaa kaikki Suomen ja varmaan myös koko maailman markkinaepäonnistumiset.</p><p>&nbsp;</p>  

Viime viikolla silmiini sattui komissaari Jyrki Kataisen haastattelu (7.5 Mustread), joka sai minut ensimmäistä kertaa elämässäni epäilemään markkinatalouden oikeutusta. Katainen nimittäin kertoi, että hänen hallinnoimansa Euroopan investointiohjelma (ESIR) on saavuttanut valtavan suuria tuloksia. Liikkeelle on saatu 390 miljardin edestä investointeja ja niiden puitteissa on luotu peräti 1.4 miljoonaa työpaikkaa. 950 000 yritystä on saanut EISR rahoitusta (joista peräti 400 000 italialaista). ESIR:n jatkon Invest-EU:n tarkoituksena on saada aikaan 650 miljardin euron investoinnit. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, työpaikkoja pitäisi syntyä yli kaksi miljoonaa. Kauppalehtikin kertoi 6.11.2018 pääkirjoituksessaan, että ”Junckerin lempilapsi on vaientanut epäilijät”. Samaan hengenvetoon lehti kertoo, että uuden Invest-EU:n pitäisi pelkästään (tuki)järjestelmiä yksinkertaistamalla saada aikaiseksi peräti 15 prosentin kasvu investointeihin.  

Miten tällainen on mahdollista. Kuitenkin rahaston pohjana oli vain runsaat 20 miljardia euroa EU-budjetista ja Euroopan investointipankilta (EIP) saatuja julkisia varoja. Loppusumman oli määrä tulla markkinoilta siten, että jokaisen EU-euron odotettiin houkuttelevan 15 yksityistä euroa investointeihin. Ehkä 1:15 suhteen ymmärtää sillä, että perimmiltään ESIR tarkoittaa takausjärjestelyä, jossa EU ottaa kantaakseen kaikkein riskipitoisimpien sijoituskohteiden vastuut. Mutta kun puhutaan ohjelman aikaansaannoksista; kellot alkavat soida. Luvuissa ei ole kerta kaikkiaan ole mitään järkeä. Luulisi talouslehtienkin kysyvän kahteen kertaan, mistä nämä luvut oikein tulevat.

Kuitenkin jos tarkastelee tuotannollisten investointien kehitystä EU:ssa (Italiasta nyt puhumattakaan), mistään investointibuumista ei voi puhua. Kokonaisinvestointien taso oli vuonna 2018 kaukana finanssikriisiä edeltäneestä tasosta (ollen koko EU:ssa 61 % ja Euroalueella vain 50 % vuoden 2007 arvoista, kuvio 1). Toki jonkinlaista piristymistä on tapahtunut noususuhdanteen myötä, mutta yhtä kaikki menestys on ollut todella vaatimatonta ja useassa maassa (kuten Ruotsissa) pääosin asuntorakentamisen ansiosta. Nykytilanteessa, kun rahamarkkinakorot ovat nollassa (reaalikorot negatiivisia) ja pankkienkin myöntämien yrityslainojen nimelliskorot vain parin prosentin luokkaa (kuvio 2), investointien pitäisi kaiken järjen mukaan kasvaa valtavasti. Ja tietenkään mitään tarvetta ESIR:n tapaisille tukioperaatioille ei pitäisi olla. Vai voiko joku todella väittää, että nykytilanteessa investointien suurin este on rahoituksen saaminen!

Luvut ovat mitä ovat, mutta minun mielestäni, kauhistuttavinta on se ajattelutapa, että investoinnit ja työllisyys ovat käynnistettävissä joillain julkisen vallan tukioperaatioilla. Ajatus, että joku EU:n elin voi valita hyvät ja huonot investoinnit, kuulostaa uskomattomalta (tosin EU:n mukaan ”riippumaton” EISR -investointikomitea valitsee tiukkojen kriteerien (!) perusteella tukea saavat hankkeet). Se, että Suomen entinen pääministeri uskoo tällaisten mekanismien tehokkuuteen, kertoo, että poliitikoilla on aika kieroontunut käsitys talouden toiminnasta. Tuotannon määrään, työllisyyteen ja tuottavuuteen voidaan vaikuttaa julkisen vallan interventioilla ja julkinen valta voi jotenkin valita aloja tai jopa yrityksiä, jotka ovat muita parempia (joilla on tulevaisuutta). Sama usko varmaan siivittää kuvitelmia siitä, että esimerkiksi ilmaston muutos on näillä ja näillä politiikkatoimilla korjattavissa.  

Tällainen ajattelu on syvään juurtunut etenkin ranskalaisessa politiikkaperinteessä, jossa taustalla on, voi sanoa, vuosisatainen epäluulo markkinoita kohtaan. Kuvaava on, että erilaisissa mielipidekyselyissä markkinatalouden suosio Ranskassa on ylivoimaisesti alhaisin teollisuusmaiden joukossa (ks. kuvio 3). Ei liene sattuma, että samainen ajattelutapa on vahvasti juurtunut myös Euroopan Unionin virkamieskuntaan.

Toki sama synti vaivaa suomalaistakin politiikkaperinnettä, mitä ehkä parhaiten kuvaa ajatus, siitä että ”asiat voidaan sopia kolmikannassa”. Kun asiat pitävät sisällä paitsi hinnat ja palkat, myös markkinaosuudet ja tulonjaon, ollaan samalla aallonpituudella kuin aikanaan sosialistisissa talouksissa. Mutta kaikki täytyy kokeilla aina vaan uudelleen. Tuskin yllättyy, että Säätytalolla syntyy kautta aikojen interventionistisin (”kaikki asioihin puuttuva”) hallitusohjelma, jossa valtio korjaa kaikki Suomen ja varmaan myös koko maailman markkinaepäonnistumiset.

 

]]>
12 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276030-14-miljoonaa-tyopaikkaa#comments Euroopan unioni Työllisyys Yritystuet Wed, 15 May 2019 19:40:25 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276030-14-miljoonaa-tyopaikkaa
Yritystukijärjestelmä tulee remontoida täysin http://juhanimklemetti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274330-yritystukijarjestelma-tulee-remontoida-taysin <p>Nykyisen yritystukijärjestelmän kautta poliitikot jakavat vuosittain yli 4 miljardia verorahoja ja verohelpotuksia pääosin suuryrityksille. Nykyinen yritystukijärjestelmä on ilmentymä Suomea vaivaavasta rakenteellisesta korruptiosta ja hyvä veli -verkostoista. Suuryritysten rakenteellinen ja perusteeton ylitukeminen on lopetettava lobbarien painostuksesta huolimatta.&nbsp;</p><p>Poliitikot eivät uskalla leikata heidän tukijoitansa hyödyttäviä tukia, vaan tuet vain paisuvat joka vaalikaudella. Viimeisimmän yrityksen karsia tukia, eli Pekkarisen parlamentaarisen yritystukityöryhmän, täydellinen mahalasku ja kyvyttömyys leikata penniäkään, osoittaa, että rakenteellinen korruptio Suomessa elää ja voi hyvin.</p><p>Kaikkia yritystukia tulisi arvioida puolueettomasti tieteellisin perustein. Virkamiehet ja tutkijat ovat jo moneen kertaan arvioineet, että yritystuista suurin osa on turhia ja tehottomia. Osa tuista taas on selvästi ympäristölle ja ilmastolle haitallisia eikä niiden olemassa oloa voida enää perustella maailmassa, jossa Suomea koskevat päästövähennystavoitteet kiristyvät jatkuvasti.&nbsp;</p><p>Tuista, joiden yhteiskunnallisesta kannattavuudesta ei ole todisteita, tulee luopua mahdollisimman nopeasti. Yleisesti yritystukia tulee merkittävästi karsia, ja jäljelle jäävät tuet tulee jatkossa kohdentaa pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseen sekä kestävän kehityksen tukemiseen eri aloilla.</p><p>Perustavanlaatuinen muutos yritystukipolitiikassa tulee olla siirtyminen suuryritysten perustoimintojen tukemisesta pk-yrityssektorin kehittämiseen.&nbsp;Pk-yritysten tapauksessa on perusteltua, että valtio voi jakaa yritysten kanssa riskiä esimerkiksi uusista innovaatiosta. Nämä investoinnit eivät välttämättä tapahtuisi ilman julkista rahoitusta.</p><p>Nykyinen kehitys yritystukien jakamisessa on valitettavasti mennyt täysin päinvastaiseen suuntaan. Esimerkiksi entisen Tekesin rahoituksen leikkaus nyky-yhteiskunnassa oli huono ratkaisu, kun Tekes -tyyppistä rahoitusta tulisi juuri lisätä. Suuryritystuista, esimerkiksi energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautukset (230 milj. &euro;), ovat taas kasvaneet jatkuvasti, ilman tieteellisiä todisteita siitä, että ne parantaisivat yritysten kilpailukykyä (VATT). Paras esimerkki täysin järjettömästä yritystuesta, jonka hallitus on onnistunut saamaan aikaan viime vuosina, on päästökaupan kompensaatiotuki, jolla tuetaan miljardituloksen tehneitä suuryrityksiä sähkön kuluttamisesta ensi vuonna jo noin 74 miljoonalla eurolla.</p><p>Yritystukijärjestelmä tulee remontoida välittömästi. Nykyinen veronmaksajien rahojen vastuuton tuhlaus on kestämätöntä ja pitää saada loppumaan. Yritystukia tulee myöntää tulevaisuudessa ainoastaan, jos niiden maksulle on tieteellisiä perusteita ja ne ovat yhteiskunnan edun mukaisia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nykyisen yritystukijärjestelmän kautta poliitikot jakavat vuosittain yli 4 miljardia verorahoja ja verohelpotuksia pääosin suuryrityksille. Nykyinen yritystukijärjestelmä on ilmentymä Suomea vaivaavasta rakenteellisesta korruptiosta ja hyvä veli -verkostoista. Suuryritysten rakenteellinen ja perusteeton ylitukeminen on lopetettava lobbarien painostuksesta huolimatta. 

Poliitikot eivät uskalla leikata heidän tukijoitansa hyödyttäviä tukia, vaan tuet vain paisuvat joka vaalikaudella. Viimeisimmän yrityksen karsia tukia, eli Pekkarisen parlamentaarisen yritystukityöryhmän, täydellinen mahalasku ja kyvyttömyys leikata penniäkään, osoittaa, että rakenteellinen korruptio Suomessa elää ja voi hyvin.

Kaikkia yritystukia tulisi arvioida puolueettomasti tieteellisin perustein. Virkamiehet ja tutkijat ovat jo moneen kertaan arvioineet, että yritystuista suurin osa on turhia ja tehottomia. Osa tuista taas on selvästi ympäristölle ja ilmastolle haitallisia eikä niiden olemassa oloa voida enää perustella maailmassa, jossa Suomea koskevat päästövähennystavoitteet kiristyvät jatkuvasti. 

Tuista, joiden yhteiskunnallisesta kannattavuudesta ei ole todisteita, tulee luopua mahdollisimman nopeasti. Yleisesti yritystukia tulee merkittävästi karsia, ja jäljelle jäävät tuet tulee jatkossa kohdentaa pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseen sekä kestävän kehityksen tukemiseen eri aloilla.

Perustavanlaatuinen muutos yritystukipolitiikassa tulee olla siirtyminen suuryritysten perustoimintojen tukemisesta pk-yrityssektorin kehittämiseen. Pk-yritysten tapauksessa on perusteltua, että valtio voi jakaa yritysten kanssa riskiä esimerkiksi uusista innovaatiosta. Nämä investoinnit eivät välttämättä tapahtuisi ilman julkista rahoitusta.

Nykyinen kehitys yritystukien jakamisessa on valitettavasti mennyt täysin päinvastaiseen suuntaan. Esimerkiksi entisen Tekesin rahoituksen leikkaus nyky-yhteiskunnassa oli huono ratkaisu, kun Tekes -tyyppistä rahoitusta tulisi juuri lisätä. Suuryritystuista, esimerkiksi energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautukset (230 milj. €), ovat taas kasvaneet jatkuvasti, ilman tieteellisiä todisteita siitä, että ne parantaisivat yritysten kilpailukykyä (VATT). Paras esimerkki täysin järjettömästä yritystuesta, jonka hallitus on onnistunut saamaan aikaan viime vuosina, on päästökaupan kompensaatiotuki, jolla tuetaan miljardituloksen tehneitä suuryrityksiä sähkön kuluttamisesta ensi vuonna jo noin 74 miljoonalla eurolla.

Yritystukijärjestelmä tulee remontoida välittömästi. Nykyinen veronmaksajien rahojen vastuuton tuhlaus on kestämätöntä ja pitää saada loppumaan. Yritystukia tulee myöntää tulevaisuudessa ainoastaan, jos niiden maksulle on tieteellisiä perusteita ja ne ovat yhteiskunnan edun mukaisia.

]]>
0 http://juhanimklemetti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274330-yritystukijarjestelma-tulee-remontoida-taysin#comments Energia- ja ympäristöpolitiikka Hyvä veli -verkosto Pk-yritykset Rakenteellinen korruptio Yritystuet Sat, 13 Apr 2019 13:58:33 +0000 Juhani Klemetti http://juhanimklemetti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274330-yritystukijarjestelma-tulee-remontoida-taysin
Yritystukiremontti nyt http://konstaweber.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273865-yritystukiremontti-nyt <p>Suomessa jaetaan <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-jakaa-tehottomia-yritystukia-miljardeittain-viela-pitkaan/c40a892e-2de0-3627-8daf-e2610cb883dc">yritystukia</a> laskutavasta riippuen 3-4 miljardia euroa vuodessa.</p><p>Suoraa tukea jaetaan noin miljardin euron verran ja verotukea, eli saamatta jäänyttä tai kompensoitua veroa loput.</p><p>Suuri osa näistä tuista, varsinkin verotuista, menee energiaa paljon käyttäville teollisuuden yrityksille ja fossiilisiin polttoaineisiin. Ne ovat ympäristölle hyvin haitallisia<a href="https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Kestava_kulutus_ja_tuotanto/Suomessa_on_ymparistolle_haitallisia_tuk(10553)"> </a>tukia<a href="https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Kestava_kulutus_ja_tuotanto/Suomessa_on_ymparistolle_haitallisia_tuk(10553)">.</a>&nbsp;</p><p>Yritystukea on säilyttävää ja kehittävää. Kehittävä kannustaa muutoksiin, säilyttävä kannustaa säilyttämään tilanteen samana. Molemmissa on omat haasteensa. Kehittämiseen tähtäävissä tuissa täytyy aina arvioida, millä yrityksellä on edellytykset kehittyä. Säilyttävissä tuissa ei enää niinkään arvioida, mitä kannattaisi säilyttää, vaan niitä jaetaan pääosin siksi, että niin on tehty jo pitkään. Tai niiden jakamista jatketaan, koska lobbaus on vahvaa.</p><p>Säilyttävissä tuissa pahimpia ovat energiaintensiivisten teollisuusalojen tuet, kevyen polttoöljyn ja dieselin tuet sekä turpeen matala verokanta. Monia muitakin verotukia tulisi karsia ennenkaikkea ympäristösyiden vuoksi.</p><p>Viime hallituksella oli todella osuva listaus ympäristölle haitallisista yritystuista. Listan pohjana oli <a href="https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Kestava_kulutus_ja_tuotanto/Suomessa_on_ymparistolle_haitallisia_tuk(10553)">ympäristöministeriön näkemys vuodelta 2013</a> ja monen muun toimijan ymmärrys siitä, että ympäristölle haitallisia yritystukia on olemassa. Käsittääkseni myös poliittisesti ymmärrettiin, että osa tuista jarruttaa ympäristöystävällisemmän tuotantotavan etsimistä, eikä kannusteta energiansäästöön ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen.</p><p>Samalla myös moni toimijaryhmä ymmärsi, että jos jokin tuki lakkautetaan asteittain tai jokin asia kielletään etukäteen asetetulla aikamääreellä, niin asiaan aletaan reagoida ja ratkaisut kyllä löytyvät.</p><p>Viime hallituskaudella kaikkien puolueiden yhteinen yritystukityöryhmä ei päässyt tavoitteeseensa ympäristölle haitallisten yritystukien leikkaamisesta, koska teollisuuden lobbaus oli vahvaa ja vaikuttavaa. Teollisuuden lobbareita kuunneltiin enemmän kuin ympäristöministeriötä, tutkijoita tai ympäristöjärjestöjä. Minusta politiikassa on riittävästi kuunneltu taantuvan teollisuuden edunvalvojia ja nyt on aika kuunnella tutkijoita.</p><p>Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja kunnianhimoinen kauppatase eivät sulje toisiaan pois. Voi olla, että jotkut yritykset oikeasti kärsivät jos eivät uudista toimintaansa ilmastoystävällisemmäksi, kun niiden haitalliset ulkoisvaikutukset näkyvät tuotannon hinnassa. Minä olen sen valmis hyväksymään ja niin on kyselyjen mukaan myös hyvin moni suomalainen.</p><p>Ensi vaalikaudella on aika tehdä pitkään yliajalle mennyt yritystukiremontti ja poistaa ympäristölle haitalliset kannusteet.</p><p><em>Konsta Weber</em></p><p><em>Ekonomi ja yrittäjä, kansanedustajaehdokas Vihreiden listalla Varsinais-Suomessa</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa jaetaan yritystukia laskutavasta riippuen 3-4 miljardia euroa vuodessa.

Suoraa tukea jaetaan noin miljardin euron verran ja verotukea, eli saamatta jäänyttä tai kompensoitua veroa loput.

Suuri osa näistä tuista, varsinkin verotuista, menee energiaa paljon käyttäville teollisuuden yrityksille ja fossiilisiin polttoaineisiin. Ne ovat ympäristölle hyvin haitallisia tukia. 

Yritystukea on säilyttävää ja kehittävää. Kehittävä kannustaa muutoksiin, säilyttävä kannustaa säilyttämään tilanteen samana. Molemmissa on omat haasteensa. Kehittämiseen tähtäävissä tuissa täytyy aina arvioida, millä yrityksellä on edellytykset kehittyä. Säilyttävissä tuissa ei enää niinkään arvioida, mitä kannattaisi säilyttää, vaan niitä jaetaan pääosin siksi, että niin on tehty jo pitkään. Tai niiden jakamista jatketaan, koska lobbaus on vahvaa.

Säilyttävissä tuissa pahimpia ovat energiaintensiivisten teollisuusalojen tuet, kevyen polttoöljyn ja dieselin tuet sekä turpeen matala verokanta. Monia muitakin verotukia tulisi karsia ennenkaikkea ympäristösyiden vuoksi.

Viime hallituksella oli todella osuva listaus ympäristölle haitallisista yritystuista. Listan pohjana oli ympäristöministeriön näkemys vuodelta 2013 ja monen muun toimijan ymmärrys siitä, että ympäristölle haitallisia yritystukia on olemassa. Käsittääkseni myös poliittisesti ymmärrettiin, että osa tuista jarruttaa ympäristöystävällisemmän tuotantotavan etsimistä, eikä kannusteta energiansäästöön ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen.

Samalla myös moni toimijaryhmä ymmärsi, että jos jokin tuki lakkautetaan asteittain tai jokin asia kielletään etukäteen asetetulla aikamääreellä, niin asiaan aletaan reagoida ja ratkaisut kyllä löytyvät.

Viime hallituskaudella kaikkien puolueiden yhteinen yritystukityöryhmä ei päässyt tavoitteeseensa ympäristölle haitallisten yritystukien leikkaamisesta, koska teollisuuden lobbaus oli vahvaa ja vaikuttavaa. Teollisuuden lobbareita kuunneltiin enemmän kuin ympäristöministeriötä, tutkijoita tai ympäristöjärjestöjä. Minusta politiikassa on riittävästi kuunneltu taantuvan teollisuuden edunvalvojia ja nyt on aika kuunnella tutkijoita.

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja kunnianhimoinen kauppatase eivät sulje toisiaan pois. Voi olla, että jotkut yritykset oikeasti kärsivät jos eivät uudista toimintaansa ilmastoystävällisemmäksi, kun niiden haitalliset ulkoisvaikutukset näkyvät tuotannon hinnassa. Minä olen sen valmis hyväksymään ja niin on kyselyjen mukaan myös hyvin moni suomalainen.

Ensi vaalikaudella on aika tehdä pitkään yliajalle mennyt yritystukiremontti ja poistaa ympäristölle haitalliset kannusteet.

Konsta Weber

Ekonomi ja yrittäjä, kansanedustajaehdokas Vihreiden listalla Varsinais-Suomessa

]]>
6 http://konstaweber.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273865-yritystukiremontti-nyt#comments Energia Fossiiliset polttoaineet Ilmastonmuutoksen torjunta Teollisuus Yritystuet Tue, 09 Apr 2019 10:34:21 +0000 Konsta Weber http://konstaweber.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273865-yritystukiremontti-nyt
Yritystukien himmeli http://aurisiika-aho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273813-yritystukien-himmeli <p>Tiimiyrittäjänä olen pohtinut paljon yrittäjyyden eri muotoja ja sitä, miten valtio voi parhaalla mahdollisella tavalla tukea erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yritysten kiinteät kulut ovat kohtuuttoman suuret jo nyt, työntekijöiden palkkaamisesta puhumattakaan. Työttömyys on edelleen suuri ongelma eikä edellisen hallituksen tempputyöllistäminen tuonut riittävää apua tilanteeseen, vaikka tilastoissa muutos näkyikin parempaan suuntaan.</p><p>Suomen yrityksistä alle 10 työntekijän yrityksiä on n. 93%, mikä tarkoittaa yli 250 000 yritystä. Mitkä ovat oikeat keinot valjastaa näiden yritysten potentiaali, tai miten niiden arkea voi helpottaa niin, että kasvaminen on enemmän kannattavaa ja vähemmän riskitekijä?&nbsp;</p><p>Elämme valtiossa, jossa ei ole kannattavaa tehdä töitä tai yrittää. Jos haluat menestyä tai vaurastua, tekee valtio sen käytännössä mahdottomaksi. Työttömyyteen ei tule kannustaa tukiloukoilla.</p><p>Aivan ensimmäiseksi kaikkien yritysten etu olisi laskea kiinteitä kuluja, kuten energiaveroa. Seuraavaksi tulee tarkastella nykyisiä yritystukia kriittisesti - ne tulee suunnata kotimaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. En näe tarkoituksenmukaisena, että valtio maksaa yritystukia pörssiyhtiöille, jotka jakavat sen käytännössä osinkoina osakkeenomistajille, eivätkä välttämättä edes tuota palveluita kotimaassamme.</p><p>Yritystuet tulee suunnata ensisijaisesti kasvuyrityksiin, pieniin ja keskisuuriin, jotka työllistävät ja tuottavat palvelunsa kotimaassa. Näin luomme työtä, hyvinvointia ja verotuloja maahamme.</p><p>Mitä enemmän olen keskustellut eri pienyrittäjien kanssa, sitä enemmän olen havainnut suorastaan epätoivoa yrityksen kasvuun nähden. Sen lisäksi, että työntekijöiden palkkaaminen on aina riski, on työntekijöiden palkkaaminen pienyritykselle kohtuuttoman kallista. Sivukulujen määrä on liian suuri. Tähän kun vielä lisätään se, mitä uusi työntekijä voi pahimmillaan aiheuttaa hyvin pyörivälle yritykselle, ei varsinkaan ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen todellakaan ole helppoa.</p><p>Mutta entä jos se olisi? Tai ainakin helpompaa.</p><p>Mitä jos valtio tukisi pieniä yrityksiä työntekijän palkkaamisessa? Seuraavaksi esittelen teille yritystuen himmelimallin (tai niin minä sitä nimitän). Inspiraation tästä sain yrittäjäystävältäni, kiitos siitä.</p><p>Himmelissä valtio tukee pieniä yrityksiä erityisesti ensimmäisen kolmen työntekijän palkkaamisessa. Valtio tarjoaa työntekijän ensimmäisenä vuonna kaikki ylimääräiset kulut niin, että yrittäjän maksettavaksi jää vain työntekijän nettopalkka, toisena vuonna valtio tukee 75% sivukuluista, kolmantena vuonna 50% ja neljäntenä vuonna yritys on ns. omillaan.</p><p>Tämä laskisi huomattavasti kynnystä palkata uusia työntekijöitä ja tarjoaisi yrityksille mahdollisuuden kasvaa, mikä taas tarkoittaisi yhteiskunnalle työttömyyden aiheuttamien kulujen laskemista, lisää työpaikkoja ja sitä kautta lisää verotuloja.</p><p>Pelkästään syrjäytyneistä nuorista tulee valtiolle kustannuksia n. 1,4 miljardia euroa vuodessa. Himmelimallin tarjoama työtuki säästäisi jo pelkästään suoria kustannuksia syrjäytynyttä kohden &nbsp;n. 10 000e vuodessa eikä tähän ole laskettu ollenkaan työllistettyjen tuomia tuloveroja tai muita hyötyjä. Mitä enemmän asiaa pyörittelen, sitä varmempi olen siitä, että tässä mallissa on vain voitettavaa. Varsinkin kun jo yhden prosenttiyksikön nousu työllisyyteen tuo valtiolle 1-1,5 miljardia euroja tuloja.</p><p>Vaikka yritysten palkoista maksettavat sivukulut poistettaisiin ja sitä kautta alennettaisiin työntekijäkuluja, on tämä huomattavasti fiksumpi tapa. Yritykset voi pitää tuloksensa nollassa jo nyt ja välttää verot kasvuvaiheessa, mutta palkkaaminen on silti todella kallista. Eikö olisi järkevämpääkohdistaa huojennukset suoraa siihen, mikä vaikuttaa työllisyyteen? Siitä hyötyy sekä yrittäjä että yhteiskunta.</p><p>Himmelimalli koskisi ainoastaan yrityksen suoraan palkkaamia työntekijöitä, joten tämä tarjoaisi keinon myös päästä eroon valloilla olevasta kalliista vuokratyövoimakartellista. Samalla malli taistelisi harmaata taloutta vastaan, kun työntekijän palkkaaminen laillisesti ei olisi enää niin paljon kalliimpaa, kuin maksaa hänelle pimeästi. Malli koskisi esimerkiksi jokaista alle 20 hengen yritystä, ja koska Suomessa yksinyrittäjiä on n. 65%, näkyisi tämä erityisesti heidän arjessaan. Isolla osalla yksinyrittäjistä olisi kasvuhalua, mutta varat ja rohkeus palkata puuttuvat. Yksinyrittäjien kasvu tyssää siihen, että itse ei pysty eikä ehdi tehdä, mutta palkkaus on iso mörkö.</p><p>Lopuksi; jos emme tee helpotuksia palkkaukseen, menemme kohti maata, jossa on vain freelancereita ja työttömiä. Ei kuulosta maalta, jossa on hyvä elää, olla sekä yrittää - saati asettua aloille ja perustaa perheitä.</p><p>Yrittäjyys ja sen tukeminen on yksi avaintekijä nyky-yhteiskunnan ongelmiin. Jo esillä olleista yrittäjyyttä tukevissa vaihtoehdoissa on paljon potentiaalia. Yrittäjyyskasvatusta tulee lisätä ja byrokratiaa helpottaa, verotusta maltillistaa ja niin edelleen, mutta tämä malli tarjoaisi toteutuessaan todellisen ratkaisun työpaikkojen luontiin sekä antaisi mahdollisuuden kasvaa pienemmällä taloudellisella riskillä.</p><p>Tulemme tarvitsemaan yrityksiä jatkossakin. Ne voivat parhaimmillaan tuoda markkinoille uudet innovaatiot ja ratkaista maailmanlaajuisiakin ongelmia, minkä lisäksi ne ennen kaikkea tuovat vaurautta ja vakautta kansalle.</p><p>Pidetään siis yrityksistämme huolta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tiimiyrittäjänä olen pohtinut paljon yrittäjyyden eri muotoja ja sitä, miten valtio voi parhaalla mahdollisella tavalla tukea erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yritysten kiinteät kulut ovat kohtuuttoman suuret jo nyt, työntekijöiden palkkaamisesta puhumattakaan. Työttömyys on edelleen suuri ongelma eikä edellisen hallituksen tempputyöllistäminen tuonut riittävää apua tilanteeseen, vaikka tilastoissa muutos näkyikin parempaan suuntaan.

Suomen yrityksistä alle 10 työntekijän yrityksiä on n. 93%, mikä tarkoittaa yli 250 000 yritystä. Mitkä ovat oikeat keinot valjastaa näiden yritysten potentiaali, tai miten niiden arkea voi helpottaa niin, että kasvaminen on enemmän kannattavaa ja vähemmän riskitekijä? 

Elämme valtiossa, jossa ei ole kannattavaa tehdä töitä tai yrittää. Jos haluat menestyä tai vaurastua, tekee valtio sen käytännössä mahdottomaksi. Työttömyyteen ei tule kannustaa tukiloukoilla.

Aivan ensimmäiseksi kaikkien yritysten etu olisi laskea kiinteitä kuluja, kuten energiaveroa. Seuraavaksi tulee tarkastella nykyisiä yritystukia kriittisesti - ne tulee suunnata kotimaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. En näe tarkoituksenmukaisena, että valtio maksaa yritystukia pörssiyhtiöille, jotka jakavat sen käytännössä osinkoina osakkeenomistajille, eivätkä välttämättä edes tuota palveluita kotimaassamme.

Yritystuet tulee suunnata ensisijaisesti kasvuyrityksiin, pieniin ja keskisuuriin, jotka työllistävät ja tuottavat palvelunsa kotimaassa. Näin luomme työtä, hyvinvointia ja verotuloja maahamme.

Mitä enemmän olen keskustellut eri pienyrittäjien kanssa, sitä enemmän olen havainnut suorastaan epätoivoa yrityksen kasvuun nähden. Sen lisäksi, että työntekijöiden palkkaaminen on aina riski, on työntekijöiden palkkaaminen pienyritykselle kohtuuttoman kallista. Sivukulujen määrä on liian suuri. Tähän kun vielä lisätään se, mitä uusi työntekijä voi pahimmillaan aiheuttaa hyvin pyörivälle yritykselle, ei varsinkaan ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen todellakaan ole helppoa.

Mutta entä jos se olisi? Tai ainakin helpompaa.

Mitä jos valtio tukisi pieniä yrityksiä työntekijän palkkaamisessa? Seuraavaksi esittelen teille yritystuen himmelimallin (tai niin minä sitä nimitän). Inspiraation tästä sain yrittäjäystävältäni, kiitos siitä.

Himmelissä valtio tukee pieniä yrityksiä erityisesti ensimmäisen kolmen työntekijän palkkaamisessa. Valtio tarjoaa työntekijän ensimmäisenä vuonna kaikki ylimääräiset kulut niin, että yrittäjän maksettavaksi jää vain työntekijän nettopalkka, toisena vuonna valtio tukee 75% sivukuluista, kolmantena vuonna 50% ja neljäntenä vuonna yritys on ns. omillaan.

Tämä laskisi huomattavasti kynnystä palkata uusia työntekijöitä ja tarjoaisi yrityksille mahdollisuuden kasvaa, mikä taas tarkoittaisi yhteiskunnalle työttömyyden aiheuttamien kulujen laskemista, lisää työpaikkoja ja sitä kautta lisää verotuloja.

Pelkästään syrjäytyneistä nuorista tulee valtiolle kustannuksia n. 1,4 miljardia euroa vuodessa. Himmelimallin tarjoama työtuki säästäisi jo pelkästään suoria kustannuksia syrjäytynyttä kohden  n. 10 000e vuodessa eikä tähän ole laskettu ollenkaan työllistettyjen tuomia tuloveroja tai muita hyötyjä. Mitä enemmän asiaa pyörittelen, sitä varmempi olen siitä, että tässä mallissa on vain voitettavaa. Varsinkin kun jo yhden prosenttiyksikön nousu työllisyyteen tuo valtiolle 1-1,5 miljardia euroja tuloja.

Vaikka yritysten palkoista maksettavat sivukulut poistettaisiin ja sitä kautta alennettaisiin työntekijäkuluja, on tämä huomattavasti fiksumpi tapa. Yritykset voi pitää tuloksensa nollassa jo nyt ja välttää verot kasvuvaiheessa, mutta palkkaaminen on silti todella kallista. Eikö olisi järkevämpääkohdistaa huojennukset suoraa siihen, mikä vaikuttaa työllisyyteen? Siitä hyötyy sekä yrittäjä että yhteiskunta.

Himmelimalli koskisi ainoastaan yrityksen suoraan palkkaamia työntekijöitä, joten tämä tarjoaisi keinon myös päästä eroon valloilla olevasta kalliista vuokratyövoimakartellista. Samalla malli taistelisi harmaata taloutta vastaan, kun työntekijän palkkaaminen laillisesti ei olisi enää niin paljon kalliimpaa, kuin maksaa hänelle pimeästi. Malli koskisi esimerkiksi jokaista alle 20 hengen yritystä, ja koska Suomessa yksinyrittäjiä on n. 65%, näkyisi tämä erityisesti heidän arjessaan. Isolla osalla yksinyrittäjistä olisi kasvuhalua, mutta varat ja rohkeus palkata puuttuvat. Yksinyrittäjien kasvu tyssää siihen, että itse ei pysty eikä ehdi tehdä, mutta palkkaus on iso mörkö.

Lopuksi; jos emme tee helpotuksia palkkaukseen, menemme kohti maata, jossa on vain freelancereita ja työttömiä. Ei kuulosta maalta, jossa on hyvä elää, olla sekä yrittää - saati asettua aloille ja perustaa perheitä.

Yrittäjyys ja sen tukeminen on yksi avaintekijä nyky-yhteiskunnan ongelmiin. Jo esillä olleista yrittäjyyttä tukevissa vaihtoehdoissa on paljon potentiaalia. Yrittäjyyskasvatusta tulee lisätä ja byrokratiaa helpottaa, verotusta maltillistaa ja niin edelleen, mutta tämä malli tarjoaisi toteutuessaan todellisen ratkaisun työpaikkojen luontiin sekä antaisi mahdollisuuden kasvaa pienemmällä taloudellisella riskillä.

Tulemme tarvitsemaan yrityksiä jatkossakin. Ne voivat parhaimmillaan tuoda markkinoille uudet innovaatiot ja ratkaista maailmanlaajuisiakin ongelmia, minkä lisäksi ne ennen kaikkea tuovat vaurautta ja vakautta kansalle.

Pidetään siis yrityksistämme huolta.

]]>
0 http://aurisiika-aho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273813-yritystukien-himmeli#comments 2019 eduskuntavaalit Pienyrittäjyys Työllisyys Yrittäjyys Yritystuet Tue, 09 Apr 2019 03:00:00 +0000 Auri Siika-aho http://aurisiika-aho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273813-yritystukien-himmeli
Haluatko maksaa lisää tuulivoimatukea? Nämä ehdokkaat haluavat että maksat http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273409-haluatko-maksaa-lisaa-tuulivoimatukea-nama-ehdokkaat-haluavat-etta-maksat <p>Suomen Tuulivoimayhdistys lähestyy eduskuntavaaliehdokkaita hattu kourassa. Jos tuulivoimainvestoinnit eivät etene ne tarvitsevat päättäjiltä &quot;työntöapua&quot; ja merituulivoimalle pitäisi myöntää uusi tukijärjestelmä. Kirjeessään ehdokkaille STY:n toiminnanjohtaja<strong> Anni Mikkonen</strong> mm. sanoo että hallituksen tulisi:</p><p><br /><em>&quot;...parantaa merituulivoiman toimintaedellytyksiä järjestämällä tuotantotuen kilpailutus merituulivoimapuistolle ja kohtuullistamalla merituulivoiman kiinteistövero.&nbsp;Suomen hallituksen on seurattava tavoitteiden saavuttamista ja ryhdyttävä toimiin, mikäli investointeja ei synny.&quot;</em><br /><br />Tähän mennessä STY on julkisuudessa kertonut miten uudet tuulivoimalat eivät enää tarvitse tukea. Nyt haetaan ehdokkailta tukea.<br /><br />Suomi jakaa yhteensä nelisen miljardia euroa yritystukea pelkästään tuulivoimatoimijoille.&nbsp; Tämä ei riitä paitsi STY:lle, myös sankalle joukolle ehdokkaita. Innokkaita uuden tuen kannattajia näyttää löytyvän vihreiden, liike NYT:in, SDP:n, vasemmistoliiton ja keskustan ehdokkaista. Hajaääniä tulee myös sinisiltä, kristillisdemokraateilta ja kokoomukselta.<br /><br />Kannatatko uutta tuulivoimatukea nykyisten miljardien päälle? Jos, äänestä listan ehdokkaita.<br />Jos taas et kannata, toimii toisinkinpäin.<br /><br /><a href="https://www.tuulivoimayhdistys.fi/ajankohtaista/sty-n-vaaliteesit-2019/lista-ehdokkaista?">Lista ehdokkaista, jotka ja</a><a href="https://www.tuulivoimayhdistys.fi/ajankohtaista/sty-n-vaaliteesit-2019/lista-ehdokkaista?">kaisivat veronmaksajien rahoja tuulivoimatoimijoille.</a></p><p>&nbsp;<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen Tuulivoimayhdistys lähestyy eduskuntavaaliehdokkaita hattu kourassa. Jos tuulivoimainvestoinnit eivät etene ne tarvitsevat päättäjiltä "työntöapua" ja merituulivoimalle pitäisi myöntää uusi tukijärjestelmä. Kirjeessään ehdokkaille STY:n toiminnanjohtaja Anni Mikkonen mm. sanoo että hallituksen tulisi:


"...parantaa merituulivoiman toimintaedellytyksiä järjestämällä tuotantotuen kilpailutus merituulivoimapuistolle ja kohtuullistamalla merituulivoiman kiinteistövero. Suomen hallituksen on seurattava tavoitteiden saavuttamista ja ryhdyttävä toimiin, mikäli investointeja ei synny."

Tähän mennessä STY on julkisuudessa kertonut miten uudet tuulivoimalat eivät enää tarvitse tukea. Nyt haetaan ehdokkailta tukea.

Suomi jakaa yhteensä nelisen miljardia euroa yritystukea pelkästään tuulivoimatoimijoille.  Tämä ei riitä paitsi STY:lle, myös sankalle joukolle ehdokkaita. Innokkaita uuden tuen kannattajia näyttää löytyvän vihreiden, liike NYT:in, SDP:n, vasemmistoliiton ja keskustan ehdokkaista. Hajaääniä tulee myös sinisiltä, kristillisdemokraateilta ja kokoomukselta.

Kannatatko uutta tuulivoimatukea nykyisten miljardien päälle? Jos, äänestä listan ehdokkaita.
Jos taas et kannata, toimii toisinkinpäin.

Lista ehdokkaista, jotka ja
kaisivat veronmaksajien rahoja tuulivoimatoimijoille.

 
 

]]>
19 http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273409-haluatko-maksaa-lisaa-tuulivoimatukea-nama-ehdokkaat-haluavat-etta-maksat#comments Tuulivoima Yritystuet Thu, 04 Apr 2019 08:42:24 +0000 Janne Salonen http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273409-haluatko-maksaa-lisaa-tuulivoimatukea-nama-ehdokkaat-haluavat-etta-maksat
Yritystukijärjestelmä on pakko uudistaa - tuetaan PK-yrityksiä http://mikkobjrklund.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272752-yritystukijarjestelma-on-pakko-uudistaa-tuetaan-pk-yrityksia <p>Yritystukia maksetaan valtion toimesta noin 7-9 miljardia euroa vuodessa, josta suurin osa on erilaisia verohelpotuksia. Niin sanottua suoraa yritystukea, eli rahaa käteen,&nbsp;&nbsp;maksetaan 1,3 miljardia euroa vuodessa, joka on suunnilleen samaa luokkaa lapsilisien kustannuksien kanssa. Yritystoiminnan tukeminen on hyvä asia, mutta mielestäni yritystukijärjestelmä kaipaa uudistusta. Tällä hetkellä yritystukipotista suurin osa menee voittoa tekeville ja osinkoa jakaville, suurille yrityksille. On mielestäni perusteltua kysyä, tarvitseeko voittoa tekevää yritystä tukea? Eikö tässä silloin tehdä suoraa tulonsiirtoa valtiolta osakkeen omistajille osinkojen muodossa? Tutkijat, virkamiehet ja muutamat poliitikotkin ovat sitä mieltä, että nykyinen yritystukijärjestelmä on tehoton ja epäreilu.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Viime hallituskaudella oli tarkoitus järkiperäistää ja uudelleen ohjata koko järjestelmää. Kyseinen hanke loppui tuloksettomana, koska työryhmä ei löytänyt sopivia säästökohteita. Yhtenä syynä huonoon tulokseen pidettiin, että tukien leikkauksesta päättivät myös tuensaajien edustajat. Selkeää haluttomuutta järjestelmän muuttamiseksi oli havaittavissa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Yritystoimintaa kannattaa tukea, mutta miten se sitten tulisi uudelleen kohdentaa?&nbsp;Tukien uudelleen suuntaaminen entistä enemmän pienille ja keskisuurille (PK) yrityksille olisi mielestäni oikea ratkaisu.&nbsp;PK-yritykset pitävät Suomen talouden rattaat pyörimässä.Suomessa on noin 350.000 PK-yrittäjää, jotka työllistävät n. 1,4 miljoonaa suomalaista, siis lähes puolet kaikista työikäisistä. Näin suuren työllistäjän tukeminen nostaisi Suomen taloutta. Tukea tulisi ohjata innovaatioihin, tuotekehitykseen, investointeihin sekä sukupolvenvaihdoksiin. Tuen ei tällöin tarvitsisi olla pitkäkestoista, vaan sen tulisi lähinnä auttaa yritystä uudistumaan sekä nopeuttaa innovaatioiden tuloa markkinoille.</p><p>&nbsp;</p><p>Tukemalla PK-yrityksiä talouden rattaat pysyisivät käynnissä ja tuki kohdistuisi isommalle joukolle yrityksiä. Tällöin tuki olisi nykyistä reilumpi ja järkevämpi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yritystukia maksetaan valtion toimesta noin 7-9 miljardia euroa vuodessa, josta suurin osa on erilaisia verohelpotuksia. Niin sanottua suoraa yritystukea, eli rahaa käteen,  maksetaan 1,3 miljardia euroa vuodessa, joka on suunnilleen samaa luokkaa lapsilisien kustannuksien kanssa. Yritystoiminnan tukeminen on hyvä asia, mutta mielestäni yritystukijärjestelmä kaipaa uudistusta. Tällä hetkellä yritystukipotista suurin osa menee voittoa tekeville ja osinkoa jakaville, suurille yrityksille. On mielestäni perusteltua kysyä, tarvitseeko voittoa tekevää yritystä tukea? Eikö tässä silloin tehdä suoraa tulonsiirtoa valtiolta osakkeen omistajille osinkojen muodossa? Tutkijat, virkamiehet ja muutamat poliitikotkin ovat sitä mieltä, että nykyinen yritystukijärjestelmä on tehoton ja epäreilu. 

 

Viime hallituskaudella oli tarkoitus järkiperäistää ja uudelleen ohjata koko järjestelmää. Kyseinen hanke loppui tuloksettomana, koska työryhmä ei löytänyt sopivia säästökohteita. Yhtenä syynä huonoon tulokseen pidettiin, että tukien leikkauksesta päättivät myös tuensaajien edustajat. Selkeää haluttomuutta järjestelmän muuttamiseksi oli havaittavissa. 

 

Yritystoimintaa kannattaa tukea, mutta miten se sitten tulisi uudelleen kohdentaa? Tukien uudelleen suuntaaminen entistä enemmän pienille ja keskisuurille (PK) yrityksille olisi mielestäni oikea ratkaisu. PK-yritykset pitävät Suomen talouden rattaat pyörimässä.Suomessa on noin 350.000 PK-yrittäjää, jotka työllistävät n. 1,4 miljoonaa suomalaista, siis lähes puolet kaikista työikäisistä. Näin suuren työllistäjän tukeminen nostaisi Suomen taloutta. Tukea tulisi ohjata innovaatioihin, tuotekehitykseen, investointeihin sekä sukupolvenvaihdoksiin. Tuen ei tällöin tarvitsisi olla pitkäkestoista, vaan sen tulisi lähinnä auttaa yritystä uudistumaan sekä nopeuttaa innovaatioiden tuloa markkinoille.

 

Tukemalla PK-yrityksiä talouden rattaat pysyisivät käynnissä ja tuki kohdistuisi isommalle joukolle yrityksiä. Tällöin tuki olisi nykyistä reilumpi ja järkevämpi.

]]>
2 http://mikkobjrklund.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272752-yritystukijarjestelma-on-pakko-uudistaa-tuetaan-pk-yrityksia#comments 2019 eduskuntavaalit Pk-yritykset Pk-yritysten liiketoimintaedellytykset Yritystuet Thu, 28 Mar 2019 08:00:00 +0000 Mikko Björklund http://mikkobjrklund.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272752-yritystukijarjestelma-on-pakko-uudistaa-tuetaan-pk-yrityksia
Uusi tuulivoimatuki on turhakkeiden turhake http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272708-uusi-tuulivoimatuki-on-turhakkeiden-turhake <p>Energiavirasto on t<a href="https://www.energiavirasto.fi/-/uusiutuvan-energian-tarjouskilpailusta-tukea-seitsemalle-hankkeelle-hyvaksyttyjen-tarjousten-keskihinta-2-5-euroa-mwh?redirect=https%3A%2F%2Fwww.energiavirasto.fi%2Fmedia%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_o19kFDvrgZ2J%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-8%26p_p_col_count%3D2">änään julkaissut uudet tuulintuensaajat.</a> Kilpailutuksessa menestyi seitsemän uutta tuulivoima-alueitta. Tuki kilpailutettiin ja tarjousten keskiarvo oli 2,58 euroa / megawattitunti. Enimmillään valtio maksaa tukea noin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa eli 12 vuoden ajalta 43 miljoonaa. Tuki maksetaan jos sähkön hinta on alempi kuin 30 euroa / MWh + tuen määrä. Jos sähkön hinta ylittää 30 euroa + huutokaupattu tuki, ei tukea makseta. Juuri nyt hinta on 33 euroa.<br /><br />Vanha tuulitariffi tarjosi maksimissaan 53,5 euron tuen megawattitunnilta jos sähkön markkinahinta on 30 euroa / MWh. Viimeiset tariffituet myönnettiin vuoden 2017 lopulla ja niitä maksetaan aina 2030-luvulle saakka. Tariffituki on 20 kertaa liian suuri. Nyt myönnettävää tukeakaan ei koskaan olisi tarvittu, koska samaan aikaan voimaloita rakentuu myös ilman tukea.<br /><br />Suomi maksaa nelisen miljardia euroa 20-kertaista vanhaa tuulivoimatukea 2030-luvulle. Noin puolet tariffituesta myönnettiiin viimeisen hallituksen aikana. Tämän päälle uusi 43 miljoonan tuki on pikkuraha, vaikkakin täysi turhake.<br /><br /><a href="https://www.energiavirasto.fi/kilpailun-tulokset1">Voittaneet ja hävinneet tarjoukset täällä</a>.&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Energiavirasto on tänään julkaissut uudet tuulintuensaajat. Kilpailutuksessa menestyi seitsemän uutta tuulivoima-alueitta. Tuki kilpailutettiin ja tarjousten keskiarvo oli 2,58 euroa / megawattitunti. Enimmillään valtio maksaa tukea noin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa eli 12 vuoden ajalta 43 miljoonaa. Tuki maksetaan jos sähkön hinta on alempi kuin 30 euroa / MWh + tuen määrä. Jos sähkön hinta ylittää 30 euroa + huutokaupattu tuki, ei tukea makseta. Juuri nyt hinta on 33 euroa.

Vanha tuulitariffi tarjosi maksimissaan 53,5 euron tuen megawattitunnilta jos sähkön markkinahinta on 30 euroa / MWh. Viimeiset tariffituet myönnettiin vuoden 2017 lopulla ja niitä maksetaan aina 2030-luvulle saakka. Tariffituki on 20 kertaa liian suuri. Nyt myönnettävää tukeakaan ei koskaan olisi tarvittu, koska samaan aikaan voimaloita rakentuu myös ilman tukea.

Suomi maksaa nelisen miljardia euroa 20-kertaista vanhaa tuulivoimatukea 2030-luvulle. Noin puolet tariffituesta myönnettiiin viimeisen hallituksen aikana. Tämän päälle uusi 43 miljoonan tuki on pikkuraha, vaikkakin täysi turhake.

Voittaneet ja hävinneet tarjoukset täällä.  

]]>
18 http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272708-uusi-tuulivoimatuki-on-turhakkeiden-turhake#comments Tuulivoima Yritystuet Wed, 27 Mar 2019 12:06:44 +0000 Janne Salonen http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272708-uusi-tuulivoimatuki-on-turhakkeiden-turhake
Yritystuet eivät ole tehottomia vaan jopa haitallisia http://karoliinakhnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271216-yritystuet-eivat-ole-tehottomia-vaan-jopa-haitallisia <p>Yle <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/10/suorat-yritystuet-kasvoivat-jalleen-katso-hakukoneesta-ketka-saivat-eniten">uutisoi </a>joulukuussa 2018 suorien yritystukien lisääntymisestä. Useat yritykset vähentää tehottomia yritystukia ovat jääneet poliittisten agendojen jalkoihin ja epäonnistuneet. Vuosikymmenien ajan muodostunut yritystukijärjestelmä nähdään nykyisin sekavana, monitahoisena ja hallinnollisesti raskaana. Yritystukia ja verotukia on käytetty erilaisten sektoritavoitteiden saavuttamisen välineinä ja järjestelmä on rakentunut erillisten päätösten pohjalta ratkaisuna yksittäisiin ongelmiin. </p><p>Tukiin ja niiden hallinnointiin käytettyjen julkisten resurssien määrä on kasvanut voimakkaasti. Lähes 10 prosenttia suomalaisista yrityksistä on joka vuosi erilaisten yritystukien piirissä. Vuotuinen verotukien ja suorien tukien yhteispotti vaihtelee laskentatavasta 4,1 miljardista eurosta laajimmin tulkittuna jopa 25 miljardiin euroon vuodessa. Sen sijaan tukien kustannuksista, hyödyistä ja vaikuttavuudesta ei ole kattavaa tietoa.&nbsp;</p><p>Luotettavaa tutkimusta yritystukien vaikutuksista on useiden tutkijoiden mielestä hyvin vähän (mm. Vatt, Etla, Tem). Vain osalle yritystuista löytyy taloustieteellisiä uskottavia perusteita.&nbsp;Voidaan aidosti pohtia sitä, tukeeko yritystukijärjestelmä vanhoja rakenteita? Kohdistuvatko tuet olemassa olevan toiminnan ylläpitämiseen?</p><p>Taloudellisesti vaikeina aikoina säilyttävät ja ylläpitävät tuet ovat perusteltuja väliaikaisesti. Ne eivät kuitenkaan edistä talouden uudistumista ja saattavat toimia päinvastaiseen suuntaan. Osat yritystuista saattavat olla jopa haitallisia hyvinvoinninkehityksen kannalta. Yritystuet ovat suuntautuneet koko ajan enemmän säilyttämistä kuin uudistamista edistäviin tukiin. Elinkeinorakennetta uudistavia tukia on vain 10 prosenttia kaikista yritystuista. Kilpailukykyä ylläpitäviä tukia on valtaosa tukipotista. Yritystuista merkittävin kilpailukykyä ylläpitävä ja toimintaa turvaava tukiryhmä ovat erilaiset energiatuet. Näiden tietojen valossa on helppo ajatella, että tukien hyödyllisyyden perkaus olisi tarpeellinen toimenpide!</p><p><strong>Yritystukia on suunnattava asteittain yritysten uusiutumista tukevaan suuntaan</strong></p><p>Yritystukia tulisi tulevaisuudessa olla nykyistä vähemmän. Tavoiteltavaa olisi, että yritystuet eivät vääristäisi ratkaisevasti kilpailua ja yritystukien panopistettä siirrettäisiin yritysten uudistamisen tukemiseen. Itse asiassa nykyistä 10 prosenttia koko yritystuista sijoitettuna elinkeinorakenteen uudistamiseen voi pitää häpeällisenä.</p><p>Järkevä johtopäätös on todennäköisesti se, että muutos toteutetaan asteittain pitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin tuottavuutta edistäviä yritystukia ovat tuet, jotka kannustavat yrityksiä kehittämään uutta osaamista ja ottamaan käyttöön edistyksellisimpiä tuotantotapoja ja &ndash; välineitä. Mutta tämä muutos on aloitettava mahdollisimman pian.</p><p><strong>Voidaanko yritystukia karsia?</strong>&nbsp;</p><p>Lähtökohtana yritystukien arvioinnissa on niiden toimivuus ja se, mitä ne huonoimmillaan aiheuttavat. Korjaavatko yritystuet rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyttä? Parantavatko ne aidosti talouden uusiutumista ja kilpailua? Entä innovaatiot, kasvu ja tuottavuus? Vai haittaavatko yritystuet aitoa kilpailua ja jopa estävät uusien ideoiden tulon markkinoille?</p><p>Toivottavana kehityssuuntana on, että yritysrahoitusmarkkinat toimisivat siten, ettei julkisille tukimekanismeille olisi tarvetta tai että tarve olisi nykyistä huomattavasti vähäisempi.&nbsp;</p><p>Mitä yritystukia voisi karsia? Useissa maissa on päädytty arvioon, jonka mukaan noin kolmasosa arvioiduista verotuista pitäisi lakkauttaa, koska niiden alkuperäinen tarkoitus on hämärtynyt, ne ovat muuten tehottomia tai huonosti vaikuttavia.&nbsp;</p><p>Tutkimuskirjallisuudessa investointituilla ei ole merkittäviä vaikutuksia kokonaistuottavuuteen. Useat investoinnit kasvattavat työn tuottavuutta viiveellä ja esim. tuotantotoiminnan laajentaminen ei välttämättä vaikuta yrityksen työn tuottavuuteen mitenkään. Parhaimmillaan oikein kohdennetuilla tuilla luodaan pitkän aikavälin tuottavuuskasvua (T&amp;K-tuet).&nbsp;</p><p>Tai pystyisimmekö saamaan koko valtaisan energiatukijärjestelmän remonttiin asteittain? VATT:n mukaan energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautukset vesittävät kannustimet parantaa energiatehokkuutta &ndash; mitä suurempi energiankulutus on suhteessa jalostusarvoon, sitä suurempi on energiaveron palautus ja pienempi lopullinen energiaveroaste. Tutkimuksessa VATT:n johtopäätös on, että tuki ei paranna yritysten kilpailukykyä. Tämä ei aivan välttämättä pidä paikkaansa, koska energiaintensiivisten yritysten kilpailijat ovat muissa maissa &ndash; ja näissä maissa on samanlaiset energiatuet, jopa paremmat. Toisaalta esimerkiksi sahateollisuus syyttää, että sivuvirtansa, kuten sahanpuru ja kuru, eivät käy kaupaksi, koska energiapuuta tuetaan verovaroin.</p><p>Suunta ei energiatukien osalta näytä hyvältä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan sisällä on voimakasta siirtymistä innovaatiopolitiikan panostuksista alue- ja energiapoliittisiin toimiin. Energiapolitiikan määrärahat kasvavat 81,0 miljoonaa euroa, 383,4 miljoonasta eurosta 464,5 miljoonaan euroon. Tukipolitiikan kokonaiskentässä innovaatiopolitiikan suhteellinen rooli on heikentynyt selvästi viime vuosina. (VATT, 2016) Lisäksi energiaintensiivisen teollisuuden verotuet muodostavat myös huomattavan erän energiatukikategoriassa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan luokkien ulkopuolella.</p><p>Suomessa pitäisi miettiä sitä, että tukien on oltava aina väliaikaisia. Jatkuva tuen tarve merkitsee tehottoman toiminnan tukemista. Tämä johtaa talouden uusiutumisen hidastumiseen. Tukien jakaminen yrityksille, joiden tuottavuus on suhteellisen alhainen saattaa saada ne pysymään markkinoilla pidempään kuin ilman tukia. Tämä estää markkinaosuuksien siirron tehokkaammille yrityksille.&nbsp;</p><p>Tietyn tavoitteen edistämisessä tulisi miettiä eri instrumenttien tarkoituksenmukaisuutta ja kustannustehokkuutta laajasti (mm. sääntelyn kehittäminen, kilpailullisuuden lisääminen, omistusjärjestelyt, innovatiiviset julkiset hankinnat, kokeilutoiminta) ja vasta viimeisenä keinona tulisi harkita yritystuen käyttöönottoa.&nbsp;</p><p>Tukien pitäisi auttaa luomaan uusia markkinoita, uusia palveluja ja uusia tuotteita.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle uutisoi joulukuussa 2018 suorien yritystukien lisääntymisestä. Useat yritykset vähentää tehottomia yritystukia ovat jääneet poliittisten agendojen jalkoihin ja epäonnistuneet. Vuosikymmenien ajan muodostunut yritystukijärjestelmä nähdään nykyisin sekavana, monitahoisena ja hallinnollisesti raskaana. Yritystukia ja verotukia on käytetty erilaisten sektoritavoitteiden saavuttamisen välineinä ja järjestelmä on rakentunut erillisten päätösten pohjalta ratkaisuna yksittäisiin ongelmiin.

Tukiin ja niiden hallinnointiin käytettyjen julkisten resurssien määrä on kasvanut voimakkaasti. Lähes 10 prosenttia suomalaisista yrityksistä on joka vuosi erilaisten yritystukien piirissä. Vuotuinen verotukien ja suorien tukien yhteispotti vaihtelee laskentatavasta 4,1 miljardista eurosta laajimmin tulkittuna jopa 25 miljardiin euroon vuodessa. Sen sijaan tukien kustannuksista, hyödyistä ja vaikuttavuudesta ei ole kattavaa tietoa. 

Luotettavaa tutkimusta yritystukien vaikutuksista on useiden tutkijoiden mielestä hyvin vähän (mm. Vatt, Etla, Tem). Vain osalle yritystuista löytyy taloustieteellisiä uskottavia perusteita. Voidaan aidosti pohtia sitä, tukeeko yritystukijärjestelmä vanhoja rakenteita? Kohdistuvatko tuet olemassa olevan toiminnan ylläpitämiseen?

Taloudellisesti vaikeina aikoina säilyttävät ja ylläpitävät tuet ovat perusteltuja väliaikaisesti. Ne eivät kuitenkaan edistä talouden uudistumista ja saattavat toimia päinvastaiseen suuntaan. Osat yritystuista saattavat olla jopa haitallisia hyvinvoinninkehityksen kannalta. Yritystuet ovat suuntautuneet koko ajan enemmän säilyttämistä kuin uudistamista edistäviin tukiin. Elinkeinorakennetta uudistavia tukia on vain 10 prosenttia kaikista yritystuista. Kilpailukykyä ylläpitäviä tukia on valtaosa tukipotista. Yritystuista merkittävin kilpailukykyä ylläpitävä ja toimintaa turvaava tukiryhmä ovat erilaiset energiatuet. Näiden tietojen valossa on helppo ajatella, että tukien hyödyllisyyden perkaus olisi tarpeellinen toimenpide!

Yritystukia on suunnattava asteittain yritysten uusiutumista tukevaan suuntaan

Yritystukia tulisi tulevaisuudessa olla nykyistä vähemmän. Tavoiteltavaa olisi, että yritystuet eivät vääristäisi ratkaisevasti kilpailua ja yritystukien panopistettä siirrettäisiin yritysten uudistamisen tukemiseen. Itse asiassa nykyistä 10 prosenttia koko yritystuista sijoitettuna elinkeinorakenteen uudistamiseen voi pitää häpeällisenä.

Järkevä johtopäätös on todennäköisesti se, että muutos toteutetaan asteittain pitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin tuottavuutta edistäviä yritystukia ovat tuet, jotka kannustavat yrityksiä kehittämään uutta osaamista ja ottamaan käyttöön edistyksellisimpiä tuotantotapoja ja – välineitä. Mutta tämä muutos on aloitettava mahdollisimman pian.

Voidaanko yritystukia karsia? 

Lähtökohtana yritystukien arvioinnissa on niiden toimivuus ja se, mitä ne huonoimmillaan aiheuttavat. Korjaavatko yritystuet rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyttä? Parantavatko ne aidosti talouden uusiutumista ja kilpailua? Entä innovaatiot, kasvu ja tuottavuus? Vai haittaavatko yritystuet aitoa kilpailua ja jopa estävät uusien ideoiden tulon markkinoille?

Toivottavana kehityssuuntana on, että yritysrahoitusmarkkinat toimisivat siten, ettei julkisille tukimekanismeille olisi tarvetta tai että tarve olisi nykyistä huomattavasti vähäisempi. 

Mitä yritystukia voisi karsia? Useissa maissa on päädytty arvioon, jonka mukaan noin kolmasosa arvioiduista verotuista pitäisi lakkauttaa, koska niiden alkuperäinen tarkoitus on hämärtynyt, ne ovat muuten tehottomia tai huonosti vaikuttavia. 

Tutkimuskirjallisuudessa investointituilla ei ole merkittäviä vaikutuksia kokonaistuottavuuteen. Useat investoinnit kasvattavat työn tuottavuutta viiveellä ja esim. tuotantotoiminnan laajentaminen ei välttämättä vaikuta yrityksen työn tuottavuuteen mitenkään. Parhaimmillaan oikein kohdennetuilla tuilla luodaan pitkän aikavälin tuottavuuskasvua (T&K-tuet). 

Tai pystyisimmekö saamaan koko valtaisan energiatukijärjestelmän remonttiin asteittain? VATT:n mukaan energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautukset vesittävät kannustimet parantaa energiatehokkuutta – mitä suurempi energiankulutus on suhteessa jalostusarvoon, sitä suurempi on energiaveron palautus ja pienempi lopullinen energiaveroaste. Tutkimuksessa VATT:n johtopäätös on, että tuki ei paranna yritysten kilpailukykyä. Tämä ei aivan välttämättä pidä paikkaansa, koska energiaintensiivisten yritysten kilpailijat ovat muissa maissa – ja näissä maissa on samanlaiset energiatuet, jopa paremmat. Toisaalta esimerkiksi sahateollisuus syyttää, että sivuvirtansa, kuten sahanpuru ja kuru, eivät käy kaupaksi, koska energiapuuta tuetaan verovaroin.

Suunta ei energiatukien osalta näytä hyvältä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan sisällä on voimakasta siirtymistä innovaatiopolitiikan panostuksista alue- ja energiapoliittisiin toimiin. Energiapolitiikan määrärahat kasvavat 81,0 miljoonaa euroa, 383,4 miljoonasta eurosta 464,5 miljoonaan euroon. Tukipolitiikan kokonaiskentässä innovaatiopolitiikan suhteellinen rooli on heikentynyt selvästi viime vuosina. (VATT, 2016) Lisäksi energiaintensiivisen teollisuuden verotuet muodostavat myös huomattavan erän energiatukikategoriassa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan luokkien ulkopuolella.

Suomessa pitäisi miettiä sitä, että tukien on oltava aina väliaikaisia. Jatkuva tuen tarve merkitsee tehottoman toiminnan tukemista. Tämä johtaa talouden uusiutumisen hidastumiseen. Tukien jakaminen yrityksille, joiden tuottavuus on suhteellisen alhainen saattaa saada ne pysymään markkinoilla pidempään kuin ilman tukia. Tämä estää markkinaosuuksien siirron tehokkaammille yrityksille. 

Tietyn tavoitteen edistämisessä tulisi miettiä eri instrumenttien tarkoituksenmukaisuutta ja kustannustehokkuutta laajasti (mm. sääntelyn kehittäminen, kilpailullisuuden lisääminen, omistusjärjestelyt, innovatiiviset julkiset hankinnat, kokeilutoiminta) ja vasta viimeisenä keinona tulisi harkita yritystuen käyttöönottoa. 

Tukien pitäisi auttaa luomaan uusia markkinoita, uusia palveluja ja uusia tuotteita. 

]]>
0 http://karoliinakhnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271216-yritystuet-eivat-ole-tehottomia-vaan-jopa-haitallisia#comments Yritystuet Sun, 10 Mar 2019 06:14:08 +0000 Karoliina Kähönen http://karoliinakhnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271216-yritystuet-eivat-ole-tehottomia-vaan-jopa-haitallisia
Yritystukijärjestelmää järkevöittämällä vapautuisi arvokkaita resursseja http://launohaapamki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270907-yritystukijarjestelmaa-jarkevoittamalla-vapautuisi-arvokkaita-resursseja <p>Yritystukijärjestelmästä on muodostunut himmeli, josta on vaikeaa ottaa selkoa, varsinkin kun puhutaan pienyrittäjästä. Erilaisia rahoitusinstrumentteja ja -lähteitä on paljon, mutta kaikkiin sisältyy aika tavalla byrokratiaa. Valtio jakaa suoria yritystukia ja erilaisia verotukia useiden miljardien eurojen edestä ja määrä on viime vuosina kasvanut. Suurimmat hyötyjät ovat jo valmiiksi kookkaita ja vahvoja yrityksiä, kuten UPM, Outokumpu ja Stora Enso.</p><p>Yritysten tukemisen taustalla piilevä peruslogiikka on ymmärrettävä ja perusteltu. On myös selvää, että aktiivisessa, menestyvässä ja innovatiivisessa yritystoiminnassa lepää Suomen tulevaisuus. Yrittäjiä ja yrityksiä on kyettävä aidosti auttamaan erityisesti niissä kriittisimmissä tilanteissa, kuten esimerkiksi perustamisvaiheessa, ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa, kansainvälistymisessä tai osaamisen kehittämisessä ja innovoinnissa. Keinoja tähän on useita. Miljardien tukipottiin sisältyy kuitenkin myös ongelmia, joista olisi keskusteltava avoimesti aikana, jolloin yhteiskunnalla riittää akuutteja rahoitustarpeita vanhustenhuollosta alkaen ja verotulopohjakin kapenee työikäisten määrän laskiessa.</p><p>Merkittävä ongelma piilee siinä, että yritystukijärjestelmä sisältää paljon tehotonta ja turhaa tukea. Esimerkiksi investointituilla ei ole havaittu olevan suuremmin investointeja lisäävää vaikutusta ja lisäksi isoja tukieriä maksetaan hyvin tärkeille, mutta jo valmiiksi kookkaille ja menestyville yrityksille, joista monet jakavat samaan aikaan myös osinkoja omistajilleen. Tukisummat ovat vain promilleja isojen yritysten liikevaihdosta.</p><p>Yritystukijärjestelmää on pyritty perkaamaan, mutta laihoin tuloksin. Aihe herättää ymmärrettävästi suuria tunteita puolesta ja vastaan. Ongelma liittyy enimmäkseen suurempiin yrityksiin, jotka eivät suoraan sanottuna tarvitsisi näin merkittäviä verovaroin rahoitettuja tukipotteja. Räätälöityä tukea olisi kohdistettava apua aidosti kaipaaviin mikro- ja pk-yrityksiin, koska byrokraattinen järjestelmä on haasteellinen varsinkin niille, vaikka laadukasta opastusta tarjolla onkin.</p><p>Toivon, että tukijärjestelmän perkaaminen aloitetaan uudelleen seuraavalla vaalikaudella. Järjestelmää on mahdollista tehostaa palvelemaan entistä paremmin yritysten aitoja tarpeita ja esimerkiksi valtion asettamia tavoitteita. Uskon samalla, että tehostamalla miljardien tukipotista on irrotettavissa osa yhteiskunnan muihin akuutteihin rahoitustarpeisiin. Näitä miljoonia todella tarvitaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yritystukijärjestelmästä on muodostunut himmeli, josta on vaikeaa ottaa selkoa, varsinkin kun puhutaan pienyrittäjästä. Erilaisia rahoitusinstrumentteja ja -lähteitä on paljon, mutta kaikkiin sisältyy aika tavalla byrokratiaa. Valtio jakaa suoria yritystukia ja erilaisia verotukia useiden miljardien eurojen edestä ja määrä on viime vuosina kasvanut. Suurimmat hyötyjät ovat jo valmiiksi kookkaita ja vahvoja yrityksiä, kuten UPM, Outokumpu ja Stora Enso.

Yritysten tukemisen taustalla piilevä peruslogiikka on ymmärrettävä ja perusteltu. On myös selvää, että aktiivisessa, menestyvässä ja innovatiivisessa yritystoiminnassa lepää Suomen tulevaisuus. Yrittäjiä ja yrityksiä on kyettävä aidosti auttamaan erityisesti niissä kriittisimmissä tilanteissa, kuten esimerkiksi perustamisvaiheessa, ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa, kansainvälistymisessä tai osaamisen kehittämisessä ja innovoinnissa. Keinoja tähän on useita. Miljardien tukipottiin sisältyy kuitenkin myös ongelmia, joista olisi keskusteltava avoimesti aikana, jolloin yhteiskunnalla riittää akuutteja rahoitustarpeita vanhustenhuollosta alkaen ja verotulopohjakin kapenee työikäisten määrän laskiessa.

Merkittävä ongelma piilee siinä, että yritystukijärjestelmä sisältää paljon tehotonta ja turhaa tukea. Esimerkiksi investointituilla ei ole havaittu olevan suuremmin investointeja lisäävää vaikutusta ja lisäksi isoja tukieriä maksetaan hyvin tärkeille, mutta jo valmiiksi kookkaille ja menestyville yrityksille, joista monet jakavat samaan aikaan myös osinkoja omistajilleen. Tukisummat ovat vain promilleja isojen yritysten liikevaihdosta.

Yritystukijärjestelmää on pyritty perkaamaan, mutta laihoin tuloksin. Aihe herättää ymmärrettävästi suuria tunteita puolesta ja vastaan. Ongelma liittyy enimmäkseen suurempiin yrityksiin, jotka eivät suoraan sanottuna tarvitsisi näin merkittäviä verovaroin rahoitettuja tukipotteja. Räätälöityä tukea olisi kohdistettava apua aidosti kaipaaviin mikro- ja pk-yrityksiin, koska byrokraattinen järjestelmä on haasteellinen varsinkin niille, vaikka laadukasta opastusta tarjolla onkin.

Toivon, että tukijärjestelmän perkaaminen aloitetaan uudelleen seuraavalla vaalikaudella. Järjestelmää on mahdollista tehostaa palvelemaan entistä paremmin yritysten aitoja tarpeita ja esimerkiksi valtion asettamia tavoitteita. Uskon samalla, että tehostamalla miljardien tukipotista on irrotettavissa osa yhteiskunnan muihin akuutteihin rahoitustarpeisiin. Näitä miljoonia todella tarvitaan.

