DennisPasterstein Tasokasta liikkumista

Kaikki blogit puheenaiheesta Tuhkalannoitus

Miltei kaikkia alkuaineita voi kierrättää

Kiertotalouden oppi on tahkonnut tulosta parin viime vuosikymmenen aikana. Näkyvin tulos on kaatopaikkojen näkyvän jyrkkä väheneminen maassamme. Tilalle ovat tulleet kierrätyslaitokset ja jätevoimalat.

Ruohonjuuritasolla etenee, ehkä vähemmän näkyvästi, ekologinen kiertotalous. Se kierrättää alkuaineita. Tyyppiesimerkkejä ovat hiili, typpi ja fosfori. Kolmikosta kaikki ovat ihmiselle joko hyvin tarpeellisia tai jossain muodossa ja pitoisuudessa hyvin haitallisia.

Suopohjaa ei jätetä joutilaaksi

Turvetuotannon elinkaari on suon tuhatvuotisessa elämässä lyhyt, vain 20–30 vuotta. Sen jälkeen suopohja palautuu omistajalleen. Hän saa haltuunsa rikkaruohottoman ojikon, jossa on jäljellä mustaa pohjaturvetta vielä parikymmentä senttiä. Mitä turvesuon pohjalle pitäisi tehdä?

Suopohjalla on monet käyttömahdollisuudet. Suopohjan voi soistaa takaisin luonnontilaan jättämällä ojat sikseen. Suopohjan voi myös padota lintujärveksi. Luontevinta valmiiksi sarkaojiin kuivatulle suopohjalle on kuitenkin käyttö maa- ja metsätaloudessa.

Viljelypuun kasvu varmistaa biotalouden

Suomalainen metsätalous tuntee kolme puuston kasvun paalua: 50, 100 ja 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kyseessä on koko vuosikasvu runkopuuna, kaikissa maamme metsissä.
 
50 miljoonan kuution kasvun lähtöpaalulla olimme sotien jälkeen. Laskennallisesti tämä tapahtui vuonna 1949 (kuva). Puustomme ei silloin kummoisesti kasvanut. Metsäntutkimuslaitoksen professori Ransa Olavi Huikari jyrisi, että merkittävä syy heikkoon kasvuun oli kangasmetsiin hiipivä soistuminen.
 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä