*

DennisPasterstein Tasokasta liikkumista

Koulukiusaamiseen tarvitaan oma 112-sovellus

Koulukiusaamiseen pitäisi puuttua heti ja matalalla kynnyksellä. Yksi ongelma on, ettei sitä välttämättä huomata ajoissa tai ollenkaan. Ratkaisu saattaisi löytyä älypuhelimen sovelluksesta, jolla kiusaamisesta voisi ilmoittaa kuraattorille parilla napin painalluksella. Ilmoituksen voisi tehdä kiusattu tai toinen koululainen, joka havaitsee kiusaamista. 

Helsinki voisi olla tällaisen sovelluksen kehittämisessä edelläkävijä. Sovelluksen voisivat ideoida, koodata ja markkinoida koululaiset itse. Uskon, että tällä konseptilla sovellus saisi parhaan vastaanoton koululaisten verkostoissa. Medianäkyvyyskin olisi taattu.

Monet syrjäytyneet nuoret mainitsevat koulukiusaamisen tärkeimpänä syynä ahdinkoonsa. Edellisen kouluterveyskyselyn mukaan viikoittain kiusattuja 8-9 luokkalaisia poikia oli yli 4000 ja tyttöjä noin 3000. 

Luvut ovat valtavia ja huolestuttavia, koska jokaisen kiusaamistapauksen takana on vähintään yksi kärsivä lapsi. Vakavimmillaan koulukiusaamisessa on kyse elämästä ja kuolemasta. Uhri kantaa joka tapauksessa kiusaamisen seurauksia mukanaan pitkälle aikuisikään. Aika harvoin kuulee kenenkään aikuisen ylpeilevän silläkään, miten tuli Jaakkoa tai Jenniä koulussa kiusattua.

Koulukiusata voi monin tavoin ja monilla foorumeilla: tönimällä, lyömällä, juoruilemalla, valehtelemalla, vähättelemällä, syrjimällä, koulussa, koulumatkalla, kaupungilla ja netissä. Nykymaailmassa uhri ei ole suojassa kiusaajaltaan edes kotona: ikävät viestit voivat tulvia somekanavissa ajasta ja paikasta riippumatta. 

Avainasemassa kiusaamisen torjunnassa ovat aikuiset, joiden kontolle lasten välisten ongelmien ratkominen kuuluu. Siis me vanhemmat, rehtorit, kuraattorit ja opettajat ja loppuviimeksi jokainen, jotka kiusaamista havaitsee. Kuntapäättäjien tehtävä on pitää asiasta keskustelua yllä ja varmistaa, että opettajilla on osaamista ja voimavaroja kiusaamisen lopettamiseksi.

Helsingissä tehdään jo nyt paljon hyvää työtä kiusaamisen torjunnan eteen. Kouluilla on käytössään esimerkiksi Kiva koulu -ohjelma. Aseman Lapset on tuonut Helsinkiin Norjasta katusovittelun. Maininnanarvoinen on myös vertaisvalamiehistö, jossa nuoret aikuisten ohjauksessa ratkovat ongelmia.

Joskus kiusaamisen lopettamiseksi tarvitaan järeitä keinoja. Aika ajoin on arvosteltu ratkaisuja, joissa kiusaamisen uhri joutuu vaihtamaan koulua ja kiusaaja jää vanhaan kouluun. Mielestäni kummankaan ei tulisi väistää, sillä molemmat ovat lapsia. Mutta jos koulun keinot loppuvat, soveltaisin jo poliisikoulussa oppimaani sääntöä - oikeuden ei tule väistyä vääryyden tieltä.

Kirjoitan blogini Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunnan jäsenenä, kaupunginvaltuuston varajäsenenä ja kunnallisvaaliehdokkaana, en poliisina. Kaikki tiedot mihin kirjoituksessani viittaan, olen saanut tietooni poliisityön ulkopuolella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän ErkkiLatvala kuva
Erkki Latvala

Tämä on todella hyvä huomio.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari
rita casanueva

Tassa asiassa olisi suomalaisten jo pitanyt tehda jotakin ratkaisevaa aikoja sitten. Koulu tuottaa kiusaajia tyoelamaan asti.
Jopa elakeikaisissa loytyy naita kiusaajia

Espanjassa loytyy kampanja talla hetkella asiasta.

"Etsitaan rohkeita-kampanja"

https://www.youtube.com/watch?v=T_QZi2Syrd8

Loytyy myos 24/7 toimiva puhelin johon voi ottaa yhteytta anonyymisti.

http://www.efe.com/efe/espana/sociedad/desde-hoy-s...

Juuso Hämäläinen

Pidän tärkeämpänä, että vanhemmat opettavat lapsensa saamaan vahvan itsetunnon. Sellaisia lapsia ei usein kiusata. En vähättele kiusaamisen vaikutuksia, mutta korjauskeinoja kyllä. Kiusaajille annettiin lapsuudessani remmistä. Isän kädestä. Se loppui siihen kovapäiselläkin. Puhuminen ei ole mikään tehokas toimi kaikille.