]]>
2 http://launohaapamki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270907-yritystukijarjestelmaa-jarkevoittamalla-vapautuisi-arvokkaita-resursseja#comments Elinvoima Yritystuet Yritystukien leikkaus Wed, 06 Mar 2019 16:54:14 +0000 Launo Haapamäki http://launohaapamki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270907-yritystukijarjestelmaa-jarkevoittamalla-vapautuisi-arvokkaita-resursseja
Hallituksen T&K-rahoituksen leikkaukset olivat kardinaalimunaus http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269962-hallituksen-tk-rahoituksen-leikkaukset-olivat-kardinaalimunaus <p>&quot;<em>Suomen teollis- ja tekijänoikeusinvestoinnit heijastavat lisääntyvää erikoistumista alhaisen arvonlisäyksen teollisuudenaloihin</em>&quot;, toteaa EU:n maaraportti 2018 Suomesta. Tähän suuntaan nykyhallitus on meitä vienyt, mutta onko se Suomelle järkevä ja toivottu suunta? TEM:in asettaman selvityshenkilön Erkki Ormalan raportti <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161271/TEM_1_2019_Suomen%20kilpailukyvyn%20ja_.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y"><em>Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun turvaaminen 2020-luvulla </em></a>on karmivaa luettavaa tuotehityksen ammattilaisen silmille.</p><p>Ormala perustaa näkemyksensä useaan kansainväliseen raporttiin, joiden mukaan Suomen innovaatiokyky ja sen kautta kansainvälinen kilpailukyky ovat hyvää vauhtia heikkenemässä. Ulkomaisia arviointeja ovat tehneet mm EU, OECD ja WEF. Näiden johtopäätökset ovat yhteneviä: innovaatiotoiminnan edellytykset heikentyneet sekä tutkimus-ja innovaatiopolitiikka on epäjohdonmukaista ja ennakoimatonta.</p><p><strong>Miksi Sipilän hallitus on toiminut vastoin kaikkia suosituksia?</strong></p><p>En vieläkään ymmärrä, miksi Sipilän hallitus päätti kaikista suosituksista huolimatta kaikista yritystuista leikata vain ja ainoastaan tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta. Se on ainoa leikkaus yritystukiin, joka on tehty tällä hallituskaudella - kaikki pysähtyneisyyttä ylläpitävät sekä jopa haitalliset yritystuet säilyivät ja ovat jopa nousseet.</p><p>En tiedä yhtään asiantuntijatahoa, joka olisi suositellut tällaista ratkaisua. En myöskään olisi kuvitellut, että oikeistohallitus pääministerinään entinen teknologiayrityksen toimitusjohtaja mitenkään päätyisi tällaiseen ratkaisuun.</p><p>Sipilän johdolla hallitus toimi kuten lyhytnäköisimmät saneerausjohtajat yrityksissä optimoiden lyhyen ajan kannattavuutta aikaansaaden samalla vakavan ongelman pitkän aikavälin kilpailukyvylle. Meidän jälkeemme vedenpaisumus on kuvaava sanonta tällaisille toimille.</p><p>Tutkimuksen&nbsp; ja tuotekehityksen leikkaamisen vaikutukset näkyvät jopa vuosien viiveellä. Matka ideasta vaikkapa vientikelpoiseksi tuotteeksi on usein pitkä ja leikkausten jälkeenkin voidaan jonkin aikaa nauttia aiemmin aloitettujen hankkeiden tuloksista. Tehtyjen leikkausten vaikutukset tulevat näkymään vielä lähitulevaisuudessa jatkuen pitkälle 2020-luvulle - olemme nähneet vasta osan seurauksista.</p><p>En voi kuin ihmetellä kuinka ministeri Lintilä tähän liittyvässä <a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410877/ministeri-lintila-julkisen-ja-yksityisen-sektorin-yhteistyo-avain-innovaatiopolitiikan-uudistamisessa">Valtioneuvoston artikkelissa</a> kertoilee tarvittavista muutoksista tulevaisuudessa sivuuttaen täysin sen seikan, että hallituksen toimethan ovat olleet aivan päinvastaisia koko hallituskauden ajan ja yksi keskeinen syy huonoon nykytilaan.</p><p>Lintilä toteaa mm: &quot;<em>Mielestäni keskeistä on antaa yrityksille vahva viesti ennakoitavasta kehityksestä, jonka varaan voidaan rakentaa.</em>&quot;</p><p>Haloo, maa kutsuu ministeri Lintilää - juuri te hallituksessa rapautitte toimillanne ennustettavuuden, miten meni noin omasta mielestä?</p><p>Niiden kaikenmaailman dosenttien mielepiteiden kuuntelemattomuus on vielä pientä verrattuna siihen, että sivuutetaan OECD:n, EU:n ja World Economic Forumin raportit ja suositukset.</p><p>Tällä hallituksella lienee hallussaan joku suurempi viisaus, mitä minä en ymmärrä.</p><p><strong>Rahoituksen väheneminen ja sekava toimintamalli aiheuttanut vakavia ongelmia</strong></p><p>Vaikka nousukauden myötä yritysten T&amp;K-panokset ovat hyvin lievässä kasvussa 2017-2019, niin se on aivan liian vähäistä tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta ja viime vuosien alenemaa ei olla sillä mitenkään paikkaamassa.</p><p>Valtion rahoitus yritysten innovaatiotoimintaan on tällä hetkellä 0,08% BKT:sta, jolla sijoitumme sijalle 28 OECD-maista. Ei kovin mairitteleva sijoitus, veikkaan meidän olevan paljon korkeammalla mikäli on olemassa lista yritystuista kokonaisuutena eri maissa.</p><p>Ormala toteaa raportissaan: &quot;<em>Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitikka on viime vuosina ollut ennakoimatonta. SHOK-organisaatiot lakkautettiin yllättäen 2015. Tutkimustoiminnan ja riskisijoittamisen verokannusteet otettiin käyttöön 2013 ja lopetettiin 2015. TEKES/Business Finlandin rahoitusta on vuoroin leikattu ja lisätty ilman mitään ennakoitavuutta.</em>&quot;</p><p>Strategisen huippuosaamisen yksikköjen eli SHOKkien lakkauttaminen oli erittäin kummallinen ratkaisu, jonka seurauksena koordinointi hävisi ja siirryttiin kärkihankkeiden myötä yhä enemmän poliittiseen ohjaukseen. Kolossaalinen virhe sotkea politiikka ja aluekehitys näin voimakkaasti ohjaukseen. Poliitikot kertomassa mistä innovaatiot löytyvät - ei toimi.</p><p>VTT:n Vasara totesi TechDayssä tehtyjen päätösten seurauksista: &quot;<em>Traagisin seuraus rahoitusleikkauksista on ollut se, että nykyään kaikki puhuvat vain oman sektorinsa puolesta. 1980-luvulla syntynyt systeeminen ajattelu on hävinnyt.</em>&quot;</p><p>Valtion rahoituksen vähenemisellä on valitettavasti seurannaisvaikutuksia. Se johtaa myös yritysten T&amp;K:n vähenemiseen ja lisäksi Ormalan tekemän yrityskyselyn mukaan viime vuosina toimintaa on siirtynyt yhä enemmän ulkomaille. Lisäksi vuosina 2010-2017 yritysten ja yliopistojen yhteistyö vähentynyt yli 40%.</p><p><strong>Suunta on käännettävä ensi vaalikaudella</strong></p><p>Vaalien lähestyessä ollaan jälleen ihastuttavan yksimielisiä siitä, kuinka panostuksia on kasvatettava ja toimintaa kehitettävä. TechDay Finlandin tapahtumassa kaikki Lintilää ja Orpoa myöten kertoivat olevansa kasvattamassa panostuksia ensi kaudella ja pyrkimässä kohti 4%:n osuutta BKT:sta.</p><p>Sori pojat, tilaisuutenne oli jo ja sotkitte asiat pahasti vastoin kaikkia suosituksia. En tiedä millaista lehmänkauppaa kävitte ja kuinka Kokoomuskin saatiin tähän mukaan, mutta tämä on nyt nähty.</p><p>Ormala päätti raportista kertovan tiedotustilaisuuden provosoivaan kuvaan Porterin kansakuntien kehitysvaiheista, joka löytyy kuvasta 1. Sen mukaan Suomi on poistunut normaalilta kehitysuralta ja menossa kohti matalan jalostusarvon teollista yhteiskuntaa.</p><p>Tätäkö me haluamme?</p><p>Sanomattakin lienee selvää, että minä tuotekehityksen ammattilaisena en sitä halua. Itse en usko, että Suomelle paras tie on siirtyä vähemmän osaamista vaativiin matalan jalostusarvon tuotteisiin ja rapauttaa teknologista osaamistamme.</p><p>Nykyistä valittua suuntaa kuvaa varsin karusti henkisten investointien määrä verrattuna muutamaan kilpailijamaahan sekä keskiarvoon EU:n raportissa (Kuva 2). Suomen suunta on täysin poikkeuksellinen muihin verrattuna.</p><p>Puheita on kuultu ja vaalien läheisyydessä kuullaan lisää, mutta teot ratkaisevat ja niiden tulokset ovat nähtävissä.</p><p>Tämän sopan keittäjiä ei pidä päästää enää sitä hämmentämään lisää.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Suomen teollis- ja tekijänoikeusinvestoinnit heijastavat lisääntyvää erikoistumista alhaisen arvonlisäyksen teollisuudenaloihin", toteaa EU:n maaraportti 2018 Suomesta. Tähän suuntaan nykyhallitus on meitä vienyt, mutta onko se Suomelle järkevä ja toivottu suunta? TEM:in asettaman selvityshenkilön Erkki Ormalan raportti Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun turvaaminen 2020-luvulla on karmivaa luettavaa tuotehityksen ammattilaisen silmille.

Ormala perustaa näkemyksensä useaan kansainväliseen raporttiin, joiden mukaan Suomen innovaatiokyky ja sen kautta kansainvälinen kilpailukyky ovat hyvää vauhtia heikkenemässä. Ulkomaisia arviointeja ovat tehneet mm EU, OECD ja WEF. Näiden johtopäätökset ovat yhteneviä: innovaatiotoiminnan edellytykset heikentyneet sekä tutkimus-ja innovaatiopolitiikka on epäjohdonmukaista ja ennakoimatonta.

Miksi Sipilän hallitus on toiminut vastoin kaikkia suosituksia?

En vieläkään ymmärrä, miksi Sipilän hallitus päätti kaikista suosituksista huolimatta kaikista yritystuista leikata vain ja ainoastaan tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta. Se on ainoa leikkaus yritystukiin, joka on tehty tällä hallituskaudella - kaikki pysähtyneisyyttä ylläpitävät sekä jopa haitalliset yritystuet säilyivät ja ovat jopa nousseet.

En tiedä yhtään asiantuntijatahoa, joka olisi suositellut tällaista ratkaisua. En myöskään olisi kuvitellut, että oikeistohallitus pääministerinään entinen teknologiayrityksen toimitusjohtaja mitenkään päätyisi tällaiseen ratkaisuun.

Sipilän johdolla hallitus toimi kuten lyhytnäköisimmät saneerausjohtajat yrityksissä optimoiden lyhyen ajan kannattavuutta aikaansaaden samalla vakavan ongelman pitkän aikavälin kilpailukyvylle. Meidän jälkeemme vedenpaisumus on kuvaava sanonta tällaisille toimille.

Tutkimuksen  ja tuotekehityksen leikkaamisen vaikutukset näkyvät jopa vuosien viiveellä. Matka ideasta vaikkapa vientikelpoiseksi tuotteeksi on usein pitkä ja leikkausten jälkeenkin voidaan jonkin aikaa nauttia aiemmin aloitettujen hankkeiden tuloksista. Tehtyjen leikkausten vaikutukset tulevat näkymään vielä lähitulevaisuudessa jatkuen pitkälle 2020-luvulle - olemme nähneet vasta osan seurauksista.

En voi kuin ihmetellä kuinka ministeri Lintilä tähän liittyvässä Valtioneuvoston artikkelissa kertoilee tarvittavista muutoksista tulevaisuudessa sivuuttaen täysin sen seikan, että hallituksen toimethan ovat olleet aivan päinvastaisia koko hallituskauden ajan ja yksi keskeinen syy huonoon nykytilaan.

Lintilä toteaa mm: "Mielestäni keskeistä on antaa yrityksille vahva viesti ennakoitavasta kehityksestä, jonka varaan voidaan rakentaa."

Haloo, maa kutsuu ministeri Lintilää - juuri te hallituksessa rapautitte toimillanne ennustettavuuden, miten meni noin omasta mielestä?

Niiden kaikenmaailman dosenttien mielepiteiden kuuntelemattomuus on vielä pientä verrattuna siihen, että sivuutetaan OECD:n, EU:n ja World Economic Forumin raportit ja suositukset.

Tällä hallituksella lienee hallussaan joku suurempi viisaus, mitä minä en ymmärrä.

Rahoituksen väheneminen ja sekava toimintamalli aiheuttanut vakavia ongelmia

Vaikka nousukauden myötä yritysten T&K-panokset ovat hyvin lievässä kasvussa 2017-2019, niin se on aivan liian vähäistä tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta ja viime vuosien alenemaa ei olla sillä mitenkään paikkaamassa.

Valtion rahoitus yritysten innovaatiotoimintaan on tällä hetkellä 0,08% BKT:sta, jolla sijoitumme sijalle 28 OECD-maista. Ei kovin mairitteleva sijoitus, veikkaan meidän olevan paljon korkeammalla mikäli on olemassa lista yritystuista kokonaisuutena eri maissa.

Ormala toteaa raportissaan: "Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitikka on viime vuosina ollut ennakoimatonta. SHOK-organisaatiot lakkautettiin yllättäen 2015. Tutkimustoiminnan ja riskisijoittamisen verokannusteet otettiin käyttöön 2013 ja lopetettiin 2015. TEKES/Business Finlandin rahoitusta on vuoroin leikattu ja lisätty ilman mitään ennakoitavuutta."

Strategisen huippuosaamisen yksikköjen eli SHOKkien lakkauttaminen oli erittäin kummallinen ratkaisu, jonka seurauksena koordinointi hävisi ja siirryttiin kärkihankkeiden myötä yhä enemmän poliittiseen ohjaukseen. Kolossaalinen virhe sotkea politiikka ja aluekehitys näin voimakkaasti ohjaukseen. Poliitikot kertomassa mistä innovaatiot löytyvät - ei toimi.

VTT:n Vasara totesi TechDayssä tehtyjen päätösten seurauksista: "Traagisin seuraus rahoitusleikkauksista on ollut se, että nykyään kaikki puhuvat vain oman sektorinsa puolesta. 1980-luvulla syntynyt systeeminen ajattelu on hävinnyt."

Valtion rahoituksen vähenemisellä on valitettavasti seurannaisvaikutuksia. Se johtaa myös yritysten T&K:n vähenemiseen ja lisäksi Ormalan tekemän yrityskyselyn mukaan viime vuosina toimintaa on siirtynyt yhä enemmän ulkomaille. Lisäksi vuosina 2010-2017 yritysten ja yliopistojen yhteistyö vähentynyt yli 40%.

Suunta on käännettävä ensi vaalikaudella

Vaalien lähestyessä ollaan jälleen ihastuttavan yksimielisiä siitä, kuinka panostuksia on kasvatettava ja toimintaa kehitettävä. TechDay Finlandin tapahtumassa kaikki Lintilää ja Orpoa myöten kertoivat olevansa kasvattamassa panostuksia ensi kaudella ja pyrkimässä kohti 4%:n osuutta BKT:sta.

Sori pojat, tilaisuutenne oli jo ja sotkitte asiat pahasti vastoin kaikkia suosituksia. En tiedä millaista lehmänkauppaa kävitte ja kuinka Kokoomuskin saatiin tähän mukaan, mutta tämä on nyt nähty.

Ormala päätti raportista kertovan tiedotustilaisuuden provosoivaan kuvaan Porterin kansakuntien kehitysvaiheista, joka löytyy kuvasta 1. Sen mukaan Suomi on poistunut normaalilta kehitysuralta ja menossa kohti matalan jalostusarvon teollista yhteiskuntaa.

Tätäkö me haluamme?

Sanomattakin lienee selvää, että minä tuotekehityksen ammattilaisena en sitä halua. Itse en usko, että Suomelle paras tie on siirtyä vähemmän osaamista vaativiin matalan jalostusarvon tuotteisiin ja rapauttaa teknologista osaamistamme.

Nykyistä valittua suuntaa kuvaa varsin karusti henkisten investointien määrä verrattuna muutamaan kilpailijamaahan sekä keskiarvoon EU:n raportissa (Kuva 2). Suomen suunta on täysin poikkeuksellinen muihin verrattuna.

Puheita on kuultu ja vaalien läheisyydessä kuullaan lisää, mutta teot ratkaisevat ja niiden tulokset ovat nähtävissä.

Tämän sopan keittäjiä ei pidä päästää enää sitä hämmentämään lisää.

 

 

 

 

 

