Kokoomus http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132445/all Fri, 15 Dec 2017 07:04:29 +0200 fi Kokoomuksen sote-bluffi paljastumassa koko kansalle http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247639-kokoomuksen-sote-bluffi-paljastumassa-koko-kansalle <p>Kokoomus on erittäin taitava puolue viestimään asioita. Siitä heille tunnustus. Kuten toissa päivänä <a href="http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247570-kolme-syyta-hylata-hallituksen-sote-malli?ref=poiminnat">kirjoitin</a>, valinnanvapaus kuulostaa hyvältä.</p><p>Voisi kuvitella, että kovia leikkauslistoja ihmisten perusturvaan ja koulutukseen ajavan kokoomuksen pyrkimyksenä olisi pitää talouskurista kiinni myös sote-uudistuksen yhteydessä.</p><p>Valtionvarainministeripuolue kokoomuksen talouskuripolitiikka on kuitenkin hyvin valikoivaa. Talouskuri on tipotiessään, kun puhutaan 4 miljardin euron vero- ja yritystuista, uusista veronalennuksista tai yksityisten terveysfirmojen markkinaosuuksien kasvattamisesta. Talouskuri on totisinta totta, kun puhutaan ihmisten perusturvasta tai koulutuksesta.</p><p>Etenkin noususuhdanteessa on tärkeää pyrkiä hillitsemään julkisen sektorin menokehitystä vastaamaan tulopohjaa&nbsp;sekä keskittyä talouden rakenteiden uudistamiseen. Muuten ollaan leikkausten tiellä, kun kasvu taittuu.</p><p>Erityisen tärkeää olisi kiinnittää huomiota keskipitkän ja pitkän aikavälin kustannusrakenteisiin, jotta talouden kestävyysvajeen haasteeseen voidaan vastata. Se on olennaista, sillä talouden puskurit on syöty ja huoltosuhteemme on kestämättämöllä pohjalla. Uuden talouskriisin koittaessa, olemme todella pahassa lirissä.</p><p>Hallitusohjelmassa ongelma kyllä tunnistetaan. Sote-uudistukselle asetettiin kolmen miljardin euron kustannusten hillitsemistavoite vuoteen 2029 mennessä. Useat talouden tutkimuslaitokset sekä terveydehuollon asiantuntijat ovat kuitenkin <a href="http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247570-kolme-syyta-hylata-hallituksen-sote-malli?ref=poiminnat">varoittaneet</a>, että sote-palveluiden avaaminen laajasti markkinoille johtaa kustannusten hillitsemisen sijaan kustannusten kasvuun. Rajuimmat <a href="http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245171-sote-karnevaalin-hinta">arviot</a> puhuvat jopa koko kolmen miljardin euron tavoitteen etumerkin vaihtumisesta.</p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>Kuinka tässä näin pääsi käymään?</strong></em></p><p>Kun sote-uudistus kariutui viime vaalikaudella, perustuslakivaliokunta suositteli, että uudistus toteutetaan hallituksen ja opposition yhteisvoimin, parlamentaarisesti. Näin siksi, että uudistus tehtäisiin asiantuntijatieto edellä, ei poliittisten sulle-mulle -diilien pohjalta.</p><p>Viime vaalikaudella ainoastaan kokoomus tahtoi avata sote-palvelut laajasti markkinoille. Tällä vaalikaudella se onnistui rajaamaan opposition pois uudistuksen valmistelusta ja hyödyntämään keskustan heikkoutta. Lopputuloksena oli soten lehmänkauppamalli. Keskusta sai itsepintaisesti vaatimansa 18 maakuntaa, jonka hintana se myöntyi kokoomuksen tavoitteelle avata sote-palvelut laajasti markkinoille.</p><p>Kokoomuksen edustajat ovat puhuneet usein siitä, että opposito on mukana valmistelussa. Keskustan vaatimuksesta, sote-uudistusta valmistelemaan perustettiin parlamentaarinen seurantaryhmä. Se on eri asia kuin viime vaalikaudella toiminut parlamentaarinen ohjausryhmä. Seurantaryhmässä oppositio saa ainoastaan seurata hallituksen valmistelua. Oppositio on auton takapenkillä, hallitus kuskin paikalla. Ohjausryhmässä yksikään puolue ei voi sanella, miten toimitaan eikä tällä vaalikaudella nähtyä kahden puolueen välistä maakunnat mulle-valinnanvapaus sulle -diiliä olisi voi syntyä. Kokoomus ei olisi saanut läpi tavoitettaan avata sote-palvelut laajasti markkinoille, jos oppositio olisi ollut mukana uudistuksen valmistelussa ja päätöspöydissä. Siksi oppositio rajattiin pois.</p><p>Jo uudistuksen alkumetreillä valmistelussa mukana olleet taloustieteen professorit <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9315237">varoittivat</a>&nbsp;kustannusten kasvusta ja yritysten mahdollisuudesta valikoida asiakkaansa. <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005483366.html?share=6a412737067102a104ed1d8f8c8e27be">Suurille terveysfirmoille</a> on tarjoutunut täydellinen mahdollisuus tehdä nurkanvaltauksia. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9934690">Meri-Lapin</a> esimerkki on vasta alkua. Markkinataloudesta ei ole tietoakaan, kun muutamat isot terveysfirmat syövät pienet kilpailijat pois markkinoilta ja muodostavat isoja alueellisia monopoleja.</p><p>Kun kyse on ihmisten peruspalveluista, 20 miljardin euron yhteisestä veropotista ja konkreettisesti elämän ja kuoleman kysymyksestä, on härskiä ajaa aikamme suurinta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta kahden puolueen lehmänkaupan nojalla muu eduskunta ja asiantuntijat sivuuttaen.</p><p>Viimeistään nyt lausuntokierroksen päätyttyä kokoomuksen bluffi alkaa paljastua: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9972792">uudistuksen tavoitteet eivät ole toteutumassa</a> ja hyödyn kerää <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005483366.html?share=6a412737067102a104ed1d8f8c8e27be#kirjaudu">isot terveysfirmat.</a>&nbsp;</p><p>Nähtäväksi jää, miten kokoomus viestii esimerkiksi kokoomusjohtoisen <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005489203.html">Helsingin</a> ja <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/hallituksen-esitysluonnos-soten-valinnanvapaudesta-sai-tyrmayksen-kokoomuslaiselta-espoolta/bd59a488-66a8-3ecf-9027-17c7f81e992e">Espoon</a> tyrmäävät lausunnot hallituksen mallista.&nbsp;</p><p>Suomen terveydenhuollon laatu on <a href="http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomen-terveydenhuollon-laatu-on-oecd-maiden-parhaimpia">OECD-maiden kärkikastia</a>&nbsp;ja palveluiden pääsyyn liittyvät ongelmat ratkaistaan toteuttamalla <a href="http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247570-kolme-syyta-hylata-hallituksen-sote-malli">uudistuksen alkuperäiset tavoitteet</a>, ei vesittämällä niitä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomus on erittäin taitava puolue viestimään asioita. Siitä heille tunnustus. Kuten toissa päivänä kirjoitin, valinnanvapaus kuulostaa hyvältä.

Voisi kuvitella, että kovia leikkauslistoja ihmisten perusturvaan ja koulutukseen ajavan kokoomuksen pyrkimyksenä olisi pitää talouskurista kiinni myös sote-uudistuksen yhteydessä.

Valtionvarainministeripuolue kokoomuksen talouskuripolitiikka on kuitenkin hyvin valikoivaa. Talouskuri on tipotiessään, kun puhutaan 4 miljardin euron vero- ja yritystuista, uusista veronalennuksista tai yksityisten terveysfirmojen markkinaosuuksien kasvattamisesta. Talouskuri on totisinta totta, kun puhutaan ihmisten perusturvasta tai koulutuksesta.

Etenkin noususuhdanteessa on tärkeää pyrkiä hillitsemään julkisen sektorin menokehitystä vastaamaan tulopohjaa sekä keskittyä talouden rakenteiden uudistamiseen. Muuten ollaan leikkausten tiellä, kun kasvu taittuu.

Erityisen tärkeää olisi kiinnittää huomiota keskipitkän ja pitkän aikavälin kustannusrakenteisiin, jotta talouden kestävyysvajeen haasteeseen voidaan vastata. Se on olennaista, sillä talouden puskurit on syöty ja huoltosuhteemme on kestämättämöllä pohjalla. Uuden talouskriisin koittaessa, olemme todella pahassa lirissä.

Hallitusohjelmassa ongelma kyllä tunnistetaan. Sote-uudistukselle asetettiin kolmen miljardin euron kustannusten hillitsemistavoite vuoteen 2029 mennessä. Useat talouden tutkimuslaitokset sekä terveydehuollon asiantuntijat ovat kuitenkin varoittaneet, että sote-palveluiden avaaminen laajasti markkinoille johtaa kustannusten hillitsemisen sijaan kustannusten kasvuun. Rajuimmat arviot puhuvat jopa koko kolmen miljardin euron tavoitteen etumerkin vaihtumisesta.

 

Kuinka tässä näin pääsi käymään?

Kun sote-uudistus kariutui viime vaalikaudella, perustuslakivaliokunta suositteli, että uudistus toteutetaan hallituksen ja opposition yhteisvoimin, parlamentaarisesti. Näin siksi, että uudistus tehtäisiin asiantuntijatieto edellä, ei poliittisten sulle-mulle -diilien pohjalta.

Viime vaalikaudella ainoastaan kokoomus tahtoi avata sote-palvelut laajasti markkinoille. Tällä vaalikaudella se onnistui rajaamaan opposition pois uudistuksen valmistelusta ja hyödyntämään keskustan heikkoutta. Lopputuloksena oli soten lehmänkauppamalli. Keskusta sai itsepintaisesti vaatimansa 18 maakuntaa, jonka hintana se myöntyi kokoomuksen tavoitteelle avata sote-palvelut laajasti markkinoille.

Kokoomuksen edustajat ovat puhuneet usein siitä, että opposito on mukana valmistelussa. Keskustan vaatimuksesta, sote-uudistusta valmistelemaan perustettiin parlamentaarinen seurantaryhmä. Se on eri asia kuin viime vaalikaudella toiminut parlamentaarinen ohjausryhmä. Seurantaryhmässä oppositio saa ainoastaan seurata hallituksen valmistelua. Oppositio on auton takapenkillä, hallitus kuskin paikalla. Ohjausryhmässä yksikään puolue ei voi sanella, miten toimitaan eikä tällä vaalikaudella nähtyä kahden puolueen välistä maakunnat mulle-valinnanvapaus sulle -diiliä olisi voi syntyä. Kokoomus ei olisi saanut läpi tavoitettaan avata sote-palvelut laajasti markkinoille, jos oppositio olisi ollut mukana uudistuksen valmistelussa ja päätöspöydissä. Siksi oppositio rajattiin pois.

Jo uudistuksen alkumetreillä valmistelussa mukana olleet taloustieteen professorit varoittivat kustannusten kasvusta ja yritysten mahdollisuudesta valikoida asiakkaansa. Suurille terveysfirmoille on tarjoutunut täydellinen mahdollisuus tehdä nurkanvaltauksia. Meri-Lapin esimerkki on vasta alkua. Markkinataloudesta ei ole tietoakaan, kun muutamat isot terveysfirmat syövät pienet kilpailijat pois markkinoilta ja muodostavat isoja alueellisia monopoleja.

Kun kyse on ihmisten peruspalveluista, 20 miljardin euron yhteisestä veropotista ja konkreettisesti elämän ja kuoleman kysymyksestä, on härskiä ajaa aikamme suurinta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta kahden puolueen lehmänkaupan nojalla muu eduskunta ja asiantuntijat sivuuttaen.

Viimeistään nyt lausuntokierroksen päätyttyä kokoomuksen bluffi alkaa paljastua: uudistuksen tavoitteet eivät ole toteutumassa ja hyödyn kerää isot terveysfirmat. 

Nähtäväksi jää, miten kokoomus viestii esimerkiksi kokoomusjohtoisen Helsingin ja Espoon tyrmäävät lausunnot hallituksen mallista. 

Suomen terveydenhuollon laatu on OECD-maiden kärkikastia ja palveluiden pääsyyn liittyvät ongelmat ratkaistaan toteuttamalla uudistuksen alkuperäiset tavoitteet, ei vesittämällä niitä. 

 

 

 

 

 

 



 

]]>
8 http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247639-kokoomuksen-sote-bluffi-paljastumassa-koko-kansalle#comments Keskusta Kokoomus Sote Valinnanvapaus Fri, 15 Dec 2017 05:04:29 +0000 Touko Aalto http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247639-kokoomuksen-sote-bluffi-paljastumassa-koko-kansalle
Sinisten ainoa jäljellä oleva vaihtoehto pysyä hengissä on liittyä Kokoomukseen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247624-sinisten-ainoa-jaljella-oleva-vaihtoehto-pysya-hengissa-on-liittya-kokoomukseen <p>Marraskuun 15. päivänä puoluerekisteriin puolueena merkitty Sininen tulevaisuus ja myös sinistä väriä tunnustava Kansallinen Kokoomus ovat kuin kaksi marjaa, tai eivät ehkä sittenkään. Puolueet ovat tosiasiassa yksi sininen mustikkamarja, jossa Kokoomus on se marjan kypsempi puoli varvun auringon puolella ja Siniset se vielä hieman raaempi puoli varvun varjon puolella.</p><p>Sinisten kansanedustajien ero kesäkuussa 2017 Perussuomalaisista ei ole ollut helppo. Kaikkea muuta. Suomen kansa ei ole ottanut heitä vielä puolessa vuodessa omakseen eikä taida tulla myöskään ottamaan. Puolueen kannatus on ollut sangen vähäistä. Ylen ensimmäisessä puoluekannatusmittauksessa kesäkuussa Sinisillä oli 1,7 prosentin kannatus. Jo seuraavassa kuussa kannatus oli laskenut 0,7 prosenttiin. Tuoreimmassa Ylen puoluekannatusmittauksessa puolueen kannatus oli 1,1 prosenttia (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9958254#start=252"><u>Yle 1.12.2017</u></a>).</p><p>Sinisten ministerien hallitustyöskentelyssä ei ole ollut mitään vikaa verrattuna Kokoomuksen ja Keskustan ministerien työskentelyyn. He ovat pärjänneet hyvin verrattuna Kokoomuksen ja Keskustan ministereihin. He ovat hoitaneet ministeritehtävänsä ihan hyvin verrattuna hallituksen yleiseen kyvykkyyteen, joka on Keskustan ja Kokoomuksen yhteistyön varassa.</p><p>Timo Soini on ollut hyvä länsimyönteinen ulkoministeri ja myös puolustusministeri Jussi Niinistö on hoitanut kohtuudella tehtävänsä puolustusministeriön virkamiesten ohjaamana, vaikka aika ajoin hänen ajatuksissa pulpahteleekin vielä impivaaralaisuus. Hän ei ole vielä täysin sielun pohjimmaisissa sopukoissa ymmärtänyt, mitä länsisuuntaus puolustuspolitiikassa poliittisesti oikein merkitsee.</p><p>On sinänsä yllättävää, että Timo Soinin ja Jussi Niinistön johdolla Suomen länsisuuntaus ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on vahvistunut tällä hallituskaudella suurin askelin, kun verrataan viime kauteen, jolloin SDP oli hallituksessa. Itse asiassa presidentti Niinistö on ollut hallituksen länsisuuntauksen jarru. Ulkoministeri Soini on Nato-mies, ja hänen ajatusmaailmassa Yhdysvalloilla on se keskeinen rooli Suomen ulkosuhteissa, mikä sillä pitääkin olla. Ummehtunut Halosen ja Tuomiojan aika on jäämässä pikkuhiljaa historiaan.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Mielenkiintoinen on Sinisten Nato-kanta. Ylen Nato-kannatusselvityksen mukaan puolueissa Nato-kannatus on korkeita Kokoomuksessa ja Sinisissä (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9973576"><u>Yle 13.12.2017</u></a>). Kokoomus on tehnyt myös puoluekokouspäätöksen Suomen Nato-jäsenyydestä kuten myös RKP viime kesän puoluekokouksessa.</p><p>Se, että istuvan hallituksen aikana ulko- ja turvallisuuspoliittinen suuntaus länteen lukuisine Nato-maiden kanssa solmittuine yhteissopimuksineen on viimein lähtenyt vetämään, on Sinisten ja Kokoomuksen ansiota, ei missään nimessä presidentti Sauli Niinistön ansiota.</p><p>Edellisen hallituksen aikana länsisuuntaus oli lähinnä Venäjä-suuntausta, vaikka presidenttinä oli Sauli Niinistö. Presidentti Niinistö ei suikaan siis ole ollut se avaintekijä vaan maan hallitus. Kokoomuksen ja Sinisten yhteistyö on tuottanut tulosta presidentti Niinistöstä huolimatta.</p><p>Hallitus siis päättää tosiasiallisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan. Presidentti Niinistöllä ei ollut edellisen hallituksen aikana uskallusta haastaa hallituksen linjaa, jolloin hallituksessa oli Venäjä-mielinen SDP ja ulkoministerinä SDP:n Venäjä-mielinen Erkki Tuomioja. Yhteistyösopimuksia ei paljonkaan solmittu läntisten Nato-maiden kanssa ulkoministeri Erkki Tuomiojan vuoksi, päinvastoin.</p><p>Sauli Niinistön suhteet Erkki Tuomiojaan ovat olleet läheiset. Heitä yhdistää Venäjä ja se, miten Suomen tulisi Venäjä nähdä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Sinisillä ei ole tulevaisuutta itsenäisenä puolueena. Sillä ei ole omaa muista puolueista erottuvaa agendaa, joka vetoaisi kansaan tai edes osaan kansaa niin, että kykenisi muotoutumaan merkittäväksi poliittiseksi voimaksi. Timo Soini teki pitkän päivätyön saaden Perussuomalaiset prosenttikannatuksesta Suomen toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja hallitukseen toiseksi suurimpana eduskuntapuolueena. Sama ihme ei tule toistumaan. Sinisille, eikä kellekään Sinisten poliitikoilla pidä olla esikuvana Perussuomalaisten menestystarina Timo Soinin johtamana. Sama asia ei vain toistu uudelleen.</p><p>Aika on nyt eri, eikä vanha EU-vastaisuus enää kirvoita äänestäjiä Suomessa EU:sta eroavan Iso-Britannian esimerkin osoittamana. Iso-Britannia on jo osoittanut eurooppalaisena suurvaltana, että ero EU:sta on kylmää kyytiä suurvallallekin. Pienellä valtiolla ei pienintäkään saumaa erota EU:sta, kun ei näytä suurvallallakaan olevan ilman suuria taloudellisia ja poliittisia menetyksiä.</p><p>Perussuomalaisista tulee 5-10 prosenttiyksikön maahanmuuttoa vastustava marginaalipuolue, joka ei enää voi ratsastaa EU:lla. Suomen EU-eroa eivät kannata edes maanviljelijät, ja he kaikkein viimeiseksi.</p><p>Suomen EU-ero politiikan teon välineenä on taakse jäänyttä elämää. Se ei enää kanna pitkälle. Ei varsinkaan Suomen hallitukseen. Oppositiosta voi toki aina räksyttää muutaman prosentin ryhmänä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Sinisten poliittinen linja on Kokoomuksen poliittinen linja. Timo Soinin ulkoministerin pesti on osoittanut hänelle, kuinka tärkeä EU on pienelle Venäjän kyljessä eleskelevälle Natoon kuulumattomalle maalle. Ulkoministerinä hän ei voisi suosittaa Suomelle eroa EU:sta, eikä varmaan muutoinkaan. Siperia on tehnyt Timolle tehtävänsä. Hän tietää, mihin pöytiin Suomen on kuuluttava pysyäkseen hengissä.</p><p>Sinisissä on hyvää poliittista voimaa. Siellä on hyviä nuoria - ja hieman vanhempiakin - poliitikkoja, joilla olisi vielä tulevaisuutta. Olisi sääli, että poliittinen ura päättyisi niin, ettei heillä ole riittäviä voimavaroja omaavaa poliittista puoluetta tukena, joka veisi heitä eteenpäin.</p><p>Sininen tulevaisuus ei tule kantamaan poliittisena puolueena. Sen kannatusprosentit tulevat jäämään muutamaan eikä mikään muutu seuraaviin eduskuntavaaleihin mennessä. Sillä ei ole tukena EU-vastaisuus kuten Perussuomalaisten tukena oli Timo Soinin aikana kaikkeen tyytymättömän kansan kokoonkutsujana.</p><p>Sinisen tulevaisuuden on syytä miettiä liittymistä Kokoomukseen, kun se vielä on ajallisesti mahdollista. Ideologia ei ole este eikä varmasti myöskään EU, kun viimeiset karstat raaputetaan. Nato ei ole ollut koskaan ongelma, päinvastoin. Sinisten pitäisi kuitenkin omaksua kokoomuslainen ajatusmaailman yks yhteen ja edistää omia painotuksia vasta yhdistymisen jälkeen.</p><p>Ensi eduskuntavaalien jälkeen sitä mahdollisuutta ei sinisillä poliitikoilla enää ole ja hyvääkin poliittista ainesta valuisi siis hukkaan. Yhden tai kahden prosentin kannatuksella ei mennä eduskuntaan tekemään politiikkaa.</p><p>Nykyisessä hallituksessa puolueiden yhdistyminen ei onnistu, koska se merkitsisi hallituksen eroamista. Asia pitääkin mitoittaa seuraavia eduskuntavaaleja silmällä pitäen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Marraskuun 15. päivänä puoluerekisteriin puolueena merkitty Sininen tulevaisuus ja myös sinistä väriä tunnustava Kansallinen Kokoomus ovat kuin kaksi marjaa, tai eivät ehkä sittenkään. Puolueet ovat tosiasiassa yksi sininen mustikkamarja, jossa Kokoomus on se marjan kypsempi puoli varvun auringon puolella ja Siniset se vielä hieman raaempi puoli varvun varjon puolella.