Teknisessä valvonnassa päädymme siihen, että meille asennetaan pian valvontakamerat päähän ja Dennis miehineen pääsee seuraamaan keskusvalvomosta kiusaammeko jotain, hakkaammeko vaimoa vai päinvastoin, töhrimmekö naapurin aitaa tai ajammeko ylinopeutta. Minä en kannata kyttäämisen lisäämistä. Olen mieluummin oman onneni varassa ja elän pienellä riskillä. Turvallisuuden maksimointi ei ole mikään elämän päätavoite.

Käyttäjän DennisPasterstein kuva
Dennis Pasterstein

Juuso, en tiedä jaksoitko lukea ajatuksella koko blogin ajatuksella. Ehdotukseni on apsi, joka olisi matala kynnys ilmoitta mahdollisesta koulukiusaamisesta. Oppilas voisi vaikka itse arvioida jollain asteikolla kuinka vakavasta kiusaamisesta on kyse. Tästä datasta näkisi sitten esim. koulun rehtori ja koulukuraattori missä mennään melko realiajassa sekä vaikka kaupungin opetusvirasto. Tarkoitus ei ole lisätä kameravalvontaa vaikka sekin voisi toimia sekä koulukiusaamisen että opettajien oikeusturvaln näkökulmista. Sinä varmaa pärjäät "pienellä riskillä", mutta lapsien osalta en ottaisi riskejä.

rita casanueva

Dennis, tutustuitko Espanjassa toimivaan systeemiin? Tuo on juuri sita matalan asteen puuttumista asiaan,varsinkin kun asiasta voi anonyymina soittaa.

Se on ilmainen ja eika siita jaa jalkea puhelinlaskuun. Samalla tavalla kuin naistenpahoinpitely ilmainen kanava. 016

Tietysti ne elamanarvot pitaisi sielta kotoa oppia mutta jos ne arvot onkin naita;
etene kyynarpaa taktiikalla, ala valita muista, itsekkaasti omaa etua ajaen, taytta empatian puutetta tarjotaan. Mielihalujen tayttaminen ilman mitaan kontrollia. Lapsi ian mukaan on hyva ottaa mukaan perhetta koskevissa asioissa mutta ei maaraa niita eika hanen pillinsa mukaan tanssita. Lapsi ei myoskaan opi puheesta vaan kaytoksesta. Ja sita kaytosta han peilaa suoraan vanhemmista.

Käyttäjän DennisPasterstein kuva
Dennis Pasterstein

Toimivia ratkaisuja ilmoituskynnystä madaltavia varmasti molemmat. Soittamiseen saattaa olla hiukan korkeampi kynnys kuin viestin lähettämiseen, joka on nykynuorille luontevaa ja jokapäiväistä. On tärkeää, että asiaa pidetään esillä aktiivisesti, jolloin asioilla on tapana edetä.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Ikävä kyllä, tosin ei aina, kiusaajan vanhemmat kun on tavannut ei enää ihmettele että hänen jälkikasvunsa on kiusaaja. Koulu ei kiusaajia kasvata, koska koti on se mikä vastaa kasvatuksesta. Ei tarvitse kuin katsoa esim. iltalehden kommenttipalstaa, niin ei sen jälkeen tarvitse enää miettiä miksi kiusaajia tulee aina olemaan. Täm ei ollut kirjoitus tuota sovellusta vastaan, vaikka itse kannatan suoraa yhteyttä opettajaan ilman some maailmanjuttuja.

rita casanueva

Oma kokemukseni on etta opettaja on joskus vahan liian "tuttu" etta hanelle voisi tai viitsisi kertoa. Ja opettajakin voi olla puolueellinen. Olen itse kokenut opettajan puolueellisuuden ja siita aiheutuvat vaikeudet. Uskon enemman anonyymiseen vaylaan ja oppilaan rohkaisemiseen sita kautta.
Kuten meidan kampanja sanoo "Etsitaan rohkeita" eli niita jotka astuvat esiin ja puollustavat sita kiusattua. Ei kaanneta selkaa toisen vaikeuksille ja pidetaan toisistamme huolta. Tulee mieleen lausahdus " En pelkaa pahoja ihmisia vaan hyvia jotka katsovat toiseen suuntaan"
Tietysti se on koti josta ne kaytostavat ja arvot pitaisi saada mutta koulu on monelle oppilaalle ensimmaisia paikkoja jossa heidan pitaisi oppia olemaan ryhmassa muita kunnioittaen. En ole ruumillisen kurituksen kannalla mutta kylla selvat rajat pitaa lapsille asettaa.

Toimituksen poiminnat