]]>
5 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269962-hallituksen-tk-rahoituksen-leikkaukset-olivat-kardinaalimunaus#comments Business finland Juha Sipilän hallitus OECD:n raportti Tuotekehitys Yritystuet Wed, 20 Feb 2019 10:38:05 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269962-hallituksen-tk-rahoituksen-leikkaukset-olivat-kardinaalimunaus
Kyllä meiltä rahaa löytyy! http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269447-kylla-meilta-rahaa-loytyy <p>Jokainen on kuullut jossain vaiheessa hallitukselta sen, ettei vain ole vaihtoehtoja kuin leikata, tehdä säästöjä ja &rdquo;tehostaa&rdquo; julkista taloutta. Pakkolakeja tungetaan jopa kurkusta alas, mutta onko todellisuus oikeasti sellainen, ettei meillä ole vaihtoehtoja?</p> <p>Vaihtoehtoja kyllä löytyy, jos tahtotilaa olisi..</p> <p><strong>Aggressiivisen verosuunnittelun menetykset</strong></p> <p>Päällimmäisenä olisi verosuunnittelu tai tarkemmin verokeinottelu, jota harrastetaan paperilla laillisesti. Finnwatch on <a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201611152200027664">arvioinu</a>t, että Suomi menettää aggressiivisen verosuunnittelun takia vuosittain arviolta 430 &ndash; 1400 miljoonaa euroa yhteisöverotuloja. Nykyisessä verojärjestelmässä rahoitusten korkotuotot ovat huomattavasti suositumpia kuin osinkotuotot.</p> <p>Tästä esimerkkiä näyttää hiljattain julki tullut Esperi Caren toiminta, missä omistus oli Jerseyn veroparatiisissa ja omistajat rahoittivat Esperin toimintaa 12 - 15 % koroilla. Nämä sijoittajille ja omistajille maksetut korot vähennettiin suoraan yhtiön tuloksesta, mikä muutti Esperi Caren liiketoiminnan paperilla (6 miljoonaa) tappiolliseksi. Kun Suomessa yhtiö on vielä tappiollinen, se nauttii verotuksessa korkomenovähennyksiä rahoituksistaan. Valtio ei myöskään pääse verottamaan Esperia voitoista, joita olisi ilman omistajille ja sijoittajille menevää rahoitusten suurta korko-osuutta. Oiva esimerkki siitä, miten veroja Suomessa kierretään vielä laillisesti!</p> <p><strong>Veroparatiisit</strong></p> <p>Mitä näihin veroparatiiseihin tulee, esimerkiksi jopa meidän valtioenemmistöinen Fortum maksaa Suomeen liikevaihdostaan vain 1,6 % veroa. Fortum<a href="https://www.iltalehti.fi/talous/a/201803212200826113"> <u>maksoi</u></a> vuonna 2005 veroja Suomeen vielä 615 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2017 enää 75 miljoonaa euroa, vaikka liikevaihto Fortumilla on tuona aikana noussut 3,9 miljardista 4,5 miljardiin. Tällä aggressiivisella verosuunnittelulla &nbsp;pelkästään Fortum on aiheuttanut Suomelle miljardien veromenetykset vuodesta 2005 lähtien. Fortum on myös sanonut maksavansa verot siihen maahan, jossa liiketoiminta sijaitsee ja tulos syntyy, mutta Fortumilla ei ole edes EU:n veroparatiiseissa energialiiketoimintaa! Vastaava toiminta on vielä laillista meillä. Hyvä me!&nbsp;</p> <p><strong>Rojalti-maksut</strong></p> <p>Keinottelut eivät lopu kuitenkaan tähän, vaan Suomesta<a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001862611.html"> <u>maksettiin</u></a> vuonna 2013 yli miljardi euroa rojaltimaksuja ulkomaille ulkomaalaisten yrityksien tuotemerkkien käytöstä. Näistä maksuista Suomi sai verona vain noin 0,4 %. Tämän mahdollistaa se, että yleisesti tuotemerkkien hallinnointi keskitetään kevyen verotuksen maihin ja veroparatiiseihin, esimerkiksi Sveitsiin, Hollantiin ja Luxemburgiin. Jos vaikka Suomesta maksetaan rojalteja Hollantiin, siitä ei sitten saada veroa yhtään.</p> <p><strong>Yritystuet</strong></p> <p>Suuret rahat pyörivät myös yritystuissa. Työ- ja elinkeinoministeriö<a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79863/TEMrap_22_2017_verkkojulkaisu.pdf"> <u>julkaisikin</u></a>, että valtion maksamista 4 miljardin tuista mahdollisesti 3,6 miljardia on tehotonta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita heti sitä, että olisi järkevää vain leikata oletettu tehoton osuus pois, vaan sitä voisi harkiten allokoida toisesta päästä toiseen. Tähän Suomen Yrittäjien pääekonomisti <strong>Mika Kuismanen</strong> on todennut, että yritystukia pitäisi kohdentaa suuremmassa määrin yritysten sijasta toimialoille ja teknologian kehittämiseen.</p> <p>Suomen yrittäjät olivatkin jo 2017<a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201704262200111932"> <u>luoneet</u></a> n. 550 miljoonan euron leikkauslistan, mihin hallitus ei oikein halunnut edes koskea. Tähän SY:n pääekonomisti <strong>Mika Kuismanen</strong> on myös todennut: <em>&rdquo;Poliittisilta päättäjiltä puuttuu rohkeus karsia yritystukia&rdquo;</em>. Tällä hetkellä uutta listaa<a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/suomen-yrittajat-on-laatimassa-yritystukien-leikkauslistaa-tallaisia-tukia-sille-voi-joutua/16e61abd-1487-3592-8d94-0f4d5ade7bd2"> <u>valmistellaan</u></a>, mutta odotettavissa on edelleenkin yli 500 miljoonan leikkausehdotukset, jonka lisäksi yritystukia voidaan allokoida uudestaan kansantaloutta palvellen.</p> <p><strong>Yleishyödylliset yhtiöt &amp; vuokra-asumisen kalleus</strong></p> <p>Kymmenessä vuodessa Suomen asumistukikustannukset ovat kasvaneet miljardista kahteen; kasvu on ollut 10 % vuodessa! Samaan aikaan meidän &rdquo;yleishyödylliset&rdquo; kiinteistösijoitusyhtiöt tahkoavat satojen miljoonien ennätysvoittoja markkinavuokrillaan, mutta maksavat vain alennettua 6,26 %:n tuloveroa kunnalle voitoistaan. Näiden yhtiöiden omistajista löytyvät myös yleishyödylliset ay-liikkeemme, jotka ovat imeneet Suomi-utareesta satoja miljoonia sijoitustuloja täysin verovapaasti.</p> <p>Vuokra-asumisen kalleuden on myös arvioitu merkittävästi laskevan, jos pelkästään nämä kiinteistösijoitusyhtiöt keventäisivät voittotavoitteitaan. Valtion asumistukikustannukset tulevat nousemaan 100 miljoonaa vuodessa, jos tähän ei puututa esimerkiksi vuokrien hintasääntelyllä. Yksi vaihtoehto on ostaa (8 - 10 miljardilla) vuokra-asumisliiketoiminta valtion omistukseen ja laskea vuokrataso kerralla halutulle tasolle. Tällöin asumitukikustannukset palautuisivat laajalti takaisin valtiolle ja saisimme asumiskustannukset laskuun, joka tuo säästöjä sadoista miljoonista miljardiin vuodessa. Tällainen sijoitus tulisi maksamaan itsensä takaisin ja enemmänkin.</p> <p><strong>Pääomatuloverotus progressiivisemmaksi</strong></p> <p>Soppaan voisi vielä sekoittaa<a href="https://vm.fi/verotus/henkiloverotus/paaomatulojen-verotus"> <u>pääomaverotuksen</u></a> muuttaminen progressiivisemmaksi, tai jopa ansiotulo- ja pääomatuloverotusten yhdistäminen yhdeksi tuloverokannaksi. Vuonna 2017 <u>valtion tuloverokertymät</u> ansiotuloista oli 5,52 miljardia ja maksajia oli yhteensä 1 413 000 ihmistä. Samaan aikaan verotulot pääomatuloista olivat vain 2,94 miljardia ja maksajia oli kuitenkin 1 675 000 ihmistä. Tämä antaa viitettä siihen, jos pääomatulo muutetaan progressiivisemmaksi, pääomatuloverotuksesta saadut tulot lähentelisivät ansiotuloverotusta tai nousevan jopa sen yli. Potentiaali on kuitenkin miljardista miljardeihin, ja kaiken lisäksi tämä tukisi piensijoittamista.</p> <p>Jos muuten joku ihmettelee tuota vähäistä 5,52 miljardin valtion saamaa osuutta ansiotuloveroista, tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että suuri osa suomalaisista tienaa niin vähän, ettei heiltä kerätä lainkaan valtion ansiotuloveroa, vaan kaikki menee kunnallisveroon. Pääomatuloista sen sijaan ei edes makseta kunnallisveroa, vaan se päätyy suoraan valtion kassaan.</p> <p><strong>Humanitaarisen maahanmuuton leikkaaminen</strong></p> <p>Kunpuhutaan maahanmuutosta, monesti unohdetaan sen sisältävän myös työperäisen maahanmuuton, jonka on arvioitu hyödyttävän kansantaloutta noin 3 - 4 miljardia euroa vuodessa, ja kun tiedetään huoltosuhteen jatkuva heikentyminen, työperäistä maahanmuuttoa ei ole järkevä vaikeuttaa.</p> <p>Kuitenkin humanitaarisen maahanmuuton hintalapun on arvioitu olevan<a href="https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2019/03/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-Elinkaarivaikutukset-pdf.pdf"> </a><a href="https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-1-3-taustaa/">3,2 miljardia euroa</a>, johon tavallaan valtion budjetista menee noin 5 prosenttia. Kun vielä samalla ennätysmäisesti on leikattu niin opiskelijoilta, työttömiltä, työllisiltä, vanhemmilta, vanhuksilta ja lapsilta, on täysin perusteltavissa puuttua ja mietittävä uudelleen, kuinka paljon haluamme jatkossa panostaa humanitaariseen maahanmuuttoon.</p> <p><strong>Työllisyysasteen nostaminen &amp; kannabisteollisuus</strong></p> <p>Realistinen tavoite seuraavalle hallituskaudelle on myös kolmen prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa (72% -&gt; 75%), mikä tulisi vahvistamaan kansantaloutta noin 1,8 miljardilla. WHO on muuten myös juuri julkaissut uudet<a href="https://www.greenentrepreneur.com/article/327526"> <u>suositukset</u></a> kannabiksen potentiaalia lääkkeenä, mikä kannustaa valtioita luopumaan kieltolain ylläpitämisestä ja kehittämään kannabiksen lääkekäyttöä. Koko lääkekannabisteollisuuden maailmanlaajuisen viennin laajuus on noin 10 miljardia, mistä osuudesta Suomikin voisin saada mukavan siivun, jos me valtionyhtiönä saatetaan lääkekannabis osaksi Suomen vientitaloutta. Jos me vielä laillistettaisiin kannabis ja saatettaisiin se verolle, verokannan lisääntymisen potentiaali olisi sadoista miljoonista euroista miljardiin euroon. Uusien työpaikkojen potentiaali olisi helposti myös kymmenissä tuhansissa jo aivan 10 vuoden aikajänteellä. Tästä koko aiheesta<a href="http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268978-kannabiksella-suomi-uuteen-nousuun"> <u>kirjoitin</u></a><u> </u>aikaisemmin.</p> <p><strong>Ynnäystä</strong></p> <p>Jos sitten ynnätään kaikki yllä oleva yhteen ja lasketaan varovainen arvio mahdollisista potentiaalisista tuloista, liikuttaisiin kevyesti 8-10 miljardissa vuodessa, vai mitä itse arvioit?</p> <p>Vaikka tästä toteutuisi vain osa, niin vain neljännes riittäisikin tuon arvioidun kestävyysvajeen taittamiseen, sillä valtionvarainministeriön virkamiehet arvioivat kestävyysvajeen olevan <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8c87f0db-f060-4647-9254-2e9489075cc8">9 miljardia</a> tulevalle neljälle vuodelle. Tämän tavoitteen toteutuminen ei ole ollenkaan kuun tavoittelua taivaalta, vaan täysin meidän käden ulottuvilla, kun ja jos löytyy poliittista tahtoa näiden tavoitteiden taakse.</p> <p>Näillä luvuin siis ainakin kestävyysvaje olisi mahdollista saada taitetuksi ilman jatkuvaa kurjistamispolitiikkaa, eikä edes hävittäjistä puhuttu!</p> <p>Rahaa siis on, kunhan tietää, mistä lähteä kaivaa, ja tässä olisi piraatin &quot;kartta&quot; avuksi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Löydät minut myös täältä:</p> <p><strong><a href="https://www.facebook.com/JariRobsonPiraattipuolue/">Facebook</a></strong></p> <p><strong><a href="https://www.youtube.com/watch?v=vM1Mt4_yVZo&amp;t=1s">Youtube</a></strong></p> <p><strong><a href="https://twitter.com/JariRobson">Twitter</a></strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jokainen on kuullut jossain vaiheessa hallitukselta sen, ettei vain ole vaihtoehtoja kuin leikata, tehdä säästöjä ja ”tehostaa” julkista taloutta. Pakkolakeja tungetaan jopa kurkusta alas, mutta onko todellisuus oikeasti sellainen, ettei meillä ole vaihtoehtoja?

Vaihtoehtoja kyllä löytyy, jos tahtotilaa olisi..

Aggressiivisen verosuunnittelun menetykset

Päällimmäisenä olisi verosuunnittelu tai tarkemmin verokeinottelu, jota harrastetaan paperilla laillisesti. Finnwatch on arvioinut, että Suomi menettää aggressiivisen verosuunnittelun takia vuosittain arviolta 430 – 1400 miljoonaa euroa yhteisöverotuloja. Nykyisessä verojärjestelmässä rahoitusten korkotuotot ovat huomattavasti suositumpia kuin osinkotuotot.

Tästä esimerkkiä näyttää hiljattain julki tullut Esperi Caren toiminta, missä omistus oli Jerseyn veroparatiisissa ja omistajat rahoittivat Esperin toimintaa 12 - 15 % koroilla. Nämä sijoittajille ja omistajille maksetut korot vähennettiin suoraan yhtiön tuloksesta, mikä muutti Esperi Caren liiketoiminnan paperilla (6 miljoonaa) tappiolliseksi. Kun Suomessa yhtiö on vielä tappiollinen, se nauttii verotuksessa korkomenovähennyksiä rahoituksistaan. Valtio ei myöskään pääse verottamaan Esperia voitoista, joita olisi ilman omistajille ja sijoittajille menevää rahoitusten suurta korko-osuutta. Oiva esimerkki siitä, miten veroja Suomessa kierretään vielä laillisesti!

Veroparatiisit

Mitä näihin veroparatiiseihin tulee, esimerkiksi jopa meidän valtioenemmistöinen Fortum maksaa Suomeen liikevaihdostaan vain 1,6 % veroa. Fortum maksoi vuonna 2005 veroja Suomeen vielä 615 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2017 enää 75 miljoonaa euroa, vaikka liikevaihto Fortumilla on tuona aikana noussut 3,9 miljardista 4,5 miljardiin. Tällä aggressiivisella verosuunnittelulla  pelkästään Fortum on aiheuttanut Suomelle miljardien veromenetykset vuodesta 2005 lähtien. Fortum on myös sanonut maksavansa verot siihen maahan, jossa liiketoiminta sijaitsee ja tulos syntyy, mutta Fortumilla ei ole edes EU:n veroparatiiseissa energialiiketoimintaa! Vastaava toiminta on vielä laillista meillä. Hyvä me! 

Rojalti-maksut

Keinottelut eivät lopu kuitenkaan tähän, vaan Suomesta maksettiin vuonna 2013 yli miljardi euroa rojaltimaksuja ulkomaille ulkomaalaisten yrityksien tuotemerkkien käytöstä. Näistä maksuista Suomi sai verona vain noin 0,4 %. Tämän mahdollistaa se, että yleisesti tuotemerkkien hallinnointi keskitetään kevyen verotuksen maihin ja veroparatiiseihin, esimerkiksi Sveitsiin, Hollantiin ja Luxemburgiin. Jos vaikka Suomesta maksetaan rojalteja Hollantiin, siitä ei sitten saada veroa yhtään.

Yritystuet

Suuret rahat pyörivät myös yritystuissa. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisikin, että valtion maksamista 4 miljardin tuista mahdollisesti 3,6 miljardia on tehotonta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita heti sitä, että olisi järkevää vain leikata oletettu tehoton osuus pois, vaan sitä voisi harkiten allokoida toisesta päästä toiseen. Tähän Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on todennut, että yritystukia pitäisi kohdentaa suuremmassa määrin yritysten sijasta toimialoille ja teknologian kehittämiseen.

Suomen yrittäjät olivatkin jo 2017 luoneet n. 550 miljoonan euron leikkauslistan, mihin hallitus ei oikein halunnut edes koskea. Tähän SY:n pääekonomisti Mika Kuismanen on myös todennut: ”Poliittisilta päättäjiltä puuttuu rohkeus karsia yritystukia”. Tällä hetkellä uutta listaa valmistellaan, mutta odotettavissa on edelleenkin yli 500 miljoonan leikkausehdotukset, jonka lisäksi yritystukia voidaan allokoida uudestaan kansantaloutta palvellen.

Yleishyödylliset yhtiöt & vuokra-asumisen kalleus

Kymmenessä vuodessa Suomen asumistukikustannukset ovat kasvaneet miljardista kahteen; kasvu on ollut 10 % vuodessa! Samaan aikaan meidän ”yleishyödylliset” kiinteistösijoitusyhtiöt tahkoavat satojen miljoonien ennätysvoittoja markkinavuokrillaan, mutta maksavat vain alennettua 6,26 %:n tuloveroa kunnalle voitoistaan. Näiden yhtiöiden omistajista löytyvät myös yleishyödylliset ay-liikkeemme, jotka ovat imeneet Suomi-utareesta satoja miljoonia sijoitustuloja täysin verovapaasti.

Vuokra-asumisen kalleuden on myös arvioitu merkittävästi laskevan, jos pelkästään nämä kiinteistösijoitusyhtiöt keventäisivät voittotavoitteitaan. Valtion asumistukikustannukset tulevat nousemaan 100 miljoonaa vuodessa, jos tähän ei puututa esimerkiksi vuokrien hintasääntelyllä. Yksi vaihtoehto on ostaa (8 - 10 miljardilla) vuokra-asumisliiketoiminta valtion omistukseen ja laskea vuokrataso kerralla halutulle tasolle. Tällöin asumitukikustannukset palautuisivat laajalti takaisin valtiolle ja saisimme asumiskustannukset laskuun, joka tuo säästöjä sadoista miljoonista miljardiin vuodessa. Tällainen sijoitus tulisi maksamaan itsensä takaisin ja enemmänkin.

Pääomatuloverotus progressiivisemmaksi

Soppaan voisi vielä sekoittaa pääomaverotuksen muuttaminen progressiivisemmaksi, tai jopa ansiotulo- ja pääomatuloverotusten yhdistäminen yhdeksi tuloverokannaksi. Vuonna 2017 valtion tuloverokertymät ansiotuloista oli 5,52 miljardia ja maksajia oli yhteensä 1 413 000 ihmistä. Samaan aikaan verotulot pääomatuloista olivat vain 2,94 miljardia ja maksajia oli kuitenkin 1 675 000 ihmistä. Tämä antaa viitettä siihen, jos pääomatulo muutetaan progressiivisemmaksi, pääomatuloverotuksesta saadut tulot lähentelisivät ansiotuloverotusta tai nousevan jopa sen yli. Potentiaali on kuitenkin miljardista miljardeihin, ja kaiken lisäksi tämä tukisi piensijoittamista.

Jos muuten joku ihmettelee tuota vähäistä 5,52 miljardin valtion saamaa osuutta ansiotuloveroista, tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että suuri osa suomalaisista tienaa niin vähän, ettei heiltä kerätä lainkaan valtion ansiotuloveroa, vaan kaikki menee kunnallisveroon. Pääomatuloista sen sijaan ei edes makseta kunnallisveroa, vaan se päätyy suoraan valtion kassaan.

Humanitaarisen maahanmuuton leikkaaminen

Kunpuhutaan maahanmuutosta, monesti unohdetaan sen sisältävän myös työperäisen maahanmuuton, jonka on arvioitu hyödyttävän kansantaloutta noin 3 - 4 miljardia euroa vuodessa, ja kun tiedetään huoltosuhteen jatkuva heikentyminen, työperäistä maahanmuuttoa ei ole järkevä vaikeuttaa.

Kuitenkin humanitaarisen maahanmuuton hintalapun on arvioitu olevan 3,2 miljardia euroa, johon tavallaan valtion budjetista menee noin 5 prosenttia. Kun vielä samalla ennätysmäisesti on leikattu niin opiskelijoilta, työttömiltä, työllisiltä, vanhemmilta, vanhuksilta ja lapsilta, on täysin perusteltavissa puuttua ja mietittävä uudelleen, kuinka paljon haluamme jatkossa panostaa humanitaariseen maahanmuuttoon.

Työllisyysasteen nostaminen & kannabisteollisuus

Realistinen tavoite seuraavalle hallituskaudelle on myös kolmen prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa (72% -> 75%), mikä tulisi vahvistamaan kansantaloutta noin 1,8 miljardilla. WHO on muuten myös juuri julkaissut uudet suositukset kannabiksen potentiaalia lääkkeenä, mikä kannustaa valtioita luopumaan kieltolain ylläpitämisestä ja kehittämään kannabiksen lääkekäyttöä. Koko lääkekannabisteollisuuden maailmanlaajuisen viennin laajuus on noin 10 miljardia, mistä osuudesta Suomikin voisin saada mukavan siivun, jos me valtionyhtiönä saatetaan lääkekannabis osaksi Suomen vientitaloutta. Jos me vielä laillistettaisiin kannabis ja saatettaisiin se verolle, verokannan lisääntymisen potentiaali olisi sadoista miljoonista euroista miljardiin euroon. Uusien työpaikkojen potentiaali olisi helposti myös kymmenissä tuhansissa jo aivan 10 vuoden aikajänteellä. Tästä koko aiheesta kirjoitin aikaisemmin.

Ynnäystä

Jos sitten ynnätään kaikki yllä oleva yhteen ja lasketaan varovainen arvio mahdollisista potentiaalisista tuloista, liikuttaisiin kevyesti 8-10 miljardissa vuodessa, vai mitä itse arvioit?

Vaikka tästä toteutuisi vain osa, niin vain neljännes riittäisikin tuon arvioidun kestävyysvajeen taittamiseen, sillä valtionvarainministeriön virkamiehet arvioivat kestävyysvajeen olevan 9 miljardia tulevalle neljälle vuodelle. Tämän tavoitteen toteutuminen ei ole ollenkaan kuun tavoittelua taivaalta, vaan täysin meidän käden ulottuvilla, kun ja jos löytyy poliittista tahtoa näiden tavoitteiden taakse.

Näillä luvuin siis ainakin kestävyysvaje olisi mahdollista saada taitetuksi ilman jatkuvaa kurjistamispolitiikkaa, eikä edes hävittäjistä puhuttu!

Rahaa siis on, kunhan tietää, mistä lähteä kaivaa, ja tässä olisi piraatin "kartta" avuksi.

 

Löydät minut myös täältä:

Facebook

Youtube

Twitter

]]>
5 http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269447-kylla-meilta-rahaa-loytyy#comments kestävyysvaje Suomen talous Veronkierto Yritystuet Mon, 11 Feb 2019 09:08:40 +0000 Jari Robson http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269447-kylla-meilta-rahaa-loytyy
Business Finland vaihtaa pääjohtajan. Yhteenveto pääjohtaja Soinin kaudesta. http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267093-business-finland-vaihtaa-paajohtajan-yhteenveto-paajohtaja-soinin-kaudesta <p>Business Finland hakee kiireellä uutta pääjohtajaa hakuajan ollessa kaksi viikkoa vaikka nykyisen pääjohtajan pesti jatkuu 1.9. asti. Nykyinen pääjohtaja Pekka Soini ei ole käytettävissä nyt avautuvassa pääjohtajan hakuprosessissa. Soinilla olisi ollut vielä muutama vuosi eläkeikään.</p><p><a href="https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2019/business-finlandin-paajohtajan-tehtava-on-avattu-haettavaksi/" title="https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2019/business-finlandin-paajohtajan-tehtava-on-avattu-haettavaksi/">https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2019/business-finla...</a></p><p>Miksi Soini ei jatka? Syy voi tietysti olla henkilökohtainen halu vetäytyä mutta Soinin lähtö tarjoaa tilaisuuden analysoida Tekesin lakkauttamista seuranneen kehityksen tilaa ja sitä tiesikö Soini, ettei tule valituksi.</p><p>Soini pestattiin Tekesiin pääjohtajaksi 2012. Soinin kautta leimasivat jatkuvat Suomen hallituksen tekemät resurssien leikkaukset ja erityisesti Sipilän hallituksen yksityiskohtainen operatiivinen puuttuminen innovaatiotoimintaan normaalin strategisen ohjauksen lisäksi kärkihankkeiden kautta. Edellinen pääjohtaja Saarnivaara varjeli Tekesin operatiivista itsenäisyyttä ja taisteli sen puolesta menestyksellisesti. Soinin kaudella poliittinen keskustelu Tekesistä riistäytyi valloilleen perustuen monilta osin täysin vääriin perusteluihin. Jopa maailmanlaajuisesti Tekes tunnustettiin edelläkävijäksi. Innovaatiojärjestelmän ongelmana ei ollut Tekes vaan ns. Team Finlandin ja erityisesti Finpron kehno toiminta ja palaute yrityksiltä. Tekesin palaute yrityksiltä oli koko ajan huippuluokkaa. Joku sai kuitenkin päättäjille läpi käsityksen Tekesin &rdquo;antiikkisuudesta&rdquo; kuten alla olevassa linkissä todetaan.</p><p>&nbsp;<a href="https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/nain-tekesista-ja-finprosta-runnottiin-kasaan-business-finland-erikoinen-osakeyhtion-ja-viraston-yhdistelma-6706964">https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/nain-tekesista-ja-finprosta-runnottiin-kasaan-business-finland-erikoinen-osakeyhtion-ja-viraston-yhdistelma-6706964</a></p><p>Soinin ja Tekesin johtoryhmä ei kyennyt vakuuttamaan päättäjiä, joilla oli jatkuvien leikkausten osoittama epäluottamus Tekesin toimintaan, vaikka kaikki puolueettomat arvioinnit kertoivat toista. Tilanne oli varmasti vaikea mutta ei liene kohtuutonta todeta, että kommunikoinnissa päättäjien kanssa epäonnistuttiin, olihan Tekesillä periaatteessa käytettävissään paras mahdollinen tieto toiminnan positiivisesta vaikutuksesta.</p><p>Tilalle saatiin hätäisen valmistelun tuloksena 1.1. 2018 nykyinen viraston ja yrityksen yhdistelmänä. Jopa oikeusministeriö piti ratkaisua erittäin ongelmallisena. Lopputulos lienee sellainen, jota kukaan ei halunnut.</p><p>Business Finlandin alkutaivalta ovat leimanneet useat paljastukset kyseenalaisista sopimuksista ja menettelyistä ja ne voivat olla vaikuttaneet Soinin jatkomahdollisuuksiin tai haluun kuten tuossa linkissä todetaan:</p><p><a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/tekesin-ibm-torppoily-jaadyttaa-haaveet-lisamiljoonista-soinin-jatkopesti-taitaa-tyssata-tahan/b3c4a196-3936-34af-97d0-4bbbaeff1d99">https://www.talouselama.fi/uutiset/tekesin-ibm-torppoily-jaadyttaa-haaveet-lisamiljoonista-soinin-jatkopesti-taitaa-tyssata-tahan/b3c4a196-3936-34af-97d0-4bbbaeff1d99</a></p><p>Voi kysyä ymmärsikö yksityiseltä sektorilta rekrytoitu Soini riittävästi julkisen toimijan toimintaperiaatteita, saiko hän huonoja neuvoja vai oliko organisaation tilanne liian hankala kenenkään hallittavaksi?</p><p>Merkittävin tekijä aidon talouskasvun synnyttämisessä ovat uudet innovaatiot, joiden syntymistä julkinen toimija voi merkittävästi edesauttaa. Nyt rekrytoitava pääjohtaja on paljon vartijana. Perusvaatimuksena olisi löytää henkilö, joka tuntee paitsi liiketoiminnan ja innovaatioiden kehitystä, myös omaa hyvän näkemyksen valtion ja julkisen toimijan roolista &nbsp;innovaatiotoiminnassa. Julkinen innovaatiotoiminta ei ole vain yritysten edun ajamista vaan ns. luovan tuhon edistämistä. Tämä tarkoittaa, että heikkoja yrityksiä ei pidä pönkittää edes innovaatiotuella. Näille pitää siis rohjeta sanoa ei, kun samalla tuetaan uusien riskipitoisten ja suuria uusia mahdollisuuksia avaavien aloitteiden ja yritysten alkukehitystä. On selvä, että heikot yritykset ovat tällaiseen toimintaa tyytymättömiä mutta umpihankeen latua avaavat yritykset ovat tyytyväisiä. Pääjohtajan ja omistajan on tämä ymmärrettävä ja kestettävä kritiikki. Business Finlandin kohtalo ratkaistaan tässä rekrytoinnissa. Onko se lobbareiden vietävissä oleva vientitukea jakava konsultti vai aito itsenäinen innovaatiotoimija?</p><p>Suomalaisen innovaatiotoiminnan viimeaikaiset tempoilevat tapahtumat eivät kuitenkaan lupaa aitoa valintaprosessia. Tiukka aikataulu voi kertoa, että nimitys halutaan tehdä ennen vaaleja. Toivoa sopii, että henkilö ei ole jo ennalta valittu vaan valinnassa painotetaan aidosti laajaa näkemyksellisyyttä ja alan osaamista. Innovaatiotoiminnan mahdollista uutta arviointia ja mahdollista uutta organisointia sekä virheiden korjaamista joudutaan TEM:n Gustafsonin mukaan odottamaan 2020 loppuun (linkki 2). &nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Business Finland hakee kiireellä uutta pääjohtajaa hakuajan ollessa kaksi viikkoa vaikka nykyisen pääjohtajan pesti jatkuu 1.9. asti. Nykyinen pääjohtaja Pekka Soini ei ole käytettävissä nyt avautuvassa pääjohtajan hakuprosessissa. Soinilla olisi ollut vielä muutama vuosi eläkeikään.

https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2019/business-finlandin-paajohtajan-tehtava-on-avattu-haettavaksi/

Miksi Soini ei jatka? Syy voi tietysti olla henkilökohtainen halu vetäytyä mutta Soinin lähtö tarjoaa tilaisuuden analysoida Tekesin lakkauttamista seuranneen kehityksen tilaa ja sitä tiesikö Soini, ettei tule valituksi.

Soini pestattiin Tekesiin pääjohtajaksi 2012. Soinin kautta leimasivat jatkuvat Suomen hallituksen tekemät resurssien leikkaukset ja erityisesti Sipilän hallituksen yksityiskohtainen operatiivinen puuttuminen innovaatiotoimintaan normaalin strategisen ohjauksen lisäksi kärkihankkeiden kautta. Edellinen pääjohtaja Saarnivaara varjeli Tekesin operatiivista itsenäisyyttä ja taisteli sen puolesta menestyksellisesti. Soinin kaudella poliittinen keskustelu Tekesistä riistäytyi valloilleen perustuen monilta osin täysin vääriin perusteluihin. Jopa maailmanlaajuisesti Tekes tunnustettiin edelläkävijäksi. Innovaatiojärjestelmän ongelmana ei ollut Tekes vaan ns. Team Finlandin ja erityisesti Finpron kehno toiminta ja palaute yrityksiltä. Tekesin palaute yrityksiltä oli koko ajan huippuluokkaa. Joku sai kuitenkin päättäjille läpi käsityksen Tekesin ”antiikkisuudesta” kuten alla olevassa linkissä todetaan.

 https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/nain-tekesista-ja-finprosta-runnottiin-kasaan-business-finland-erikoinen-osakeyhtion-ja-viraston-yhdistelma-6706964

Soinin ja Tekesin johtoryhmä ei kyennyt vakuuttamaan päättäjiä, joilla oli jatkuvien leikkausten osoittama epäluottamus Tekesin toimintaan, vaikka kaikki puolueettomat arvioinnit kertoivat toista. Tilanne oli varmasti vaikea mutta ei liene kohtuutonta todeta, että kommunikoinnissa päättäjien kanssa epäonnistuttiin, olihan Tekesillä periaatteessa käytettävissään paras mahdollinen tieto toiminnan positiivisesta vaikutuksesta.

Tilalle saatiin hätäisen valmistelun tuloksena 1.1. 2018 nykyinen viraston ja yrityksen yhdistelmänä. Jopa oikeusministeriö piti ratkaisua erittäin ongelmallisena. Lopputulos lienee sellainen, jota kukaan ei halunnut.

Business Finlandin alkutaivalta ovat leimanneet useat paljastukset kyseenalaisista sopimuksista ja menettelyistä ja ne voivat olla vaikuttaneet Soinin jatkomahdollisuuksiin tai haluun kuten tuossa linkissä todetaan:

https://www.talouselama.fi/uutiset/tekesin-ibm-torppoily-jaadyttaa-haaveet-lisamiljoonista-soinin-jatkopesti-taitaa-tyssata-tahan/b3c4a196-3936-34af-97d0-4bbbaeff1d99

Voi kysyä ymmärsikö yksityiseltä sektorilta rekrytoitu Soini riittävästi julkisen toimijan toimintaperiaatteita, saiko hän huonoja neuvoja vai oliko organisaation tilanne liian hankala kenenkään hallittavaksi?

Merkittävin tekijä aidon talouskasvun synnyttämisessä ovat uudet innovaatiot, joiden syntymistä julkinen toimija voi merkittävästi edesauttaa. Nyt rekrytoitava pääjohtaja on paljon vartijana. Perusvaatimuksena olisi löytää henkilö, joka tuntee paitsi liiketoiminnan ja innovaatioiden kehitystä, myös omaa hyvän näkemyksen valtion ja julkisen toimijan roolista  innovaatiotoiminnassa. Julkinen innovaatiotoiminta ei ole vain yritysten edun ajamista vaan ns. luovan tuhon edistämistä. Tämä tarkoittaa, että heikkoja yrityksiä ei pidä pönkittää edes innovaatiotuella. Näille pitää siis rohjeta sanoa ei, kun samalla tuetaan uusien riskipitoisten ja suuria uusia mahdollisuuksia avaavien aloitteiden ja yritysten alkukehitystä. On selvä, että heikot yritykset ovat tällaiseen toimintaa tyytymättömiä mutta umpihankeen latua avaavat yritykset ovat tyytyväisiä. Pääjohtajan ja omistajan on tämä ymmärrettävä ja kestettävä kritiikki. Business Finlandin kohtalo ratkaistaan tässä rekrytoinnissa. Onko se lobbareiden vietävissä oleva vientitukea jakava konsultti vai aito itsenäinen innovaatiotoimija?

Suomalaisen innovaatiotoiminnan viimeaikaiset tempoilevat tapahtumat eivät kuitenkaan lupaa aitoa valintaprosessia. Tiukka aikataulu voi kertoa, että nimitys halutaan tehdä ennen vaaleja. Toivoa sopii, että henkilö ei ole jo ennalta valittu vaan valinnassa painotetaan aidosti laajaa näkemyksellisyyttä ja alan osaamista. Innovaatiotoiminnan mahdollista uutta arviointia ja mahdollista uutta organisointia sekä virheiden korjaamista joudutaan TEM:n Gustafsonin mukaan odottamaan 2020 loppuun (linkki 2).   

  

]]>
3 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267093-business-finland-vaihtaa-paajohtajan-yhteenveto-paajohtaja-soinin-kaudesta#comments Business finland Innovaatiopolitiikka Innovaatiotuki Tekes Yritystuet Tue, 08 Jan 2019 08:17:42 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267093-business-finland-vaihtaa-paajohtajan-yhteenveto-paajohtaja-soinin-kaudesta
Hallitus lisää ympäristölle haitallisia yritystukia http://mikkokiesilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264866-hallitus-lisaa-ymparistolle-haitallisia-yritystukia <p>Vuosi sitten hallitus asetti surullisenkuuluisan yritystukityöryhmän selvittämään yritystukien leikkaamista keskustalaisen Mauri Pekkarisen johdolla. Vuoden alussa kun työryhmän työ oli vielä kesken Mauri Pekkarinen lausui A-Studiossa, että ainakin ilmastopäästöjä aiheuttaviin yritystukiin pitää pystyä puuttumaan. Kuten nyt hyvin tiedämme, niin työryhmä ei lopulta saanut minkäänlaista esitystä aikaiseksi.&nbsp;</p><p>Nyt, kun yritystukikeskustelu on taas pudonnut pois uutisotsikoista, hallitus lisää jälleen yritystukia. Keskustalainen elinkeinoministeri Mika Lintilä ilmoitti&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10520864">lisäävänsä</a>&nbsp;kuljetustuen määrärahaa miljoonalla eurolla kuuteen miljoonaan euroon. Kuljetustukea maksetaan Itä- ja Pohjois-Suomessa sijaitseville teollisuusyrityksille, jotka kuljettavat tuotteitaan yli 260 kilometrin päähän.&nbsp;</p><p>Ympäristöministeriön<em><a href="http://www.ym.fi/download/YMra132013_Ympariston_kannalta_haitalliset_tuet/b3e047cc-dd7a-4897-ba56-513fbdc50c5f/40297?fbclid=IwAR3eBBueMJP2yVOICU9fUu4Ii7dSL_gJS54XJtxuuChvMbXkeSfozPGKTJY">&nbsp;Ympäristön kannalta haitalliset tuet</a>&ndash;</em>raportin mukaan kuljetustuki on ympäristölle haitallinen yritystuki eli juuri sellainen, johon Pekkarinen lupaili ainakin puututtavan. &nbsp;Kuljetustuki lisää rekkojen liikennesuoritteita ja siten hiilidioksidipäästöjä.&nbsp;</p><p>Vaikka jättäisi kuljetustuen ilmastolle vahingollisen vaikutuksen huomioimatta, niin myös sen taloudelliset vaikutukset ovat Suomelle vahingolliset. Yksittäinen yritys voi saada kuljetustukea jopa 500 000 euroa vuodessa. Helsingin Sanomien&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002825679.html">mukaan</a>&nbsp;vuosina 2010&ndash;2013 eniten kuljetustukea saanut yhtiö Pölkky Oy sai tukea yhteensä lähes kolme miljoonaa euroa. Pölkky valmistaa raskaita sahatuotteita, joita se kuljetetaan osittain kuljetustuen turvin Etelä-Suomeen. Etelä-Suomessa olevat Pölkyn kilpailijat eivät saa vastaavaa tukea, jos he haluavat myydä tuotteitaan Pohjois- tai Itä-Suomeen. Tämä tarkoittaa, että tuki vääristää myös kilpailua.&nbsp;</p><p>Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan alueelliset tukitoimet eivät lisää taloudellista toimintaa vaan ainoastaan siirtävät sitä.&nbsp;&ldquo;Tutkimuksessa havaittiin, että työllisyys kasvaa tuetuilla alueilla tukea ilman jäävien alueiden kustannuksella. Lisäksi työllisyysvaikutukset katosivat kokonaan, kun tukitoimet päättyivät. Tulokset viittaavat siihen, että kokonaistyöllisyyden lisäämisen kannalta alueelliset tukitoimet ovat usein tehotonta politiikkaa,&rdquo;&nbsp;<a href="https://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aluetuki-siirtaa-taloudellista-toimeliaisuutta-ei-luo-sita-lisaa">raportoi</a>&nbsp;VATT.&nbsp;</p><p>Se, että valtio verottaa palkkatyötä ja muuta taloudellista toimintaa siksi että voi lahjoittaa kuusi miljoonaa euroa kuljetustukena pois, on täysin järjetöntä ja ympäristölle vahingollista toimintaa. Kun otetaan huomioon verotuksen aiheuttamat hyvinvointitappiot ja ympäristölle aiheutuvat vahingot kuljetustuen kokonaisvaikutukset ovat Suomelle negatiiviset. On surullista, että hallitus ei ole leikannut tätä tukea kokonaan pois ja suorastaan masentavaa, että se lisää sitä.</p> Vuosi sitten hallitus asetti surullisenkuuluisan yritystukityöryhmän selvittämään yritystukien leikkaamista keskustalaisen Mauri Pekkarisen johdolla. Vuoden alussa kun työryhmän työ oli vielä kesken Mauri Pekkarinen lausui A-Studiossa, että ainakin ilmastopäästöjä aiheuttaviin yritystukiin pitää pystyä puuttumaan. Kuten nyt hyvin tiedämme, niin työryhmä ei lopulta saanut minkäänlaista esitystä aikaiseksi. 

Nyt, kun yritystukikeskustelu on taas pudonnut pois uutisotsikoista, hallitus lisää jälleen yritystukia. Keskustalainen elinkeinoministeri Mika Lintilä ilmoitti lisäävänsä kuljetustuen määrärahaa miljoonalla eurolla kuuteen miljoonaan euroon. Kuljetustukea maksetaan Itä- ja Pohjois-Suomessa sijaitseville teollisuusyrityksille, jotka kuljettavat tuotteitaan yli 260 kilometrin päähän. 

Ympäristöministeriön Ympäristön kannalta haitalliset tuetraportin mukaan kuljetustuki on ympäristölle haitallinen yritystuki eli juuri sellainen, johon Pekkarinen lupaili ainakin puututtavan.  Kuljetustuki lisää rekkojen liikennesuoritteita ja siten hiilidioksidipäästöjä. 

Vaikka jättäisi kuljetustuen ilmastolle vahingollisen vaikutuksen huomioimatta, niin myös sen taloudelliset vaikutukset ovat Suomelle vahingolliset. Yksittäinen yritys voi saada kuljetustukea jopa 500 000 euroa vuodessa. Helsingin Sanomien mukaan vuosina 2010–2013 eniten kuljetustukea saanut yhtiö Pölkky Oy sai tukea yhteensä lähes kolme miljoonaa euroa. Pölkky valmistaa raskaita sahatuotteita, joita se kuljetetaan osittain kuljetustuen turvin Etelä-Suomeen. Etelä-Suomessa olevat Pölkyn kilpailijat eivät saa vastaavaa tukea, jos he haluavat myydä tuotteitaan Pohjois- tai Itä-Suomeen. Tämä tarkoittaa, että tuki vääristää myös kilpailua. 