Sinisten kansanedustajien ero kesäkuussa 2017 Perussuomalaisista ei ole ollut helppo. Kaikkea muuta. Suomen kansa ei ole ottanut heitä vielä puolessa vuodessa omakseen eikä taida tulla myöskään ottamaan. Puolueen kannatus on ollut sangen vähäistä. Ylen ensimmäisessä puoluekannatusmittauksessa kesäkuussa Sinisillä oli 1,7 prosentin kannatus. Jo seuraavassa kuussa kannatus oli laskenut 0,7 prosenttiin. Tuoreimmassa Ylen puoluekannatusmittauksessa puolueen kannatus oli 1,1 prosenttia (Yle 1.12.2017).

Sinisten ministerien hallitustyöskentelyssä ei ole ollut mitään vikaa verrattuna Kokoomuksen ja Keskustan ministerien työskentelyyn. He ovat pärjänneet hyvin verrattuna Kokoomuksen ja Keskustan ministereihin. He ovat hoitaneet ministeritehtävänsä ihan hyvin verrattuna hallituksen yleiseen kyvykkyyteen, joka on Keskustan ja Kokoomuksen yhteistyön varassa.

Timo Soini on ollut hyvä länsimyönteinen ulkoministeri ja myös puolustusministeri Jussi Niinistö on hoitanut kohtuudella tehtävänsä puolustusministeriön virkamiesten ohjaamana, vaikka aika ajoin hänen ajatuksissa pulpahteleekin vielä impivaaralaisuus. Hän ei ole vielä täysin sielun pohjimmaisissa sopukoissa ymmärtänyt, mitä länsisuuntaus puolustuspolitiikassa poliittisesti oikein merkitsee.

On sinänsä yllättävää, että Timo Soinin ja Jussi Niinistön johdolla Suomen länsisuuntaus ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on vahvistunut tällä hallituskaudella suurin askelin, kun verrataan viime kauteen, jolloin SDP oli hallituksessa. Itse asiassa presidentti Niinistö on ollut hallituksen länsisuuntauksen jarru. Ulkoministeri Soini on Nato-mies, ja hänen ajatusmaailmassa Yhdysvalloilla on se keskeinen rooli Suomen ulkosuhteissa, mikä sillä pitääkin olla. Ummehtunut Halosen ja Tuomiojan aika on jäämässä pikkuhiljaa historiaan.

                                                                                       ****

Mielenkiintoinen on Sinisten Nato-kanta. Ylen Nato-kannatusselvityksen mukaan puolueissa Nato-kannatus on korkeita Kokoomuksessa ja Sinisissä (Yle 13.12.2017). Kokoomus on tehnyt myös puoluekokouspäätöksen Suomen Nato-jäsenyydestä kuten myös RKP viime kesän puoluekokouksessa.

Se, että istuvan hallituksen aikana ulko- ja turvallisuuspoliittinen suuntaus länteen lukuisine Nato-maiden kanssa solmittuine yhteissopimuksineen on viimein lähtenyt vetämään, on Sinisten ja Kokoomuksen ansiota, ei missään nimessä presidentti Sauli Niinistön ansiota.

Edellisen hallituksen aikana länsisuuntaus oli lähinnä Venäjä-suuntausta, vaikka presidenttinä oli Sauli Niinistö. Presidentti Niinistö ei suikaan siis ole ollut se avaintekijä vaan maan hallitus. Kokoomuksen ja Sinisten yhteistyö on tuottanut tulosta presidentti Niinistöstä huolimatta.

Hallitus siis päättää tosiasiallisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan. Presidentti Niinistöllä ei ollut edellisen hallituksen aikana uskallusta haastaa hallituksen linjaa, jolloin hallituksessa oli Venäjä-mielinen SDP ja ulkoministerinä SDP:n Venäjä-mielinen Erkki Tuomioja. Yhteistyösopimuksia ei paljonkaan solmittu läntisten Nato-maiden kanssa ulkoministeri Erkki Tuomiojan vuoksi, päinvastoin.

Sauli Niinistön suhteet Erkki Tuomiojaan ovat olleet läheiset. Heitä yhdistää Venäjä ja se, miten Suomen tulisi Venäjä nähdä.

                                                                                       ****

Sinisillä ei ole tulevaisuutta itsenäisenä puolueena. Sillä ei ole omaa muista puolueista erottuvaa agendaa, joka vetoaisi kansaan tai edes osaan kansaa niin, että kykenisi muotoutumaan merkittäväksi poliittiseksi voimaksi. Timo Soini teki pitkän päivätyön saaden Perussuomalaiset prosenttikannatuksesta Suomen toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja hallitukseen toiseksi suurimpana eduskuntapuolueena. Sama ihme ei tule toistumaan. Sinisille, eikä kellekään Sinisten poliitikoilla pidä olla esikuvana Perussuomalaisten menestystarina Timo Soinin johtamana. Sama asia ei vain toistu uudelleen.

Aika on nyt eri, eikä vanha EU-vastaisuus enää kirvoita äänestäjiä Suomessa EU:sta eroavan Iso-Britannian esimerkin osoittamana. Iso-Britannia on jo osoittanut eurooppalaisena suurvaltana, että ero EU:sta on kylmää kyytiä suurvallallekin. Pienellä valtiolla ei pienintäkään saumaa erota EU:sta, kun ei näytä suurvallallakaan olevan ilman suuria taloudellisia ja poliittisia menetyksiä.

Perussuomalaisista tulee 5-10 prosenttiyksikön maahanmuuttoa vastustava marginaalipuolue, joka ei enää voi ratsastaa EU:lla. Suomen EU-eroa eivät kannata edes maanviljelijät, ja he kaikkein viimeiseksi.

Suomen EU-ero politiikan teon välineenä on taakse jäänyttä elämää. Se ei enää kanna pitkälle. Ei varsinkaan Suomen hallitukseen. Oppositiosta voi toki aina räksyttää muutaman prosentin ryhmänä.

                                                                                       ****

Sinisten poliittinen linja on Kokoomuksen poliittinen linja. Timo Soinin ulkoministerin pesti on osoittanut hänelle, kuinka tärkeä EU on pienelle Venäjän kyljessä eleskelevälle Natoon kuulumattomalle maalle. Ulkoministerinä hän ei voisi suosittaa Suomelle eroa EU:sta, eikä varmaan muutoinkaan. Siperia on tehnyt Timolle tehtävänsä. Hän tietää, mihin pöytiin Suomen on kuuluttava pysyäkseen hengissä.

Sinisissä on hyvää poliittista voimaa. Siellä on hyviä nuoria - ja hieman vanhempiakin - poliitikkoja, joilla olisi vielä tulevaisuutta. Olisi sääli, että poliittinen ura päättyisi niin, ettei heillä ole riittäviä voimavaroja omaavaa poliittista puoluetta tukena, joka veisi heitä eteenpäin.

Sininen tulevaisuus ei tule kantamaan poliittisena puolueena. Sen kannatusprosentit tulevat jäämään muutamaan eikä mikään muutu seuraaviin eduskuntavaaleihin mennessä. Sillä ei ole tukena EU-vastaisuus kuten Perussuomalaisten tukena oli Timo Soinin aikana kaikkeen tyytymättömän kansan kokoonkutsujana.

Sinisen tulevaisuuden on syytä miettiä liittymistä Kokoomukseen, kun se vielä on ajallisesti mahdollista. Ideologia ei ole este eikä varmasti myöskään EU, kun viimeiset karstat raaputetaan. Nato ei ole ollut koskaan ongelma, päinvastoin. Sinisten pitäisi kuitenkin omaksua kokoomuslainen ajatusmaailman yks yhteen ja edistää omia painotuksia vasta yhdistymisen jälkeen.

Ensi eduskuntavaalien jälkeen sitä mahdollisuutta ei sinisillä poliitikoilla enää ole ja hyvääkin poliittista ainesta valuisi siis hukkaan. Yhden tai kahden prosentin kannatuksella ei mennä eduskuntaan tekemään politiikkaa.

Nykyisessä hallituksessa puolueiden yhdistyminen ei onnistu, koska se merkitsisi hallituksen eroamista. Asia pitääkin mitoittaa seuraavia eduskuntavaaleja silmällä pitäen.

]]>
5 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247624-sinisten-ainoa-jaljella-oleva-vaihtoehto-pysya-hengissa-on-liittya-kokoomukseen#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka EU-vastaisuus Kokoomus Puoluekannatukset Sininen tulevaisuus Thu, 14 Dec 2017 18:26:59 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247624-sinisten-ainoa-jaljella-oleva-vaihtoehto-pysya-hengissa-on-liittya-kokoomukseen
Talouskuripuolue nyt! http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247529-talouskuripuolue-nyt <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/ADNLhUiceTs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/ADNLhUiceTs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi Ylen Ykkösaamussa, että haluaisi nostaa Suomen suosta laajentamalla maksutonta varhaiskasvatusta. Hintalappu uudistukselle olisi 70 miljoonaa euroa ja ilmeisesti sellaisiin menonlisäyksiin on varaa, vaikka Orpo kuitenkin suoraselkäisesti muistuttaa, että velkaantuvassa kansantaloudessa ei ole mitään jakovaraa. Heitetään siihen vielä se Kokoomuksenkin vaatima harrastustakuu vielä kaupantekijäisiksi, niin avot!</p><p>Ja toisekseen, ei varhaiskasvatukseen panostaminen pelasta meitä nykyisestä suosta mitenkään, sen tulokset kun alkavat realisoitua aikaisintaan joskus 20-25 vuoden kuluttua. Ei meillä yksinkertaisesti ole aikaa odottaa niin pitkään, eikä ole muutenkaan reilua lyödä taakkaa kansantalouden pelastamisesta nyt tarhassa olevien tai jopa syntymättömien ikäluokkien harteille. Pahimmassa tapauksessa seuraava lama iskee juuri sopivaan paikkaan, jolloin isona riskinä on taas yksi laman syrjäyttämä sukupolvi, kuten viimeisen kymmenen vuoden aikana työelämään siirtyvälle sukupolvelle kävi.</p><p>Nyt pitää, eritoten valtionhoitaja- ja talouskuripuoleena tunnetun Kokoomuksen nousta johtajaksi taluttamaan sokeita ja lopettaa kaikki flirttailu julkisten menojen kasvattamisella. Kokoomuksen kohdalla tiukan talouskuripolitiikan pitää olla lähtökohta, sellainen poliittinen fysiikan laki, jota ei voi horjuttaa matemaattisesti lahjattomien sosialistien hypoteeseilla loputtomasta velkaelvytyksestä ja julkisen sektorin perässään vetämästä kansantaloudesta.&nbsp;</p><p>Julkisen talouden tasapainottamisen pitää olla Kokoomuksen ensimmäinen ja tärkein teema, aatteellinen kruununjalokivi, jonka painolasti kannetaan ylpeinä ja selkä suorana vaikka se näkyisikin kannatuksen väliaikaisena laskuna. Jonkun se on tehtävä, muuten tämä homma menee aivan läskiksi ja kohta ollaan kansainvälisen valuuttarahaston talutusnuorassa. Kyllä varmaan tulevat sukupolvet sitten muistelevat hyvällä, vähän niin kuin Kreikan nuoriso varmasti kiittelee oman poliittisen johtonsa viisautta ja kaukonäköisyyttä, vai mitä luulette? Kun kukaan ei kuitenkaan halua tällaista perintöä jälkeensä jättää, niin miksi kaikki kuitenkin tekevät politiikkaa, joka realistisesti ei muuhun lopputulokseen voi johtaa?</p><p>Ne on veronmaksajien rahoja, ei valtion rahoja. Voi Jeesus, että olin onnesta soikeana, kun Orpo tokaisi näin eduskunnassa pari kuukautta sitten. Ohikiitävän hetken meinasi aivan sydän pakahtua, kun puoluejohtomme tekee julkisesti realistisen ja vapausaatetta syleilevän talouspoliittisen lausunnon. Ja nyt alkaa taas näyttää sille, että vaalivuoteen valmistautuminen tarkoittaa kaiken vetämiseen vessanpöntöstä alas yhdellä huuhtaisulla. Vips vaan, sinne meni niin kuin mummovainaan talkkunapuurot.</p><p>Minulla ei sinällään ole mitään sitä vastaan, että varhaiskasvatuksen maksuttomuutta laajennetaan, mutta jos sellaista ehdottaa varsinkin julkisen sektorin edelleen velkaantuessa rajusti, niin sitten pitää kyllä kertoa, että mistä muualta säästetään?</p><p>Vaikka tämä on vanhan toistamista, niin muistutan silti kaikkia, että talous kasvaa ennätysvauhtia, mutta silti tulee turskaa kolme miljardia euroa ensi vuonnakin. Miettikää nyt oikeasti, nyt on taloudellisesti tämän lopuillaan olevan vuosikymmenen paras vuosi, eikä velkaantumista saada edes merkittävästi hidastettua! Ja silti juuri kukaan ei tunnu uskaltavan sanoa ääneen, että meidän julkinen sektori on liian iso ja sitä pitää karsia merkittävästi, miksi ei? Eikö niitä äänestäjien sieluja todella saa muuten kuin ostamalla ne tulevien sukupolvien piikkiin otetulla velalla? En suostu uskomaan.</p><p>Ei voi olla niin, että tätä vaalipeliä aletaan pelaamaan jo nyt ja ainoana pelivälineenä on taas kerran veronmaksajan lompakko, se ei ole oikeudenmukaista eikä vastuullista. Tätä taktiikkaan on kuitenkin suomalaisessa politiikassa käytetty vuosikymmeniä ja osaksi myös sen takia julkisen sektorin velka on kymmenessä vuodessa tuplaantunut 65:stä miljardista eurosta 136:een miljardiin euroon. Samalla verojen määrä on räjähtänyt käsiin; vuonna 2000 suomalaisilta verotettiin 62 miljardia euroa, laman alkaessa vuonna 2009 74 miljardia euroa ja viime vuonna huimat 95 miljardia euroa.</p><p>Suomen kokonaisveroaste on n. 10 prosenttiyksikköä OECD-maiden keskiarvoa ylempänä ja esimerkiksi suomalaisen vasemmiston ihailemassa Justin Trudeaun Kanadassa kokonaisveroaste on yli 12 prosenttiyksikköä Suomea pienempi. Meillä tultaisiin aivan helposti vähemmälläkin verotuksella toimeen, jos tästä maasta löytyisi poliitikoilta vain tarpeeksi rohkeutta vaatia tuhlaamisen lopettamista ja omille eturyhmille suunniteltujen tulonsiirtohimmeleiden purkamista.</p><p>Äänestäjien on kerta kaikkiaan ruvettava vaatimaan menonlisäyksiä ehdottavilta politiikoilta yksityiskohtaisia ja aukottomia selvityksiä siitä, mistä ne rahat revitään ja saadaanko niillä oikeasti aikaan sellaista hyvää, että ehdotus voidaan perustellusti hyväksyä? Ja jokainen, joka ei pysty kantaansa kunnolla perustelemaan, valellaan tervalla ja höyhenillä, ja viedään kotikylän torille häpeäpaaluun.</p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005484054.html" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005484054.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005484054.html</a><br /><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sipila-ja-orpo-uutta-velkaa-vain-2-96-miljardia---kevaalla-tarve-oli-viela-2-miljardia-enemman/jGEGqSi6" title="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sipila-ja-orpo-uutta-velkaa-vain-2-96-miljardia---kevaalla-tarve-oli-viela-2-miljardia-enemman/jGEGqSi6">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sipila-ja-orpo-uutta-velkaa-vain-2-96...</a><br /><a href="http://www.tilastokeskus.fi/til/jali/2016/jali_2016_2017-10-23_kuv_001_fi.html" title="http://www.tilastokeskus.fi/til/jali/2016/jali_2016_2017-10-23_kuv_001_fi.html">http://www.tilastokeskus.fi/til/jali/2016/jali_2016_2017-10-23_kuv_001_f...</a><br /><a href="http://www.tilastokeskus.fi/til/jali/2016/jali_2016_2017-10-23_tie_001_fi.html" title="http://www.tilastokeskus.fi/til/jali/2016/jali_2016_2017-10-23_tie_001_fi.html">http://www.tilastokeskus.fi/til/jali/2016/jali_2016_2017-10-23_tie_001_f...</a><br /><a href="http://tilastokeskus.fi/til/vermak/2016/vermak_2016_2017-07-13_tau_002_fi.html" title="http://tilastokeskus.fi/til/vermak/2016/vermak_2016_2017-07-13_tau_002_fi.html">http://tilastokeskus.fi/til/vermak/2016/vermak_2016_2017-07-13_tau_002_f...</a><br /><a href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/Veroaste/" title="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/Veroaste/">https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/Veroaste/</a><br /><a href="http://tilastokeskus.fi/til/vermak/2016/vermak_2016_2017-07-13_tau_002_fi.html" title="http://tilastokeskus.fi/til/vermak/2016/vermak_2016_2017-07-13_tau_002_fi.html">http://tilastokeskus.fi/til/vermak/2016/vermak_2016_2017-07-13_tau_002_f...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=ADNLhUiceTs

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi Ylen Ykkösaamussa, että haluaisi nostaa Suomen suosta laajentamalla maksutonta varhaiskasvatusta. Hintalappu uudistukselle olisi 70 miljoonaa euroa ja ilmeisesti sellaisiin menonlisäyksiin on varaa, vaikka Orpo kuitenkin suoraselkäisesti muistuttaa, että velkaantuvassa kansantaloudessa ei ole mitään jakovaraa. Heitetään siihen vielä se Kokoomuksenkin vaatima harrastustakuu vielä kaupantekijäisiksi, niin avot!

Ja toisekseen, ei varhaiskasvatukseen panostaminen pelasta meitä nykyisestä suosta mitenkään, sen tulokset kun alkavat realisoitua aikaisintaan joskus 20-25 vuoden kuluttua. Ei meillä yksinkertaisesti ole aikaa odottaa niin pitkään, eikä ole muutenkaan reilua lyödä taakkaa kansantalouden pelastamisesta nyt tarhassa olevien tai jopa syntymättömien ikäluokkien harteille. Pahimmassa tapauksessa seuraava lama iskee juuri sopivaan paikkaan, jolloin isona riskinä on taas yksi laman syrjäyttämä sukupolvi, kuten viimeisen kymmenen vuoden aikana työelämään siirtyvälle sukupolvelle kävi.

Nyt pitää, eritoten valtionhoitaja- ja talouskuripuoleena tunnetun Kokoomuksen nousta johtajaksi taluttamaan sokeita ja lopettaa kaikki flirttailu julkisten menojen kasvattamisella. Kokoomuksen kohdalla tiukan talouskuripolitiikan pitää olla lähtökohta, sellainen poliittinen fysiikan laki, jota ei voi horjuttaa matemaattisesti lahjattomien sosialistien hypoteeseilla loputtomasta velkaelvytyksestä ja julkisen sektorin perässään vetämästä kansantaloudesta. 

Julkisen talouden tasapainottamisen pitää olla Kokoomuksen ensimmäinen ja tärkein teema, aatteellinen kruununjalokivi, jonka painolasti kannetaan ylpeinä ja selkä suorana vaikka se näkyisikin kannatuksen väliaikaisena laskuna. Jonkun se on tehtävä, muuten tämä homma menee aivan läskiksi ja kohta ollaan kansainvälisen valuuttarahaston talutusnuorassa. Kyllä varmaan tulevat sukupolvet sitten muistelevat hyvällä, vähän niin kuin Kreikan nuoriso varmasti kiittelee oman poliittisen johtonsa viisautta ja kaukonäköisyyttä, vai mitä luulette? Kun kukaan ei kuitenkaan halua tällaista perintöä jälkeensä jättää, niin miksi kaikki kuitenkin tekevät politiikkaa, joka realistisesti ei muuhun lopputulokseen voi johtaa?

Ne on veronmaksajien rahoja, ei valtion rahoja. Voi Jeesus, että olin onnesta soikeana, kun Orpo tokaisi näin eduskunnassa pari kuukautta sitten. Ohikiitävän hetken meinasi aivan sydän pakahtua, kun puoluejohtomme tekee julkisesti realistisen ja vapausaatetta syleilevän talouspoliittisen lausunnon. Ja nyt alkaa taas näyttää sille, että vaalivuoteen valmistautuminen tarkoittaa kaiken vetämiseen vessanpöntöstä alas yhdellä huuhtaisulla. Vips vaan, sinne meni niin kuin mummovainaan talkkunapuurot.

Minulla ei sinällään ole mitään sitä vastaan, että varhaiskasvatuksen maksuttomuutta laajennetaan, mutta jos sellaista ehdottaa varsinkin julkisen sektorin edelleen velkaantuessa rajusti, niin sitten pitää kyllä kertoa, että mistä muualta säästetään?

Vaikka tämä on vanhan toistamista, niin muistutan silti kaikkia, että talous kasvaa ennätysvauhtia, mutta silti tulee turskaa kolme miljardia euroa ensi vuonnakin. Miettikää nyt oikeasti, nyt on taloudellisesti tämän lopuillaan olevan vuosikymmenen paras vuosi, eikä velkaantumista saada edes merkittävästi hidastettua! Ja silti juuri kukaan ei tunnu uskaltavan sanoa ääneen, että meidän julkinen sektori on liian iso ja sitä pitää karsia merkittävästi, miksi ei? Eikö niitä äänestäjien sieluja todella saa muuten kuin ostamalla ne tulevien sukupolvien piikkiin otetulla velalla? En suostu uskomaan.

Ei voi olla niin, että tätä vaalipeliä aletaan pelaamaan jo nyt ja ainoana pelivälineenä on taas kerran veronmaksajan lompakko, se ei ole oikeudenmukaista eikä vastuullista. Tätä taktiikkaan on kuitenkin suomalaisessa politiikassa käytetty vuosikymmeniä ja osaksi myös sen takia julkisen sektorin velka on kymmenessä vuodessa tuplaantunut 65:stä miljardista eurosta 136:een miljardiin euroon. Samalla verojen määrä on räjähtänyt käsiin; vuonna 2000 suomalaisilta verotettiin 62 miljardia euroa, laman alkaessa vuonna 2009 74 miljardia euroa ja viime vuonna huimat 95 miljardia euroa.

Suomen kokonaisveroaste on n. 10 prosenttiyksikköä OECD-maiden keskiarvoa ylempänä ja esimerkiksi suomalaisen vasemmiston ihailemassa Justin Trudeaun Kanadassa kokonaisveroaste on yli 12 prosenttiyksikköä Suomea pienempi. Meillä tultaisiin aivan helposti vähemmälläkin verotuksella toimeen, jos tästä maasta löytyisi poliitikoilta vain tarpeeksi rohkeutta vaatia tuhlaamisen lopettamista ja omille eturyhmille suunniteltujen tulonsiirtohimmeleiden purkamista.

Äänestäjien on kerta kaikkiaan ruvettava vaatimaan menonlisäyksiä ehdottavilta politiikoilta yksityiskohtaisia ja aukottomia selvityksiä siitä, mistä ne rahat revitään ja saadaanko niillä oikeasti aikaan sellaista hyvää, että ehdotus voidaan perustellusti hyväksyä? Ja jokainen, joka ei pysty kantaansa kunnolla perustelemaan, valellaan tervalla ja höyhenillä, ja viedään kotikylän torille häpeäpaaluun.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005484054.html
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sipila-ja-orpo-uutta-velkaa-vain-2-96-miljardia---kevaalla-tarve-oli-viela-2-miljardia-enemman/jGEGqSi6
http://www.tilastokeskus.fi/til/jali/2016/jali_2016_2017-10-23_kuv_001_fi.html
http://www.tilastokeskus.fi/til/jali/2016/jali_2016_2017-10-23_tie_001_fi.html
http://tilastokeskus.fi/til/vermak/2016/vermak_2016_2017-07-13_tau_002_fi.html
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/Veroaste/
http://tilastokeskus.fi/til/vermak/2016/vermak_2016_2017-07-13_tau_002_fi.html

]]>
5 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247529-talouskuripuolue-nyt#comments Eduskuntavaalit 2019 Kokoomus Sosialismi Talouskuri Velkaantuminen Wed, 13 Dec 2017 06:00:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247529-talouskuripuolue-nyt
Luokkataistelu on palannut - polarisaation syyt hallituksessamme! http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247466-luokkataistelu-on-palannut-polarisaation-syyt-hallituksessamme <p>Samaan aikaan, kun katselen Tori.fi.;n loputonta mainosta kumikengistä, joita olin etsiskellyt sivuiltaan aiemmin, yritän miettiä, mistä minun pitikään tällä sivustolla puhua.</p><p>Mainonta iskee välittömästi, millä tahansa kaupallisella sivustolla käyt.&nbsp;</p><p>Tätä päivää ei pääse karkuun. Tai sitten, on jätettävä nettiyhteydet.</p><p>Ajattelin puhua polarisaatiosta, joka näkyy ja kuuluu kaikilla sosiaalisen toiminnan foorumeilla.</p><p>Päivän, 11.12.2017&nbsp; HS:n mielipidepalstalla, Aila Puustinen-Korhonen ja Jaana Viemerö, molemmat erityisasiantuntijoita Suomen Kuntaliitosta, kirjoittavat, miten sosiaalityöntekijöiden sijaispulaan pitäisi saada ratkaisu.</p><p>Sijaispulaan hyväksyttäviä työntekijöitä on enää vaikea löytää, sillä lain mukaan jokaisen sijaisenkin olisi täytettävä sosiaalityöntekijän koulutuksen vaatimat edellytykset. Heitä nyt vaan ei ole.</p><p>Moni, alemman koulutuksen saanut, pitkän linjan sosiaalityöntekijä, on varmasti pätevä, mutta kun on se laki, se laki!</p><p>Toisaalta, hälyttävän tilanteen on luonut hallituksemme leikkauspolitiikka, joka on pahiten iskenyt kaikkein heikoimmin toimeentulevien elinolosuhteisiin.</p><p>Lastensijaishuollon tarvitsevuus on aina yhteiskuntamme vakavin oire.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Samaan aikaan, kun katselen Tori.fi.;n loputonta mainosta kumikengistä, joita olin etsiskellyt sivuiltaan aiemmin, yritän miettiä, mistä minun pitikään tällä sivustolla puhua.

Mainonta iskee välittömästi, millä tahansa kaupallisella sivustolla käyt. 

Tätä päivää ei pääse karkuun. Tai sitten, on jätettävä nettiyhteydet.

Ajattelin puhua polarisaatiosta, joka näkyy ja kuuluu kaikilla sosiaalisen toiminnan foorumeilla.

Päivän, 11.12.2017  HS:n mielipidepalstalla, Aila Puustinen-Korhonen ja Jaana Viemerö, molemmat erityisasiantuntijoita Suomen Kuntaliitosta, kirjoittavat, miten sosiaalityöntekijöiden sijaispulaan pitäisi saada ratkaisu.

Sijaispulaan hyväksyttäviä työntekijöitä on enää vaikea löytää, sillä lain mukaan jokaisen sijaisenkin olisi täytettävä sosiaalityöntekijän koulutuksen vaatimat edellytykset. Heitä nyt vaan ei ole.

Moni, alemman koulutuksen saanut, pitkän linjan sosiaalityöntekijä, on varmasti pätevä, mutta kun on se laki, se laki!

Toisaalta, hälyttävän tilanteen on luonut hallituksemme leikkauspolitiikka, joka on pahiten iskenyt kaikkein heikoimmin toimeentulevien elinolosuhteisiin.

Lastensijaishuollon tarvitsevuus on aina yhteiskuntamme vakavin oire. 

 

 

]]>
11 http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247466-luokkataistelu-on-palannut-polarisaation-syyt-hallituksessamme#comments Äärioikeisto Keskusta Kokoomus Siniset Vihervasemmisto Mon, 11 Dec 2017 15:54:55 +0000 Mirjami Parant http://mirjamiparant1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247466-luokkataistelu-on-palannut-polarisaation-syyt-hallituksessamme
Onko Kokoomuksen alamäki alkanut? http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246984-onko-kokoomuksen-alamaki-alkanut <p>&nbsp;</p><p>Onko Kokoomuksen alamäki alkanut?</p><p>Kokoomuksen taustavaikuttaja jättää puolueen,&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005471846.html">kirjoittaa HS&nbsp;</a>ja käyttää siihen kaksi kokosivun palstaa.</p><p>&quot;<em>Somalitaustainen Faisa Kahiye, 19, pettyi kokoomuksen maahan&shy;muutto&shy;politiikkaan, viimeinen niitti oli keskustelu paperittomista.&quot;</em></p><p>Asia on varmaan todella tärkeä, koska Helsingin Sanomat tuo sen merkittävästi esille. Faisa on todella vaikuttava poliittinen henkilö, koska en ole koskaan hänestä kuullut. Hän ei ole missään vaalilla valitussa asemassa, eikä merkittävässä puoluetehtävässä. Taustavaikuttaja kuitenkin.</p><p>Haluan käydä koulun ensin loppuun, hän lisää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Onko Kokoomuksen alamäki alkanut?

Kokoomuksen taustavaikuttaja jättää puolueen, kirjoittaa HS ja käyttää siihen kaksi kokosivun palstaa.

"Somalitaustainen Faisa Kahiye, 19, pettyi kokoomuksen maahan­muutto­politiikkaan, viimeinen niitti oli keskustelu paperittomista."

Asia on varmaan todella tärkeä, koska Helsingin Sanomat tuo sen merkittävästi esille. Faisa on todella vaikuttava poliittinen henkilö, koska en ole koskaan hänestä kuullut. Hän ei ole missään vaalilla valitussa asemassa, eikä merkittävässä puoluetehtävässä. Taustavaikuttaja kuitenkin.

Haluan käydä koulun ensin loppuun, hän lisää.

]]>
17 http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246984-onko-kokoomuksen-alamaki-alkanut#comments Hyvinvointipalvelut Kokoomus Laiton maahanmuutto Somalit Sat, 02 Dec 2017 12:48:24 +0000 Harri Rautiainen http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246984-onko-kokoomuksen-alamaki-alkanut
Kokoomuksen panttivanki http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246700-kokoomuksen-panttivanki <p>Moni ihmettelee, miksi hallitus tekee niin kokoomuslaista politiikkaa, vaikka kokoomus oli hallitusneuvotteluissa hallituksen pienin puolue, toki nyt perussuomalaisten hajottua&nbsp;toiseksi suurin.</p><p>Käytännössä keskusta ja siniset ovat kokoomuksen panttivankeina. Kokoomuksen kannatus on noussut eduskuntavaaleista (18,2%) reippaasti, ja on viimeisimpien kyselyiden mukaan 22,8% (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9911028">YLE</a>) tai 21,4% (<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005455466.html">HS</a>). Jos vaalit pidettäisiin nyt, Kokoomus olisi ylivoimaisesti eduskunnan suurin puolue.</p><p>Sen sijaan viime vaalit voittaneen keskustan kannatus on romahtanut vaalien kannatuslukemista (21,1%). Viimeisimpien kyselyiden mukaan keskustaa äänestäisi nyt 17,4% (YLE) tai 15,1% (HS) äänestäjistä.</p><p>Kokoomukselle hallituksen hajoaminen ja uudet eduskuntavaalit eivät siis olisi yhtä suuri uhka kuin keskustalle tai sinisille. Sinisille ennenaikaiset vaalit olisivat todellinen katastrofi, sillä sinisten puoluekoneisto ei ole vielä valmis vaalityöhön. Ei ihme, että kokoomus on voinut vääntää hallituksen sisäisissä neuvotteluissa ruuvia paljon kireämmälle, kuin keskusta tai siniset.</p><p>Käytännössä kokoomuksesta on tullut hallituksen pääpuolue. Kokoomuksen kenttäväki kehrää tyytyväisyydestä, ja hyvä henki ruokkii kannatuksen kasvua. Vastaavasti keskustan kentältä ei kuulu minkäänlaista hyrinää, ja se näkyy myös gallupeissa.</p><p>Ainoa asia, mikä hieman hillitsee kokoomusta hallituksessa, on sote-uudistus. Kokoomuksessa tiedetään, että nykyinen hallituskokoonpano on ainoa, jossa kokoomuksen ajama valinnanvapausmalli voi toteutua, vaikka se monien asiantuntija-arvioiden mukaan nostaisi terveydenhoidon kustannuksia ja suosisi kaupallisia terveyspalveluyrityksiä.</p><p>Viime viikkoina kokoomuksen valinnanvapausmalli on alkanut hirvittää jo keskustaakin, vaikka sen kaataminen todennäköisesti kaataisi myös hallituksen, ja samalla romuttaisi keskustan oman vuosikymmenten haaveen, maakuntahallinnon toteutumisen.</p><p>Kokoomuksessa tuskin halutaan myöskään hallituskriisiä ja uusia eduskuntavaaleja juuri ennen presidentinvaaleja Sauli Niinistön kampanjaa sotkemaan. Mutta jos sote karahtaa keväällä uudestaan perustuslakiin, peli muuttuu paljon rumemmaksi, eivätkä ennenaikaset vaalitkaan ole silloin poissuljetut.</p> Moni ihmettelee, miksi hallitus tekee niin kokoomuslaista politiikkaa, vaikka kokoomus oli hallitusneuvotteluissa hallituksen pienin puolue, toki nyt perussuomalaisten hajottua toiseksi suurin.

Käytännössä keskusta ja siniset ovat kokoomuksen panttivankeina. Kokoomuksen kannatus on noussut eduskuntavaaleista (18,2%) reippaasti, ja on viimeisimpien kyselyiden mukaan 22,8% (YLE) tai 21,4% (HS). Jos vaalit pidettäisiin nyt, Kokoomus olisi ylivoimaisesti eduskunnan suurin puolue.

Sen sijaan viime vaalit voittaneen keskustan kannatus on romahtanut vaalien kannatuslukemista (21,1%). Viimeisimpien kyselyiden mukaan keskustaa äänestäisi nyt 17,4% (YLE) tai 15,1% (HS) äänestäjistä.

Kokoomukselle hallituksen hajoaminen ja uudet eduskuntavaalit eivät siis olisi yhtä suuri uhka kuin keskustalle tai sinisille. Sinisille ennenaikaiset vaalit olisivat todellinen katastrofi, sillä sinisten puoluekoneisto ei ole vielä valmis vaalityöhön. Ei ihme, että kokoomus on voinut vääntää hallituksen sisäisissä neuvotteluissa ruuvia paljon kireämmälle, kuin keskusta tai siniset.

Käytännössä kokoomuksesta on tullut hallituksen pääpuolue. Kokoomuksen kenttäväki kehrää tyytyväisyydestä, ja hyvä henki ruokkii kannatuksen kasvua. Vastaavasti keskustan kentältä ei kuulu minkäänlaista hyrinää, ja se näkyy myös gallupeissa.

Ainoa asia, mikä hieman hillitsee kokoomusta hallituksessa, on sote-uudistus. Kokoomuksessa tiedetään, että nykyinen hallituskokoonpano on ainoa, jossa kokoomuksen ajama valinnanvapausmalli voi toteutua, vaikka se monien asiantuntija-arvioiden mukaan nostaisi terveydenhoidon kustannuksia ja suosisi kaupallisia terveyspalveluyrityksiä.

Viime viikkoina kokoomuksen valinnanvapausmalli on alkanut hirvittää jo keskustaakin, vaikka sen kaataminen todennäköisesti kaataisi myös hallituksen, ja samalla romuttaisi keskustan oman vuosikymmenten haaveen, maakuntahallinnon toteutumisen.

Kokoomuksessa tuskin halutaan myöskään hallituskriisiä ja uusia eduskuntavaaleja juuri ennen presidentinvaaleja Sauli Niinistön kampanjaa sotkemaan. Mutta jos sote karahtaa keväällä uudestaan perustuslakiin, peli muuttuu paljon rumemmaksi, eivätkä ennenaikaset vaalitkaan ole silloin poissuljetut.

]]>
12 http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246700-kokoomuksen-panttivanki#comments Kotimaa hallitus Keskusta Kokoomus Sote Mon, 27 Nov 2017 14:03:33 +0000 Jyrki Kasvi http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246700-kokoomuksen-panttivanki
Suomen typerin hallitus http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246591-suomen-typerin-hallitus <p>Tässä nyt on vietetty parisen vuotta siitä, kun tämä meidän hyvinvoiva lintukoto murhattiin. Kevyesti sanottiin, että tarvitsemme maahanmuuttoa ja tämä on meille plussaa. Samaa mantraa hoetaan vieläkin monen liberaalin viherpunavasemmiston puolelta &quot;totuutena&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta ainoastaan miinusmerkkisiä laskelmia, tuloksia ja tilastoja tässä on ihan faktisesti joutunut katsomaan. Se puhe siitä plussasta tulee sitten KAI joskus 20v päästä kun nämä tänne saapuneet urokset siittää täällä olevia naaraita ja niiden lapset pääsevät suomalaiseen kouluun ja alkavat tekemään töitä (siis ne lapset).</p><p>&nbsp;</p><p>Kukaan ei tietty huomaa sitä miinuspuolta. Nämä siittäjät ei kovin helposti työllisty joten niiden lapsien täytyy tehdä todellakin niskalimassa töitä että on isänsä velat saanu maksettua tälle yhteiskunnalle. Loppuvelka jääkin sinne lapsenlapsien hartioille.<br /><br />Onko tosiaan niin että meillä on historiassa toinen toistaan huonompia hallituksia ja typerämpiä päättäjiä? Pisa tulokset laskee koska leikataan ja maahanmuuttajat vaikuttaa vai onko muut vaan niin paljon parempia. Ei Ruotsilla kyllä kovin hyvin mene ja maahanmuuttajat ei pisatuloksia kyllä kasvata.<br /><br />Onko tosiaan niin että tässä (ennen) lähes täydellisen koulutuksen massa ihmiset ovat niin totaalisen typeriä etteivät näe mitä täällä tapahtuu. Aina samat valehtelevat opportunistit äänestetään samoihin asemiin jatkamaan tekosiaan. Uutuutena Sipilä, joka oli kyllä aluksi kiva juttu johon jopa minä uskoin, että tuosta miehestä voisi olla johonkin, mutta alkaa vaikuttamaan pahemman luokan mahalaskulta.<br /><br />Ainahan sitä toitotetaan että demokratialla valittu. No mitäs sanotte siihen että demokratisessa massa mummoja ja pappoja kuskataan äänestyspaikoille ja &rdquo;ei yhtään kerrota&rdquo; ketä pitäis äänestää. Tai että maahanmuuttajia patistetaan äänestämään eikä siellä ole vihreät tai vasemmistoliitto yhtään ihmisiä avittamassa. Jos tänne saatais miljoona turvapaikkaturistia niin veikkasin että vihreät ja vasemmistoliitto olisivat yht&#39;äkkiä kovasti kilvassa mukana.</p><p>No onneksi Touko vetää vihreät viemäristä alas huonolla ulosannillaan, typerällä ajatusmailmallaan ja kivoilla naisseikkailuillaan. Li:stä ei voi muuta pahaa sanoa kun että voi tyttö kun heität tuon kapasiteetin niin väärin hukkaan. Ihan harmittaa sun puolesta.</p><p><br />Asiahan siis oli, että Suomella ei mene kovinkaan hyvin. Ruusuisia kuvia kyllä annetaan, mutta totuus on hyvin monesti toinen mitä politikot puhuu. Tehdään järkyttävän typeriä päätöksiä ja väitetään sitä demokratiaksi ja kukaan ei ole vastuussa.<br /><br />Vaikka en ole uskovainen niin voisin pistää tässä pienen rukouksen lopuksi:<br /><br />&rdquo;Voi luoja anna järkeä ja älykkyyttä meidän äänestäjille ja päättäjille koska siitä älykkyydestä on ollut pitkää melkoinen uupelo. Herra siunaa vähäjärkiset ja järkevämmätkin, mutta ohjaa niitä vähäjärkisiä sinne järkevämmälle tielle ja jos jostain voisi ostaa vähäjärkisille kapasiteettia niin osoitathan sen meille, pannaan raharikkaiden veroparatiisirahat tuottamaan ostamalla sitä älykkyyttä heille! Aamen!&rdquo;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tässä nyt on vietetty parisen vuotta siitä, kun tämä meidän hyvinvoiva lintukoto murhattiin. Kevyesti sanottiin, että tarvitsemme maahanmuuttoa ja tämä on meille plussaa. Samaa mantraa hoetaan vieläkin monen liberaalin viherpunavasemmiston puolelta "totuutena".

 

Mutta ainoastaan miinusmerkkisiä laskelmia, tuloksia ja tilastoja tässä on ihan faktisesti joutunut katsomaan. Se puhe siitä plussasta tulee sitten KAI joskus 20v päästä kun nämä tänne saapuneet urokset siittää täällä olevia naaraita ja niiden lapset pääsevät suomalaiseen kouluun ja alkavat tekemään töitä (siis ne lapset).

 

Kukaan ei tietty huomaa sitä miinuspuolta. Nämä siittäjät ei kovin helposti työllisty joten niiden lapsien täytyy tehdä todellakin niskalimassa töitä että on isänsä velat saanu maksettua tälle yhteiskunnalle. Loppuvelka jääkin sinne lapsenlapsien hartioille.

Onko tosiaan niin että meillä on historiassa toinen toistaan huonompia hallituksia ja typerämpiä päättäjiä? Pisa tulokset laskee koska leikataan ja maahanmuuttajat vaikuttaa vai onko muut vaan niin paljon parempia. Ei Ruotsilla kyllä kovin hyvin mene ja maahanmuuttajat ei pisatuloksia kyllä kasvata.

Onko tosiaan niin että tässä (ennen) lähes täydellisen koulutuksen massa ihmiset ovat niin totaalisen typeriä etteivät näe mitä täällä tapahtuu. Aina samat valehtelevat opportunistit äänestetään samoihin asemiin jatkamaan tekosiaan. Uutuutena Sipilä, joka oli kyllä aluksi kiva juttu johon jopa minä uskoin, että tuosta miehestä voisi olla johonkin, mutta alkaa vaikuttamaan pahemman luokan mahalaskulta.

Ainahan sitä toitotetaan että demokratialla valittu. No mitäs sanotte siihen että demokratisessa massa mummoja ja pappoja kuskataan äänestyspaikoille ja ”ei yhtään kerrota” ketä pitäis äänestää. Tai että maahanmuuttajia patistetaan äänestämään eikä siellä ole vihreät tai vasemmistoliitto yhtään ihmisiä avittamassa. Jos tänne saatais miljoona turvapaikkaturistia niin veikkasin että vihreät ja vasemmistoliitto olisivat yht'äkkiä kovasti kilvassa mukana.

No onneksi Touko vetää vihreät viemäristä alas huonolla ulosannillaan, typerällä ajatusmailmallaan ja kivoilla naisseikkailuillaan. Li:stä ei voi muuta pahaa sanoa kun että voi tyttö kun heität tuon kapasiteetin niin väärin hukkaan. Ihan harmittaa sun puolesta.


Asiahan siis oli, että Suomella ei mene kovinkaan hyvin. Ruusuisia kuvia kyllä annetaan, mutta totuus on hyvin monesti toinen mitä politikot puhuu. Tehdään järkyttävän typeriä päätöksiä ja väitetään sitä demokratiaksi ja kukaan ei ole vastuussa.

Vaikka en ole uskovainen niin voisin pistää tässä pienen rukouksen lopuksi:

”Voi luoja anna järkeä ja älykkyyttä meidän äänestäjille ja päättäjille koska siitä älykkyydestä on ollut pitkää melkoinen uupelo. Herra siunaa vähäjärkiset ja järkevämmätkin, mutta ohjaa niitä vähäjärkisiä sinne järkevämmälle tielle ja jos jostain voisi ostaa vähäjärkisille kapasiteettia niin osoitathan sen meille, pannaan raharikkaiden veroparatiisirahat tuottamaan ostamalla sitä älykkyyttä heille! Aamen!”

]]>
16 http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246591-suomen-typerin-hallitus#comments Keskusta Kokoomus Maahanmuutto Siniset Fri, 24 Nov 2017 23:52:12 +0000 Juhani Piri http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246591-suomen-typerin-hallitus
Meri-Lapista tulossa veroparatiisiyhtiön setelipaino http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246437-meri-lapista-tulossa-veroparatiisiyhtion-setelipaino <p>Jos minulla olisi vielä tukkaa päässä, niin se seisoisi pystyssä luettuani luonnoksen Meri-Lapin ja Mehiläinen Oy:n ulkoistamissopimuksesta. Se on karsea. Arvioni perustuu useiden Suomen parhaimpien ulkoistuslakimiesten kanssa sopimuksesta käymiini keskusteluihin, sekä omaan kokemukseeni ja osaamiseni entisenä kunnanjohtajana.&nbsp;</p><p>Kävihän niitä nimittäin meilläkin Enontekiöllä. Kaupparatsuja. Kertoivat milloin mikäkin palvelu kuntalaisille olisi voitu tuottaa paremmin ja kustannustehokkaammin kuin nykyään. Kun pintaa lopulta alettiin raaputtaa, voitiin kaupparatsu yleensä heittää vallan hyvällä omallatunnolla ulos kunnantalolta. Meri-Lapissa kaupparatsu pääsi nyt kuitenkin sisälle saakka ja sai vieläpä kuninkaan kohtelun. Mehiläiselle ja Lasse Männistölle järjestettiin konjakkitarjoilu ja jalkahieronta siitä, että alueen palvelutaso heikkenee ja kustannukset nousevat.</p><p>Mehiläisen ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kaavailema &quot;palvelusopimus&quot; ei vastaa hyvän markkinakäytännön mukaista ulkoistamissopimista. Itse asiassa se on ainoa laatuaan, koska sopimus olettaa hintojen ja kustannusten ainostaan nousevan. Yleensä kun ulkoistamissopimuksissa pyritään siihen, että kustannukset laskevat. Toisin on tässä tapauksessa.</p><p>Perussopimuksessa ei ole millään tasolla otettu huomioon, että terveydenhuollon tuottavuutta tulisi kasvattaa Mehiläinen Oy:n toimesta. Päinvastoin, yhtiölle jätetään valta heikentää tuottavuutta taloudellisten voittojen maksimoimiseksi. Sopimuksen palvelutasoja koskevat sanktiot ovat nimittäin olemattomat. Niiden avulla Mehiläinen Oy voi koko ajan säästää laadussa ja tarjota ainoastaan heikkeneviä palveluita Meri-Lapin väestölle. Tämän se tulee myös ylikansallisena veroparatiisiyhtiönä tekemään. Sopimuksen palvelutasomittarit ovat täysin tulkinnanvaraiset ja kuten todettua, sanktiot puuttuvat.</p><p>Sopimukseen on rakennettu ainakin kolme erilaista automaattia, jotka tulevat lisäämään veronmaksajien kustannuksia vuodesta 2020 eteenpäin. Toiseksi härskein mekanismi on palvelualueen yli 75-vuotiaiden määrä, jonka mukaisesti laskutus tapahtuu riippumatta tämän väestön palvelutarpeesta. Kuntien ei siis kannata panostaa vanhusväestön hyvinvointiiin, koska kustannukset ovat samat vanhusväestön palveluntarpeesta ja hyvinvoinnista riippumatta.&nbsp;</p><p>Härskein viritys on kuitenkin hintojen korottaminen &quot;lainsäädännön muuttamisen&quot; kautta. Mehiläisen ulkoistuksista vastaava johtaja Lasse Männistö (kok.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) entinen erityisavustaja, nykyinen Mehiläisen liiketoiminnan kehittämispäällikkö Joonas Turunen (kok.), osaisivat varmasti kaikki kertoa enemmän tästä. Alkaa nimittäin näyttää siltä, että kokoomuksen puolueorganisaatio on viritetty puolueen ajaman &quot;valinnanvapauden&quot; kautta maksimoimaan hyvien sisarten ja veljien voitot sote-markkinoilla. Kaikki lainsäädäntö pyritään tekemään yritysten, eikä kansalaisten ja veronmaksajien, etu edellä.</p><p>Mitä taas tulee Meri-Lapin ja Mehiläinen Oy:n kaavailemaan ulkoistamissopimukseen, on se kokonaisuutena arvioiden vastuuton. Asian oikeudellisissa arvioinnissa on välttämätöntä tarkastella, tekivätkö kuntapäättäjät päätöksensä sellaisten tietojen nojalla, jotka olivat oikeita. Mikäli todetaan että kuntapäättäjiä on harhautettu, jonkun on kannettava siitä vastuu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos minulla olisi vielä tukkaa päässä, niin se seisoisi pystyssä luettuani luonnoksen Meri-Lapin ja Mehiläinen Oy:n ulkoistamissopimuksesta. Se on karsea. Arvioni perustuu useiden Suomen parhaimpien ulkoistuslakimiesten kanssa sopimuksesta käymiini keskusteluihin, sekä omaan kokemukseeni ja osaamiseni entisenä kunnanjohtajana. 

Kävihän niitä nimittäin meilläkin Enontekiöllä. Kaupparatsuja. Kertoivat milloin mikäkin palvelu kuntalaisille olisi voitu tuottaa paremmin ja kustannustehokkaammin kuin nykyään. Kun pintaa lopulta alettiin raaputtaa, voitiin kaupparatsu yleensä heittää vallan hyvällä omallatunnolla ulos kunnantalolta. Meri-Lapissa kaupparatsu pääsi nyt kuitenkin sisälle saakka ja sai vieläpä kuninkaan kohtelun. Mehiläiselle ja Lasse Männistölle järjestettiin konjakkitarjoilu ja jalkahieronta siitä, että alueen palvelutaso heikkenee ja kustannukset nousevat.

Mehiläisen ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kaavailema "palvelusopimus" ei vastaa hyvän markkinakäytännön mukaista ulkoistamissopimista. Itse asiassa se on ainoa laatuaan, koska sopimus olettaa hintojen ja kustannusten ainostaan nousevan. Yleensä kun ulkoistamissopimuksissa pyritään siihen, että kustannukset laskevat. Toisin on tässä tapauksessa.

Perussopimuksessa ei ole millään tasolla otettu huomioon, että terveydenhuollon tuottavuutta tulisi kasvattaa Mehiläinen Oy:n toimesta. Päinvastoin, yhtiölle jätetään valta heikentää tuottavuutta taloudellisten voittojen maksimoimiseksi. Sopimuksen palvelutasoja koskevat sanktiot ovat nimittäin olemattomat. Niiden avulla Mehiläinen Oy voi koko ajan säästää laadussa ja tarjota ainoastaan heikkeneviä palveluita Meri-Lapin väestölle. Tämän se tulee myös ylikansallisena veroparatiisiyhtiönä tekemään. Sopimuksen palvelutasomittarit ovat täysin tulkinnanvaraiset ja kuten todettua, sanktiot puuttuvat.

Sopimukseen on rakennettu ainakin kolme erilaista automaattia, jotka tulevat lisäämään veronmaksajien kustannuksia vuodesta 2020 eteenpäin. Toiseksi härskein mekanismi on palvelualueen yli 75-vuotiaiden määrä, jonka mukaisesti laskutus tapahtuu riippumatta tämän väestön palvelutarpeesta. Kuntien ei siis kannata panostaa vanhusväestön hyvinvointiiin, koska kustannukset ovat samat vanhusväestön palveluntarpeesta ja hyvinvoinnista riippumatta. 

Härskein viritys on kuitenkin hintojen korottaminen "lainsäädännön muuttamisen" kautta. Mehiläisen ulkoistuksista vastaava johtaja Lasse Männistö (kok.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) entinen erityisavustaja, nykyinen Mehiläisen liiketoiminnan kehittämispäällikkö Joonas Turunen (kok.), osaisivat varmasti kaikki kertoa enemmän tästä. Alkaa nimittäin näyttää siltä, että kokoomuksen puolueorganisaatio on viritetty puolueen ajaman "valinnanvapauden" kautta maksimoimaan hyvien sisarten ja veljien voitot sote-markkinoilla. Kaikki lainsäädäntö pyritään tekemään yritysten, eikä kansalaisten ja veronmaksajien, etu edellä.

Mitä taas tulee Meri-Lapin ja Mehiläinen Oy:n kaavailemaan ulkoistamissopimukseen, on se kokonaisuutena arvioiden vastuuton. Asian oikeudellisissa arvioinnissa on välttämätöntä tarkastella, tekivätkö kuntapäättäjät päätöksensä sellaisten tietojen nojalla, jotka olivat oikeita. Mikäli todetaan että kuntapäättäjiä on harhautettu, jonkun on kannettava siitä vastuu.

]]>
21 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246437-meri-lapista-tulossa-veroparatiisiyhtion-setelipaino#comments Kokoomus Maakuntauudistus Mehiläinen Meri-Lappi Sote-uudistus Wed, 22 Nov 2017 06:29:16 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246437-meri-lapista-tulossa-veroparatiisiyhtion-setelipaino
Vartiaisen teesit palvelevat kokoomuksen taustapiirien agendaa http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246347-vartiaisen-teesit-palvelevat-kokoomuksen-taustapiirien-agendaa <p>Kokoomuksen kansanedustaja <strong>Juhana Vartiainen </strong>esitti lauantaina 18.11. Helsingin Sanomissa näkemyksen, jonka mukaan suomalaisista työttömistä vain noin 40 000 voisi työllistyä. Samassa haastattelussa Vartiainen totesi Suomen kärsivän työvoimapulasta.<br /><br /><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005454334.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005454334.html</a><br /><br />Vaikka työllisyys on lähtenyt laskuun vasta äskettäin, jo useat kymmenet tuhannet työttömät ovat työllistyneet lyhyen ajan sisällä. Vartiaisen hihastaan ravistama luku ja hänen harjoittamansa työttömien syyllistäminen eivät perustu tilastoihin, vaan ainoastaan palvelevat kokoomuksen taustapiirien poliittista agendaa.<br /><br />Vartiaisen mukaan työllistymisvaikeuksien syitä ovat muun muassa työttömien osaamisen puute ja kannustinongelmat. Mahdollisena ratkaisuna esittämäänsä ongelmaan Vartiainen tarjoaa työvoiman saatavuusharkinnan poistamista EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta henkilöiltä.<br /><br />Tohtori Vartiaisen tarjoama lääke on täysin väärä. Jo nyt muun muassa johtotehtävissä työskentelevät, tutkijat ja erityisasiantuntijat on vapautettu saatavuusharkinnan piiristä. Jos suomalaisten työttömien osaamistaso on puutteellinen, on heille tarjottava lisäkoulutusta aloille, joille työpaikkoja syntyy.<br /><br />Vartiainen myös katsoo, että työvoiman tarjonnan lisääminen kasvattaisi työpaikkojen määrää. Vartiaisen analyysi voisi sinänsä olla perusteltavissa, jos uusien työntekijöiden osaamistaso olisi erityisen korkea tai jos he suostuisivat työskentelemään työehtosopimusta alemmalla palkalla. Päinvastoin kuin kokoomus, perussuomalaiset eivät kuitenkaan halua Suomeen halpatyömarkkinoita.<br /><br />Lisäksi suomalaisten koulutustaso on maailman mittakaavassa varsin korkea, eivätkä läheskään kaikki kansalaisemme työllisty tästä huolimatta. Ongelma vain pahenee, jos työmarkkinoillemme tulee suuri määrä heikosti koulutettuja, jopa luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Suomalaiset veronmaksajat joutuisivat jälleen kerran maksamaan lyhytnäköisen kokoomuspolitiikan loppulaskun.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen esitti lauantaina 18.11. Helsingin Sanomissa näkemyksen, jonka mukaan suomalaisista työttömistä vain noin 40 000 voisi työllistyä. Samassa haastattelussa Vartiainen totesi Suomen kärsivän työvoimapulasta.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005454334.html

Vaikka työllisyys on lähtenyt laskuun vasta äskettäin, jo useat kymmenet tuhannet työttömät ovat työllistyneet lyhyen ajan sisällä. Vartiaisen hihastaan ravistama luku ja hänen harjoittamansa työttömien syyllistäminen eivät perustu tilastoihin, vaan ainoastaan palvelevat kokoomuksen taustapiirien poliittista agendaa.

Vartiaisen mukaan työllistymisvaikeuksien syitä ovat muun muassa työttömien osaamisen puute ja kannustinongelmat. Mahdollisena ratkaisuna esittämäänsä ongelmaan Vartiainen tarjoaa työvoiman saatavuusharkinnan poistamista EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta henkilöiltä.

Tohtori Vartiaisen tarjoama lääke on täysin väärä. Jo nyt muun muassa johtotehtävissä työskentelevät, tutkijat ja erityisasiantuntijat on vapautettu saatavuusharkinnan piiristä. Jos suomalaisten työttömien osaamistaso on puutteellinen, on heille tarjottava lisäkoulutusta aloille, joille työpaikkoja syntyy.

Vartiainen myös katsoo, että työvoiman tarjonnan lisääminen kasvattaisi työpaikkojen määrää. Vartiaisen analyysi voisi sinänsä olla perusteltavissa, jos uusien työntekijöiden osaamistaso olisi erityisen korkea tai jos he suostuisivat työskentelemään työehtosopimusta alemmalla palkalla. Päinvastoin kuin kokoomus, perussuomalaiset eivät kuitenkaan halua Suomeen halpatyömarkkinoita.

Lisäksi suomalaisten koulutustaso on maailman mittakaavassa varsin korkea, eivätkä läheskään kaikki kansalaisemme työllisty tästä huolimatta. Ongelma vain pahenee, jos työmarkkinoillemme tulee suuri määrä heikosti koulutettuja, jopa luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Suomalaiset veronmaksajat joutuisivat jälleen kerran maksamaan lyhytnäköisen kokoomuspolitiikan loppulaskun.

 

]]>
7 http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246347-vartiaisen-teesit-palvelevat-kokoomuksen-taustapiirien-agendaa#comments Kokoomus Perussuomalaiset Saatavuusharkinta Talous Työttömyys Mon, 20 Nov 2017 13:22:40 +0000 Sami Savio http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246347-vartiaisen-teesit-palvelevat-kokoomuksen-taustapiirien-agendaa
Kokoomuksen nerokas taktiikka - Keskustaa viedään kuin pässiä narussa http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246310-kokoomuksen-nerokas-taktiikka-keskustaa-viedaan-kuin-passia-narussa <p>Vaikken Kokoomuksen linjauksia suurelta osin kannata, niin on pakko ihailla heidän taktiikkaansa, jolla kannatus säilyy Keskustan hiljalleen upotessa. Sipilän kokemattomuus politiikassa on tarjonnut tilaisuuden ajaa kovaa oikeistolaista politiikkaa vierittäen merkittävän osan vastuusta Keskustalle - sitä viedään kuin pässiä narussa. Erikoista että ainoa voimakkaasti maaseudun etua ajava puolue ei taistele tätä liekaa vastaan tosissaan.</p><p><strong>Kokoomuksen vaatimukset aiheuttavat soteuudistuksen merkittävimmät ongelmat</strong></p><p>Tämä on mielestäni kiistatta selvää, mutta Sipilän otettua varmistelusta vastaavan ministerinsalkun Keskustalle on Saarikko paikassa, jossa häntä käy jopa sääliksi. Hänhän joutuu ajamaan Kokoomuksen vaatimuksia läpi vaikkei välttämättä niitä edes kannata.</p><p>Täälläkin Kokoomuksen Sari Sarkomaa on toistuvasti vierittänyt heikon valmistelun ja sopimisen ongelmia Saarikon vastuulle kuten <a href="http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245294-asiaskastelipykala-selkeytettava-ennen-lausuntokierrosta">blogissaan</a> aloittamalla:</p><p>&quot;<em>Sote-vastuuministeri Saarikon johdolla on syytä selkeyttää asiakassetelipykälä perusteluineen ennen valinnanvapauslain lausuntokierrosta. Hallituksella näyttää olevan yksimielisyys tavoitteesta, mutta pykälän muotoilu on herättänyt runsaasti väärinymmärryksiä ja huolta</em>.&quot;</p><p>Samaten Uuden Suomen toimituksen Teppo Ovaskainen vierittää kysymyksiä Saarikon suuntaan unohtaen täysin Kokoomuksen roolin<a href="http://teppoovaskainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246129-ministerin-outo-kysymys-mehilaisesta"> blogissaan Ministerin outo kysymys Mehiläisestä</a>. Jostain kumman syystä luennoidessaan markkinoiden toiminnasta unohtuu se, että Kokoomuksen vaatimuksesta tämä mahdollistuu ja kermankuorintaa karsivat osuudet ovat jäämässä vajaiksi - ei niitä edes oikeasti haluta karsia.</p><p>Keskusta jollain tasolla vaisusti vastustaa tätä toivomalla lausuntokierroksen tuovan heidän toivomiaan muutoksia - tämä on aika laimea ja selkärangaton tapa toimia.</p><p><strong>Kokoomus kaksilla rattailla maakuntauudistuksen kimpussa</strong></p><p>Verrattuna Keskustan pieneen pyristelyyn Kokoomuksen ajaminen kaksilla rattailla Vapaavuoren avulla C21-ryhmineen maakuntauudistusta vastaan on nerokasta taktiikkaa. Siihen verrattuna Keskustan valitsema taktiikka on amatöörien puuhastelua. Nerokkuus ei siitä yhtään eettisempää tai suoraselkäisempää tee, mutta hyvin tuo näkyy toimivan. Vapaavuoren näennäinen itsenäisyys asiassa takaa sen, että Kokoomuksella ei ikäänkuin ole keinoja laittaa häntä kuriin - luulen ettei myöskään ole tahtoa. Kaikki sataa mukavasti Kokoomuksen laariin.</p><p><strong>Kokoomus onnistunut välttämään pari karikkoa taidolla ja tuurilla</strong></p><p>Koulutusleikkaukset oli ensimmäinen vaaran paikka, mutta siitä selvisivät aika vähäisin vaurioin. Tässä käytettiin ikivanhaa älytöntä perustelua, jonka ei pitäisi toimia vaan toimiipa silti. Eli koska edellinen hallitus leikkasi koulutuksesta eivät he saisi kritisoida uuden tekemiä leikkauksia samaan kohteeseen. Miettikääpä samaa yrityselämässä, jos joka kerta leikataan samasta funktiosta kuten tuotekehityksestä, niin homma menee reisille.</p><p>Kenties opiskelijoiden aseman taloudellinen huonontaminenkaan ei ole niin paha asia suurelle osalle Kokoomuksen kannattajista. Onhan moni akateemisesti koulutettu ja kohtuullisen hyvin toimeentuleva, joten jälkikasvun rahallinen tukeminen opiskeluaikana ei ole mikään suuri ongelma. Toisin on niillä, joiden taustat ovat vaatimattomista oloista ja rahasta on tiukkaa.</p><p>Hallintarekisterilaki oli toinen karikkopaikka, jossa Kokoomus näytti todellisia karvojaan. Ensimmäisestä kierroksesta selvittiin Stubbin vaihdolla - sori siitä. Toisella kierroksella Perussuomalaiset Kankaanniemen johdolla onnistuivat tekemään koko hommasta sellaisen farssin, että Kokoomus saattoi vain naureskella sivusta heidän touhujaan.</p><p><strong>Sipilän vastuullisuus ja kunnianhimo ministeripaikkojen jaossa</strong></p><p>On vaikea arvailla mitä Sipilä ajatteli ministerivalintojen ja niiden jaon suhteen. Itse uskon että hän halusi Keskustalle vastuun sotesta sekä sitten yrityksiin sekä talouteen voimakkaasti vaikuttavan pestin eli Elinkeinoministerin salkun. Osa tästä lienee kunnianahimoa ja halua vaikuttaa vahvasti näihin asioihin - osa varmaankin suoraselkäistä halua ottaa ohjaus omiin käsiin vaikeistakin alueista uskoen onnistumiseen.</p><p>Soini ryhtyessään ulkoministeriksi valtionvarainministerin sijaan teki Kokoomukselle kuvaamastani toiminnasta mahdollista ja laittoi Sipilän hankalaan paikkaan. Orpo pystyy valtionvaraiministerinä olemaan esillä vastuullisena valtion kirstunvartijana ja kritiikki monesta tehdystä leikkauksesta kohdistuu useimmiten lopulta tuon alueen ministeriin tai kollektiivisesti koko hallitukseen. Valtionvarainministerin paikaltahan on ennenkin ponnistettu Kokoomuksen suunnalta jopa presidentiksi asti.</p><p>Perinteisillä Keskustan alueilla ministerit Tiilikainen ja Leppä ovat tehneet hyvinkin perinteistä puolueensa politiikkaa onnistuen varsin vähällä huomiolla viemään läpi varsinkin maaseudun asioita. Omasta kulmastani katsottuna olen varsin surullinen siitä, että sekä eläinsuojelulakiesityksessä että uudessa ympäristölaissa on vesitetty monet tavoitteet eläinten olojen ja ympäristöasioiden parantamisen kannalta pääosin puhtaasti taloudellisin syin. Nämä asiat ovat valitettavan vähän käsiteltyjä sotesekamelskan vallatessa kaiken huomion - moni tärkeä asia etenee vähällä julkisuudella mielestäni huonoon suuntaan parrasvalojen ulkopuolella.</p><p>Tiilikainen ja Leppä ovat keränneet kehuja perinteisiltä kepulaisilta ja maaseudun väeltä. Sen sijaan tämä Sipilän bisneskaarti yhtenä kärkenään Berner ei ole tainnut paljoa suitsutusta saada. Sipilään luotto tuntuu kuitenkin kestävän - osasyynä lienee se, että varteenotettavat vaihtoehdot puolueen johtoon ovat aika vähissä.</p><p><strong>Uuden Suomen toimituksen varaukseton tuki Kokoomukselle</strong></p><p>Vuoden aikana täällä ollessa olen huomannut tämän ilmiön ja viime aikoina se on yhä voimistunut. Poiminnoista ei Kokoomuksen kritiikkiä löydy kuin korkeintaan pienenä osana kirjoitusta mikäli kyseessä on koko hallitusta koskeva kritiikki, jossa on Sipilä tai Keskusta kärkenä.</p><p>Jaana Pelkonen (kahdesti), Raimo Ilaskivi, Piia Kauma, Mikko Savelius, Ville Valkonen ja Otto Meri (kahdesti). Nämä nimet löytyvät pikavilkaisulla ensimmäiseltä poimintojen sivulta.</p><p>Merkittävä kulminaatiopiste nähtiin myös noin viikko sitten, kun Martti Asikaisen blogi Kokoomuskansanedustajan saamista matkakorvauksista lastenhakureissuiltaan poistettiin kokonaan ilman selityksiä. Kirjoitus ei ollut mitenkään asiaton ja esimerkiksi Iltasanomissa on edelleen <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005443351.html">uutinen samasta asiasta</a>. Jostain syystä tämä oli ongelma Uudelle Suomelle.</p><p>Toimitus vaikuttaa myös olevan varsin ahkera pyrkiessään kampittamaan Kokoomukselle sopivan seuraavan hallituksen muodostamiselle ongelmallisia Vihreitä - näin tekee esimerkiksi päätoimittaja Huusko kirjoituksessaan <a href="http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246024-jos-touko-aalto-ei-sotkamon-ihmetta">Jos Touko Aalto, &quot;ei Sotkamon ihmettä</a>&quot;. Ihmettä ei muuten ole vielä lähimainkaan tapahtunut, jos katsoo lukuja asian takana vähänkään kriittisesti. Silti oltiin vyöryttämässä yhden saman konsernin Koskisen kolumnin pohjalta syytä kiireen vilkkaa Aallon niskaan pienen toivonkipinän pohjalta.</p><p><strong>Kokoomus ainoana onnistunut tavoitteissaan</strong></p><p>Tällä hetkellä näyttää siltä, että taitavalla taktiikallaan Kokoomus on onnistunut toteuttamaan hallitusessa oikeistolaisinta politiikkaa, mitä ollaan todella pitkään aikaan nähty. Sipilän Keskustan oikeistosiipi on tarjonnut tälle puitteet ja Siniset komppaavat keskittyen vähäpätöisempiin asioihin toivoen pelastusta ennen ensi vaaleja.</p><p>Tässä valossa ei ole ihme, että Kokoomuksen kannatus pysyy tai jopa nousee. Samaten ei ole ihme, että Keskustalla on ongelmia. Kenties Sipilän olisi kannattanut pitää enemmän puolueensa konkareita mukana eikä sivakoida omia latujaan jääräpäisesti. Yritysmaailmassa ja politikassa peli on kuitenkin erilaista ja se vaikuttaa nyt kouluttavan kovalla kädellä kantapään kautta.</p><p>Kokoomuksen peli on kovaa ja taitavaa toimien oman kannattajakuntansa hyväksi. Samalla se mielestäni on jakanut kansaa yhä enemmän ja hyvin harvalla on enää olo, että tässä ollaan missään yhteisissä talkoissa tai samassa veneessä. Pitkällä aikavälillä tämä on tuhoisa ilmiö.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaikken Kokoomuksen linjauksia suurelta osin kannata, niin on pakko ihailla heidän taktiikkaansa, jolla kannatus säilyy Keskustan hiljalleen upotessa. Sipilän kokemattomuus politiikassa on tarjonnut tilaisuuden ajaa kovaa oikeistolaista politiikkaa vierittäen merkittävän osan vastuusta Keskustalle - sitä viedään kuin pässiä narussa. Erikoista että ainoa voimakkaasti maaseudun etua ajava puolue ei taistele tätä liekaa vastaan tosissaan.

Kokoomuksen vaatimukset aiheuttavat soteuudistuksen merkittävimmät ongelmat

Tämä on mielestäni kiistatta selvää, mutta Sipilän otettua varmistelusta vastaavan ministerinsalkun Keskustalle on Saarikko paikassa, jossa häntä käy jopa sääliksi. Hänhän joutuu ajamaan Kokoomuksen vaatimuksia läpi vaikkei välttämättä niitä edes kannata.

Täälläkin Kokoomuksen Sari Sarkomaa on toistuvasti vierittänyt heikon valmistelun ja sopimisen ongelmia Saarikon vastuulle kuten blogissaan aloittamalla:

"Sote-vastuuministeri Saarikon johdolla on syytä selkeyttää asiakassetelipykälä perusteluineen ennen valinnanvapauslain lausuntokierrosta. Hallituksella näyttää olevan yksimielisyys tavoitteesta, mutta pykälän muotoilu on herättänyt runsaasti väärinymmärryksiä ja huolta."

Samaten Uuden Suomen toimituksen Teppo Ovaskainen vierittää kysymyksiä Saarikon suuntaan unohtaen täysin Kokoomuksen roolin blogissaan Ministerin outo kysymys Mehiläisestä. Jostain kumman syystä luennoidessaan markkinoiden toiminnasta unohtuu se, että Kokoomuksen vaatimuksesta tämä mahdollistuu ja kermankuorintaa karsivat osuudet ovat jäämässä vajaiksi - ei niitä edes oikeasti haluta karsia.

Keskusta jollain tasolla vaisusti vastustaa tätä toivomalla lausuntokierroksen tuovan heidän toivomiaan muutoksia - tämä on aika laimea ja selkärangaton tapa toimia.

Kokoomus kaksilla rattailla maakuntauudistuksen kimpussa

Verrattuna Keskustan pieneen pyristelyyn Kokoomuksen ajaminen kaksilla rattailla Vapaavuoren avulla C21-ryhmineen maakuntauudistusta vastaan on nerokasta taktiikkaa. Siihen verrattuna Keskustan valitsema taktiikka on amatöörien puuhastelua. Nerokkuus ei siitä yhtään eettisempää tai suoraselkäisempää tee, mutta hyvin tuo näkyy toimivan. Vapaavuoren näennäinen itsenäisyys asiassa takaa sen, että Kokoomuksella ei ikäänkuin ole keinoja laittaa häntä kuriin - luulen ettei myöskään ole tahtoa. Kaikki sataa mukavasti Kokoomuksen laariin.

Kokoomus onnistunut välttämään pari karikkoa taidolla ja tuurilla

Koulutusleikkaukset oli ensimmäinen vaaran paikka, mutta siitä selvisivät aika vähäisin vaurioin. Tässä käytettiin ikivanhaa älytöntä perustelua, jonka ei pitäisi toimia vaan toimiipa silti. Eli koska edellinen hallitus leikkasi koulutuksesta eivät he saisi kritisoida uuden tekemiä leikkauksia samaan kohteeseen. Miettikääpä samaa yrityselämässä, jos joka kerta leikataan samasta funktiosta kuten tuotekehityksestä, niin homma menee reisille.

Kenties opiskelijoiden aseman taloudellinen huonontaminenkaan ei ole niin paha asia suurelle osalle Kokoomuksen kannattajista. Onhan moni akateemisesti koulutettu ja kohtuullisen hyvin toimeentuleva, joten jälkikasvun rahallinen tukeminen opiskeluaikana ei ole mikään suuri ongelma. Toisin on niillä, joiden taustat ovat vaatimattomista oloista ja rahasta on tiukkaa.

Hallintarekisterilaki oli toinen karikkopaikka, jossa Kokoomus näytti todellisia karvojaan. Ensimmäisestä kierroksesta selvittiin Stubbin vaihdolla - sori siitä. Toisella kierroksella Perussuomalaiset Kankaanniemen johdolla onnistuivat tekemään koko hommasta sellaisen farssin, että Kokoomus saattoi vain naureskella sivusta heidän touhujaan.

Sipilän vastuullisuus ja kunnianhimo ministeripaikkojen jaossa

On vaikea arvailla mitä Sipilä ajatteli ministerivalintojen ja niiden jaon suhteen. Itse uskon että hän halusi Keskustalle vastuun sotesta sekä sitten yrityksiin sekä talouteen voimakkaasti vaikuttavan pestin eli Elinkeinoministerin salkun. Osa tästä lienee kunnianahimoa ja halua vaikuttaa vahvasti näihin asioihin - osa varmaankin suoraselkäistä halua ottaa ohjaus omiin käsiin vaikeistakin alueista uskoen onnistumiseen.

Soini ryhtyessään ulkoministeriksi valtionvarainministerin sijaan teki Kokoomukselle kuvaamastani toiminnasta mahdollista ja laittoi Sipilän hankalaan paikkaan. Orpo pystyy valtionvaraiministerinä olemaan esillä vastuullisena valtion kirstunvartijana ja kritiikki monesta tehdystä leikkauksesta kohdistuu useimmiten lopulta tuon alueen ministeriin tai kollektiivisesti koko hallitukseen. Valtionvarainministerin paikaltahan on ennenkin ponnistettu Kokoomuksen suunnalta jopa presidentiksi asti.

Perinteisillä Keskustan alueilla ministerit Tiilikainen ja Leppä ovat tehneet hyvinkin perinteistä puolueensa politiikkaa onnistuen varsin vähällä huomiolla viemään läpi varsinkin maaseudun asioita. Omasta kulmastani katsottuna olen varsin surullinen siitä, että sekä eläinsuojelulakiesityksessä että uudessa ympäristölaissa on vesitetty monet tavoitteet eläinten olojen ja ympäristöasioiden parantamisen kannalta pääosin puhtaasti taloudellisin syin. Nämä asiat ovat valitettavan vähän käsiteltyjä sotesekamelskan vallatessa kaiken huomion - moni tärkeä asia etenee vähällä julkisuudella mielestäni huonoon suuntaan parrasvalojen ulkopuolella.

Tiilikainen ja Leppä ovat keränneet kehuja perinteisiltä kepulaisilta ja maaseudun väeltä. Sen sijaan tämä Sipilän bisneskaarti yhtenä kärkenään Berner ei ole tainnut paljoa suitsutusta saada. Sipilään luotto tuntuu kuitenkin kestävän - osasyynä lienee se, että varteenotettavat vaihtoehdot puolueen johtoon ovat aika vähissä.

Uuden Suomen toimituksen varaukseton tuki Kokoomukselle

Vuoden aikana täällä ollessa olen huomannut tämän ilmiön ja viime aikoina se on yhä voimistunut. Poiminnoista ei Kokoomuksen kritiikkiä löydy kuin korkeintaan pienenä osana kirjoitusta mikäli kyseessä on koko hallitusta koskeva kritiikki, jossa on Sipilä tai Keskusta kärkenä.

Jaana Pelkonen (kahdesti), Raimo Ilaskivi, Piia Kauma, Mikko Savelius, Ville Valkonen ja Otto Meri (kahdesti). Nämä nimet löytyvät pikavilkaisulla ensimmäiseltä poimintojen sivulta.

Merkittävä kulminaatiopiste nähtiin myös noin viikko sitten, kun Martti Asikaisen blogi Kokoomuskansanedustajan saamista matkakorvauksista lastenhakureissuiltaan poistettiin kokonaan ilman selityksiä. Kirjoitus ei ollut mitenkään asiaton ja esimerkiksi Iltasanomissa on edelleen uutinen samasta asiasta. Jostain syystä tämä oli ongelma Uudelle Suomelle.

Toimitus vaikuttaa myös olevan varsin ahkera pyrkiessään kampittamaan Kokoomukselle sopivan seuraavan hallituksen muodostamiselle ongelmallisia Vihreitä - näin tekee esimerkiksi päätoimittaja Huusko kirjoituksessaan Jos Touko Aalto, "ei Sotkamon ihmettä". Ihmettä ei muuten ole vielä lähimainkaan tapahtunut, jos katsoo lukuja asian takana vähänkään kriittisesti. Silti oltiin vyöryttämässä yhden saman konsernin Koskisen kolumnin pohjalta syytä kiireen vilkkaa Aallon niskaan pienen toivonkipinän pohjalta.

Kokoomus ainoana onnistunut tavoitteissaan

Tällä hetkellä näyttää siltä, että taitavalla taktiikallaan Kokoomus on onnistunut toteuttamaan hallitusessa oikeistolaisinta politiikkaa, mitä ollaan todella pitkään aikaan nähty. Sipilän Keskustan oikeistosiipi on tarjonnut tälle puitteet ja Siniset komppaavat keskittyen vähäpätöisempiin asioihin toivoen pelastusta ennen ensi vaaleja.

Tässä valossa ei ole ihme, että Kokoomuksen kannatus pysyy tai jopa nousee. Samaten ei ole ihme, että Keskustalla on ongelmia. Kenties Sipilän olisi kannattanut pitää enemmän puolueensa konkareita mukana eikä sivakoida omia latujaan jääräpäisesti. Yritysmaailmassa ja politikassa peli on kuitenkin erilaista ja se vaikuttaa nyt kouluttavan kovalla kädellä kantapään kautta.

Kokoomuksen peli on kovaa ja taitavaa toimien oman kannattajakuntansa hyväksi. Samalla se mielestäni on jakanut kansaa yhä enemmän ja hyvin harvalla on enää olo, että tässä ollaan missään yhteisissä talkoissa tai samassa veneessä. Pitkällä aikavälillä tämä on tuhoisa ilmiö.

]]>
28 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246310-kokoomuksen-nerokas-taktiikka-keskustaa-viedaan-kuin-passia-narussa#comments Eduskuntavaalit Juha Sipilän hallitus Kokoomus Kunta- ja soteuudistus Petteri Orpo Sun, 19 Nov 2017 17:53:27 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246310-kokoomuksen-nerokas-taktiikka-keskustaa-viedaan-kuin-passia-narussa
Yksityistäisikö kokoomus seuraavana myös koulut? http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246139-yksityistaisiko-kokoomus-seuraavana-myos-koulut <p>Kokoomus on kovassa vedossa. Gallupien kärjessä keikkuva puolue saa haluamansa lävitse hallituksen päätöksenteossa oikeistolaisen kepupääministerin myötävaikutuksella. Sote-uudistuksen ytimessä oleva orwellilainen &rdquo;valinnanvapaus&rdquo; on tunnetulla tavalla kokoomuksen märkä päiväuni, josta se pitää kynsin hampain kiinni kaikkien asiantuntijoiden näkemyksistä huolimatta. Mutta mitä sitten sen jälkeen?</p><p>Kokoomus on ottanut pitkään mallia Ruotsista. Moderaatit alkoivat esimerkiksi kutsumaan itseään &rdquo;uudeksi työväenpuolueeksi&rdquo; jo ennen Sauli Niinistön ensimmäistä presidentinvaalikampanjaa. Tätä strategiaa hyväksikäyttämällä myös kokoomus kampanjoi pitkään, mutta se on ottanut mallia myös länsinaapurin kollegojensa möhläyksistä.</p><p>Ruotsin kokoomuksen entinen puheenjohtaja Anne Kinberg Batra esitti nimittäin noin vuosi sitten oppositiosta linjauksen, jonka mukaan he voisivat tehdä jatkossa yhteistyötä Ruotsidemokraattien kanssa. Tämä osoittautui suureksi virheeksi kannatuksen vajotessa maltillisempien porvareiden siirtyessä keskustaan. Lopulta myös Kinberg Batra joutui eroamaan. Kokoomus seurasi tapahtumia tarkkaan ja tämä kaikki vaikutti varmasti erittäin tarkasti laskelmointiin siitä, että puolue ja Petteri Orpo irtisanoutuivat yhteistyöstä Jussi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. Vaikka tämä kuinka naamioitiin arvopuheeksi, taustalla olivat aivan varmasti pitkälti valtapoliittiset johtopäätökset. Tietyt äänestäjät kavahtavat yhteistyötä avoimen rasististen möykkääjien kanssa.</p><p>Seuraavissa eduskuntavaaleissa kokoomus voi hyvinkin nousta maan ykköspuolueeksi. Keskustan nykyjohdolla tuskin on mitään ongelmia jatkaa yhteistyötä sen kanssa, Juha Sipilä voisi ottaa aivan hyvin myös valtionvarainministerin salkun leikkausjatkoja ajatellen. Ja jos hallitukseen saadaan huijattua kaikkeen muuhun kuin ydinvoiman lisärakentamiseen lopulta suostuvat Vihreät ja liuta porvarillisia pikkupuolueita, hallituspohja voisi olla hyvinkin siinä. Tässä porukassa kokoomus voisi jatkaa mielenmäärin julkisten palveluiden yksityistämislinjaansa.</p><p>Ruotsissa koulutuksella voi ainakin toistaiseksi tehdä puhdasta bisnestä, vaikka maan demarihallitus on kaavailemassa rajoituksia alaan. Ns. vapaakoulujen taustalla voivat olla yksityiset yritykset, jotka tekevät voittonsa veronmaksajien kruunuilla. Tästä kaikesta on tullut myös suuria ongelmia. Koulujen taso vaihtelee huomattavasti. Ruotsissa osalla lukiosta valmistuvista ei ole kunnollisia edellytyksiä työelämään. Ruotsin koulujen PISA-tulokset ovat ollut pitkään todella kehnot, vaikka viimeisimmät tulokset olivat hieman parantuneet. Ruotsissa koulupaikka saattaa mennä alta myös vaikkapa koulukonsernin konkurssin takia. Näin kävi vuonna 2014, kun 36 lukion John Bauer Gymnasiet karautti taloudellisesti karille ja 11000 opiskelijaa menetti koulupaikkansa. Expressen kertoi kuitenkin omistajista tulleen kaikesta huolimatta miljonäärejä.</p><p>Kannatan itse aitoa valinnanvapautta opetukseen pedagogisten linjausten muodossa. Oma lapseni on jatkossa menossa mitä todennäköisemmin Steiner-kouluun, jossa puolisoni työskentelee myös opettajana. Sivusta seuranneena olen kyllä huomannut, että sitä Oulussa pyörittävä aatteellinen yhdistys ei tee bisnestä, vaan ajaa lapsien parasta kaikella tapaa. Pahoin pelkään, että näin ei käy, jos koulutuksenjärjestäjän motivaation lähde olisi voiton tavoittelu. Mutta mikä näyttää olevan esimerkiksi kokoomuksen innoituksen lähde julkista palvelukenttää uudistaessa?&nbsp; Vastaus on helppo: yksityistäminen. Jos sote saadaan maaliin, koulut voivat aivan hyvin olla seuraavana listassa myös Suomessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomus on kovassa vedossa. Gallupien kärjessä keikkuva puolue saa haluamansa lävitse hallituksen päätöksenteossa oikeistolaisen kepupääministerin myötävaikutuksella. Sote-uudistuksen ytimessä oleva orwellilainen ”valinnanvapaus” on tunnetulla tavalla kokoomuksen märkä päiväuni, josta se pitää kynsin hampain kiinni kaikkien asiantuntijoiden näkemyksistä huolimatta. Mutta mitä sitten sen jälkeen?

Kokoomus on ottanut pitkään mallia Ruotsista. Moderaatit alkoivat esimerkiksi kutsumaan itseään ”uudeksi työväenpuolueeksi” jo ennen Sauli Niinistön ensimmäistä presidentinvaalikampanjaa. Tätä strategiaa hyväksikäyttämällä myös kokoomus kampanjoi pitkään, mutta se on ottanut mallia myös länsinaapurin kollegojensa möhläyksistä.

Ruotsin kokoomuksen entinen puheenjohtaja Anne Kinberg Batra esitti nimittäin noin vuosi sitten oppositiosta linjauksen, jonka mukaan he voisivat tehdä jatkossa yhteistyötä Ruotsidemokraattien kanssa. Tämä osoittautui suureksi virheeksi kannatuksen vajotessa maltillisempien porvareiden siirtyessä keskustaan. Lopulta myös Kinberg Batra joutui eroamaan. Kokoomus seurasi tapahtumia tarkkaan ja tämä kaikki vaikutti varmasti erittäin tarkasti laskelmointiin siitä, että puolue ja Petteri Orpo irtisanoutuivat yhteistyöstä Jussi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. Vaikka tämä kuinka naamioitiin arvopuheeksi, taustalla olivat aivan varmasti pitkälti valtapoliittiset johtopäätökset. Tietyt äänestäjät kavahtavat yhteistyötä avoimen rasististen möykkääjien kanssa.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa kokoomus voi hyvinkin nousta maan ykköspuolueeksi. Keskustan nykyjohdolla tuskin on mitään ongelmia jatkaa yhteistyötä sen kanssa, Juha Sipilä voisi ottaa aivan hyvin myös valtionvarainministerin salkun leikkausjatkoja ajatellen. Ja jos hallitukseen saadaan huijattua kaikkeen muuhun kuin ydinvoiman lisärakentamiseen lopulta suostuvat Vihreät ja liuta porvarillisia pikkupuolueita, hallituspohja voisi olla hyvinkin siinä. Tässä porukassa kokoomus voisi jatkaa mielenmäärin julkisten palveluiden yksityistämislinjaansa.

Ruotsissa koulutuksella voi ainakin toistaiseksi tehdä puhdasta bisnestä, vaikka maan demarihallitus on kaavailemassa rajoituksia alaan. Ns. vapaakoulujen taustalla voivat olla yksityiset yritykset, jotka tekevät voittonsa veronmaksajien kruunuilla. Tästä kaikesta on tullut myös suuria ongelmia. Koulujen taso vaihtelee huomattavasti. Ruotsissa osalla lukiosta valmistuvista ei ole kunnollisia edellytyksiä työelämään. Ruotsin koulujen PISA-tulokset ovat ollut pitkään todella kehnot, vaikka viimeisimmät tulokset olivat hieman parantuneet. Ruotsissa koulupaikka saattaa mennä alta myös vaikkapa koulukonsernin konkurssin takia. Näin kävi vuonna 2014, kun 36 lukion John Bauer Gymnasiet karautti taloudellisesti karille ja 11000 opiskelijaa menetti koulupaikkansa. Expressen kertoi kuitenkin omistajista tulleen kaikesta huolimatta miljonäärejä.

Kannatan itse aitoa valinnanvapautta opetukseen pedagogisten linjausten muodossa. Oma lapseni on jatkossa menossa mitä todennäköisemmin Steiner-kouluun, jossa puolisoni työskentelee myös opettajana. Sivusta seuranneena olen kyllä huomannut, että sitä Oulussa pyörittävä aatteellinen yhdistys ei tee bisnestä, vaan ajaa lapsien parasta kaikella tapaa. Pahoin pelkään, että näin ei käy, jos koulutuksenjärjestäjän motivaation lähde olisi voiton tavoittelu. Mutta mikä näyttää olevan esimerkiksi kokoomuksen innoituksen lähde julkista palvelukenttää uudistaessa?  Vastaus on helppo: yksityistäminen. Jos sote saadaan maaliin, koulut voivat aivan hyvin olla seuraavana listassa myös Suomessa.

]]>
4 http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246139-yksityistaisiko-kokoomus-seuraavana-myos-koulut#comments Keskusta Kokoomus Koulu Ruotsi Sote Wed, 15 Nov 2017 20:37:37 +0000 Olli Kohonen http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246139-yksityistaisiko-kokoomus-seuraavana-myos-koulut
Orpocare ja Kokoomuksen älyllinen epärehellisyys http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246006-orpocare-ja-kokoomuksen-alyllinen-eparehellisyys <p>Markkinat eivät valehtele vaan kertovat useimmiten totuuden - miten markkinatalouden autuuden julistaja Kokoomus voi sitten jatkuvasti sivuuttaa markkinareaktiot ajamaansa Orpocareen? Viime kuukaudet olen lukenut vaikkapa Talouselämästä jatkuvasta konsolidoitumiskehityksestä markkinoilla terveyspalvelujen osalta, mutta silti kirkkain silmin vakuutetaan myös pienten pärjäävän eikä edessä ole vain terveysjättien juhlat.</p><p><strong>Hallitus haluaa rauhoittaa soten villit kiinteistömarkkinat lakimuutoksella</strong></p><p>Näin kertoi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9927724">Yle eilen uutisessaan</a>, jonka mukaan kunnissa mietitään parhaillaan kuumeisesti, mikä on kuntien vanhainkotien, hoitolaitosten ja muiden sote-kiinteistöjen kohtalo.&nbsp;Hallitus aikoo ratkaista ongelman eduskunnassa jo olevaan voimaanpanolakiin lisättävällä säädöksellä, jolla korvataan uudistuksen aiheuttamia tappioita kunnille.</p><p>Uutisessa kerrotaan:</p><p>&quot;<em>Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan kunnille annettavia korvauksia varten aiotaan varata rahaa valtion budjettiin vuoden 2022 jälkeen, jolloin uudistuksen yhteydessä perustettavien maakuntien velvollisuus vuokrata kuntien kiinteistöjä lakkaa</em>.&quot;</p><p>&quot;<em>Nyt ei pidä syksyllä 2017 kuntien mennä paniikkiin siitä, jääkö kiinteistöjä käsiin ja mitä sitten tapahtuu. Me haluamme voimaanpanolain muutoksen myötä poistaa kunnilta huolia niin, että kunnat voivat lähteä turvallisin mielin sote-uudistukseen, Vehviläinen sanoo.</em>&quot;</p><p>Myös kiinteistömarkkinat käyvät siis kuumana vaikka uudistusta ei olla vielä hyväksytty ja epävarmuuksia on olemassa - tämä kertonee jotain odotettavissa olevista tuotoista. Tavoiteltujen säästöjen osalta tällainen kompensaatiomalli on myös mielenkiintoinen - mikä sen vaikutus on, kun arvioiden mukaan noin 700 miljoonan kiinteistöjen kohtalo vaakalaudalla.</p><p><strong>Jatkuva pienempien toimijoiden ostokehitys</strong></p><p>Suurimmat toimijat ovat ainakin vuoden verran kiertäneet ostoksilla ja lukuisat pienemmät toimijat ovat vetäneet johtopäätöksen, jonka mukaan he eivät tule pärjäämään kilpailussa. Jopa Diacorin kokoinen toimija teki tämän ratkaisun. Talouselämässä raportoidaan merkittäviä yrityskauppoja ja koko vuoden terveysalan yritykset ovat olleet kärjessä.</p><p>Mitä tapahtuu pienelle alueelliselle toimijalle mikäli sitä ei hyväksytä soten palveluntuottajaksi? Veikkaan tämän olevan kuolinisku koko toimijalle. Maakunnilla on oikeus määritellä kriteereitä ja epävarmuus on suuri. Moni valinnee ratkaisun myydä isommalle toimijalle ja olla jättäytymättä poliittisen päätöksenteon armoille.</p><p><strong>Kaikessa on riskejä ja uudistus on pakko tehdä</strong></p><p>Muun muassa näillä Orpon entinen erityisavustaja Valkonen perustelee uudistusta. Kun yritysmaailmassa arvioidaan hankkeen riskejä koostuu se yleensä kahdesta komponentista: riskin todennäköisyys ja vaikutuksen laajuus riskin toteutuessa. Yleispätevä toteamus siitä, kuinka kaikessa on riskejä sivuuttaa sen, että tässä todennäköisyys toteutumiselle on suuri ja vaikutus merkittävä. Yleensä silloin lähdetään tekemään muutoksia eikä vain todeta, että toteutusvaiheessa pitää ola tarkkana. On hyvä huomata, että tämä hallitushan ei ole suurta osaa toteutuksesta ohjaamassa vaan se kaatuu seuraavalle.</p><p>Uudistus on pakko tehdä - tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se pitää toteuttaa Kokoomuksen ajamalla tavalla.</p><p><strong>Uskonko markkinareaktioita vai Kokoomusta?</strong></p><p>Itse uskon ennemmin markkinoita, vaikka sielläkin toki joskus markkinakuplia syntyy. Kokoomuksella tuntuu kuitenkin pilkottavan ketunhäntä molemmista kainaloista tässä uudistuksessa. Älyllinen epärehellisyys rehottaa perusteluissa ja silmät ummistetaan tosiasioilta vedoten yleiseen jargoniin.</p><p>Nähtäväksi jää onko Orpocare tulevaisuudessa ylistettävä hyvinvointiyhteiskunnan mullistava parannus vai kirosana.</p> Markkinat eivät valehtele vaan kertovat useimmiten totuuden - miten markkinatalouden autuuden julistaja Kokoomus voi sitten jatkuvasti sivuuttaa markkinareaktiot ajamaansa Orpocareen? Viime kuukaudet olen lukenut vaikkapa Talouselämästä jatkuvasta konsolidoitumiskehityksestä markkinoilla terveyspalvelujen osalta, mutta silti kirkkain silmin vakuutetaan myös pienten pärjäävän eikä edessä ole vain terveysjättien juhlat.

Hallitus haluaa rauhoittaa soten villit kiinteistömarkkinat lakimuutoksella

Näin kertoi Yle eilen uutisessaan, jonka mukaan kunnissa mietitään parhaillaan kuumeisesti, mikä on kuntien vanhainkotien, hoitolaitosten ja muiden sote-kiinteistöjen kohtalo. Hallitus aikoo ratkaista ongelman eduskunnassa jo olevaan voimaanpanolakiin lisättävällä säädöksellä, jolla korvataan uudistuksen aiheuttamia tappioita kunnille.

Uutisessa kerrotaan:

"Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan kunnille annettavia korvauksia varten aiotaan varata rahaa valtion budjettiin vuoden 2022 jälkeen, jolloin uudistuksen yhteydessä perustettavien maakuntien velvollisuus vuokrata kuntien kiinteistöjä lakkaa."

"Nyt ei pidä syksyllä 2017 kuntien mennä paniikkiin siitä, jääkö kiinteistöjä käsiin ja mitä sitten tapahtuu. Me haluamme voimaanpanolain muutoksen myötä poistaa kunnilta huolia niin, että kunnat voivat lähteä turvallisin mielin sote-uudistukseen, Vehviläinen sanoo."

Myös kiinteistömarkkinat käyvät siis kuumana vaikka uudistusta ei olla vielä hyväksytty ja epävarmuuksia on olemassa - tämä kertonee jotain odotettavissa olevista tuotoista. Tavoiteltujen säästöjen osalta tällainen kompensaatiomalli on myös mielenkiintoinen - mikä sen vaikutus on, kun arvioiden mukaan noin 700 miljoonan kiinteistöjen kohtalo vaakalaudalla.

Jatkuva pienempien toimijoiden ostokehitys

Suurimmat toimijat ovat ainakin vuoden verran kiertäneet ostoksilla ja lukuisat pienemmät toimijat ovat vetäneet johtopäätöksen, jonka mukaan he eivät tule pärjäämään kilpailussa. Jopa Diacorin kokoinen toimija teki tämän ratkaisun. Talouselämässä raportoidaan merkittäviä yrityskauppoja ja koko vuoden terveysalan yritykset ovat olleet kärjessä.

Mitä tapahtuu pienelle alueelliselle toimijalle mikäli sitä ei hyväksytä soten palveluntuottajaksi? Veikkaan tämän olevan kuolinisku koko toimijalle. Maakunnilla on oikeus määritellä kriteereitä ja epävarmuus on suuri. Moni valinnee ratkaisun myydä isommalle toimijalle ja olla jättäytymättä poliittisen päätöksenteon armoille.

Kaikessa on riskejä ja uudistus on pakko tehdä

Muun muassa näillä Orpon entinen erityisavustaja Valkonen perustelee uudistusta. Kun yritysmaailmassa arvioidaan hankkeen riskejä koostuu se yleensä kahdesta komponentista: riskin todennäköisyys ja vaikutuksen laajuus riskin toteutuessa. Yleispätevä toteamus siitä, kuinka kaikessa on riskejä sivuuttaa sen, että tässä todennäköisyys toteutumiselle on suuri ja vaikutus merkittävä. Yleensä silloin lähdetään tekemään muutoksia eikä vain todeta, että toteutusvaiheessa pitää ola tarkkana. On hyvä huomata, että tämä hallitushan ei ole suurta osaa toteutuksesta ohjaamassa vaan se kaatuu seuraavalle.

Uudistus on pakko tehdä - tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se pitää toteuttaa Kokoomuksen ajamalla tavalla.

Uskonko markkinareaktioita vai Kokoomusta?

Itse uskon ennemmin markkinoita, vaikka sielläkin toki joskus markkinakuplia syntyy. Kokoomuksella tuntuu kuitenkin pilkottavan ketunhäntä molemmista kainaloista tässä uudistuksessa. Älyllinen epärehellisyys rehottaa perusteluissa ja silmät ummistetaan tosiasioilta vedoten yleiseen jargoniin.

Nähtäväksi jää onko Orpocare tulevaisuudessa ylistettävä hyvinvointiyhteiskunnan mullistava parannus vai kirosana.

]]>
4 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246006-orpocare-ja-kokoomuksen-alyllinen-eparehellisyys#comments Harhaanjohtaminen Kokoomus Kunta- ja soteuudistus Petteri Orpo Valinnanvapaus Mon, 13 Nov 2017 06:51:27 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246006-orpocare-ja-kokoomuksen-alyllinen-eparehellisyys
Ellet varaudu kaikkeen, olet naiivi http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245816-ellet-varaudu-kaikkeen-olet-naiivi <p>Puheenjohtaja Petteri Orpo myöntää, että kokoomus valmistautui Perussuomalaisten hajoamiseen jo viikkoja ennen puoluekokousta.</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201711092200520849_pi.shtml" title="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201711092200520849_pi.shtml">http://www.iltalehti.fi/politiikka/201711092200520849_pi.shtml</a></p><p>Entä sitten? Puolustusvoimat varautuu kaikkeen mahdolliseen kriisitilanteiden varalta. Samoin tekee rajavartiolaitos ja poliisi. Elleivät ne näin tekisi, eivät ne täyttäisi tehtäväänsä. Kyseessä olisi virkavirhe.&nbsp;On naiivia kuvitella, etteivät hallituspuolueet tekisi samoin. Myös muiden puolueitten puoluetoimistossa varaudutaan maan poliittisen tilanteen nopeisinkiin muutoksiin.</p><p>Kaikkineen ei nykyisen hallituspohjan muodostumiselle voi yhtään ainutta tyylipistettä jakaa. Suuret teatterinäytökset olisi hyvin voinut jättää väliin. Nykyisen hallituksen uskottavuus olisi ilman niitä paljon parempi. Kuitenkin näin jälkeenpäin ajatellen näyttää nykyisen hallituspohjan muodostuminen varsin loogiselta.</p><p>Keskustalla pelissä oli maakuntauudistus. Kokoomuksella puolestaan soten valinnanvapaus. Sinisillä kuitenkin vain ministerinpaikkansa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puheenjohtaja Petteri Orpo myöntää, että kokoomus valmistautui Perussuomalaisten hajoamiseen jo viikkoja ennen puoluekokousta.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201711092200520849_pi.shtml

Entä sitten? Puolustusvoimat varautuu kaikkeen mahdolliseen kriisitilanteiden varalta. Samoin tekee rajavartiolaitos ja poliisi. Elleivät ne näin tekisi, eivät ne täyttäisi tehtäväänsä. Kyseessä olisi virkavirhe. On naiivia kuvitella, etteivät hallituspuolueet tekisi samoin. Myös muiden puolueitten puoluetoimistossa varaudutaan maan poliittisen tilanteen nopeisinkiin muutoksiin.

Kaikkineen ei nykyisen hallituspohjan muodostumiselle voi yhtään ainutta tyylipistettä jakaa. Suuret teatterinäytökset olisi hyvin voinut jättää väliin. Nykyisen hallituksen uskottavuus olisi ilman niitä paljon parempi. Kuitenkin näin jälkeenpäin ajatellen näyttää nykyisen hallituspohjan muodostuminen varsin loogiselta.

Keskustalla pelissä oli maakuntauudistus. Kokoomuksella puolestaan soten valinnanvapaus. Sinisillä kuitenkin vain ministerinpaikkansa.

]]>
39 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245816-ellet-varaudu-kaikkeen-olet-naiivi#comments Keskusta Kokoomus Sininen tulevaisuus Uusi hallituspohja Thu, 09 Nov 2017 13:08:40 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245816-ellet-varaudu-kaikkeen-olet-naiivi
Kansallinen Kokoomus r.p ja omatunto http://ristosuvanto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245659-kansallinen-kokoomus-rp-ja-omatunto <p>Keväällä 1918 Suomessa taisteltiin verisesti vallasta. Taistelujen tauottua eduskunta kokoontui saksalaisen kenraali von der Golzin valvovien silmien allla 15.5.1918 Heimolan talossa. Paikalle tuli 98 kansanedustajaa. Kevään valtataistelun hävinneet olivat joko paenneet Venäjälle (n. 40 kansanedustajaa), kuolleet vankileirillä (8 kansanedustajaa) teloitettu (10 kansanedustajaa) tai olivat vangittuina (19 kansanedustajaa). Voittajien 4 kansanedustajaa oli surmattu taistelujen aikana.</p> <p>Seuraavana päivänä 16.5.1918 tsaarin armeijan kenraaliluutnantti Mannerheim johdatti ratsastaen ylväästi valkoisen armeijansa voitonparaatiin Senaatintorille ja nousi neitosten kunniakujassa kukitettuja portaita Suurkirkkoon juhlajumalanpalvelukseen. Puheessaan&nbsp; senaatille hän totesi. &quot;Suomen valtiolaivan peräsin uskotaan lujiin käsiin, joihin eivät puoluekinat ylety&quot;.</p> <p>Kahden päivän kuluttua tynkäeduskunta siirsi korkeimman vallan valtionhoitaja Svinhufvudille.</p> <p>Koko kesä ja syksy Suomessa keskusteltiin hallitusmuodosta. Keskustelujen lopputuloksena tynkäeduskunta 9.10.1918 valitsi monarkian ja kuninkaaksi Saksassa sotilasuraa tehneen&nbsp; Hessenin prinssi Friedrich Karlin.</p> <p>Hallitusmuotokeskustelut mullisti porvarillisen puoluekentän. Tasavallan kannattajat muodostivat 8.12.1918 Kansallisen Edistyspuolueen ja seuraavana päivänä 9.12.1918 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla monarkian kannattajat perustivat Kansallisen Kokoomuspuolueen.</p> <p>Kansallinen Kokoomuspuolue perustettiin jotta maahan saataisiin korkeinta valtaa käyttävä hahmo, jonka valtaa eivät kansan mielenliikahdukset heilahdusta&nbsp; - demokratiasta viis, vakaa järjestys ennnenkaikkea. Kuten kevään veriset taistelut olivat osoittaneet, niin tyhmä kansa oli kypsymätön valtaan - ajateltiin. Järjestyksen takaamiseksi tarvittiin puoluekinat ylittävä ulkopuolinen voima, saksalainen monarkki.&nbsp;</p> <p>Kokoomuksen unelma murtui kuitenkin hetkessä, sillä Saksa olisi häviämässä ensimmäisen maailmansodan. Tämän tajusi myös Saksaan vahvasti sitoutunut valtionhoitaja Svinhufvud ja erosi heti tehtävästään Kansallisen Kokoomuksen perustamisen jälkeisenä päivänä 10.12.1918.&nbsp; Svinhufvudin tilalle kutsuttiin ulkomailta Mannerheim, joka oli suuttuneena lähtenyt maasta&nbsp; pian näyttävän voitonparaatin jälkeen toukokuun lopulla.</p> <p>Kokoomus ei siis saanut haluamaansa saksalaista monarkkia vaan joutui tyytymään valtionhoitaja Mannerheimiin, joka yhdessä valkoisten venäläisten kenraalien kanssa suunnitteli Pietarin valtaamista&nbsp; bolshevikkien roskaväeltä. Kesäkuussa 1919 oli kaikki valmista hyökkäykseen Pietariin, mutta Mannerheim ei saanut Kokoomusta mukaansa ja Pietari säästyi suomalaisten hyökkäykseltä. Vaikka Mannerheim oli kokoomuslaisille suuri sankari, niin Kansalliselle Kokoomukselle kansallismielisyys oli tuolloin tärkeämpää kuin uskollisuus Mannerheimille.</p> <p>Talvisodan sytyttyä 30.11.1939 ylipäällikkö Mannerheim antoi heti seuraavana päivänä päiväkäskyn:</p> <p>&quot;Tämä sota ei ole mitään muuta kuin Vapaussotamme jatkoa ja loppunäytös.&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta&quot;.</p> <p>Tämä oli se mielenmaisema, johon Kansallinen Kokoomuspuolue tuolloin ja pitkään sen jälkeenkin kiinnittyi. Tämän kaiku kuuluu edelleen myös parhaillaan esim. televisiossa pyörivässä Suomen Monetan juhlarahamainoksessa:</p> <p>&quot;Itsenäisyys on arvokas asia, joka nostaa hyvällä tavalla tunteet pintaan. Suomi on sentään hyvä maa. Isänmaamme täyttää pian sata vuotta ja se, jos mikä, on juhlan paikka.&quot; Mainoksen sanomaa vahvistaa isänmaallinen taustamusiikki.</p> <p>Suomen Monetan mainos osuu varmaan tunteisiimme, mutta reaalipoliittisesti se edustaa jo vanhaa mennyttä maailmaa. Amerikanaatteet saivat 1990-luvulla vallan Kokoomuksessa ja SDP:ssä kuten historian professori Markku Kuisma on todennut. Kokoomuksen ja SDP:n&nbsp; liiton symbolina voi pitää vaikkapa kansanedustaja Juhani Vartiaista, jolla on kädessään milloin&nbsp; demarien, milloin Kokoomuksen jäsenkirja, mutta ajatukset ovat samoja: talous nousuun vapaalla kilpailulla&nbsp; ilman turhia esteitä Amerikan malliin.</p> <p>Vaikka puolueiden reaalipoliittinen toiminta on muuttunut täysin, niin Kokoomuksen puoluekokouksessa lauletaan varmaan edelleen isänmaallisesti:</p> <p>&quot;Oi maamme Suomi, synnyinmaa.&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;soi,sana kultainen ! &quot;&nbsp; jne.</p> <p>Ja&nbsp; demarit laulavat:</p> <p>&quot;Työn orjat sorron yöstä nouskaa.&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;maan ääriin kuuluu kutsumus&quot;&nbsp; jne..</p> <p>Laulut ovat nostalgisia muistoja menneisyydestä eikä niillä ole mitään tekemistä nykytodellisuuden kanssa.</p> <p>Kokoomuksen nykyiset tavoitteet kirjoittaa julki esim. hämeenlinnalainen MEP Sirpa Pietikäinen Hämeen Sanomissa 5.10.2017: &quot;On aika toimia: EMUn tulevaisuus pöydälle&quot;. Kirjoituksessaan Pietikäinen myötäilee Ranskan presidentti Macronia, joka julisti 26.9.2017: <em>&quot;Vain Euroopan rakentaminen itsenäiseksi, yhtenäiseksi ja demokraattiseksi takaa tulevaisuutemme.&quot; </em>Tämän toteuttamiseksi Pietikäinen kaipaa<strong> rohkeita ja kauaskantoisia päätöksiä.</strong></p> <p>Macronin-Pietikäisen linja siis vie kansallisen itsenäisyyden eli Suomi häviää&nbsp; itsenäisenä valtiona maailmankartalta. Sen sijaan kartalle jäävät euroalueen ulkopuoliset itsenäiset valtiot Ruotsi, Norja,Tanska, Islanti ja Englanti.&nbsp; &nbsp;&nbsp;</p> <p>Pietikäisen-Macronin linjalla on ehkä 5 %:n kannatus eli business- ja mediaeliitti.&nbsp; Kuitenkin lisäksi n.15 %:a suomalaisista äänestää Kokoomusta perinteen voimasta ja mielikuvamarkkinoinnin tuloksena.</p> <p>Jo nyt Pietikäisen-Macronin linjalla edetään asteittain eteenpäin. Niinpä meille on kerrottu, että EU:n yhteistä puolustusta&nbsp; Ranska ja Suomi vievät yhdessä vetovastuussa eteenpäin. Siis ydinasevaltio Ranska ja pieni pohjoinen Suomi.&nbsp; Olemmeko valtiojohtomme unelmissa&nbsp; tulevaisuudessa osa ydinasevaltiota ?</p> <p>Kun aikoinaan liityimme EMU-alueeseen, niin perustuslakivaliokunnan vähemmistö totesi 11.6.1997: &quot;<em>Rahaliiton perustaminen puuttuu syvältä jäsenvaltioiden suvereenisuuteen. Kun omasta rahasta luovutaan, kajotaan&nbsp; taloudellisen itsenäisyyden perustaan</em>&quot;.&nbsp; Nyt tämä kehitys aiotaan viedä&nbsp; loppuun saakka eli Euroopasta (euroalueesta) tulee itsenäinen, enää eivät erilliset kansakunnat ole itsenäisiä.&nbsp; Itsenäisen Suomen tarina kesti 100 vuotta ja loppuu lähivuosina, jos vallasväen tahto toteutuu.</p> <p>Tässä tilanteessa Kansallinen Kokoomus valmistautuu omaan 100-vuotisjuhlaansa ja on nimennyt laajan opetusministerin johtaman juhlatoimikunnan valmistelemaan juhlaa. Juhlatoimikunnan kotisivuilla Kokoomuksen perustamista kuvaillaan näin: &quot;Kokoomus oli jo tuolloin moniarvoinen puolue, jossa oli ajattelijoita kaikista yhteiskunnan luokista&quot;&nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;(<a href="http://www.kokoomus100.fi/project-view/1910/" title="http://www.kokoomus100.fi/project-view/1910/">http://www.kokoomus100.fi/project-view/1910/</a>).</p> <p>Sivusto ei sanallakaan kerro syytä miksi kokoomus perustettiin. Vaikenemalla tästä juhlatoimikunta yksinkertaisesti valehtelee. Tämä ei ole kaunista varsinkaan kun puheenjohtaja johtaa koko&nbsp; Suomen opetustointa.</p> <p>Jos Kansallinen Kokoomus olisi rehellinen, niin se poistaisi nimestään sanan Kansallinen. Juhlatoimikunnan puheenjohtajan oma paikallisosasto ei enää kanna nimeä Kansallisseura, vaan on jo vaihtanut nimen pelkäksi Kokoomukseksi. Juhlatoimikunnan kannattaisi ehdottaa että seuraava puoluekokous tekisi vastaavan nimen muutoksen itse puolueeseen, sillä&nbsp; Kokoomus ei enää ole kansallinen. Nimenmuutos olisi rehellisyyttä.</p> <p>Silloin kyllä menisi ehkä 15 %:n kannatus kun ihmiset tajuavat että kansallisen edun ajaminen on menneisyyttä ja että heitä on vanhoilla mielikuvilla huijattu.&nbsp; Ketä he sitten äänestäisivät ? Perussuomalaisiako ? Tuskin, sillä he ovat osin leimautuneet rasisteiksi. Jääkö ainoaksi mahdollisuudeksi Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana toimivan Sampo Tervon johtamat Siniset ?&nbsp; Ehkä ?</p> <p>Entä presidentinvaalit ?&nbsp; Sauli Niinistö on poistamassa Suomea itsenäisenä valtiona maailmankartalta - niin innokkaasti hän on ajanut Euroopan intgraatiota ja ajaa. Merja Kyllönen, Pekka Haavisto, Nils Trovalds ja Tuula Haatainen ovat tässä suhteessa täydellisiä Niinistön klooneja.&nbsp; Matti Vanhanen melkein. Laura Huhtasaari&nbsp; ajaa reilusti omaa kansallisesta edusta lähtevää politiikkaa, mutta hänen jotkin kummalliset mielipiteensä tuskin sopii 15 %:lle entiselle kokoomuslaiselle. Voivatko he siis äänestää ketään ?</p> <p>Ilmeisesti ainoaksi vaihtoehdoksi jää Paavo Väyrynen, jos hän saa 20.000 kannattajakortteja kerättyä. Mutta saako ? Ellei saa, niin Kokoomuksen huijauksen tajunneet entiset kokoomuslaiset jäävät kodittomiksi.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keväällä 1918 Suomessa taisteltiin verisesti vallasta. Taistelujen tauottua eduskunta kokoontui saksalaisen kenraali von der Golzin valvovien silmien allla 15.5.1918 Heimolan talossa. Paikalle tuli 98 kansanedustajaa. Kevään valtataistelun hävinneet olivat joko paenneet Venäjälle (n. 40 kansanedustajaa), kuolleet vankileirillä (8 kansanedustajaa) teloitettu (10 kansanedustajaa) tai olivat vangittuina (19 kansanedustajaa). Voittajien 4 kansanedustajaa oli surmattu taistelujen aikana.

Seuraavana päivänä 16.5.1918 tsaarin armeijan kenraaliluutnantti Mannerheim johdatti ratsastaen ylväästi valkoisen armeijansa voitonparaatiin Senaatintorille ja nousi neitosten kunniakujassa kukitettuja portaita Suurkirkkoon juhlajumalanpalvelukseen. Puheessaan  senaatille hän totesi. "Suomen valtiolaivan peräsin uskotaan lujiin käsiin, joihin eivät puoluekinat ylety".

Kahden päivän kuluttua tynkäeduskunta siirsi korkeimman vallan valtionhoitaja Svinhufvudille.

Koko kesä ja syksy Suomessa keskusteltiin hallitusmuodosta. Keskustelujen lopputuloksena tynkäeduskunta 9.10.1918 valitsi monarkian ja kuninkaaksi Saksassa sotilasuraa tehneen  Hessenin prinssi Friedrich Karlin.

Hallitusmuotokeskustelut mullisti porvarillisen puoluekentän. Tasavallan kannattajat muodostivat 8.12.1918 Kansallisen Edistyspuolueen ja seuraavana päivänä 9.12.1918 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla monarkian kannattajat perustivat Kansallisen Kokoomuspuolueen.

Kansallinen Kokoomuspuolue perustettiin jotta maahan saataisiin korkeinta valtaa käyttävä hahmo, jonka valtaa eivät kansan mielenliikahdukset heilahdusta  - demokratiasta viis, vakaa järjestys ennnenkaikkea. Kuten kevään veriset taistelut olivat osoittaneet, niin tyhmä kansa oli kypsymätön valtaan - ajateltiin. Järjestyksen takaamiseksi tarvittiin puoluekinat ylittävä ulkopuolinen voima, saksalainen monarkki. 

Kokoomuksen unelma murtui kuitenkin hetkessä, sillä Saksa olisi häviämässä ensimmäisen maailmansodan. Tämän tajusi myös Saksaan vahvasti sitoutunut valtionhoitaja Svinhufvud ja erosi heti tehtävästään Kansallisen Kokoomuksen perustamisen jälkeisenä päivänä 10.12.1918.  Svinhufvudin tilalle kutsuttiin ulkomailta Mannerheim, joka oli suuttuneena lähtenyt maasta  pian näyttävän voitonparaatin jälkeen toukokuun lopulla.

Kokoomus ei siis saanut haluamaansa saksalaista monarkkia vaan joutui tyytymään valtionhoitaja Mannerheimiin, joka yhdessä valkoisten venäläisten kenraalien kanssa suunnitteli Pietarin valtaamista  bolshevikkien roskaväeltä. Kesäkuussa 1919 oli kaikki valmista hyökkäykseen Pietariin, mutta Mannerheim ei saanut Kokoomusta mukaansa ja Pietari säästyi suomalaisten hyökkäykseltä. Vaikka Mannerheim oli kokoomuslaisille suuri sankari, niin Kansalliselle Kokoomukselle kansallismielisyys oli tuolloin tärkeämpää kuin uskollisuus Mannerheimille.

Talvisodan sytyttyä 30.11.1939 ylipäällikkö Mannerheim antoi heti seuraavana päivänä päiväkäskyn:

"Tämä sota ei ole mitään muuta kuin Vapaussotamme jatkoa ja loppunäytös.                                                         Me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta".

Tämä oli se mielenmaisema, johon Kansallinen Kokoomuspuolue tuolloin ja pitkään sen jälkeenkin kiinnittyi. Tämän kaiku kuuluu edelleen myös parhaillaan esim. televisiossa pyörivässä Suomen Monetan juhlarahamainoksessa:

"Itsenäisyys on arvokas asia, joka nostaa hyvällä tavalla tunteet pintaan. Suomi on sentään hyvä maa. Isänmaamme täyttää pian sata vuotta ja se, jos mikä, on juhlan paikka." Mainoksen sanomaa vahvistaa isänmaallinen taustamusiikki.

Suomen Monetan mainos osuu varmaan tunteisiimme, mutta reaalipoliittisesti se edustaa jo vanhaa mennyttä maailmaa. Amerikanaatteet saivat 1990-luvulla vallan Kokoomuksessa ja SDP:ssä kuten historian professori Markku Kuisma on todennut. Kokoomuksen ja SDP:n  liiton symbolina voi pitää vaikkapa kansanedustaja Juhani Vartiaista, jolla on kädessään milloin  demarien, milloin Kokoomuksen jäsenkirja, mutta ajatukset ovat samoja: talous nousuun vapaalla kilpailulla  ilman turhia esteitä Amerikan malliin.