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan alueelliset tukitoimet eivät lisää taloudellista toimintaa vaan ainoastaan siirtävät sitä. “Tutkimuksessa havaittiin, että työllisyys kasvaa tuetuilla alueilla tukea ilman jäävien alueiden kustannuksella. Lisäksi työllisyysvaikutukset katosivat kokonaan, kun tukitoimet päättyivät. Tulokset viittaavat siihen, että kokonaistyöllisyyden lisäämisen kannalta alueelliset tukitoimet ovat usein tehotonta politiikkaa,” raportoi VATT. 

Se, että valtio verottaa palkkatyötä ja muuta taloudellista toimintaa siksi että voi lahjoittaa kuusi miljoonaa euroa kuljetustukena pois, on täysin järjetöntä ja ympäristölle vahingollista toimintaa. Kun otetaan huomioon verotuksen aiheuttamat hyvinvointitappiot ja ympäristölle aiheutuvat vahingot kuljetustuen kokonaisvaikutukset ovat Suomelle negatiiviset. On surullista, että hallitus ei ole leikannut tätä tukea kokonaan pois ja suorastaan masentavaa, että se lisää sitä.

]]>
16 http://mikkokiesilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264866-hallitus-lisaa-ymparistolle-haitallisia-yritystukia#comments Kotimaa Aluepolitiikka Keskusta Kuljetustuki Yritystuet Wed, 28 Nov 2018 14:16:46 +0000 Mikko Kiesiläinen http://mikkokiesilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264866-hallitus-lisaa-ymparistolle-haitallisia-yritystukia
Yritystukia vai koulutettu väestö? http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263725-yritystukia-vai-koulutettu-vaesto <p><em>Suomi jakaa yritystukia laskentatavasta riippuen 4-9 miljardia euroa joka vuosi.</em></p><p><em>Suurin osa yritystuista on hyödyttömiä.</em></p><p>Media toistelee näitä otsikoita säännöllisesti, mutta mikään ei muutu. Jostain syystä hallitukset peräjälkeen ovat katsoneet tarpeelliseksi jakaa rahaa ja verohelpotuksia voittoa tuottaville yrityksille. Nämä tuet ovat massiivisia tulonsiirtoja rikkaille: Osinkotuloista nauttivat yleensä eniten kaikista suurituloisimmat.</p><p>Tiesitkö, että verorahojamme käytetään lihan ja maidon markkinointiin - siis samalla kun puhumme eläinperäisen ravinnon merkityksestä ilmastonmuutoksessa?</p><p>Tai että maksamme kymmeniä miljoonia euroja vuodessa tukia UPM:lle, joka vuonna 2017 teki miljardin euron tuloksen? Top 15 lista tukien saajista (linkki) ei näytä kovin järkevältä, kun mietitään ilmastonmuutosta - miksi tuemme voitollisia mutta ympäristölle haitallisia aloja järisyttävän suurilla summilla?</p><p>Samalla hallitus on leikannut ennätysvauhtia koulutuksesta, etenkin yliopistoilta ja ammatillisesta koulutuksesta. Kun samalla kärsimme työvoimapulasta, pitäisi jo elinkeinoelämän johtajienkin ymmärtää, että nyt on prioriteetit väärässä järjestyksessä. On kaikkien etu, että yhteiskunta hoitaa oman tehtävänsä ja yritykset omansa. Voitolliset suuryritykset eivät tarvitse veroeurojamme.</p><p>Yritykset luovat lisäarvoa toiminnallaan ja mahdollistavat siten yhteiskunnan tuottamien palveluiden tarjoamisen. Yhteiskunnan tulisi osaltaan keskittyä seuraaviin seikkoihin:</p><p>&nbsp;</p><ol><li><p>Kasvatetaan ja koulutetaan hyviä ja toimintakykyisiä kansalaisia</p></li><li><p>Poistetaan turhia esteitä yritystoiminnalta</p></li><li><p>Suojellaan yhteistä omaisuutta, jotta yhteiskunnalla on myös tulevaisuus</p></li><li><p>Ylläpidetään vakaata, toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa</p></li><li><p>Pidetään huolta omiemme edusta kansainvälisiä kauppasopimuksia neuvoteltaessa</p></li></ol><p>&nbsp;</p><p>Suurin osa yritystuista ovat ristiriidassa näiden viiden kohdan kanssa:</p><p>&nbsp;</p><ol><li><p>Rahan lappaaminen yrityksille on pois siitä, mitä voimme jakaa kouluille. Lopputuloksena olemme siinä tilanteessa, että nuoret eivät saa tarvitsemaan ohjausta ja koulutusta, eivätkä yritykset löydä hyviä työntekijöitä.</p></li><li><p>Yritystukiviidakko suosii joitakin yrityksiä ja luo siten epäreiluja kilpailutilanteita.</p></li><li><p>Monet tuista kohdistuvat ympäristölle haitallisiin toimintoihin.</p></li><li><p>Kun säästämme mielenterveyspalveluista, ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta, maahanmuuttajien kotouttamisesta ja vaikkapa poliisityöstä, on lopputuloksena huonosti voiva yhteiskunta ja veroasteen nousu: Tämä hidastaa talouden kasvua ja pitkällä tähtäimellä heikentää omaisuuden suojaa ja yhteiskunnallista vakautta.</p></li><li><p>Kansainvälinen kauppa on yksinkertaisempaa ja kaikille osapuolille läpinäkyvämpää ilman kansallisia verotukia - meidän tulisi tässä näyttää tietä.</p></li></ol><p>&nbsp;</p><p>Laitetaan nämä miljardit sinne minne ne kuuluvat. Verovaroilla kuuluu rakentaa meille hyvää ja turvallista yhteiskuntaa. Se on paitsi meidän yksilöiden etu, niin myös yritysten etu. Kun karttaa vähän katsoo, niin parhaiten pärjäävät ne maat joissa on panostettu väestön koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen.</p><p>Niin, mites se koulutus? Nykyinen hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa. Korkeakouluilta 75 miljoonaa euroa. Opintotuki on kokenut ennenäkemättömän kovia: Vuonna 2014 se sidottiin vihdoin indeksiin. Samalla tukikuukausien määrää laskettiin, mutta kuukausittaista summaa nostettiin, edellisen hallituksen toimesta. Nykyinen hallitus laski summaa ja leikkasi muutaman tukikuukauden lisää. Aika fiksusti toimittu, välillä leikittiin että nostetaan sitä, mutta tempun tarkoituksena taisikin vain olla vetästä kokonaissummaa alas!</p><p>Itseäni huolestuttaa eniten sosiaalisen liikkuvuuden väheneminen ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten unohtaminen. Mikäli tässä kuitenkin tahtoo ajatella puhtaasti yritysten etuja, niin tälläkin hetkellä meillä on jäätävä työvoima- ja osaamispula monella alalla vaikka meillä on myös paljon työttömiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Lisää lukemista / lähteitä:</p><p><a href="https://www.ksml.fi/kotimaa/Näin-hallitus-leikkaa-korkeakouluilta-–-katso-lista/856407">Korkeakoulujen leikkaukset</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9509071">Ammattikoulujen leikkaukset</a></p><p><a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/somearsytymys-nousi-kun-hallitus-pienensi-opintotukea-86-euroa-kuukaudessa-24140880">Opintotukileikkaukset</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10049067">Analyysi miksi tukia ei leikata</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10095106">Suurimmat tuensaajat</a></p><p><a href="https://www.upm.fi/sijoittajat/osake/osinko/Pages/default.aspx">UPMn tuloksesta ja osingoista</a></p> Suomi jakaa yritystukia laskentatavasta riippuen 4-9 miljardia euroa joka vuosi.

Suurin osa yritystuista on hyödyttömiä.

Media toistelee näitä otsikoita säännöllisesti, mutta mikään ei muutu. Jostain syystä hallitukset peräjälkeen ovat katsoneet tarpeelliseksi jakaa rahaa ja verohelpotuksia voittoa tuottaville yrityksille. Nämä tuet ovat massiivisia tulonsiirtoja rikkaille: Osinkotuloista nauttivat yleensä eniten kaikista suurituloisimmat.

Tiesitkö, että verorahojamme käytetään lihan ja maidon markkinointiin - siis samalla kun puhumme eläinperäisen ravinnon merkityksestä ilmastonmuutoksessa?

Tai että maksamme kymmeniä miljoonia euroja vuodessa tukia UPM:lle, joka vuonna 2017 teki miljardin euron tuloksen? Top 15 lista tukien saajista (linkki) ei näytä kovin järkevältä, kun mietitään ilmastonmuutosta - miksi tuemme voitollisia mutta ympäristölle haitallisia aloja järisyttävän suurilla summilla?

Samalla hallitus on leikannut ennätysvauhtia koulutuksesta, etenkin yliopistoilta ja ammatillisesta koulutuksesta. Kun samalla kärsimme työvoimapulasta, pitäisi jo elinkeinoelämän johtajienkin ymmärtää, että nyt on prioriteetit väärässä järjestyksessä. On kaikkien etu, että yhteiskunta hoitaa oman tehtävänsä ja yritykset omansa. Voitolliset suuryritykset eivät tarvitse veroeurojamme.

Yritykset luovat lisäarvoa toiminnallaan ja mahdollistavat siten yhteiskunnan tuottamien palveluiden tarjoamisen. Yhteiskunnan tulisi osaltaan keskittyä seuraaviin seikkoihin:

 

  1. Kasvatetaan ja koulutetaan hyviä ja toimintakykyisiä kansalaisia

  2. Poistetaan turhia esteitä yritystoiminnalta

  3. Suojellaan yhteistä omaisuutta, jotta yhteiskunnalla on myös tulevaisuus

  4. Ylläpidetään vakaata, toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa

  5. Pidetään huolta omiemme edusta kansainvälisiä kauppasopimuksia neuvoteltaessa

 

Suurin osa yritystuista ovat ristiriidassa näiden viiden kohdan kanssa:

 

  1. Rahan lappaaminen yrityksille on pois siitä, mitä voimme jakaa kouluille. Lopputuloksena olemme siinä tilanteessa, että nuoret eivät saa tarvitsemaan ohjausta ja koulutusta, eivätkä yritykset löydä hyviä työntekijöitä.

  2. Yritystukiviidakko suosii joitakin yrityksiä ja luo siten epäreiluja kilpailutilanteita.

  3. Monet tuista kohdistuvat ympäristölle haitallisiin toimintoihin.

  4. Kun säästämme mielenterveyspalveluista, ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta, maahanmuuttajien kotouttamisesta ja vaikkapa poliisityöstä, on lopputuloksena huonosti voiva yhteiskunta ja veroasteen nousu: Tämä hidastaa talouden kasvua ja pitkällä tähtäimellä heikentää omaisuuden suojaa ja yhteiskunnallista vakautta.

  5. Kansainvälinen kauppa on yksinkertaisempaa ja kaikille osapuolille läpinäkyvämpää ilman kansallisia verotukia - meidän tulisi tässä näyttää tietä.

 

Laitetaan nämä miljardit sinne minne ne kuuluvat. Verovaroilla kuuluu rakentaa meille hyvää ja turvallista yhteiskuntaa. Se on paitsi meidän yksilöiden etu, niin myös yritysten etu. Kun karttaa vähän katsoo, niin parhaiten pärjäävät ne maat joissa on panostettu väestön koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen.

Niin, mites se koulutus? Nykyinen hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa. Korkeakouluilta 75 miljoonaa euroa. Opintotuki on kokenut ennenäkemättömän kovia: Vuonna 2014 se sidottiin vihdoin indeksiin. Samalla tukikuukausien määrää laskettiin, mutta kuukausittaista summaa nostettiin, edellisen hallituksen toimesta. Nykyinen hallitus laski summaa ja leikkasi muutaman tukikuukauden lisää. Aika fiksusti toimittu, välillä leikittiin että nostetaan sitä, mutta tempun tarkoituksena taisikin vain olla vetästä kokonaissummaa alas!

Itseäni huolestuttaa eniten sosiaalisen liikkuvuuden väheneminen ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten unohtaminen. Mikäli tässä kuitenkin tahtoo ajatella puhtaasti yritysten etuja, niin tälläkin hetkellä meillä on jäätävä työvoima- ja osaamispula monella alalla vaikka meillä on myös paljon työttömiä.

 

Lisää lukemista / lähteitä:

Korkeakoulujen leikkaukset

Ammattikoulujen leikkaukset

Opintotukileikkaukset

Analyysi miksi tukia ei leikata

Suurimmat tuensaajat

UPMn tuloksesta ja osingoista

]]>
49 http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263725-yritystukia-vai-koulutettu-vaesto#comments Kotimaa Ammattikoulu Koulutusleikkaukset Opintotuki Yritystuet Mon, 05 Nov 2018 21:26:55 +0000 Saga Nyrén http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263725-yritystukia-vai-koulutettu-vaesto
Yritystuki valui Kiinaan http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261461-yritystuki-valui-kiinaan <p>On surullista, että valtio pääomitti Turun telakan uuteen nousuun ja silti suomalaisten omat laivat rakennetaan nyt kiinalaisella työvoimalla. Ei pitäisi olla sinisilmäinen. Kiinan kommunisteilla on varmasti näppinsä pelissä, sillä Kiina saa suomalaista laivanrakennusteknologiaa ja pystyy tulevaisuudessa kilpailemaan Suomen laivanrakennusalan kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi on maa, joka jakaa miljardeittain yritystukia samaan aikaan kun valtio velkaantuu lähes kahden miljardin euron vuosivauhtia. Tuet tulevat osalle yrityksistä automaattisena rahavirtana, eikä niiden tarkoituksenmukaisuutta juurikaan kyseenalaisteta.</p><p>&nbsp;</p><p>Taloustieteilijät ovat yleisesti samaa mieltä, että merkittävä rahallinen tukeminen luo markkinahäiriön, kun yritykset ovat erilaisissa kilpailuasetelmissa keskenään.</p><p>&nbsp;</p><p>Hyödyllistäkin yritystukea on silti olemassa. Sitä on talouden rakenteita uudistava tuki, kuten uusien tuotantotapojen tutkimista tukevat varat. Ilman tuotekehitystä Suomi ei voi olla tulevaisuudessa innovaatioiden suurvalta. Innovaatioita hyödyttävää tukea on työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan kuitenkin vain 11 prosenttia yritystuista.</p><p>&nbsp;</p><p>Yritystukia tulee katsoa suomalaisen työn kannalta. Suurin ongelma yritystuissa on, että kaikki tuet eivät lisää suomalaisten työpaikkoja, vaan niitä myönnetään erilaisten poliittisten päämäärien vuoksi. Tästä esimerkki on todella kalliit ja kannattamattomat tuulivoimatuet. Yritystukijärjestelmältä on pudonnut pohja, kun rahat valuvat ulkomaisten suuryritysten taskuun.</p><p>&nbsp;</p><p>Toinen varoittava esimerkki on Viking Line, johon alussa viittasin. Se on suurimpia tuensaajia, mutta silti yhtiön uusi 200 miljoonan arvoinen risteilijä rakennetaan Kiinassa. Laiva olisi voitu rakentaa Rauman telakalla. Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä, joten rakentamisaikataulu Turussa olisi vaatinut uudelleenjärjestelyä. Meyer tarjosi kuitenkin rakentamista suomalaisten alihankkijoiden kanssa Saksan telakallaan, joka sekin olisi ollut Kiinaa paljon parempi vaihtoehto.</p><p>&nbsp;</p><p>Täytyy myös ymmärtää, että teollisuuden karkaaminen Kiinaan on ollut ympäristökatastrofi. Kiina käyttää kivihiiltä ja on suurin saastuttaja. Suomalainen työ on ekoteko.</p><p>&nbsp;</p><p>(Julkaistu <em>Turkulaisessa</em> 22.9.2018.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On surullista, että valtio pääomitti Turun telakan uuteen nousuun ja silti suomalaisten omat laivat rakennetaan nyt kiinalaisella työvoimalla. Ei pitäisi olla sinisilmäinen. Kiinan kommunisteilla on varmasti näppinsä pelissä, sillä Kiina saa suomalaista laivanrakennusteknologiaa ja pystyy tulevaisuudessa kilpailemaan Suomen laivanrakennusalan kanssa.

 

Suomi on maa, joka jakaa miljardeittain yritystukia samaan aikaan kun valtio velkaantuu lähes kahden miljardin euron vuosivauhtia. Tuet tulevat osalle yrityksistä automaattisena rahavirtana, eikä niiden tarkoituksenmukaisuutta juurikaan kyseenalaisteta.

 

Taloustieteilijät ovat yleisesti samaa mieltä, että merkittävä rahallinen tukeminen luo markkinahäiriön, kun yritykset ovat erilaisissa kilpailuasetelmissa keskenään.

 

Hyödyllistäkin yritystukea on silti olemassa. Sitä on talouden rakenteita uudistava tuki, kuten uusien tuotantotapojen tutkimista tukevat varat. Ilman tuotekehitystä Suomi ei voi olla tulevaisuudessa innovaatioiden suurvalta. Innovaatioita hyödyttävää tukea on työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan kuitenkin vain 11 prosenttia yritystuista.

 

Yritystukia tulee katsoa suomalaisen työn kannalta. Suurin ongelma yritystuissa on, että kaikki tuet eivät lisää suomalaisten työpaikkoja, vaan niitä myönnetään erilaisten poliittisten päämäärien vuoksi. Tästä esimerkki on todella kalliit ja kannattamattomat tuulivoimatuet. Yritystukijärjestelmältä on pudonnut pohja, kun rahat valuvat ulkomaisten suuryritysten taskuun.

 

Toinen varoittava esimerkki on Viking Line, johon alussa viittasin. Se on suurimpia tuensaajia, mutta silti yhtiön uusi 200 miljoonan arvoinen risteilijä rakennetaan Kiinassa. Laiva olisi voitu rakentaa Rauman telakalla. Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä, joten rakentamisaikataulu Turussa olisi vaatinut uudelleenjärjestelyä. Meyer tarjosi kuitenkin rakentamista suomalaisten alihankkijoiden kanssa Saksan telakallaan, joka sekin olisi ollut Kiinaa paljon parempi vaihtoehto.

 

Täytyy myös ymmärtää, että teollisuuden karkaaminen Kiinaan on ollut ympäristökatastrofi. Kiina käyttää kivihiiltä ja on suurin saastuttaja. Suomalainen työ on ekoteko.

 

(Julkaistu Turkulaisessa 22.9.2018.)

]]>
9 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261461-yritystuki-valui-kiinaan#comments Rauman telakka Suomen talous ja työllisyys Teollisuus Turun telakka Yritystuet Mon, 24 Sep 2018 05:24:20 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261461-yritystuki-valui-kiinaan