Vaikka puolueiden reaalipoliittinen toiminta on muuttunut täysin, niin Kokoomuksen puoluekokouksessa lauletaan varmaan edelleen isänmaallisesti:

"Oi maamme Suomi, synnyinmaa.                                                                                                                             soi,sana kultainen ! "  jne.

Ja  demarit laulavat:

"Työn orjat sorron yöstä nouskaa.                                                                                                                                   maan ääriin kuuluu kutsumus"  jne..

Laulut ovat nostalgisia muistoja menneisyydestä eikä niillä ole mitään tekemistä nykytodellisuuden kanssa.

Kokoomuksen nykyiset tavoitteet kirjoittaa julki esim. hämeenlinnalainen MEP Sirpa Pietikäinen Hämeen Sanomissa 5.10.2017: "On aika toimia: EMUn tulevaisuus pöydälle". Kirjoituksessaan Pietikäinen myötäilee Ranskan presidentti Macronia, joka julisti 26.9.2017: "Vain Euroopan rakentaminen itsenäiseksi, yhtenäiseksi ja demokraattiseksi takaa tulevaisuutemme." Tämän toteuttamiseksi Pietikäinen kaipaa rohkeita ja kauaskantoisia päätöksiä.

Macronin-Pietikäisen linja siis vie kansallisen itsenäisyyden eli Suomi häviää  itsenäisenä valtiona maailmankartalta. Sen sijaan kartalle jäävät euroalueen ulkopuoliset itsenäiset valtiot Ruotsi, Norja,Tanska, Islanti ja Englanti.    

Pietikäisen-Macronin linjalla on ehkä 5 %:n kannatus eli business- ja mediaeliitti.  Kuitenkin lisäksi n.15 %:a suomalaisista äänestää Kokoomusta perinteen voimasta ja mielikuvamarkkinoinnin tuloksena.

Jo nyt Pietikäisen-Macronin linjalla edetään asteittain eteenpäin. Niinpä meille on kerrottu, että EU:n yhteistä puolustusta  Ranska ja Suomi vievät yhdessä vetovastuussa eteenpäin. Siis ydinasevaltio Ranska ja pieni pohjoinen Suomi.  Olemmeko valtiojohtomme unelmissa  tulevaisuudessa osa ydinasevaltiota ?

Kun aikoinaan liityimme EMU-alueeseen, niin perustuslakivaliokunnan vähemmistö totesi 11.6.1997: "Rahaliiton perustaminen puuttuu syvältä jäsenvaltioiden suvereenisuuteen. Kun omasta rahasta luovutaan, kajotaan  taloudellisen itsenäisyyden perustaan".  Nyt tämä kehitys aiotaan viedä  loppuun saakka eli Euroopasta (euroalueesta) tulee itsenäinen, enää eivät erilliset kansakunnat ole itsenäisiä.  Itsenäisen Suomen tarina kesti 100 vuotta ja loppuu lähivuosina, jos vallasväen tahto toteutuu.

Tässä tilanteessa Kansallinen Kokoomus valmistautuu omaan 100-vuotisjuhlaansa ja on nimennyt laajan opetusministerin johtaman juhlatoimikunnan valmistelemaan juhlaa. Juhlatoimikunnan kotisivuilla Kokoomuksen perustamista kuvaillaan näin: "Kokoomus oli jo tuolloin moniarvoinen puolue, jossa oli ajattelijoita kaikista yhteiskunnan luokista"      (http://www.kokoomus100.fi/project-view/1910/).

Sivusto ei sanallakaan kerro syytä miksi kokoomus perustettiin. Vaikenemalla tästä juhlatoimikunta yksinkertaisesti valehtelee. Tämä ei ole kaunista varsinkaan kun puheenjohtaja johtaa koko  Suomen opetustointa.

Jos Kansallinen Kokoomus olisi rehellinen, niin se poistaisi nimestään sanan Kansallinen. Juhlatoimikunnan puheenjohtajan oma paikallisosasto ei enää kanna nimeä Kansallisseura, vaan on jo vaihtanut nimen pelkäksi Kokoomukseksi. Juhlatoimikunnan kannattaisi ehdottaa että seuraava puoluekokous tekisi vastaavan nimen muutoksen itse puolueeseen, sillä  Kokoomus ei enää ole kansallinen. Nimenmuutos olisi rehellisyyttä.

Silloin kyllä menisi ehkä 15 %:n kannatus kun ihmiset tajuavat että kansallisen edun ajaminen on menneisyyttä ja että heitä on vanhoilla mielikuvilla huijattu.  Ketä he sitten äänestäisivät ? Perussuomalaisiako ? Tuskin, sillä he ovat osin leimautuneet rasisteiksi. Jääkö ainoaksi mahdollisuudeksi Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana toimivan Sampo Tervon johtamat Siniset ?  Ehkä ?

Entä presidentinvaalit ?  Sauli Niinistö on poistamassa Suomea itsenäisenä valtiona maailmankartalta - niin innokkaasti hän on ajanut Euroopan intgraatiota ja ajaa. Merja Kyllönen, Pekka Haavisto, Nils Trovalds ja Tuula Haatainen ovat tässä suhteessa täydellisiä Niinistön klooneja.  Matti Vanhanen melkein. Laura Huhtasaari  ajaa reilusti omaa kansallisesta edusta lähtevää politiikkaa, mutta hänen jotkin kummalliset mielipiteensä tuskin sopii 15 %:lle entiselle kokoomuslaiselle. Voivatko he siis äänestää ketään ?

Ilmeisesti ainoaksi vaihtoehdoksi jää Paavo Väyrynen, jos hän saa 20.000 kannattajakortteja kerättyä. Mutta saako ? Ellei saa, niin Kokoomuksen huijauksen tajunneet entiset kokoomuslaiset jäävät kodittomiksi.

 

]]>
6 http://ristosuvanto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245659-kansallinen-kokoomus-rp-ja-omatunto#comments Kokoomus Niinistö Presidentinvaalit 2018 Väyrynen Mon, 06 Nov 2017 18:26:19 +0000 Risto Suvanto http://ristosuvanto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245659-kansallinen-kokoomus-rp-ja-omatunto
Marrasgallupeissa puolueiden heilahtelu jatkuu http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245421-marrasgallupeissa-puolueiden-heilahtelu-jatkuu <p>Yle julkaisi tänään lokakuussa tekemänsä puolueiden kannatusmittaukset. Siirtymä elokuun tilanteeseen on jyrkkä: kuten aiemmin on todettu, nopeat kannatusvaihtelut ja suuri epävarmojen äänestäjien määrä on tullut jäädäkseen. Marraskuun gallupeissa osasin odottaa sitä, että työmarkkinakierroksen käyntiin lähteminen auttaa perinteistä työväenpuoluetta, mutta Kokoomuksen nousun jatkuminen ja Keskustan laskun taittuminen olivat yllätyksiä. SDP:n 1,1 % kannatusnousu on ainakin minulle hienoinen pettymys.</p><p>Tämä vahvistaa asetelmaa, jossa Kokoomus on menossa seuraaviin eduskuntavaaleihin voittajana ja pääsee valitsemaan itselleen mieluisia hallituskumppaneita. Vahvoilla ovat erityisesti demarit ja Vihreät, jotka galluphuipuistaan pudonneinakin ottaisivat näillä lukemilla selkeän vaalivoiton. Keskusta todennäköisesti vetäytyisi oppositioon nuolemaan haavojaan. Vahvistukseksi voisi tulla aiempi hallitusten luottopakki RKP.</p><p>Tällainen hallitus löytäisi todennäköisesti yhteisen sävelen kaupunkipolitiikasta: kaikki nämä puolueet tunnustavat kaupunkien johtavan roolin työpaikkojen ja talouskasvun muodostumisessa sekä suhtautuvat positiivisesti uuden teknologian ennakkoluulottomaan soveltamiseen. Isoimmat kiistakysymykset löydettäisiin todennäköisesti elinkeino- ja energiapolitiikasta sekä vähemmän yllättäen sotesta. Kokoomuksen linjaukset terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yksityistämisestä kun eivät tähänkään mennessä ole olleet perustuslain mukaisia.</p><p><strong>Perussuomalaisten vaikea tilanne jatkuu</strong></p><p>Oppositioon siirtyminen ei ole pelastanut Perussuomalaisia ja palauttanut jytkyn jälkeisiä kannatuslukemia. Puolueen kenttä on kesäisen hajoamisen jäljeltä edelleen täydellisen sekaisin ja äänestäjien epäluottamus suurta. Edellinen puheenjohtaja osoittautui sanansa syöväksi valehtelijaksi ja uusi on jäänyt lähes näkymättömiin Brysseliin. Ei vaikuta siltä, että <strong>Jussi Halla-aho </strong>johtaisi puoluettaan tai edes yrittäisi saada tilaa julkisessa keskustelussa.</p><p>Valokeila on jätetty puolueen presidenttiehdokkaalle <strong>Laura Huhtasaarelle</strong>, joka on huolimatta komeasta henkilökohtaisesta eduskuntavaalikannatuksestaan ja puheenjohtajaa edustavammasta olemuksestaan mielipiteiltään Suomessa varsin marginaalista evoluutiokriittistä herätyskristillisyyttä. Aika monelle Perussuomalaisia islamin varjopuolista vaikenemisen vuoksi äänestäneille tällainen ääriuskonnollinen hihhulointi on aivan yhtä myrkkyä. Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen ja Suomi Ensin -hörhöputinistien ja Perussuomalaisten eron hämärtyminen myös häiritsee varmasti useimpia isänmaallishenkisiä äänestäjiä.</p><p>Persujen ja Sinisten käänteiset ongelmat ovatkin se, että käytännössä kaikki lahjakkaat poliittiset karrieristit siirtyivät Sinisiin, mutta loikkareina menettivät poliittisen uskottavuutensa. Perussuomalaisiin jäi lähinnä vähemmän lahjakasta porukkaa ja hekin ovat keskittyneet viime kuukaudet keskuudessaan piilottelevien sala-sinisten noitavainoamiseen.</p><p><strong>Vihreiden tilanne tasoittuu, Keskusta haastaa SDP:n</strong></p><p>Vihreiden lähes hurmosmainen nousu kuntavaalien jälkeen on taittunut syksyn myötä. <strong>Ville Niinistön </strong>seuraajaksi valittu <strong>Touko Aalto </strong>ei ole onnistunut saamaan poliittista pelikenttää haltuun selkeillä avauksilla. Niinistö on edelleen Vihreiden näkyvin poliitikko ja saa myös paljon mediatilaa. Vihreiden nousu on perustunut pitkälti lupaukseen muutoksesta, mutta tuon lupauksen konkretisointi on epäonnistunut.</p><p>Keskusta ja SDP sen sijaan kilpailevat roolista Suomen johtavana säilyttäjäpuolueena. Molempien puolueiden uskollisessa kannattajakunnassa ja eetoksessa väikkyy kaipuu menestyvien maakuntien ja teollisuuspaikkakuntien Suomeen, vakaisiin työmarkkinoihin, laajoihin hyvinvointipalveluihin ja turvattuihin eläkkeisiin. Ongelma on vain siinä, että nämä edut ovat yhä harvemman herkkua ja kaikkien kannalta reilumpaan tilanteeseen pääseminen vaatisi nykysysteemin räjäyttämistä. Silloin väistämättä myös jonkun perinteisen edunsaajan asema heikkenisi.</p><p><strong>Kannatusvaihtelut johtuvat vision puutteesta</strong></p><p>Nopeiden kannatusvaihteluiden keskeisin tausta taitaakin olla siinä, ettei useimmilla puolueilla ole rohkeaa visiota yhteiskunnan uudistamisesta tilanteessa, jossa vuotuinen talouskasvu ei ole 3-5 % vuodessa. Kokoomuksen 30 vuoden aikana rakentama lähes hegemoninen asema suomalaisessa politiikassa perustuukin siihen, että siellä on seurattu uskollisesti visiota koulutettua keskiluokkaa tukevasta &quot;tulosvastuullisesta hyvinvointivaltiosta&quot;. Kokoomus on onnistunut käytännössä syrjäyttämään SDP:n keskiluokkaisten palkansaajien keskuudessa.</p><p>Tälle politiikalle esitetyt vaihtoehdot ovat toistuvasti olleet yhden- tai toisenlaista populismia ja lyhyen aikavälin ääntenkalastelua. Kuitenkin uskallan väittää, ettei keskiluokan(kaan) etu ole se, että talouskasvusta huolimatta meillä on edelleen 370 000 työtöntä. Lukuun on laskettu mukaan tilastokeskuksen arvio piilotyöttömistä. Eriarvoisuuden kasvu heikentää yleistä turvallisuutta, nostaa veroastetta, heikentää kykyä järjestää julkisia palveluita ja näin vahingoittaa myös taloutta.</p><p>Tämä selittänee osaltaan sitä, miksi Kokoomuksenkin kannatus romahti vuonna 2015. Tilausta haastaa status quo uskottavalla arvopohjalla ja visiolla olisi. Odotan menestystä poliittiselle liikkeelle, joka uskaltaa ensimmäisenä korvata vaalistrategisen pelailun pitkäjänteisellä visiolla yhteiskunnallisen taantuman oikaisemisesta.</p> Yle julkaisi tänään lokakuussa tekemänsä puolueiden kannatusmittaukset. Siirtymä elokuun tilanteeseen on jyrkkä: kuten aiemmin on todettu, nopeat kannatusvaihtelut ja suuri epävarmojen äänestäjien määrä on tullut jäädäkseen. Marraskuun gallupeissa osasin odottaa sitä, että työmarkkinakierroksen käyntiin lähteminen auttaa perinteistä työväenpuoluetta, mutta Kokoomuksen nousun jatkuminen ja Keskustan laskun taittuminen olivat yllätyksiä. SDP:n 1,1 % kannatusnousu on ainakin minulle hienoinen pettymys.

Tämä vahvistaa asetelmaa, jossa Kokoomus on menossa seuraaviin eduskuntavaaleihin voittajana ja pääsee valitsemaan itselleen mieluisia hallituskumppaneita. Vahvoilla ovat erityisesti demarit ja Vihreät, jotka galluphuipuistaan pudonneinakin ottaisivat näillä lukemilla selkeän vaalivoiton. Keskusta todennäköisesti vetäytyisi oppositioon nuolemaan haavojaan. Vahvistukseksi voisi tulla aiempi hallitusten luottopakki RKP.

Tällainen hallitus löytäisi todennäköisesti yhteisen sävelen kaupunkipolitiikasta: kaikki nämä puolueet tunnustavat kaupunkien johtavan roolin työpaikkojen ja talouskasvun muodostumisessa sekä suhtautuvat positiivisesti uuden teknologian ennakkoluulottomaan soveltamiseen. Isoimmat kiistakysymykset löydettäisiin todennäköisesti elinkeino- ja energiapolitiikasta sekä vähemmän yllättäen sotesta. Kokoomuksen linjaukset terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yksityistämisestä kun eivät tähänkään mennessä ole olleet perustuslain mukaisia.

Perussuomalaisten vaikea tilanne jatkuu

Oppositioon siirtyminen ei ole pelastanut Perussuomalaisia ja palauttanut jytkyn jälkeisiä kannatuslukemia. Puolueen kenttä on kesäisen hajoamisen jäljeltä edelleen täydellisen sekaisin ja äänestäjien epäluottamus suurta. Edellinen puheenjohtaja osoittautui sanansa syöväksi valehtelijaksi ja uusi on jäänyt lähes näkymättömiin Brysseliin. Ei vaikuta siltä, että Jussi Halla-aho johtaisi puoluettaan tai edes yrittäisi saada tilaa julkisessa keskustelussa.

Valokeila on jätetty puolueen presidenttiehdokkaalle Laura Huhtasaarelle, joka on huolimatta komeasta henkilökohtaisesta eduskuntavaalikannatuksestaan ja puheenjohtajaa edustavammasta olemuksestaan mielipiteiltään Suomessa varsin marginaalista evoluutiokriittistä herätyskristillisyyttä. Aika monelle Perussuomalaisia islamin varjopuolista vaikenemisen vuoksi äänestäneille tällainen ääriuskonnollinen hihhulointi on aivan yhtä myrkkyä. Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen ja Suomi Ensin -hörhöputinistien ja Perussuomalaisten eron hämärtyminen myös häiritsee varmasti useimpia isänmaallishenkisiä äänestäjiä.

Persujen ja Sinisten käänteiset ongelmat ovatkin se, että käytännössä kaikki lahjakkaat poliittiset karrieristit siirtyivät Sinisiin, mutta loikkareina menettivät poliittisen uskottavuutensa. Perussuomalaisiin jäi lähinnä vähemmän lahjakasta porukkaa ja hekin ovat keskittyneet viime kuukaudet keskuudessaan piilottelevien sala-sinisten noitavainoamiseen.

Vihreiden tilanne tasoittuu, Keskusta haastaa SDP:n

Vihreiden lähes hurmosmainen nousu kuntavaalien jälkeen on taittunut syksyn myötä. Ville Niinistön seuraajaksi valittu Touko Aalto ei ole onnistunut saamaan poliittista pelikenttää haltuun selkeillä avauksilla. Niinistö on edelleen Vihreiden näkyvin poliitikko ja saa myös paljon mediatilaa. Vihreiden nousu on perustunut pitkälti lupaukseen muutoksesta, mutta tuon lupauksen konkretisointi on epäonnistunut.

Keskusta ja SDP sen sijaan kilpailevat roolista Suomen johtavana säilyttäjäpuolueena. Molempien puolueiden uskollisessa kannattajakunnassa ja eetoksessa väikkyy kaipuu menestyvien maakuntien ja teollisuuspaikkakuntien Suomeen, vakaisiin työmarkkinoihin, laajoihin hyvinvointipalveluihin ja turvattuihin eläkkeisiin. Ongelma on vain siinä, että nämä edut ovat yhä harvemman herkkua ja kaikkien kannalta reilumpaan tilanteeseen pääseminen vaatisi nykysysteemin räjäyttämistä. Silloin väistämättä myös jonkun perinteisen edunsaajan asema heikkenisi.

Kannatusvaihtelut johtuvat vision puutteesta

Nopeiden kannatusvaihteluiden keskeisin tausta taitaakin olla siinä, ettei useimmilla puolueilla ole rohkeaa visiota yhteiskunnan uudistamisesta tilanteessa, jossa vuotuinen talouskasvu ei ole 3-5 % vuodessa. Kokoomuksen 30 vuoden aikana rakentama lähes hegemoninen asema suomalaisessa politiikassa perustuukin siihen, että siellä on seurattu uskollisesti visiota koulutettua keskiluokkaa tukevasta "tulosvastuullisesta hyvinvointivaltiosta". Kokoomus on onnistunut käytännössä syrjäyttämään SDP:n keskiluokkaisten palkansaajien keskuudessa.

Tälle politiikalle esitetyt vaihtoehdot ovat toistuvasti olleet yhden- tai toisenlaista populismia ja lyhyen aikavälin ääntenkalastelua. Kuitenkin uskallan väittää, ettei keskiluokan(kaan) etu ole se, että talouskasvusta huolimatta meillä on edelleen 370 000 työtöntä. Lukuun on laskettu mukaan tilastokeskuksen arvio piilotyöttömistä. Eriarvoisuuden kasvu heikentää yleistä turvallisuutta, nostaa veroastetta, heikentää kykyä järjestää julkisia palveluita ja näin vahingoittaa myös taloutta.

Tämä selittänee osaltaan sitä, miksi Kokoomuksenkin kannatus romahti vuonna 2015. Tilausta haastaa status quo uskottavalla arvopohjalla ja visiolla olisi. Odotan menestystä poliittiselle liikkeelle, joka uskaltaa ensimmäisenä korvata vaalistrategisen pelailun pitkäjänteisellä visiolla yhteiskunnallisen taantuman oikaisemisesta.

]]>
7 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245421-marrasgallupeissa-puolueiden-heilahtelu-jatkuu#comments Kotimaa gallup Kokoomus Perussuomalaiset SDP Vihreät Thu, 02 Nov 2017 09:00:12 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245421-marrasgallupeissa-puolueiden-heilahtelu-jatkuu